 2007-01-22 etusivulle! |
2007 TAM 22 |
 Opeta lapsi uimaan - 3 vrk:n sääennuste - Nettikalenteri - World weekly |
 Rakennus- ja siivousalan palvelua. Kts! |
 |
587. |   |
Ruudun
takaa. Tilhi pikkupihlajan oksan nokassa parinkympin pakkasessa illan
hämärässä. Laajenna kuva! |
altavista msn fi/Web |
guardian/worldlatest
guardian/inpictures aftonbladet.se dn.se yle/uutiset |
 |
||||||
| Maanantai
2007-01-22.
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Sipoo - Sibbo. Kirjoituksia. Lue! Mielipide. Sipoo: Pääministeri puhelee joutavia - Statsministern pratar strunt. Hufvudstadsbladet. HBL. Debatt. Sibbo. Statsministern pratar strunt. Caspar Berntzen. Lördag 2007-01-20. Statsministern pratar strunt. Vi var många som knappt trodde våra ögon då man i slutet av förra veckan kunde bekanta sig med statsminister Vanhanens resomenang om varför han stöder Helsingfors lagvidriga och kleptokratiska planer att roffa åt sig sydvästra Sibbo. Vanhanen motiverar sitt stöd till Helsingfors annekteringsplanet med att bostädernas prisnivå inom huvustadsregioinen på detta sätt sjunker! Samtidigt år han ju smart nog att i senare sammanhang konstatera att han inte kan lova att så sker ... Men hur i hela fridens namn kan en person, statsminister eller inte, i en marknadsekonomi som Finland lova att prisnivån på bostäderna pölötsligt skulle sjunka om Helsingfors får bygga där (men inte Sibbo på sitt sätt)? Åtminstone har jag som ekonom lärt mig att prisnivån på marknaden i hög grad bestäms av utbud och efterfrågan. Och ifall halva Finland fortfarande skall lockas till huvudstadsregionen kan jag helt enkelt inte begripa varför bostädernas priser i sydvästra Sibbo plötsligt skulle sjunka bara för att Helsingfors lagvidrigt och omoralisk får kapa området åt sig. Dessutom vill ju Helsingfors tvångsinlösa privata markågor till råmarkspriser, vilket bland annat stadsstyrelsens ordförande Jan Vapaavuori öppet sagt i media, och på det såttet göra en "förnäm nettovinst" (direkt citat). Så jag förstår fortfarande inte hur Vanhanens ekvation fungerar. Kanske den bakomliggande tanken är att bygga ett verkligt betonghelvete i södra Sibbo? En så kallad "utvecklad" version av den beryktade Ilaskivi-planen. Då skulle jag säkert kvadratmeterspriserna sjunka när effektivitetstalen skulle skjuta i höjden. Jämför den här visionen med "The Sibbo Way": trivsamt, miljövänligt, lågt och varför inte också tätt, men med en omdivning som ger livskvalitet. Den andra förklaringen jag kan tänka mig till Vanhanens otoliga resomenang är tyvärr lika deprimerande. Uttalandet skall ses som statsministerns politiska taktik, då han försöker komma fram med folkinfriande resonemang på varför han stöder Helsingfors maktpolitik. Detta är viktigt då han vet att flertalet väljare förhåller sig mycket negativt till saken, vilket bland annat HS-undersökningen om Helsingfors- Esbo- och Vandabornas negativa attityd till annekteringen av sydvästra Sibbo oberoende av partibakgrund visade. Vi väljare är inte dumma och vi har en stark uppfattning om rätt och fel, och det påverkar också vårt röstbeteende i hög grad. Detta bör både centern och alla andra partier komma ihåg när rikdagsvalet nu närmar sig. Helsingfors-Sibbo-frågan blir helt säkert ett centralt valtema. inte bara i Nyland utan i stora delar av Finland. Röstarna är oroliga för vad som kan hända med deras närmiljö i namn av kommunreformen ifall man nu ger efter för maktpolitik och kleptokrati i Sibbo och "Lex Sibbo" blir det befarade prejudikatet. Caspar Berntzen viceorförande För Sibbo rf Hufvudstadsbladet. HBL. Debatt. Sibbo. Statsministern pratar strunt. Caspar Berntzen. Lördag 2007-01-20. |
Etsi nettisanomista: Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com  Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| Maanantai
2007-01-22.
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Ruudun takaa. Tilhi pikkupihlajan oksan nokassa parinkympin pakkasessa illan hämärässä muun parven huilatessa hetkisen koivujen oksilla. Kuva maanantaina 2007-01-22 klo 15.50 Pertti Manninen. Laajenna kuva! - Sama parvi aikaisemmin: "Silmien auetessa aamun hämärässä vierailijoiden runsaslukuisuus pakahduttaa sydämen". Laajenna kuva! Mielipide. Sipoo: Pääministeri puhelee joutavia - Statsministern pratar strunt. Läs! Sipoo -Sibbo. Kirjoituksia. Lue! Sipoon valtauskiista Perjantai 2006-12-22. Kirjoituksia Sipoosta vuodesta 2004 lähtien. Lue! Uusimpana: Sipoon valtauskiistassa syyllistetään maalaisia. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lue! Sanomanetti tiistai 2006-12-05. Eduskunta sai aloitteen Sipoonkorven kansallispuistosta. Lue! Sanomanetti sunnuntai 2006-12-03. Suuri maaryöstö. Osa 7. Pääkirjoitus. Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen? Lue! Kolmentoista lehden kirjoittelu perjantaina 2006-12-01 selvitysmies Pekka Myllyniemen Sipoo-selvityksestä. Lue! Extra! HBL Hufvudstadsbladet. Ledare (Pääkirjoitus). Sibbomodellen inte omöjlig. Johanna Westman. Lauantai 2006-12-02. Lue! Suuri maaryöstö. Osa 6. Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen: "Olemme luulleet, että elämme demokraattisessa maassa, demokraattisessa Suomessa, mutta ei näin oikein ole, juridiikka ei toimi ja meistä tämä on ihan meidän lakiemme vastainen." Lue! Suuri maaryöstö. Osa 5. Lue! Sanomanetti torstai 2006-11-30. Suuri maaryöstö. Osa 6. Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen: "Olemme luulleet, että elämme demokraattisessa maassa, demokraattisessa Suomessa, mutta ei näin oikein ole, juridiikka ei toimi ja meistä tämä on ihan meidän lakiemme vastainen." Nelonen. Kahdeksan uutiset 2006-11-30. Lue! Suuri maaryöstö. Osa 5. Lue! Sanomanetti torstai 2006-11-23.  Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). Lue! Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Sanomanetti tiistai 2006-11-14. Isänpäivä-extra! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Lue! Khiam-raportti Sanomanetti torstai 2006-11-08 Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista: Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue! Sanomanetti tiistai 2006-11-07 Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue! 
Vaikea kuva & Oikeuden voitto eli rehellisiin kansa. Lue! Sanomanetti maanantai 2006-10-16 
 "Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle! Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa perjantaina 2006-10-06. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. 
Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue! Pääkirjoitus.Suomi 2006. Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua." Lue! Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa? Lue! Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee. Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - 7 vuotta sitten |
Etsi nettisanomista: Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! Lapsen oikeuksien julistus |
Maanantai 2007-01-22. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Sipoo - Sibbo. Kirjoituksia. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm Sanomanetti keskiviikkona 12.07.2006. "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." - "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin". Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin Jussi Pajunen kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen siunauksella! Lue lisää! http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm#pitaakuva Sanomanetti keskiviikkona 12.07.2006. Muut lehdet. Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin. Oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, tasapainoisuus, vapaus. Komealta kuulostaa niiden arvojen lista, joita kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa työssään tavoitella. Omien eettisten periaatteiden tulee hänen mukaansa olla mietitty mahdollisimman pitkälle, kun päättää resurssien jakamisesta kaupungin johdossa. – Päätöstenteon jälkeen tulee pystyä elämään paitsi päätösten myös itsensä kanssa, Pajunen sanoo kaupungintalolla tilavassa työhuoneessaan. Mistä aineksista tämä toimintaa ohjaava maailmankatsomus on rakentunut? Kokoomuslaisen Pajusen mukaan ei ole yhtä tekijää tai esikuvaa. Arvoihin ovat vaikuttaneet yrittäjäsuku, kasvu viisilapsisessa perheessä sekä sairaanhoitaja-perheterapeuttivaimon Jaanan kanssa saatu oma viisilapsinen perhe, jonka nuorin vesa ylittää tammikuussa täysi-ikäisyyden rajan. Suhdettaan kristinuskoon Pajunen määrittelee sanomalla olevansa kristitty ja Roihuvuoren seurakunnan jäsen, joka ei koskaan ole ollut aikeissa erota kirkosta. Laajasalon kirkkoa Pajunen kutsuu kotikirkokseen. Tästä Kulosaaren namikan toiminnassa lapsena olleesta oman rippikouluryhmänsä priimuksesta saa sen käsityksen, että hän haluaa vaieta omasta kristillisyydestään, jotta voisi säilyttää uskon suhteen vapautensa. – Yritän toimia eettisesti ja uskon esimerkin voimaan. Mitä enemmän ihmiset haluavat toimia oikein, sen parempi meidän on täällä elää ja asua. Eettinen toiminta on elämää vahvistava tekijä, Pajunen sanoo. Hyviäkin hankkeita on upotettava Kaupunginjohtajan tehtävänä on johtaa kaupunginhallituksen alaisena Helsingin hallintoa, taloudenpitoa ja muuta toimintaa. Tehtäviin kuuluvat muun muassa toiminnan ja talouden yleissuunnittelu, valmiussuunnittelu ja elinkeinoasiat. Niinpä Jussi Pajunen katsoo Helsinkiä kokonaisuuden näkökulmasta ja pyrkii asettamaan sen esiin nousevien yksityiskohtien edelle. – Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monet hyvää tarkoittavat ja perustellut hankkeet on hylättävä. Pajusen mukaan kaupungissa on paljon erilaisia valtaryhmiä, jotka osaavat käyttää sähköpostia ja puhelinta omien etujensa ajamiseen, kun taas esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat tai syrjäytyneet eivät saa ääntään kuuluviin. Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä. Keskusteluissa kaupungin rahojen jakamisesta ajaudutaan Pajusen mukaan liian usein kissanhännänvetoon, jossa ei synny mitään uutta tai hyödyllistä. Hän näkisi mieluummin enemmän ”yhteen hiileen puhaltamista”. – Meidän tulisi pystyä katsomaan asioita myös muusta kuin omasta näkökulmastamme. Kun vapaudumme omista haluistamme, näemme asiat laajemmasta kokonaisuudesta. – Pitäisi ajatella niin, että jos toinen saa jotain, se ei välttämättä ole itseltä pois. Helsingillähän menee hyvin Jussi Pajunen sanoo haluavansa kehittää kaupunkia, jossa kaikkien on hyvä elää, ja josta muu Suomi voi ylpeillä pääkaupunkinaan. Pajusen on mahdotonta ymmärtää sitä jossain sitkeästi elävää ajatusmallia, jossa kaupunki nähdään pahana ja maaseutu puhtaana ja hyvänä.– Stadi on hyvä. Kun täällä on asunut koko ikänsä, niin kaupungin vilinä on se elementti, jossa tuntee olevansa kotonaan. Usein tämän huomaa vasta, kun kaupunkia katselee esimerkiksi ulkomailta käsin. Esitellessään ensi vuoden budjettia Pajunen totesi kaupungin talouden tasapainottamisen vaativan tiukkaa budjettikuria ja investointien karsimista. Helsinki on vähentänyt menoja jo kahtena vuotena peräkkäin ainoana suurista kaupungeista. Helsingin Energia on tuottanut hyvin, mikä on paikannut verotulojen menetyksiä. – Kun miettii, niin hyvinhän meillä menee. Helsingin seutu on kansainvälisestikin menestystarina. Meiltä löytyy erinomaista osaamista, ja hyvinvointi on kokonaisuutena kasvanut huikeasti. Tämä usein unohtuu kaupungin sisäisessä keskustelussa. Esimerkiksi Pajunen nostaa helsinkiläiset koulut, jotka paljosta moittimisesta ja yleisestä huolestuneisuudesta huolimatta toimivat esimerkkeinä eurooppalaisten sisarkaupunkien opetusväelle. – Helsingissä käy viikoittain ryhmiä varsinkin Saksasta oppimassa meidän koulujärjestelmästämme. Kyllä täällä voi kasvattaa lapsia hyvissä olosuhteissa. Pullonheiluttajien paratiisit pois Eivätkö monet kuitenkin koe itsensä turvattomiksi tässä kaupungissa? – Ihmisillä on pelko tulevaisuudesta ja oman turvallisuudentunteen menettämisestä. Myös mediamaailma on sellainen, että erilaiset katastrofit ja väkivallanteot tulevat voimakkaasti esille, Pajunen miettii. Yksi Pajusen itselleen asettamista haasteista on juuri turvallisuuden parantaminen. Hänen mukaansa esimerkiksi kauppakeskukset ovat Helsingissä hyvin eriarvoisia siinä, kuinka ne voivat huolehtia asiakkaiden viihtyvyydestä. – Moderneilla kauppakeskuksilla on varaa ostaa turvallisuuspalveluja, ja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Sen sijaan rapautuvista ostokeskuksista uhkaa tulla pullonheiluttajien paratiiseja, koska poliisilla ei ole resursseja huolehtia alueen turvallisuudesta. Alueiden voimakas eriytyminen ei voi olla hyväksyttävä kehityssuunta. Lähiturvallisuuden parantaminen ei tarkoita pelkästään poliisin resurssien parantamista, vaan kaikkien yhteistyötahojen voimien mitoittamista oikein ja yhteistyön parantamista entisestään. – Jos esimerkiksi talossa on asunto, jossa välitetään huumeita, pitäisi puuttua tilanteeseen heti, eikä vasta vuosien päästä, jolloin asia voi leimata koko asuinalueen. Paikalla pitää lähettää paitsi poliisi myös sosiaalityöntekijä. Lisäksi kaupunki valmistautuu reagoimaan laajoihin uhkiin kuten lintuinfluenssaan tai terroritekoihin. Kaupunki kohentaa kykyään kohdata myös laajoja ympäristöuhkia, kuten Suomenlahdella tapahtuvia öljyvahinkoja. Kaupungissa leijuvan pölyn aiheuttamien riskien minimoimiseksikin luodaan parhaillaan suunnitelmia. – Monien ympäristöuhkien suhteen meillä on tilanne, jossa uhat ovat kasvaneet ja samalla niille asetetut sietorajat ovat madaltuneet. On esimerkiksi hyvin todennäköistä, että joudumme jonain päivänä väliaikaisesti rajoittamaan yksityisautoilua keskustassa liian saastuneen ilman vuoksi. Ihmistä ei voi pakottaa ratikkaan Ilmaan nouseva hiekoitushiekka ja asvalttihiukkaset sekä katukuiluihin leijumaan jäävät ilmansaasteet ovat jo ongelma Helsingissä, puhumattakaan ilmastonmuutoksesta laajasta mittakaavassa. Mitä on tehtävissä esimerkiksi yksityisautoilun vähentämiseksi Helsingissä? Autoilevana miehenä tunnetun Pajusen mukaan ainakaan se, että autolla ajamista yritetään vähentää hankaloittamalla keskustassa ajamista, ei tuota tulosta. – Aatteena se saattaa tuntua jostakusta hienolta, mutta käytännössä se johtaa hirviön syntymiseen. Emme voi pakottaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Sen sijaan voimme tehdä joukkoliikenteestä mahdollisimman houkuttelevan, tätä on länsimetron rakentaminen. Pajusen mukaan autoilua voidaan vähentää rakentamalla mahdollisimman tiivistä kaupunkia, jolla on aito, toimiva keskus. Niin taas ei saa päästä käymään, että autoilevat kaupunkilaiset suuntaavat nokan poispäin Kolmen sepän patsaalta. – Tämä johtaa keskustan palvelujen heikkenemiseen ja kaupunkirakenteen pirstaloitumiseen. Mitä enemmän ihmiset joutuvat käyttämään autoa suunnatessaan kaukana oleviin kauppakeskuksiin, sitä enemmän poltetaan bensaa. – Kestävä kehitys ei voi perustua muuhun kuin siihen, että ihmiset voivat toteuttaa itseään mahdollisimman vapaasti. Demokratia on ainoa oikea tie. Kommunismi perustui yritykseen muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Se