 2007-01-15 etusivulle! |
2007 TAM 15 |
 Opeta lapsi uimaan - 3 vrk:n sääennuste - Nettikalenteri - World weekly |
 Rakennus- ja siivousalan palvelua. Kts! |
 |
584. |  Neiti Lipponen (Manninen) Kipeän kevään haavojen umpeuduttava (Laatikainen) Suomen suhde Yhdysvaltoihin kohdallaan (Laatikainen) Asiaan vaalikeskustelussa (Lipponen) Arkistokirjoituksia (Salmén, Manninen) |
 |
Pertti
Lindfors Anne Pohtamo Paavo Lipponen |
altavista msn fi/Web |
guardian/worldlatest
guardian/inpictures aftonbladet.se dn.se yle/uutiset |
 |
|||||||
| Maanantai
2007-01-15.
Uutispäivä Demari. Päivyri. Syntymäpäivät. Filosofi Pertti Lindfors 80 vuotta. Erkki Hartikainen. Torstai 2007-01-11. Filosofi Pertti Lindfors 80 vuotta "Demarin lukijain hyvin tuntema filosofi Pertti Lindfors täyttää tammikuun 12. päivänä 80 vuotta- Lindfors on Eino Kailan ja loogisen empirisminperinteen jatkaja. Hänen mielestään järkevä tietoyhteiskunta tarvitsee matematiikkaa. Looginen empirismi on Lindforsin mielestä paras tiedepolitiikan filosofia. Vuonna 1950 Lindfors tutustui kybernetiikkaan (kybernetiikka on tiede, joka tutkii informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmiä elollisissa ja elottomissa organismeissa, siis ihmisissä, eläimissä ja koneissa sekä yhteiskunnassa yleensä) ja kymmenkunta vuotta myöhemmin Georg Klausin kybernetiikkaa soveltavaan tietoteoriaan. Lindfors katsoo, että loogisen empirismin ns. kolmanteen vaiheeseen kuuluu olennaisena osana kyberneettinen tieteenteoria, jonka mukaan tiede ja sen filosofia määritellään itseään ja ympäristöään tarkasteleviksi ja tarkastelun perusteella itseään (ja mahdollisesti ympäristöään) korjaaviksi järjestelmiksi. Korjaus tapahtuu ns. invarianssiperiaatteiden mukaisesti (invarianssi = pysyvyys). Vuonna 1945 Lindfors tutustui G.H. v. Wrightin teokseen Den logiska empirismen (suomennettu nimellä Looginen empirismi) ja Eino Kailan teokseen Inhimillinen tieto sekä Ajatuksen 13 ensimmäiseen niteeseen, jotka sisältävät psykologiaa ja matemaattista logiikkaa pääasiallisesti loogisempiristisessä hengessä tarkasteltuna. Lindfors oppi, että filosofiassa voidaan käyttää matematiikkaa, ja erityisesti matemaattisesta logiikasta tuli hänelle intohimo. Eino Kailan Persoonallisuuden avulla Lindfors tutustui psykologiaan ja jätti kesken perinnöllisyystieteen ja eläintieteen opinnot. Psykologiaa hän yritti palauttaa eläintieteeseen. Erityisesti häneen vaikutti Yrjö Sirolan vuonna 1906 kirjoittama Sosialidemokraattisen puolueen ohjelma ja Arvi Korhosen Marxilainen teoria selittää enemmän Lindforsin ensimmäinen tieteellinen keksintö oli, että aineellinen (materialistinen) historiankäsitys ja Eino Kailan dynaaminen psykologia ovat yhtäpitäviä. Toinen Lindforsin keksintö oli nimirelaation teoria, joka voidaan katsoa Kailan esittämän symbolifunktion matematisoinniksi. Toisin kuin muinaiset ihmiset ajattelivat, nimi on eri asia kuin nimen kohde. Lindfors väittää, että darwinistinen ja marxilainen kehitysteoria ovat yhteensopivia, mutta marxilainen selittää vähä vähältä enemmän ja enemmän ihmisen kehitystä. Materialistisen historiankäsityksen mukaan keksijöistä ja neroista on aina ylituotantoa, mutta vain ne keksinnöt, jotka sopivat tuotantotapaan ja sitä ylläpitävään 'ajan henkeen' otetaan käytäntöön. Lindforsin mielestä Lothar Meyer on 1980-luvulla kirjoittanut oikein, että kapitalismi tosin tuhoaa kaikki kilpailevat järjestelmät mutta tuhoutuu itse tuottamiinsa asioihin kuten ydinsotaan, saasteongelmiin, väestöräjähdykseen ja ympäristötuhoon tulokseen, että globaali sosialismi voitaisiin matematisoida ja viimeistään tulevat kvanttitietokoneet pystyvät laskemaan globaalisen suunnitelmatalousjärjestelmän. Ongelmana on poliittisen