sanomanetti.fi
1999/13 |
Kansa
herää |
Vuorineuvos
Muhonen sotkemassa Keski-Suomen
Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen! Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 |
Halloween
30.10 |
lukijoilta
raha
|
Jyväskylä Mäki-Matin perhepuisto ja demokratia: "Eikö
Jyväskylä osaa säilyttää mitään vanhaa?" Meillä on kyllä
pieniä puistoja kaupungissamme, mutta Mäki-Matin perhepuisto on oma
keidas keskellä kaupunkia. Se on todella suuressa käytössä. Monet matkaavat
sinne sekä kaupungin laidoilta että myös maalaiskunnan puolelta. Vai onko asia sovittu etukäteen jo niin pitkälle, että suunnitelman C-vaihtoehto toteutuu, koska se on ainoa, jossa juuri 100 metriä siirretty Kukkatalo ei jää koulun pihan sisäpuolelle. Entä kuinka Pitkäkatu voidaan sulkea ja näin asettaa juuri rakennettu kukkakauppa entistä huonompaan asemaan? Jos Norssin laajennus toteutuu perhepuiston tontilla, merkitsee se todella suuren koulukompleksin asettumista puistoon. Miten järjestetään yksivuotiaiden ja kouluikäisten ulkoilu samassa pihassa, kun raja-aitoja ei kuulemma tarvita "kahlitsemaan" lapsia? Jo nykyisinkin yhden koululuokan saapuminen puistoon aiheuttaa pienimpien jalkoihin jäämisen. Kuka haluaa laittaa oman lapsensa näin isoon kouluun? Koko kouluiän kattava ikähaarukka samassa koulussa on varmasti hyvä asia, jos koulussa on 50 tai vaikkapa 100 oppilasta, mutta 1200 oppilaan koulussa asia on toisin. Tuskin näin ison kouluyhteisön vuorovaikutteinen yhteiselo on mutkatonta. Toivottavasti omien lapsieni ei tarvitse käydä koulua tällaisessa koulukompleksissa. Miksi siirtää oppilaat pois kampukselta, jossa he ovat olleet alusta asti? Siinäkin häviää yksi perinne: Eikö Norssin vanhaa rakennusta voi korjata ja laajentaa nykyvaatimusten mukaiseksi? Jos uusi koulu pitää kuitenkin rakentaa, tulee sen myös päästä toteuttamaan uutta arkkitehtuuria ja rohkaista oppilaiden mielikuvitusta, eikä olla vain useaan kerrokseen ahdettu laatikko. Onko Pitkäkadun uimahallin läheinen alue arvokkaampi kokonaisuus kuin jo valmis ja toimivaksi havaittu perhepuisto, niin ettei sinne voi rakentaa uudisrakennusta? Liikennevaloja on puuhattu hyvin pitkään Pitkäkadun ja Voionmaankadun kulmaan. Niiden tarve vähenee, jos Pitkäkatu katkaistaan ja Voionmaankadun yli rakennetaan ylikulkusilta. Pienet oppilaat tuskin kuitenkaan malttavat kulkea ylikulkusiltaa pitkin. Jos suunnitelmat täytyy runnoa läpi, tulee niitä muuttaa ainakin sen verran, että Voionmaankadun alitse tehdään alikulkutunneli. Kun Pitkäkadun liikenne ohjataan Cygnaeuksen koulun portille, heikkenee tämän koulun oppilaiden koulumatkan turvallisuus entisestään. Niin on taas yksi argumentti lisää puoltamassa ko. koulun lopettamista. Liikenneongelman paikka vain siirtyy yhden korttelin päähän nykyisestään, ja silloin on myös K-kauppa Vinkin liikenne mukana. Entä ovatko ihmiset ihastuneita Harjun kylkeen suunnitellun auditorion ja seikkailupuiston rakentamisesta? Käytännössä asian eteenpäin vieminen voi olla hyvinkin erilainen, vaikka se paperilla saadaan näyttämään hienolta. Normaalikoulun ala-asteen
nykypäivän tarpeita vastaavilla tiloilla tuntuu olevan kiire, mutta
suunnitelmat ja päätökset tulisi tehdä kuitenkin rauhassa ja miettiä
seurauksia pitkällä aikavälillä. Normaalikoulussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa
kaivattiin uusia vaihtoehtoja neljän perhepuiston tontille suunnitellun
mallin rinnalle. Niinpä lopuksi kysynkin, miksi Jyväskylän kaupunki
ei arvosta, eikä osaa säilyttää mitään vanhaa? |
Jyväskylä. Kun yliopisto haluaa normaalikoulun siirtoa pois Kampusalueelta ja nykyisen koulun omaan muuhun käyttöönsä, niin itseasiassa rehtori Sallisen vaatimukset voivat johtaa Harjun nirhaamiseen , koska uutta tilaa on jostakin saatava. Auditorion harjun kupeessa tai sisässä pitäisi kyllä hetkeksi hiljentää päättäjät miettimään mihin ollaan oikein menossa. Joku seikkailupuistohan voidaan palauttaa takaisin luonnontilaan, mutta ei kai sentään auditoriota voi purkaa, jos joskus huomataan, että harjun lisänirhaaminen olikin virheratkaisu. Lue myös: Jyväskylä: Vuorineuvos Muhonen sotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen! Paviljongin johtaja sai potkut Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä. Mäki-Matin perhepuiston ja Harjun nirhaamiseen Keskisuomalaisella ei ole mitään kantaa, ellei sellaiseksi lueta asukkaiden lähettämiä lukijakirjoituksia. Lehti voisi aivan hyvin lukuisine toimittajineen ja muine yhteysresursseineen ottaa selville, mistä tässäkin on oikein lopulta kysymys ja mitkä asiat liittyvät yhteen ja mitä on sovittu ja ketkä ovat sopineet ja kirjoittaa kunnon juttu. Mutta ei. Lehti piiloutuu omaan linnakkeeseensa ja luottaa siihen, että tietämättömyydessä herrojen ja rouvien puuhastelu voi onnistua asukkaiden aiheellisista vastalauseista huolimatta. Paljastakaa kähminnät, jottei tarvitse kysyä kenen keskisuomalainen? |
Konserttitalon
alle
Koulun alle
Jyväskylän kaupunkikuva köyhtymässä |
Sivut
valmisti Pertti Manninen 28.10.99
sanomanetti.fi 99/13 sivun
alkuun! otsikko
ja navigointi 20.12.2000 linkki 11.03.02 |