tahdon puute. Jo laudaturtyössään Lindfors osoitti virheellisiksi sekä natsistisen että stalinistisen perinnöllisyystieteen. Tämän työn laajennus oli Maexilaisuus ja tiede (254 s. Kirjamaailma, Lahti 1967). Marxilainen teoria selittää Lindforsin mielestä mm. työväenluokan, työväenliikkeen, ammattiyhdistysliikkeen, sosialismin, sosialidemokratian, siirtomaaimperialismin ja kehitysmaiden kurjistumisen. Geenien tulo yhteiskuntatieteeseen tarkoitta darvinismin ja marxilaisuuden yhteensovituksen painotusta eikä marxilaisuuden hylkäämistä darvinismin hyväksi. Lindforsin mukaan looginen empirismi on pyrkimys palauttaa koko tieteenfilosofia suhteellisen yksinkertaisuuden ongelmaan, jonka tutkija Lindfors on. Lindforsin MISIL (Method of Invariant Scientific Ideal Language) on tähän tatkoitettu menetelmä. Ihminen on luonnon tuote Lindforsin aineellinen (materialistinen) todellisuuskäsitys, jonka mukaan kaikkeus toimii omien, ihmisestä riippumattomien lakiensa mukaan, on nyt tullut muotiin posthumanistisena käsityksenä tiedosta ja totuudesta. Perinteinen humanismi ajatteli, että ihminen on kaiken mitta. Posthumanistinen tietoteoria ajattelee täsmälleen päinvastoin. Tästä periaatteesta Richard Dawkins käyttää uusimmassa kirjassaan The God Delusion (=jumalapetkutus) nimitystä antrooppinen periaate. Antrooppinen periaate tarkoittaa, että meidän havaitsemanmme osa kaikkeutta on suunnilleen sellainen kuin se on, sillä muuten emme voisi olla täällä sitä havaitsemassa. Kaikkeuden luonnonlait mahdollistavat ihmisten kaltaisten olioiden syntymisen eli nykyihminen on kehittynyt luonnon mittojen mukaan eikä päinvastoin. Eino Kaila puhui inhimillisestä tiedosta, mutta myös humanismi puhuu tiedosta, joka on ihmisestä riippumatonta. Tällaista tietoa on esimerkiksi älykkäillä eläimillä. Jossain avaruudessa voi olla eläviä olentoja, joiden tieto on laajempaa ja täsmällisempää kuin inhimillinen tieto. Kaikkeusopin (kosmologian professori Kari Enqvist on tuonut esiin käsitteen karkeistus. Inhimillinen tieto on karkeistusta todellisuuden suhteen, kuten on myös esimerkiksi ihmisen kotieläinten tieto. Pertti Lindfors on ollut koko ajan aikaansa edellä ja on sitä myös nyt , täyttäessään 80 vuotta. Hän kastsoo yhä kaikki televisiosta tulevat luonto-ohjelmat, joten älkää onnitelko päivänsankaria väärään aikaan." Kirjoittaja on Lindforsin oppilas Iisalmen lyseon II B-luokalta. Kuva: Pertti Lindfors on loogisempiristisen perinteen johdonmukaisin edustaja Suomessa. (Erkki Hartikainen). Uutispäivä Demari. Päivyri. Syntymäpäivät. Filosofi Pertti Lindfors 80 vuotta. Erkki Hartikainen. Torstai 2007-01-11. Valtiotieteen käsikirjassa ollut artikkeli Materialistinen historiankäsitys. Onnitteluihin yhtyen ja erään tapauksen tässä nyt kertoen. Suomi on pieni maa ja täällä on vähän ihmisiä. Helsingissä opiskellessani törmäsin Pertti Lindforsiin useita kertoja. Työelämässä jo ollessani työhuoneeni sijaitsi 1980-luvun alkupuolella ja puolivälissäkin Helsingin yliopiston päärakennuksen "kivijalassa". Kerran postilaatikkooni ilmestyi, vahingossa, muutaman sivun mittainen kuoreton kirjoitus, jossa nuori professori Ilkka Niiniluoto antoi lausuntoa Pertti Lindforsin dosentuuria varten. Luin paperin, Niiniluoto ei puoltanut dosentuuria. Mieleeni jäi paperin loppusanat: "Pertti Lindfors on tällä hetkellä dosentuurin kynnyksellä". Pertti Manninen. Maanantaina 2007-01-15. Lue myös! Tutkija oli loogikko, filosofi ja taisteleva humanisti. Katkelma Ilkka Niiniluodon muistokirjoituksesta. http://www.Sanomanetti.fi/2003/06/19/vonwrightmuisto.htm |
Etsi nettisanomista: Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com  Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| Maanantai
2007-01-15.
Iltalehti. Viikonvaihde. Suoraan asiaan. "Olen tiukkapipo". Hilkka Tienhaara. Lauantai 2007-01-13. "Olen tiukkapipo". Anne Pohtamo ihmettelee, miksi kristillisiä arvoja korostava USA:n presidentti ei ole toiminut kristillisten arvojen mukaisesti "... Kuinka kirjaimellisesti tulkitset Raamattua? Onko maailma vain kuusi tuhatta vuotta vanha, kuten Raamattu kertoo? - Tätä en ole pohtinut. Raamatussa sanotaan, että yksi vuosi on kuin tuhat vuotta ... Jumalan valtakunnan aikataulu voi olla toinen kuin meidän aikakäsityksemme. Luomistyöhön kuitenkin uskon. Polveutuvatko kaikki ihmiset siis Aatamista vai onko meillä yhteiset esi-isät apinoiden kanssa? - Ihminen on niin monimutkainen, hienojakoinen ja erikoinen, ettei voi polveutua mistään ameebasta tai apinasta. Ihminen on kaikkivaltiaan luomistyön tulos. ..." Iltalehti. Viikonvaihde. Suoraan asiaan. "Olen tiukkapipo". Hilkka Tienhaara. Lauantai 2007-01-13. (Katkelma Anne Pohtamon haastattelusta). |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
 |
| "Katusaarnaaja". Eino
Korhonen julistaa Jumalan sanaa Laukaan keskustassa. Kuva.
2007-01-03 klo 14.50. Pertti
Manninen. Lähennä
kuva. "Jeesus on tie, totuus ja elämä. Olemme nyt tässä Laukaantiellä, joka johtaa ..." Katso myös kuva "Eino ja Mig". |
| Maanantai
2007-01-15.
Sanomanetti. Pääkirjoitus. Neiti Lipponen. Maanantai 2007-01-15. Neiti Lipponen Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen julkaisi Turun Sanomissa kolumnin "Asiaan vaalikeskustelussa". Kun hän siinä tölväisi Keskisuomalaisen päätoimittajaa Erkki Laatikaista ja syytti Laatikaista jonkunlaiseksi kaunankantajaksi ja myrkynkylväjäksi, kaivoin Keskisuomalaisesta esiin ajankohtaiset yhden pääkirjoituksen ja yhden päätoimittajan kolumnin. Muuten Keskisuomalaisessa ei ole ollut mitään kummempaa uutisointia vuoden 2003 tapahtumista ja Irak- vuodosta. Kirjoittelua on ollut ehkä yhtä paljon kuin Helsingin Sanomissa ja paljon vähemmän kuin iltapäivälehdissä. Keskisuomalaisessa on käsitelty nyt esille tulleita asioita samalla tavalla kuin muussakin lehdistössä. Kannanottoja on siis vain näissä kahdessa päätoimittajan kirjoituksessa. Ehkä niiden sovinnollisuus ja niissä esille tuodut asiat harmittavat Paavo Lipposta. Jos niiden perusteella väittää Erkki Laatikaista kaunaiseksi, niin kovin on puhemiehen helmat hienoja. Siitä tämän kirjoituksen nimi: "Neiti Lipponen". Puhemies voisi myös kiillottaa peilinsä ja katsella taas hetken aikaa kuvaansa. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Neiti Lipponen. Maanantai 2007-01-15. Päätoimittaja Pertti Manninen. Kirjoitukset julkaisujärjestyksessä: Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. Kipeän kevään haavojen umpeuduttava Keskiviikko 2007-01-03. Kipeän kevään haavojen umpeuduttava "Keskustan puheenjohtajan ja pääministerin tehtävistä eroamaan keväällä 2003 joutunut Anneli Jäätteenmäki sanoo Iltalehden viime viikonvaihteen haastattelussa taustalla olleen vakaa pyrkimys palauttaa Paavo Lipponen pääministeriksi. Näin ovat eräät asioista tietävät sosiaalidemokraatit maininneet Jäätteenmäelle. Puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma leimaa väitteet valheellisiksi ja loukkaaviksi. Hän toivoo niiden tueksi pitäviä todisteita. Lähes neljän vuoden takaiset myllerrykset painoivat syviä haavoja moniin ihmisiin ja puolueisiin. Niistä ei ole päästy vielä yli vaikka näin olisi pitänyt tapahtua. Henkinen kolotus riesaa ajatuksia. Asiat olivat sinällään poikkeuksellisia. Pääministeriksi haasteellisella kampanjallaan kohonnut nainen raahattiin puoluepoliittisen makuisilla syillä poliisitutkintaan ja oikeuteen. Syyte kaatui käräjäoikeudessa niin kuin monet juridiikan asiantuntijat ennalta arvelivat. Selvältä tuntuu, että jos Jäätteenmäki ei olisi voittanut vaaleja ja Lipponen olisi voinut jatkaa vielä kolmannen kauden pääministerinä, niin kuin suuri tarkoitus oli, Jäätteenmäkeen kohdistunut jupakointi ei olisi käynnistynyt. Jäätteenmäelle on epäilemättä sanottu se, minkä hän kertoo julkisuudessa. SDP on suuri puolue. Sen sisään mahtuu monia henkilö- ja aatevirtauksia. Yhtä totuutta ei välttämättä edes ole niin kuin ei ole koko Anneli Jäätteenmäen suistaneessa jupakassa. Se oli ikävä ja tarpeeton, mutta sen kanssa on vain elettävä. Historiankirjoittajat pystynevät joskus tulevaisuudessa erittelemään asiat monipuolisesti ja asiaperusteisemmin kuin nyt on mahdollista. Olennaista on, että keskustan ja sosiaalidemokraattien yhteistyö hallituksessa on sujunut hyvin, jopa erinomaisesti. Tämä on melkoinen saavutus, kun lähihistoriasta löytyy suhteita koetellut todella rankka jakso." Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. Keskiviikko 2007-01-03. (Keskisuomalaisen päätoimittaja on Erkki Laatikainen). Keskisuomalainen. Päätoimittajan kolumni. Suomen suhde Yhdysvaltoihin kohdallaan. Erkki Laatikainen. Lauantai 2007-01-06. Suomen suhde Yhdysvaltoihin kohdallaan "Helsingin Sanomissa ja monissa muissa julkaisuissa on kirjoitettu viime aikoina runsaasti Suomen ja Yhdysvaltain suhteista. Niiden väitetään rempsottavan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei ole kohdannut amerikkalaista kollegaansa Georg W. Bushia Washingtonissa eikä Helsingissä. Bushilla on löytynyt allakasta tilaa piipahdukselle Virossa, mutta ei Suomessa. Historiasta muistetaan kahden maan johtajien suhteiden näkyvä toimivuus, myös silloin, kun Suomi taiteili kylmän sodan maastossa. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan arvellaan tokaisuillaan loukanneen tietoisesti tai tahattomasti Yhdysvaltain valtiollisia päättäjiä. Samaan rimpsuun laitetaan presidentti Halosen Irakin sodan laillisuuden arvostelu Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 2004. Ylistyskuoron ulkopuolella Kuinka viisasta olisi Suomen esiintyä Yhdysvaltain maailmanpolitiikan ylistyskuorossa? Siinä laulaminen varmaan noteerattaisiin hyvin myönteisesti Washingtonissa. Sieltä olisi osoitettu kiitoksena muutama kaunis huomaavaisuus Suomelle. Suomi on valinnut itsellisen tien. Se kunnioittaa Yhdysvaltoja maailman johtavana mahtina, mutta siltä puuttuu hinku imeytyä amerikkalaisten sotapolitiikan liehakoksi. Näistä asioista keskusteltiin laajalti kevään 2003 eduskuntavaalien edellä. Tuolloinen pääministeri Paavo Lipponen oli viemässä maataan Bushin kainaloon tai sen tuntumaan, mutta tasavallan presidentti Tarja Halonen menetteli harkitsevasti ja huolehti liikkumatilasta. Oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki työskenteli niin ikään perinteisen turvallisuuspolitiikkamme vakauden puolesta. Tuoksina oli kiivas. Jäätteenmäki nousi pääministeriksi, mutta tunnelmat olivat katkerat sinipunaisissa hävinneissä joukoissa. Hänet tiputettiin poliittisilla juonitteluilla, joihin media ja poliisi kytkettiin taitavasti. Helsingin käräjäoikeus antoi aikanaan vapauttavan tuomion. Näiden viikkojen ja kuukausien käänteet herättävät yhä tunnemyrskyjä. Kun kuluu vuosia, tapahtumat kuvataan viileästi ja seikkaperäisesti. Tutkimus tuo paljon uutta eikä jupakka koidu naispääministerin jahtaajien kunniaksi. Suomalaiset saavat kiittää presidenttiään ja lyhytaikaista pääministeriään isänmaamme pitämisestä riittävän kaukana Yhdysvaltain Irakin politiikasta. Tämä ymmärretään tänään laajalti. Monet mielellään unohtavat joitakin vuodenvaihteen 2002–2003 ulkopoliittisia lausuntoja. Niissä henki omituinen voimantunto ja kummallinen puoluerajoja ylittänyt oikeistolainen puhuri. Yhdysvaltain linja muuttuu Yhdysvallat tarpoo jumissa Irakissa. Jo kolmetuhatta sen sotilasta on menettänyt henkensä. Sodassa myös invalidisoidutaan. Irakin aineelliset tuhot ovat mittaamattomat. Kansa käy keskenään lähes sisällissotaa. Kukaan ei tiedä, milloin Irak normalisoituu ja millainen valtiollinen järjestelmä siellä vallitsee. Aitoon kansanvaltaan uskovia on vähän. Yhdysvallat hakee ulospääsyä. Se ei voi pakata kamppeitaan ja vetäytyä noin vain. Seuraukset olisivat hirveät. Mutta ei miehittäjä liimaannu ikuisesti vieraaseen maahan. Projektin hinta kasvaa niin aineellisesti kuin henkisesti. Presidentti Bushin kausi kallistuu loppusuoralle. Valta vaihtuu. Amerikkalaisten kritiikki bushilaista politiikkaa kohtaan on rajua. Seuraava presidentti ja hallintonsa uudistavat turvallisuus- ja jopa ympäristöpolitiikan painotuksia. Suomi varautuu näkymään. Hyvin mahdollista on, että Suomen ja Yhdysvaltain viralliset suhteet lämpenevät vallanvaihdoksen myötä. Rummutuksen takana natolaisuus Presidenttimme ja ulkoministerimme Yhdysvaltain politiikkamme moittijoiden todellinen motiivi löytyy Suomen jäämisestä sotilasliitto Naton jäsenyyden ulkopuolelle. Kun Nato ei uppoa kansan suosioon, todistellaan valtiojohtomme esiintyneen tökerösti paljolti arvostamiemme amerikkalaisten edessä. Näin harrastetaan psykologista kamppailua Natoon harppaamiseksi. Suomi toimii Naton kanssa kumppanuusperiaatteilla, mutta se ei ole halunnut sitoutua jäseneksi ja sen langettamiin velvoitteisiin. Valtiollinen johtomme sisäistää suurimman rajanaapurimme olevan Venäjä, joka kokee Naton vastamahdikseen. Suomi haluaa elää luotettavana kumppanina niin idän kuin lännen silmissä kansainvälisiin suhdanteisiin katsomatta. Tiukka sitoutuminen jompaan kumpaan romuttaisi uskottavuuden, viskaisi Suomen ajopuuksi. Helsingin Sanomat heiluttaa lippua Naton jäsenyyden kannattajia on komea rivistö. Helsingin Sanomat hulmuttaa lippua korkeimmalla. Kokoomuksen avainpoliitikot ovat natolaisia, samoin puhemies Paavo Lipponen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari. Lipponen ei ole enää ehdolla kansanedustajaksi, mutta Jaakonsaari on. Lipposen varoitus muistetaan Puhemies Paavo Lipponen jyrisi tammikuun 22. päivänä vuonna 2006: ”Sauli Niinistön tukeminen tarkoittaa selvää myötämielisyyttä Nato-jäsenyyttä kohtaan, kun taas Tarja Halonen edustaa varovaista linjaa. Näiden väliltä on valittava. Niinistön puhe ”eurooppalaisesta Natosta” on huono yritys kiertää pääkysymys: Natoon liittyminen tarkoittaa liittoutumista Yhdysvaltain kanssa.” Näin puhemies hahmotti vaihtoehtoja presidentinvaalin kiihkeinä hetkinä. Hänen sanomaansa yhtyy yhä kansalaisten enemmistö. Joulukuun 9. päivänä 2006 Lipponen palasi kuitenkin kiltisti ennalleen: ”Toivoisin, ettei anneta sellaisia lausuntoja, joissa vähätellään Natoa ja sen merkitystä ja yhteistyötä, ettei mennä siihen suuntaan, että Nato-vaihtoehto käytännössä suljetaan pois.” Tasavallan presidentti Tarja Halonen on turvallisuuspoliitikkona vakaa ja johdonmukainen. Pääministeri ja ulkoministeri ovat menetelleet samoin. Ulkopolitiikan ykkösketjun tiiviys on pitänyt. Eduskunnan puhemiehen kannanotoissa paistaa sen sijaan tarkoituksenmukaisuus. Se pääsi valloilleen presidenttitaiston jyskeessä. Aikaansa seuraavat kansalaiset ovat tosin vaistonneet hänen sisimmän mielensä, ikimyönteisyyden Natolle." Keskisuomalainen. Päätoimittajan kolumni. Suomen suhde Yhdysvaltoihin kohdallaan. Erkki Laatikainen . Lauantai 2007-01-06. Turun Sanomat. Kolumni. Asiaan vaalikeskustelussa. Paavo Lipponen. Keskiviikko 2007-01-10. Asiaan vaalikeskustelussa "Politiikan vuosi 2007 on alkanut tahmeasti. Jo viime vuoden puolella saatiin käyntiin täysin tarpeettomia keskusteluja, ikään kuin arkailtaisiin käydä käsiksi itse asiaan. Näitä ovat muun muassa alivaltiosihteeri Vesa Vihriälän globalisaatioraporttia, Sdp:n Suomen EU-puheenjohtajuusraporttia sekä pääministerin eroa kesäkuussa 2003 koskeneet inttäjäiset. Vuoden 2003 kesäkuun tragedian esille kaivaminen on varma tapa valjastaa kauna vaalityötä vauhdittamaan. Sairas kaunaisuus tihkuu erityisesti Keskisuomalaisen päätoimittajan kynästä. Globalisaatioraportti on muutamalla työreformimiinalla varustettu ruokalista esityksiä, joista voi valita mielensä mukaan. Puolueet voisivat kertoa, mitä ne haluavat, sen sijaan että joko sanovat vain, mitä eivät halua tai siirtävät kaiken hallitusneuvotteluihin. Sinne on jo kasattu kaikki mahdollinen, jotta vasta sittenkö selviää, minne ollaan menossa? Tyypillinen esimerkki kuumeisesta esitysten teosta on peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Viime vaalien toteutumattomat lupaukset kansaneläkkeiden tuntuvista korotuksista hukkuvat uusiin vaatimuksiin. "Paljasta epäkohta viikossa" näyttää tehokkaalta, mutta miksi terveyskeskuksissa on vielä niin suuria ongelmia, vaikka kansallinen terveyshanke käynnistettiin jo vuonna 2002? Keskusta näyttää yleisesti ottaen keskittyvän kokonaan vaaleihin ja tuottaa omilla virkailijoillaan selvitystä selvityksen päälle hallituksen nimissä. Kokoomus yrittää kuumeisesti löytää oikean lähestymiskulman vaaleihin. Sauli Niinistön ehdokkuus ei tehtävää helpota, sillä se vie huomion entistä kauemmaksi asiasta, yhä syvemmälle imagokamppailun suohon. Eduskunnan debateissa kokoomuksen edustajat arvostelevat hallitusta määrärahojen puutteesta lähes kaikessa, eivätkä he ole aina väärässä. Mutta iltapuolella puhujakorokkeelle nousee kokoomuksen talouspoliitikko moittimaan hallitusta liian löysästä finanssipolitiikasta! Jyrki Katainen pärjää parhaiten vetämällä linjaa asiakysymyksissä, sen sijaan että antaisi takahuoneiden imagonrakentajien pyörittää itseään. Vihreät esittävät ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämistä, mikä on hyvä asia. Mutta miksi vihreät lähtivät hallituksesta, kun heillä oli terveysministerin salkku ja paikka tehdä jotakin? Kun ydinvoiman lisärakentaminen näyttää todennäköiseltä seuraavalla vaalikaudella, ovatko vihreät siis kutsuneet itsensä oppositioon? Sdp:n EU-työryhmä teki hyvän tilinpäätöksen Suomen puheenjohtajuudesta, mutta tarpeeton keskustan sisäisten EU-asenteiden repostelu vei huomion varsinaisesta sisällöstä. Matti Vanhasen johdolla keskusta on sitä paitsi osoittanut Eurooppa-politiikassa sekä pätevyyttä että asian harrastusta. EU-puheenjohtajuuden tilinpäätös medioissa on ollut mieltä kääntävää, erityisesti tapa, jolla oikeusministeri Leena Luhtasta ja sisäministeri Kari Rajamäkeä on käsitelty. Helsingin Sanomissa Keijo Himanen pani onneksi asiat paikalleen luetellessaan Suomen saavutuksia sisä- ja oikeusasioissa. Tosiasiassa tämä sektori oli puheenjohtajuudessa kaikkein dynaamisin. Ministereiden kielitaidon repostelu paljasti toimittajien huonon kansallisen itsetunnon, laiskuuden ja ylimielisyyden. Minä tiedän, että ministeri kykenee viiden kielen taidolla puhumaan tyhmyyksiä. Tulokset ratkaisevat ja niitä on arvioitava tehtävän vaikeusasteen mukaan. Vaalien loppusuoran koittaessa on vielä mahdollista päästä kuulemaan, mitkä ovat puolueiden näkemykset tulevasta. Suomi voi menestyä pitämällä kiinni sen politiikan jatkuvuudesta, joka käynnistettiin 1995. Välttämättömiä korjausliikkeitä kuitenkin tarvitaan etenkin kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kasvavan hyvinvoinnin jakamiseksi oikeudenmukaisemmalla tavalla. Kolmen suuren puheenjohtajat tosiasiassa muodostavat hyvän julkisen keskustelukerhon jos niin halutaan. Julkisuus vain ei tällaisesta innostu, vaan haluaa tyhmentäviä asetelmia ja ehdokkaita väheksyviä foorumeita. Jos vaalikeskustelut järjestetään katsojia ja kuulijoita palvelevalla tavalla eikä toimittajaperformansseina, uskon Eero Heinäluoman valtavan asiantuntemuksen pääsevän oikeuksiinsa." Kirjoittaja on eduskunnan puhemies (sd). Turun Sanomat. Kolumni. Asiaan vaalikeskustelussa. Paavo Lipponen. Keskiviikko 2007-01-10. Lue myös mm! Lipponen huono häviäjä & Hiekkalaatikolla. http://www.sanomanetti.fi/2003/04/03/lipponen.htm Poliittista oikeutta Leif Salmén. Iltalehti tiistaina 02.03.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/03/04/salmen.htm SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä! http://www.Sanomanetti.fi/2004/03/25/etusivu.htm |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
2003. Eripainos.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/03/lipponen.htm
|
2004. Eripainos.
http://www.sanomanetti.fi/2004/03/04/salmen.htm
|
Seuraavana päivänä oikeussalissa:
 |
Torstaina
04.03.2004. Oikeusjuttu: MTV3 sensuroi osan Anneli Jäätteenmäen
puheenvuorosta! Lue sensuroitu osa! Pertti
Manninen. Poliittista oikeutta. Leif Salmén. |
2004. Eripainos.
http://www.sanomanetti.fi/2004/03/04/salmen.htm
2004. Eripainos
http://www.Sanomanetti.fi/2004/03/25/etusivu.htm
|
2004. Eripainos
http://www.Sanomanetti.fi/2004/03/25/etusivu.htm
Osapainos isompia kuvia pienentäen:
http://www.sanomanetti.fi/2005/04/13/etusivu.htm
| Sanomanetti keskiviikkona 13. huhtikuuta 2005. | Etusivu. Numero 340. |
 Tulossa?  19.03.2005. George W. Bush ja Tony Blair sekä Saddam kahleissa. "Tulossa?"-kuvat unelmoinut Pertti Manninen. |
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maanantai
2007-01-15.Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. "Silmien autessa aamun hämärässä vierailijoiden runsaslukuisuus pakahduttaa sydämen". Kuva Pertti Manninen maanantaina 2007-01-15 klo 08.55. Laajenna kuva! Filosofi Pertti Lindfors 80 vuotta. Lue! Anne Pohtamo ja evoluutio. Lue! Lipponen päätoimittaja Erkki Laatikaisen kimpussa. Lue! Mitä lehdet kirjoittivat Somalian pommituksista ensimmäisenä päivänä? Lue! Sanomanetti torstaina 2007-01-11. Poliisi Bush pommittaa jälleen Aftonbladet 2007-01-10. 
Raketattack. Amerikanst stridsflyg har gjort minst två angrepp i Somalia. Målen var milisstyrkor från de islamesiska domstolarna som till förett par veckor sedan kontrollerade landets huvudstad Mogadishu. Vid minst ett angrepp användes ett tungt beväpnat plan av typen AC-130, som skickades från en USA-bas i Djibouti. Polisen Bush bombar igen. USA:s president angriper Somalia - men resultatet blir bara mer terror. Aftonbladet Onsdag 10 januari 2007. Wolfgang Hansson. Läs! Poliisi Bush pommittaa taas. USA:n presidentti hyökkää Somaliaan - mutta tuloksena on vain enemmän terroria. Aftonbladet 2007-01-10. Wolfgang Hansson. Lue! Helsingin Sanomat 2007-01-10: Somalian presidentti hyväksyi Yhdysvaltain iskut. Ilmaiskuissa kuoli ainakin viisi ihmistä. Helsingin Sanomat 2007-01-10. Markku Saksa. HS:n kuva: Yhdysvaltalaissotilaat antoivat toisilleen merkkejä USS Dwight D: Eisenhower -lentotukialuksella. Kuva on Yhdysvaltain asevoimien toimittama. Lue! Hufvudstadsbladet 2007-01-10:Somali. Minst tjugo döda i amerikankt flyangrepp. USA jagar al-Qaidaterrorister i Somalia. Det främsta målet för USA:s flyganfalla i Somalia är ett hett eftertraktat byte i "kriget mot terrorismen". Men också civila råkade i vägen för bonberna, som välkomnade av landets president. HBL-TT-AP. 2007-01-10. HBL:n kuva: Övervakar. interregimens soldater bevakar palatset där Somalias president Abdullahi Yusuf Ahmed ifår installerade sig. Predidenten anser att USA gör rätt i att jaga misstänkta terroristceller. Bland folket finns rädslor för att civila blir offer för bomberna." HBl:n haastattelu: "Det är precis det här jag har fruktat". Kuvateksti: Sorgligt. Zahra Abdulla tycker att det sorgligaste med kriget är att somalier strider mot somalier och att många familjer förlorar sina unga söner. Hufvudstadsbladet 2007-01-10. Sanna Karlsson. Lue! - Läs! Mitä lehdet kirjoittivat 2007-01-10: : Aamulehti, Kansan Uutiset, Keskisuomalainen, Savon Sanomat; Suomenmaa ja Uutispäivä Demari. Lue! Anneli Jäätteenmäen Lippos-haastattelu Ilta-Sanomat unohtaa julkaisseensa salaisia asiakirjoja Paavo Lipponen "Jäätteenmäki oli näissä asioissa amatörööri" Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Vem ska hänga Bush? "Man bör emellertid lägga märke till det märkliga men viktiga faktumet att när amerikanska regeringsföreträdare och de irakiska åklagarna räknade upp Saddams illdåd så utelämnade de systematiskt det som utan tvekan var hans största brott (i termer av mänskligt lidande och kränkning av den internationella rättvisan): angreppskriget mot Iran. Varför? Därför att USA och majoriteten av utländska stater aktivt bistod Irak i denna aggression. Och inte bara det: USA förlänger nu med andra medel Saddams största förbrytelse, hans försök att störta den iranska regeringen – vilket är ytterligare en anledning att ställa frågan: Vem ska hänga George W Bush? Slavoj Zizek. Torstain 2007-01-04 Aftonbladet R-kioskista klo 15.55. - Rapport. SVT1. Sotilas ojentaa arkun päällä olleen tähtilipun Irakissa kuolleen sotilaan omaisille. klo 20.30. - Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo 21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen. Isonna!! Tiistai 2007-01-09.  Kuka hirttää Bushin? - Vem ska hänga Bush? Aftonbladet. Slavoj Zizek ser USA fortsätta i Saddams spår. Läs! Lauantai 2007-01-06. loppiainen. Anneli Jäätteenmäen Lippos-haastattelun Lippos-reakktio. Lue! Torstai 2007-01-04 Lippos-haastattelun reaktiot: Ilta-Sanomat unohtaa julkaisseensa salaisia asiakirjoja neljä (4) kertaa, hävittäneensä todistusaineistoa ja syyllistyneensä rikokseen toisin kuin Anneli Jäätteenmäki. Lue! Tiistai 2007-01-02 Anneli Jäätteenmäen Lippos-haastattelu Iltalehdessä ja median kommentit: Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Savon Sanomat ja Yle-uutiset Lue! Tiistai 2006-12-12. 
 Kuva. "Toinen 11.09". Salvador Allende viimeisen kerran syyskuun 11. päivänä 1973 Santiago de Chilessä. Kuva. "Kaappauskenraalit". Gustavo Leigh, ilmavoimat, Augusto Pinochet, ylipäällikkö, José Toribo Merino, laivasto ja Cesar Mendoza, poliisipäällikkö. Lue! Pääkirjoitus. Pinochet on kuollut. Hänenlaisiaan on yhä keskuudessamme. "On vain aste ero, kenet pitäisi saada kansainväliseen oikeuteen murhaamis- ja tappamiskäskyistään. Voimansa tunnossa olevat valtioiden päämiehet välttävät oikeudenkäynnit." Lue! Perjantai 2006-12-08. Irak. Pääkirjoituksia. Aftonbladet. Kriget i Irak är förlorat. Lue! HBL Hufvudstadsbladet. Ett krig som ingen vinner. Lue! Helsingin Sanomat. Bakerin ryhmä esitti jyrkkää käännettä Bushin politiikkaan. Lue! Turun Sanomat. Yhdysvallat ei selviydy yksin Irakia riivaavasta kaaoksesta. . Lue! The Guardian. Avoiding great expectations. Lue! Extra. Turun Sanomat. Suomi näyttää miten unionia johdetaan. Paavo Lipponen. Lue! Pääkirjoitus & Nettisanomien Irak-kirjoitukset 1999- 2006. Lue! Sanomanetti tiistai 2006-12-05. Suomelta tukea Turkin EU-neuvottelun jäädyttämiselle. Lue! Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! - Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs! EU ja Nato vovat olla ilman. HBL Debatt. Kärnvapen. Mikael Böök. 2006-11-23. Lue! - EU och Nato kan vara utan. Läs! Sanomanetti tiistai 2006-11-21. Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. "Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita." Stig Gustafsson.Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen. Läs! Sanomanetti lauantai 2006-11-11. 
Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta. Kuva. Khiam-raportti Sanomanetti maanantai 2006-11-06 
 Kuvat: Pertti Manninen. Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue! 
Vaikea kuva & Oikeuden voitto eli rehellisiin kansa. Lue! Sanomanetti torstai 2006-10-26 Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa! Sanomanetti tiistai 2006-10-24 
 Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005. Sanomanetti perjantai 2006-10-13 
Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa. Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003' One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä. Pääkirjoitus. Sanomanetti perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen. Sanomanetti maanantai 2006-10-09 Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue! Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa? Lue! Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee. Lue! Saddam -- Pietilä - Mielenosoitus kuva Rauhanturvajoukot - 7 vuotta sitten |
Etsi nettisanomista: Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! Lapsen oikeuksien julistus |
 |
| Kuva. 2007-01-02
klo 14.30. "Hirvitonttu". Laukaa. Kirjastoi. Pertti Manninen.
Laajenna kuva.
Onnellista uutta vuotta! Gott nytt år! Happy New Year! Sanomanetti. |
2007-01-02 etusivulle!
Uusia ja vanhoja juttuja
Sipoon valtauskiista
Sävelradio vaikeni-kuva
Antti Herliniä koskeva tietovuoto ei selvinnyt.
 |
| Kuva. 2007-01-02
klo 14.30. "Hirvitonttu ja lahjakuusi". Laukaa. Kirjastoi. Pertti
Manninen. Onnellista uutta vuotta! Gott nytt år! Happy New Year! Sanomanetti. |
2007-01-02 etusivulle!
Uusia ja vanhoja juttuja
Sipoon valtauskiista
Sävelradio vaikeni-kuva
Antti Herliniä koskeva tietovuoto ei selvinnyt.
TOIMITUS. Vastaava
päätoimittaja Pertti Manninen. 
Yhteys: mailto:Sanomanetti@hotmail.com Copyright sanomanetti.fi - Mainosbanneri ja kirjasinkoko torstaina 2009-04-02. N:o 2006/584. Sivut: .2007-01-15, nettiin 2007-01-15, linkit 2007-01-15. |
| Sanomanetti 2007-01-15 - Filosofi Pertti Lindfors 80 vuotta - "Olen tiukkapipo". Anne Pohtamo - Neiti Lipponen - Kipeän kevään haavojen umpeuduttava - Suomen suhde Yhdysvaltoihin kohdallaan - Asiaan vaalikeskustelussa - Lipponen huono häviäjä. - Hiekkalaatikolla - Poliittista oikeutta - SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä! - "Milloin alkavat kansainväliset oikeudenkäynnit lännen sotarikollisia vastaan? - Sanomanetti. N:o 584. - maanantai 15.01.2007 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti |
 |
| Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo 21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen. Året var 1957. |
Sivun alkuun!