kokeilu epäonnistui. Pajunen uskoo myös, että autojen tekniikka kehittyy ja niistä tulee entistä energiaystävällisempiä. Asuntorakentaminen pitää saada vauhtiin Helsingin kaupungin verotulot ovat laskussa, mihin yksi syy on nuorten perheiden hakeutuminen väljempiin ja halvempiin asuntoihin Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin. – Kehitys on huolestuttava, eikä sitä voi hyväksyä. Se vie pois siitä tasapainoisuuden ihanteesta, jossa Helsinki on kaikenikäisen kaupunki. Monet muuttavat kauas keskustasta tahtomattaan, sillä asunnot ovat kaupungissa kalliita. Korot ovat olleet alhaalla vuosia, mikä on suoraan vaikuttanut asuntojen kysyntään. Tarjontaa on ollut vähän, mikä taas on nostanut hintoja. – Kaupunki ei pysty vaikuttamaan korkokantaan, mutta tonttien tarjontaan kuitenkin. Vuosaaren sataman viivästyminen on heijastunut asuntorakentamiseen koko Helsingin alueella, Pajunen sanoo. Tommi Sarlin Kuvat: Sirpa Päivinen/KuvaKotimaa "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä. Kuvateksti: Pajunen arvostaa kirkossa sitä, että se on elämän perusarvoja ja jatkuvuutta ylläpitävä voima. Kaupungilla ja kirkolla on hänen mukaansa molemmilla sama ihmisläheisyyden lähtökohta, jonka varaan yhteistyötä voidaan rakentaa entistä enemmän. Kuvateksti: Jussi Pajusen mukaan menestyksellä on aina oma hintansa, mutta sitä ei saa maksattaa vähäosaisimmilla. Menestys tulee laittaa hyödyttämään myös niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa. Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Kirkko & kaupunki Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen puolustaa Helsinkiä arvostelijoita vastaan: "Stadi on hyvä." -------------------------------------------------------------------------------- Lue myös! Sanomanetti keskiviikkona 30.03.2005. Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti. Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen. Silloin kokous venyi yli puolenyön ja tulos oli loppuun asti epävarma. Silloinkin oli ennakkosopimus. Sopimuksen mukaan Pekka Korpinen piti valittaman, mutta sopimus oli hölmö, koska sopijilta puuttui yksi ääni ja niin Eva-Riitta Siitonen tuli valituksi. Tässä 1980-luvun (luulen niin) arkistokuvassa Jussi Pajunen on ehdokkaana vielä liberaalien listoilla ja vaatii Asuntoja! Kyllä. Vaatimus on aina ajankohtainen. Heti valintansa jälkeen uutisstudioon kiidätettynä hän MTV3:n Kymmenen uutisissa vieritti Helsingin kymmenen vuoden asuntorakentamiskurjuuden syyksi Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymisen. Lisäksi hän kaipasi ensimmäisenä tärkeimpänä asiana seudullista yhteistyötä. Haastattelu oli laadittu niin, että väliin näytettiin koululaisten ja vanhempien mielenosoitusta Roihuvuoressa, jossa koulu aiotaan lakkauttaa. Lapsiakin haastateltiin. Riittää tässä uudella kaupunginjohtajalla tehtäviä kaikilla saroilla. Asuntorakentamisen suhteen saa nähdä muuttuuko mikään. Niin kauan kuin ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen on bisneksen varassa voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Niin kauan kuin rakentamisessa voidellaan erilaisia intressejä voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Ja niin kauan kuin korruptio ja kähmintä näillä alueilla tuottaa hyvin voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Jussi Pajusella on ihan omiakin intressejä. Malmin lentokentän rakentaminen asuntoalueeksi hyödyttää aivan suoraan hänen ja sukulaistensa omistuksia ja hyvinvointeja. Toivottavasti Jussi Pajunen haluaa jäädä historiaan muuna kuin tahdottomana marionettina ja oman edun tavoittelijana. Seitsemässä vuodessa kyllä ehtii jotakin, jos vain näkemystä ja inhimillisyyttä piisaa. Niinkuin silloin 80- luvulla: Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Sanomanetti. Pertti Manninen. Pääkirjoitus keskiviikkona 30.03.2005. -------------------------------------------------------------------------------- "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen. Isonna! -------------------------------------------------------------------------------- Lue myös! Sanomanetti tiistaina 29.03.2005. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii" "Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Kauppalehti.Presso toi asian sentään edes kunnolla esille lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Hiukan selvennystä: Outo ovela optio tarkoittaa sitä, että SanomaWSOY esiintyy julkaisuissaan ikään kuin lisärakennus olisi läpihuutojuttu. Virkamiehet niin valtion kuin kaupungin puolelta ovat olleet koko ajan myötävaikuttamassa Sanomatalo 2:n rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusoikeutta löytyy kummasti lisää kaupungin tarpeisiin ja tuleva (?) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ollut jo vuosia Sanomatalo 2:n innokas kannattaja. Hänellä tai hänen omistamallaan yhtiöllä on maita Malmin lentokentän kupeessa ja lentokentän siirtäminen tuo hänelle jättipotin. Helsingin Sanomat kannatti kylmän viileästi kentän siirtämistä. Asioitahan ei tietenkään ole koplattu yhteen, mutta kivasti molempien hankkeiden lopputulos hyödyttää pyrkimyksiä rikastumiseen." Sanomanetti tiistaina 29.03.2005. Lue lisää! -------------------------------------------------------------------------------- Liisa, Ihmemaassa. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii" Sanomanetti tiistaina 29.03.2005 http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm#pitaakuva http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm#listahelsingin Sanomanetti keskiviikkona 12.07.2006. Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Sanomanetti. Pertti Manninen 12.07.2006. Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006). Ke 14.12.2005. Stadi on hyvä. Kirkko & kaupunki. Etusivu. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: “Pitää olla oikeudenmukainen”. Kirkko & kaupunki. Tommi Sarlin. Kuvat: Sirpa Päivinen. 14-15, keskiaukeama. Ke 12.04.2006. Ingen åsiktsskillnad om Västerkulla. Hufvudstadsbladet. Debatt. SFP. Maria Björnberg-Enckell. Ke 14.04.2006. Pajusen missio paisui: Helsingistä Itämeren keskus. Helsingin Uutiset. Risto Hietanen. Kuva: Seppo Salopuro. Kaikki Westerkullan omistajat eivät tyrmää aluevaihdosta. Helsingin Uutiset. Arja Riitta Nikkilä. To 22.06.2006. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.) Pe 23.06.2006. Helsinki on jo Sipoossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuvat: Leif Rosas. Ma 26.06.2006. Ainoa metropoli kaipaa elintilaa. Iltalehti. Pääkirjoitus. (Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä.) Ti 27.06.2006. Helsinki ahnehtii. Helsingin Sanomat. Muut lehdet. Iltalehti. Ke 28.06.2006. Järkevä ratkaisu. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. 4. (Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.) Länsi-Sipoo rakentuu vanhan Porvoon tapaan. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kuva: Marika Hiltunen. “Stadi on stadi, eikä sen pidä muuttua”. Helsingin Uutiset. Marika Hiltunen. To 29.06.2006. Monopolspel med nya regler? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Monika Zakowski. Figur: Wilfred Hildonen. Kommunen har inte skött sin planering. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johan Silen. Nej till rent rofferi. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Kaj Stenberg. Grönt försök. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johanna Samdberg. Beundransvärd oegennytta. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Robert Hakalax. Över ryska gränsen? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Eero Aarnio. Har inte Sibbo samma rätt? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Mona Sundman. Annektering. Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. John Stenberg. Varför? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Saga Johansson. Pe 30.06.2006. Jo riittää Helsinki! Viikkolehti. Postia. Matti Riikonen. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kartta: Genimap. La 01.07.2006. Lounais-Sipoo tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jyri Mikkola. Helsingfors - hot eller hopp? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Laura Kolbe. Figur: Wilfred Hildonen. Gränsjustering ger fördelar? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Henrik Segercranz. Svar. Max Arhippainen, chefredaktör. Logisk att trycket ökat. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall. Despoter i Helsingfors. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan Törnkvist. Det är lätt att vara efterklok. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gunilla Holmberg, Christell Åström. Bra, Zakowski! Hufvudstadsbladet. Debatt. Sms till Hbl. Yvonne Malin-Hult. Su 02.07.2006. Sipoon alueliitoshanke jakaa mielipiteet. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tapani Sihvola. Ti 04.07.2006. Sipoon maiden kaappaus tarpeetonta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Pekka Vataja. Ke 05.07.2006. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. .Pitkän puurtamisen lopputulos: pääkaupunkiseutu jäi kirjaukseksi. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. (Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.) To 06.07.2006. Sibbo vänder sig västerut. Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Figur: Wilfred Hildonen. Pe 07.07.2006. Amputationen. Hufvudstadsbladet. Debatt. I dag. Pär Stenbäck. Su 09.07.2006. Pakkolunastushanke on pelkkää ahneutta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Henrik Ramm-Schmidt. Kuva: Mika Ranta. Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Sanomanetti. Pertti Manninen 12.07.2006.. Jatkuu... Kirkko & kaupunki Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen puolustaa Helsinkiä arvostelijoita vastaan: "Stadi on hyvä." http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto Maaryöstö. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07. Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessaan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Pääkirjoitus. Sanomanetti. Pertti Manninen. 01.08.2006. Lue myös! Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” - Lue myös! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä kirjoituksista. http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto Suuri maaryöstö. Osa 2. Sanomanetti lauantai 2006-09-16. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Sanomanetti. Pertti Manninen. -------------------------------------------------------------------------------- Helsinki katsoo nyt itään Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21. Helsingin halu laajentua Sipoon suuntaan on ollut tiedossa jo pitkään. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että alueliitoksesta on käyty poliittisia neuvotteluja. Niillä on tähdätty joidenkin Sipoon läntisten alueiden liittämiseen valtioneuvoston päätöksellä. Helsingissä on kaivettu koipussista ylipormestari Raimo Ilaskiven 17 vuoden takainen esitys Sipoon Itäsalmen ottamisesta asuntotuotantoon. Holkerin hallituksen selvitysmiehenä toiminut Ilaskivi löysi alueelta mahdollisuudet asuntojen rakentamiseen noin 50 000 ihmiselle. Sipoo ei halua länsiosiinsa massiivista asuntotuotantoa, mutta koska Helsinki haluaa, se haluaa itselleen myös haaveilemiensa rakennusalueiden maapohjan. Helsingin on vaikea rakennuttaa toiseen kuntaan mitään. Valtioneuvoston päätöksellä tehdyt suuretkaan alueliitokset eivät ole ennenkuulumattomia. Malmin alue liitettiin Vantaan edeltäjäkunnasta Helsingin maalaiskunnasta pääkaupunkiin 1946 ja Vuosaari 1966. Näitä liitoksia ei ole tarvinnut katua kummassakaan kaupungissa. Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua Helsingin nykyisessä suunnitelmasta ei innostuta Sipoossa, vaan odotettavissa on kansalaisvastarintaa. Hankkeessa joudutaan tekemään intressivertailua paikallisen väen tulkitseman paikallisen edun ja muiden tulkitseman yleisen edun välillä. Kysymys voidaan asettaa seuraavasti: Onko Helsingin talousalueella sijaitsevan pienen kunnan asukkaiden vastarinta riittävä syy torjua ne pääkaupungin kasvumahdollisuudet, joita alueliitos toisi? Kasvu synnyttäisi uusia työpaikkoja, joiden perustaminen muualle maahan olisi epätodennäköistä. Kun Helsingissä on rakennettu satamilta ja VR:ltä vapautuvat alueet, suurimuotoiselle asuntotuotannolle ei enää ole tilaa pääkaupungin rajojen sisällä. Kuitenkin Helsingin seudulle kohdistuu jatkuvaa muuttopainetta. Lisäksi runsas asuntotuotanto on tarpeen nykyisten helsinkiläisten keskimääräisen asumisahtauden helpottamiseksi. Kun ihmiset liikkuvat työn ja harrastusten vuoksi jatkuvasti yli kunnanrajojen, pitääkö Sipoon länsirajan kulkea juuri siinä, missä se nyt kulkee? Monen mielestä ei. Jos alueliitoksesta tulee totta. Vantaakin tulee osapuoleksi järjestelyihin, sillä Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä kunnanrajaa, koska Vantaa ulottuu kapeana kiilana Porvarinlahden pohjukkaan. Sipoolla olisi ollut sama mahdollisuus lähteä kasvupolitiikkaan kuin Espoolla. Sipoo valitsi kuitenkin aikanaan toisin kielisyistä, jotka onnistuttiin naamioimaan väljyyden ja luonnonmukaisuuden arvostamiseksi. Se ei tarkoita sitä, ettei jälkimmäisiä motiiveja olisi ollut myös aidosti mielessä ollut. Sipoo on toteuttanut kulloisenkin kunnanvaltuustonsa tahtoa, eikä asia ihanteellisessa maailmassa kaipaisi ulkopuolisen sorkkimista. Tässä epätäydellisessä elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan, vastaako kunnallisen itsehallinnon periaatteiden poikkeukseton noudattaminen aina yleistä etua. Hallituksella on alueluovutuksissa toimivalta, ja sitä on tarvittaessa syytä käyttää. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus 2006-07-17. Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston juhannuksen alla tekemästä päätöksestä hakea alueliitosta, jossa pieni pala Vantaata ja suurempi pala Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Koska tarkoituksenmukaisuusvalitukset eivät menesty, Sipoo on etsimällä etsinyt Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä menettelytapavirheitä. Helsingin päätöksentekotavassa on valituskirjelmän mukaan piirteitä, jotka viittaavat haluun salata asian käsittely. Jossain määrin liikuttava on Sipoon kunnanhallituksen huoli siitä, etteivät Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet saaneet riittävän ajoissa tietää liitoshankkeen perusteluja. Helsingin päättäjät eivät nimittäin itse ole arvostelleet saamaansa informaatiota liian myöhäiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto on Sipoon kunnanhallitusta pätevämpi tulkitsemaan kysymystä saamansa tiedon ajankohdasta ja riittävyydestä. Liitosasia on herkkä, eikä sitä haluttu Helsingissä hankkeen alasampumisen pelossa valmistella torvet soiden. Helsingin sisäpiiri halusi ensin selvittää liitoksen menestymismahdollisuudet maan hallituksessa. Asiaa ruvettiin valmistelemaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta pääkaupungin johdon saatu ennakkotiedon hallituksen suopeasta suhtautumisesta. Jos asiaa olisi vatkattu kokousrutiineissa, Helsingin Rkp olisi kannellut liitoshankkeesta Sipoon Rkp:lle, minkä jälkeen ne olisivat yhdessä kannelleet Rkp:n ministeriryhmälle. Jos peli olisi mennyt tällaiseksi, keskustaministerien tuki liitoshankkeelle olisi voinut jäädä saamatta. Sipoo olisi voinut laskea hyötyvänsä, mutta Helsinki olisi kärsinyt enemmän kuin Sipoo hyötyy. Kunnallisvalitus ei ole jäänyt Sipoon ainoaksi vastavedoksi. Kunnassa pantiin kiireen vilkkaa vireille liitoshankkeen kanssa kilpaileva kaavoitussuunnitelma, joka toteutettuna merkitsi Sipoon asukasmäärän kasvamista jopa 40000:lla. Pienen kunnan voimavaroja toteuttaa tällainen hanke on Helsingissä aiheellisesti epäilty. Lisäksi siitä on huomautettu, että Sipoo lähti asiassa liikkeelle vasta, kun juna oli jo mennyt. Sipoon valituksella ei liene menestymismahdollisuuksia. Todennäköisesti hallitus myöntyy Helsingin hakemaan alueliitokseen, joskin Helsingin uusi kaupunginraja voi jonkin verran poiketa haetusta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi Asuntomessujen avajaisissa, ettei liitos koskisi Sipoon saaristoa, vaan rajoittuisi asuinrakentamiseen soveltuvaan maahan. Alkaneessa kansalaiskeskustelussa on esitetty väite, että Helsinki kaappaa suuremman eli voiman oikeudella osan Sipoota, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Helsinki on todellisuudessa anonut valtiolta kunnanosaliitosta. Koko maan etua tulkitseva valtioneuvosto myöntyy siihen vain, jos se näkee sille painavat perusteet. Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) käyttämät puheenvuorot osoittavat, että painavia perusteita on. Pääkaupungin kehitysmahdollisuuksien varmistaminen palvelee paitsi Helsingin myös koko maan etua. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus 2006-07-17. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Kovaa peliä Sipoossa. llta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ovat turvautuneet koviin otteisiin pyrkiessään hankkimaan tonttipulasta kärsivälle Helsingille lisää elintilaa Sipoosta. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Pajunen ja Vapaavuori esittivät huhtikuussa Sipoon kunnanjohtajalle Markku Luomalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle Christel Liljeströmille (r) uhkavaatimuksen, jonka mukaan Helsinki liittäisi valtioneuvoston tuella Sipoon länsiosista 50 neliökilometrin alueen itseensä ellei Sipoo suostu vapaaehtoisesti puolta pienempään alueliitokseen. Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon, sillä uusi kuntajakolaki antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia yksittäisen kunnanvaltuuston kannasta poiketen ja tehdä päätöksen alueliitoksesta, mikäli se ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla, tai mikäli erityisen painavat syyt puoltavat alueliitosta. Helsinki onkin perustellut liitosvaatimustaan juuri näillä erityisen painavilla syillä. Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupasi tiistaina nimittää jo tällä viikolla selvityshenkilön tutkimaan rajansiirtoa, mutta pätevän ja jäävittömän sekä nopeaan toimeksiantoon kykenevän asiantuntijajuristin löytäminen tehtävään on osoittautunut niin hankalaksi, että nimitys siirtyy yli viikonvaihteen. Paljastukset Helsingin johtajien uhkavaatimuksista tuskin helpottavat selvityshenkilön löytymistä. Selvittämisen arvoista on myös se, miten kuntaministeri Manninen on lähtenyt Helsingin hankkeen taakse. Helsingin johdon näkökulmasta rajansiirtohanke on täysin ymmärrettävä. Helsinki tarvitsee lisää hyvää tonttimaata houkutellakseen uusia, varakkaita veronmaksajia. Jo nyt monet Helsingissä työskentelevät ovat löytäneet asuinpaikakseen Länsi-Sipoon, jossa on tilaa ja kaavoittamisen vapautta rakentaa unelma-asuntoja lähelle merenrantaa ja luonnonrauhaa. Pääkaupunkiseudun kasvun kannalta rajansiirto on täysin yhdentekevä, mikäli Sipoo avaa aluettaan uudisrakentamiselle. Sipoon valtuuston ruotsinkielinen enemmistö on vuosikaudet suhtautunut nuivasti hankkeisiin, jotka muuttaisivat alueen kielipoliittisia asetelmia. Vasta Helsingin aluevaatimukset ovat havahduttaneet sipoolaiset esittelemään pääkaupunkiseudun kasvua tukevia suunnitelmia. Muuttopaine pääkaupunkiseudulle ei voi riittää perusteluksi Helsingin rajansiirrolle. Yhtä hyvin Helsinki voisi vaatia elintilakseen ja täydennysrakennusalueeksi Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Tapa jolla Helsingin johto on hoitanut rajansiirtohanketta ei anna kovin ruusuista kuvaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyömahdollisuuksista. Uhkailujen sijaan tarvitaan koko Helsingin metropolialueen kattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään turvaamaan se, että koko aluetta kehitetään tasapainoisesti. Ei vain Helsingin kaupungin verotuloja. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. -------------------------------------------------------------------------------- Sanomanetti lauantai 2006-09-16. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Sanomanetti. Pertti Manninen http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/kuvasivu.html#kovaa Kovaa peliä Sipoossa. Sanomanetti lauantai 16. syyskuuta 2006. 2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..." Kuva: Pertti Manninen. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/kuvasivu.html#kovaa http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 Sanomanetti maanantai 2006-09-18. Suuri maaryöstö. Osa 3. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Lauantai 2006-07-08. Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia. ” … Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lauantai 2006-07-15. Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit. ”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” -------------------------------------------------------------------------------- Suomenmaa. Tiistai 2006-09-12. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Mari Kiviniemen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistus perustuu keskustan ajamalle mahdollistavalle mallille, joka huomioi kuntien ja alueiden erityispiirteet. - Helsingin seutu on eräs erityisten haasteiden alue. On tärkeää, että pääkaupunkiseudun ja laajemman Helsingin seudun kunnat laativat ja toteuttavat osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjelman, jolla asuminen, maankäyttö ja liikenne sekä palvelujen käyttö kuntarajat ylittäen järjestetään. Kiireellistä on lisätä omakotitonttien tarjontaa asumisen hinnan ja siten seudun kilpailukyvyn parantamiseksi, Helsingin kaupunginvaltuutettunakin toimiva Kiviniemi sanoo. Kiviniemen mukaan maailmassa tuskin on toista metropolia, joka on tähän saakka voinut kasvaa vain kahteen ilmansuuntaan. Etelässä meri ja idässä poliittinen ja kielimuuri ovat olleet merkittävä kasvun hidaste. Tästä maksetaan nyt erityisesti kohtuuttomina asumiskustannuksina. - Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin. Aluerajauksia ja muita yksityiskohtia voidaan toki arvioida, mutta seudun kokonaisedun kannalta liitos on perusteltu. Sipoolle jää riittävästi tilaa kasvaa ja kehittyä myös sen jälkeen. Kunta- Ja palvelurakenneuudistuksen osalta …” Kuvateksti: Mari Kiviniemi painottaa henkilöstön merkitystä kuntauudistuksen valmistelussa. Kuva: Jari Laukkanen. Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12. Kuva. -------------------------------------------------------------------------------- Helsingin Sanomat. Kaupunki. Sunnuntai 2006-09-17. Lyhyesti. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. ”Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta. Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi. Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa Kotkassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä.” HS. Tulossa! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2006-06-18 - 2006-09-18. Lista. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/kuvasivu.html#kiviniemi "Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta". Sanomanetti maanantai 18. syyskuuta 2006. Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12. "Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta". Kuva Pertti Manninen. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/kuvasivu.html#kiviniemi http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin Sanomanetti tiistai 2006-09-19. Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-08. Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. Sanomanetti 2006-09-19. Pertti Manninen. Ke 2005-12-14. Stadi on hyvä. Kirkko & kaupunki. Etusivu. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: “Pitää olla oikeudenmukainen”. Kirkko & kaupunki. Tommi Sarlin. Kuvat: Sirpa Päivinen. Ke 2006-04-12. Ingen åsiktsskillnad om Västerkulla. Hufvudstadsbladet. Debatt. SFP. Maria Björnberg-Enckell. Pe 2006-04-14. Pajusen missio paisui: Helsingistä Itämeren keskus. Helsingin Uutiset. Risto Hietanen. Kuva: Seppo Salopuro. Kaikki Westerkullan omistajat eivät tyrmää aluevaihdosta. Helsingin Uutiset. Arja Riitta Nikkilä. Su 2006-06-18. Kamp mot sammanslagning av kommuner. Hufvudstadsbladet. Juristen svarar. Henrik Hägglund. Ke 2006-06-21. Helsinki katsoo nyt itään. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. “Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua.“ Kuva: Seppo Solmela. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. To 2006-06-22. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Pe 2006-06-23. Helsinki on jo Sipoossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuvat: Leif Rosas.. Ma 2006-06-26. Ainoa metropoli kaipaa elintilaa. Iltalehti. Pääkirjoitus. 5. Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä. Ti 2006-06-27. Helsinki ahnehtii. Helsingin Sanomat. Muut lehdet. Iltalehti. Ke 2006-06-28. Rajasiirto rivakka piristysruiske Itä-Helsingille. Pajunen: Nuuksion ja Sipoonkorven väliin rakentuu nauhamainen kaupunki. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kartta. Järkevä ratkaisu. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Länsi-Sipoo rakentuu vanhan Porvoon tapaan. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kuva: Marika Hiltunen. “Stadi on stadi, eikä sen pidä muuttua”. Helsingin Uutiset. Marika Hiltunen. Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Sipoo yrittää estää aluesiirrot Helsinkiin. Helsingin Sanomat. Jarmo Huhtanen. Pääuutissivu. Linkki. Sipoossa säikytään uusia kontuloita. Jarmo Huhtasen Kaupungin laita. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo yrittää vesittää Helsingin raja-aikeet. Sipoon kunta haluaa kasvattaa omaa väkilukuaan 40 000:lla. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Helsingin pitää kertoa Sipoo-suunnitelmansa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva). To 2006-06-29. Monopolspel med nya regler? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Monika Zakowski. Figur: Wilfred Hildonen. Kommunen har inte skött sin planering. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johan Silen. Nej till rent rofferi. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Kaj Stenberg. Grönt försök. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johanna Samdberg. . Beundransvärd oegennytta. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Robert Hakalax. Över ryska gränsen? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Eero Aarnio. Har inte Sibbo samma rätt? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Mona Sundman. Annektering. Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. John Stenberg. Varför? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Saga Johansson. Valtiolle oikeus puuttua heikoimpien kuntien asemaan. “Kunnassa tai yhteisalueella, joka vastaa terveydenhuollosta ja sosiaalitehtävistä, pitää olla vähintään 20 000 asukasta.” Kauppalehti. Uutiset. Seppo Tuomi. Kuva: Lauri Olander. Poliittinen pakkosopu latisti kuntauudistusta. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Pe 2006-06-30. Jo riittää Helsinki! Viikkolehti. Postia. Matti Riikonen. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kartta: Genimap. Vanhanen: Pakkoliitoksia on tulossa vain vähän. Uutislehti100. Uutiset kaupunki & kotimaa. STT. La 2006-07-01. Lounais-Sipoo tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jyri Mikkola. Helsingfors - hot eller hopp? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Laura Kolbe. Figur: Wilfred Hildonen. Gränsjustering ger fördelar? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Henrik Segercranz. Svar. Max Arhippainen, chefredaktör. Logisk att trycket ökat. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall. Despoter i Helsingfors. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan Törnkvist. Det är lätt att vara efterklok. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gunilla Holmberg, Christell Åström. Bra, Zakowski! Hufvudstadsbladet. Debatt. Sms till Hbl. Yvonne Malin-Hult. Su 2006-07-02. Sipoon alueliitoshanke jakaa mielipiteet. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tapani Sihvola. Ma 2006-07-03. Helsinki hamuaa maata väärin perustein. Helsingin Sanomat. Mielipide. Astrid Blomgren. Ti 2006-07-04. Sipoon maiden kaappaus tarpeetonta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Pekka Vataja. “Markerövning“ hett debattämne. Hufvudstadsbladet. Inrikes. Link. Sibbo. Förtoendet för nyckelpersonerna mäts. Krisplanen diskuterus i fullmäktige i kväll. Ska Sibbo ta emot 40 000 invånare till och var ska det byggas? Har förhandlarna Luoma och Liljeström skött sitt uppdrag väl? Hufvudstadsbladet. Ingela West. Foto: Niklas Tallqvist. Hoppsan! Det blev en riktig protesti. Aktuella Tvåan ville göra ett inslag om konflikten mellan Sibbo och Helsingfors. De bad om några elssjälar och fick 400 stycken. Ingela West. Eva Nyman. Kompensation? Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Jonas Forsman. Tassarna bort! Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Saga Johansson. Expanderar inte. Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Johan Holmberg. Ke 2006-07-05. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Pitkän puurtamisen lopputulos: pääkaupunkiseutu jäi kirjaukseksi. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Sipoo ryhtyy vastatoimiin. Helsinki haluaa yhä liittää suurta osaa Sipoosta itseensä, vaikka Sipoo on kaavaillut alueilleen tuhansia asukkaita. Metro. Pääkaupunkiseutu. Sami Koivuneva. Sipoossa maata muuallakin kuin meren äärellä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lyhyesti. Harry Blässar. To 2006-07-06. Sibbo vänder sig västerut. Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Figur: Wilfred Hildonen. Sipoolaiset eivät varmaan kaipaa metroa ja lähiöitä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Auli ja Jukka Salminen. Pe 2006-07-07. Amputationen. Hufvudstadsbladet. Debatt. I dag. Pär Stenbäck. Eicca: Näpit irti Sipoosta! Apocalyptican seuraava levy ilmestyy ensi vuonna. Nokkamies Eicca Toppinen tuumii Sipoota, rahaa ja mökkeilyä. Metro. Haastattelu. Laura Halminen (kuva). Kuva. La 2006-07-08. Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia. Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT. Metropoli voi kasvaa myös ylöspäin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Eero Aarnio. Su 09.07.2006. 2006-07-09. Pakkolunastushanke on pelkkää ahneutta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Henrik Ramm-Schmidt. Kuva: Mika Ranta. Hyökkäys Sipooseen loukkaa oikeustajua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Anni Laakso. Ma 2006-07-10. Uhkakuvia Sipoon pilaamisesta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Ojanne. Ti 2006-07-11. Tuusula valmistelee vaihtoehtoa naapurikuntien yhdistymishankkeelle. Keravalaisille ei silti riitä paluu löyhempään yhteistyöhön. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Kartta. Kuva: Laura Oja. Hyrylässä nautitaan Tuusulan luonnosta ja maaseudusta. Kuntaliitos Keravan ja Järvenpään kanssa ei innosta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Otto Talvio. Kuva. Eikö hätää Tuusula? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Kari Kiuru. Ke 2006-07-12. Sipoonkorvesta kansallispuisto, Itä-Helsingin Nuuksio! “Juhannuksen alla valtuustossa hyväksytyssä alueliitoshakemuksessa …” Helsingin Uutiset. Kolumni. Anni Sinnemäki kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu. Enemmistö tuomitsee kaupunkien laajentamisen pakkoliitoksilla. Helsingin Uutiset. Mainos. Aikaisemman lehden otsikko. Vihreät: Sipoonkorvesta ja alueliitoksesta päätettävä samaan aikaan. “Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta ja alueliitoksesta pitää päättää samanaikaisesti, vaativat helsinkiläiset vihreiden kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Tuija Brax, Anni Sinnemäki ja Osmo Soininvaara …” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. Sipoon ryöstö vie Vantaan ja hylkää Espoon. “Tullessaan kaupunginjohtajaksi Jussi Pajunen vaikutti mieheltä, joka on päättänyt tulla kaikkien kanssa hyvin juttuun, kuten entisen liberaalin tuleekin. Hän puhui verkostoista, mutta ei tiennyt mikä on puikkari. Nyt hän sen tietää, sillä ensimmäinen saalis, osa Sipoota, on nostettu vaakunaveneeseen.” Iltalehti. Uutiset. Politiikan kulissit. Tuomas Keskinen. Piirros: Tuomisia. To 2006-07-13. Miksi Helsinki työntyy .väkisin maaseudulle. Iltalehti. Suorat sanat. Lukijoiden kirjeet. Ilkka Luoma. Kuva: Näpit irti! Pe 2006-07-14. Onko järkevää viljellä maata kasvukeskuksissa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ukri Niemimuukko. Helsingin seudun asuntoasioihin vauhtia. Kauppalehti. Mielipide. Jorma Nyrhilä. Kuva. La 2006-07-15. Utveckling krossar gamla värden. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall. Sipoo valittaa Helsingin päätöksestä hakea kunnan maista alueliitosta. Kunnan mielestä Helsinki syyllistyi menettelytapavirheeseen. Helsdingin kaupunginjohtaja Pajunen tiesi odottaa valitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela. Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit. “Liitosasian käsittely valtioneuvostossa saattaa siirtyä ensi vuoden puolelle. ‘Tämän hallituksen aikana se kyllä ehditään käsitellä’, Vanhanen vakuutti. Vieressä seisonut kunta- ja asuntoministeri Hannes Manninen (kesk) nyökytteli.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela. Kuva: Pekka Sakki. Keskusta kaipaa kaupunkiin. “Uutta kosioretkeä johti kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk), joka suostui loppumetreillä lähes kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntien toiveisiin. Pääministeri Matti Vanhanen kosiskelee asuntomessupuheessaan samoja seutuja.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Toni Pelkonen. Su 2006-07-16. Helsingin maankäyttö on ollut tuhlailevaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Kuusisto. Asuntomessut pitkästä aikaa pääkaupunkiseudulla. “… hintatason nousua hillitseviä asuntorakentamisen mahdollisuuksia on päästävä avaamaan pikaisesti.” Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Sipoosta kadehdittu mallialue. “Sipoolaiset ovat valittaneet, että Ingmanin tehdasta esitetän niukin naukin Helsingin puolelle. Helsinki tarvitsee rakennusmaata, mutta ei ole varas. Ingman jääköön Sipoolle!“ Helsingin Uutiset. Kolumni. Osmo Soininvaara kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu. Ma 2006-07-17. Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. “Sipoo on liikuttavan huolissaan Helsingin kaupunginvaltuutettujen tiedonsaantioikeudesta.“ Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva: Antti Hämäläinen. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Tomtbristen muste avhjälpas. “Några tusen hektar av Sibbo laser inte problemet.” Hufvudstadsbladet. Inrikes. Synpunkten. Matti Vanhanen (kuva). Skribenten är landets statsminister. Ti 2006-07-18. Jääräpäinen Sipoo tuhlasi 17 vuotta! Helsingin Sanomat. Mielipide. Raimo Ilaskivi. Itä-Uudellamaalla toivotaan tarkistuksia kasvutavoitteisiin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. Ti 2006-07-25. Sipooseen voisi syntyä uusi Tapiola. Helsingin Sanomat. Mielipide. Gustav Tallqvist. Ke 2006-07-26. Sipoossa kunnallispoliittinen kriisi. Helsingin Sanomat. Pääuutissivulla linkki. Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa. Valiokunta tutkii, toimivatko Sipoon neuvottelijat viisaasti. Christel Liljeström kiistää salanneensa neuvotteluja. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Kari Pullinen. Luottamuksen mittaaminen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma. HS. Rajoista ei haluta keskustella, niitä puolustetaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva). Kartta. To 2006-07-27. Rkp ja vihreät luottavat Sipoon johtoon. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Ke 2006-08-02. Rkp:n Wallin vaatii Helsinkiä peruuttamaan rajansiirtoesityksensä. “Wallinin mielestä esitys ottaa haltuunsa 5 000 hehtaaria Sipoon maata ei tule läpäisemään juridista tarkastelua.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. To 2006-08-03. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Ylipormestari lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Espoossa päätös länsimetrosta kuohuttaa lautakuntia. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Kuva. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Helsingin kaupunginjohtaja lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Ylipormestarin ensimmäinen vuosi on ollut kiireinen. “Sipoossa tunteet kuumenevat, mutta Pajunen on tyyni. Vaikka kuntarajojen siirto voi tuntua kovalta tempulta, Pajunen ei ajattele niin. ‘Ei se olekaan mitenkään voimakas juttu, varsinkin kun Helsinki omistaa ison osan maasta, jota aluesiirto koskee. Tässä ei ole mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi’.“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Mika Ranta. Kartta. Joukkoliikenneratkaisu kuohuttaa Espoon päättäjiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ruoti keskiviikkona virkamiehen bussimyönteistä esitystä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Samuli Leivonniemi. Kartta. Pe 2006-08-04. Sipoo torjuu Pajusen hyökkäyksen. Helsingin Sanomat. pääuutissivu. Linkki. Kaupunginjohtaja Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Christel Liljeström: Rajansiirrot ovat ääritekoja. “ ‘Anteeksi?’ Liljeström kysyy epäuskoisena kuullessaan Pajusen mietteistä. Liljeströmin mukaan Helsingin suunnittelemat aluevaltaukset eivät ole mitenkään tavallisia, päinvastoin. ‘Nämä ovat kunnan itsehallintoa ja demokratiaa ajatellen ääritekoja’, Liljeström toteaa.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Päivi-Punkka-Hänninen. 3 kuvaa. Ti 2006-08-08. Ministeri Manninen toivoo ihmisten palaavan muuttotappiokuntiin. Ministeriön tutkija: Etelään syntyy kasvukolmion sijasta metropoli. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Timo Siukonen. Kartta. Muuttoliikkeen syyt vaihtelevat. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tietokulma. To 2006-08-10. Pekka Korpinen: Sipooseen tiiviiden puutarhakaupunginosien saaristo. Vantaalle pari metroasemaa, Sipooseen ehkä kolmekin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Teemu Kuusimurto. Kuka piirsi Helsingin uudet rajat? Mutkittelevan rajaviivan suunnittelijan nimeä varjellaan kuin valtiosalaisuutta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kartta. Ma 2006-08-14. Jahkailu metrosta alkaa jo turhauttaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Päivi Marttila. Ke 2006-08-16. Sipoo ei anna periksi. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Kolumni. Keijo Himanen (kuva). To 2006-08-17. Ylipormestari Jussi Pajunen Aleksi vs: Sipoo puolustautuu - turhaan? “Olette pohjustanut operaationne taitavasti. Suuret puolueet tukevat sitä selkeästi ja RKP:n ylin johtokin näyttää alistuneen. HBL:n yleisönosastojen purnaukset eivät sovittua kuviota hajota.” Iltalehti. Pääkirjoitus. Päivän meili. Kuva. Sipoo viestittää nyt yhteistyötahtoa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo otti askeleen kohti pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Olli Pohjanpalo. Kartta. La 2006-08-19. “Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Kauppalehti. Presso. Etusivu. Linkki. “Tämä ei ole ryöstö”. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kiistää, että Sipoota oltaisiin ryöstämässä. Pikemminkin kyseessä on yhteinen hyvä. Metropolialueen kitkaton laajeneminen itään säästäisi koko alueen asukkaat yhä pahemmilta ruuhkilta ja saasteilta. “Käytännössä Helsingin hanketta vastustetaan vain Sipoossa ja Rkp:ssa, ei muualla.“ Jan Vapaavuori. “Mielestäni jäljelle jäävän Sipoon oalta ei voi kauhean mustia pilviä maalailla.“ Jan Vapaavuori. “Ainahan voi hölmöyttä jatkaa, mutta joskus tulee tilanne, että padot murtuvat.“ Jussi Pajunen. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri. Taavetti Alin, kuvat. Sipoon maat. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Sipoo uskoo omaan visioonsa. “Kunnan voimakasta kasvua on tarkoitus rahoittaa rakennusoikeuksien myynnillä. Rakennusoikeuksista on arvioitu saatavan noin miljardi euroa.” Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri. Nurkkaan ajetut. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Kommentti. Jenny Jännäri (kuva). Su 2006-08-20. Helsingin uusien rajojen isä ilmoittautui. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. “Minä ne rajat piirsin, mutta 1989”. Kaupungin entinen virkamies Jussi Kautto ilmoittautui Helsingin uusien rajojen isäksi. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Heidi Piiroinen. Kartta. Kuva. Ti 2006-08-22. Uudenmaan liitto odottaa Itä-Uudenmaan aloitetta yhdistymisaikeissa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Antti Manninen. Kartta. Keski-Uudenmaan kunnat valmistelevat yhteistä kaavoitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. On Helsinkiin ennenkin liitetty alueita. Helsingin Sanomat. Mielipide. Olli Aulio. Ke 2006-08-23. Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Christel Liljeströmin Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. “Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osottaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Christel Liljeström kunnanhallituksen puheenjohtaja ( r) Sipoo. Kuva: Mika Ranta. Pe 2006-08-25. Vantaan valtuutetut vaativat korvausta Vesterkullasta. Valtuutetut syyttivät Helsinkiä Sipoo-hankkeen salaamisesta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. “Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin puhutaan ikään kuin valtioneuvoston päätös olisi jo tehty. On ymmärrettävää, että päätökseen valmistautuviin ministereihin halutaan vaikuttaa. Nykyinen kuntajakolaki ei kuitenkaan anna pakkoliitokselle oikeudellisia perusteita. Laki ja sen esityöt on kirjoitettu niin, että vaadittavat, erityisen painavat syyt on löydettävä liitettävän alueen tarpeista. Toisen kunnan, tässä tapauksessa Helsingin, joka ei edes ole rajanaapuri, kasvuhalusta ei löydy viittauksia.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Stefan Johansson 1. varavaltuutettu ( r) Helsinki. Su 2006-08-27. Sipooseen iski vauvabuumi. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Mikko-Pekka Heikkinen (kuva). Ma 2006-08-28. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Seppo Väisänen antaa länsimetron valmistelulle arvosanaksi kuutosen. “Nyt on varaa höllätä myös kielenkantoja. Niitä Vepsäläinen on joutunut ajoittain pitämään viran puolesta tiukilla. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) avaukseen Sipoon metrosta Vepsäläinen ottaa etäisyyttä: ’Voidaanko uusi hanke heti panna listan keulille, kun siellä on iso läjä pitkään mukana olleita suunnitelmia? Ottaa aikansa, ennen kuin Sipoon metrolinjan paikka listalla löytyy’, hän viittaa suunnitelmiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Juha Salonen. Ti 2006-08-29. Sipoo valmistelee vastavetoa Helsingin kasvuaikeille. Helsingin Sanomat. Kari Kiuru. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo kiirehtii kasvualueiden kaavoitusta. Talmaan, Nikkilään ja Itäsalmeen kaavaillaan 40 000 uutta asukasta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Taikuri saa töitä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Näkökulma. Kari Kiuru (kuva). Ke 2006-08-30. Kehärata on Lounais-Sipoota nopeampi lääke kasvukipuihin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Kai Ovaskainen viestintäjohtaja Vantaan kaupunki. Espoon kaupunginhallitus jätti metropäätöksen valtuuston tehtäväksi. Hallitus hyväksyi metroa puoltavan esityksen sellaisenaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Ninni Lehtoniemi. Essi Lehto. Saara Harju. Kartta. Hs.fi Pitääkö Espoon valtuuston hyväksyä esitys länsimetrosta? HS.fi/keskustelut. Sipoonkorvesta halutaan kansallispuisto. “Vantaa. Vantaan vihreät vaatii valtuustoaloitteessaan …“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. To 2006-08-31. Espoon kaupunginhallitus meni valtuuston selän taakse. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kartta. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. “Helsingin ja pääkaupunkiseudun suuri tonttivaranto tuskin on se kanto, johon Sipoon pakkoliitos kompastuu. Sen sijaan juridiikasta voi tulla isompi pulma. Kuntajakolakia säädettäessä tuskin kukaan ajatteli, että sitä toteutettaisiin Helsingin kasvutarpeiden vuoksi.” “Jos Helsingin esitystä halutaan muuttaa, se on lähetettävä uudelle kuulemiskierrokselle ja aikaa kuluu. Lähtökohtana on ollut, että asiasta päättää nykyinen hallitus. Yksi mahdollisuus olisi viheltää peli poikki ja asettaa selvityshenkilö täydentämään liitoshakemusta. Silloin siitä tulisi sisäministeriön esitys, jolloin Helsingin hanke jäisi ikään kuin taka-alalle. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Merkintöjä. Keijo Himanen. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. Miksi Helsinki haluaa Sipoolta sen rannikkoa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ahti Porkka Helsinki. Pe 2006-09-01. Selvitysmies ratkomaan Helsingin ja Sipoon riitaa. Rajansiirrot voivat lykkääntyä. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Marja Salmela. Kuva. Markus Jokela. Linkki. Sisäministeriö harkitsee selvityshenkilöä Helsingin ja Sipoon rajariitaan. Sipoon kunnanjohtaja Luoma: Asia palaa nyt lähtöruutuun. Kuntajakoselvittäjillä yleensä vahva asema lopullisessa rajanvedossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta. Mitä seuraavaksi? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma. Alueliitoksiin tarvitaan myös valtuustojen kanta. “Sipoo on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupungin alueliitospäätöksestä. Valituksen käsittely ei kuitenkaan estä valtioneuvostoa käsittelemästä liitoshanketta jo nyt.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta. La 2006-09-02. Sipoolla ei ole syytä vaihtaa maakuntaliittoa. Jaakko Mikkolan Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. “Enestamin mielestä [Hannes] Manninen harkitsee selvitysmiehen asettamista, koska on ymmärtänyt, että Helsingin alueliitoshakemus ei ole juridisesti kestävä ja sen ‘käy huonosti’. Selvitysmies laatii Helsingin kantaa muotoilevan ehdotuksen, jonka hallitus voi käsitellä. Sen ansiosta Helsingin hakemus ei lainkaan joudu juridiseen tarkasteluun, Enestam ennusti.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Pekka Vuoristo. Sipoon oikea koti on Itä-Uudenmaan liitto. “Sipoolla ei ole mitään syytä vaihtaa maakunnan liittoa.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Mikkola maakuntajohtaja Itä-Uudenmaan liitto. Su 2006-09-03. Helsinki on aina saanut haluamansa. Helsingin pinta-alaa on kasvatettu koko sen historian ajan. Vuonna 1946 kaupunkiin liitettiin kokonaisia kuntia. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Riku Jokinen. Kartta: Tuija Kivimäki. Lauttasaarelainen separatismi vaihtui yhteistyöhaluksi. “Toivottavasti Lauttasaari ei jää väliinputoajaksi Helsingin laajetessa”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Sami Soininen. Jussi Rokka. Kuva: Ville Männikkö. Sipoo kysyy tuhannelta kantaa rajanmuutoksiin. “Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma esittää, että Sipoo järjestäisi mielipidekyselyn … haastattelemalla puhelimitse tuhatta sipoolaista.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. Ma 2006-09-04. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. “Helsingin ympäryskuntien kehitys uhkaa tukehtua vuosikymmenessä työmatka-autoilun kasvuun.” “Pian yhteistyöohjelman hyväksymisen jälkeen Helsinki ja hallitus paljastivat, että suurta seudullista politiikkaa aiotaankin tehdä Lounais-Sipoon suunnalla.“ Helsingin Sanomat. Mielipide. Pentti Puoskari valtiot. toht. kaupunginvaltuutettu (sd) Vantaa. Ti 2006-09-05. Heinäluoma: Asuntojen laatua parannettava. “Asuntopulasta ja kohoavista hinnoista uhkaa muodostua jo este myönteiselle talouskehitykselle.“ Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT. Ke 2006-09-06. Helsinki ei saanut haluamaansa 35 vuotta sitten. “Demokratiaan uskoville voin lohdutukseksi todeta, että 35 vuotta sitten Helsinki yritti saada itselleen 13,74 neliökilometriä Espoosta - eli 11,5 prosenttia sen väestöstä - samoilla argumenteilla kuin Sipoosta tänään yritetään haukata. … espoolaiset pistivät hanttiin. … Sipoo haluaa luoda vaihtoehtoisia ihmisläheisiä ratkaisuja. Tätäkö Helsinki pelkää?” Henrik Immonen Helsinki To 2006-09-07. Sipoo on meidän! Helsinki valloittaa Lounais-Sipoon kultarannikon. Mitä kaikkea me sieltä saamme? Huomenna Nyt-liitteessä: Kohta Sipoon hienoimmat osat ovat uutta Itä-Helsinkiä. Helsingin Sanomat. Talous. Mainos. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. “Pakkoliitoksista ei enää keskusteltu, kuten tehtiin vielä vuosi sitten. Poliittinen sopu lienee löytynyt tämän hetken kuumimmastakin liitoshankkeesta eli Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin, koska edes Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei nostanut asiaa keskusteluun.” “Wallin kuntatalolla: Rauhallinen, ei ilonpilkku panelistina. Vastaukset ympäripyöreitä. Sipoo-kysymykseen vain nimetön viittaus sivulauseessa.“ Helsingin Sanomat. Kotimaa. Riitta Vainio. Kuvia. Maakunnan vaihto olisi eduksi Sipoolle.. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jouko Tikkanen valtuuston ja kunnanhallituksen jäsen (kesk) Sipoo. Pe 2006-09-08. Helsingin väkiluku kääntyi kasvuun. Asukasmäärän odotetaan lisääntyvän 20 000:lla kymmenen vuoden aikana. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Kaavio. Linkki. Sipoota valtaamassa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. NYT-liite-linkki. Helsingin väkiluku kasvaa tuhansilla lähivuosina. Ulkomailta muutto ja syntyvyys käänsivät asukasluvun kasvuun. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta. Jatkuu... Sanomanetti tiistai 2006-09-19. Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-08. Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. Sanomanetti 2006-09-19. Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| Sanomanetti
lauantai 2006-09-16. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Sanomanetti. Pertti Manninen. Lisäys tiistaina 2006-09-19: Helsingin Sanomien "tyly" pääkirjoitus 2006-06-22. Helsinki katsoo nyt itään. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21. Helsingin halu laajentua Sipoon suuntaan on ollut tiedossa jo pitkään. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että alueliitoksesta on käyty poliittisia neuvotteluja. Niillä on tähdätty joidenkin Sipoon läntisten alueiden liittämiseen valtioneuvoston päätöksellä. Helsingissä on kaivettu koipussista ylipormestari Raimo Ilaskiven 17 vuoden takainen esitys Sipoon Itäsalmen ottamisesta asuntotuotantoon. Holkerin hallituksen selvitysmiehenä toiminut Ilaskivi löysi alueelta mahdollisuudet asuntojen rakentamiseen noin 50 000 ihmiselle. Sipoo ei halua länsiosiinsa massiivista asuntotuotantoa, mutta koska Helsinki haluaa, se haluaa itselleen myös haaveilemiensa rakennusalueiden maapohjan. Helsingin on vaikea rakennuttaa toiseen kuntaan mitään. Valtioneuvoston päätöksellä tehdyt suuretkaan alueliitokset eivät ole ennenkuulumattomia. Malmin alue liitettiin Vantaan edeltäjäkunnasta Helsingin maalaiskunnasta pääkaupunkiin 1946 ja Vuosaari 1966. Näitä liitoksia ei ole tarvinnut katua kummassakaan kaupungissa. Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua Helsingin nykyisessä suunnitelmasta ei innostuta Sipoossa, vaan odotettavissa on kansalaisvastarintaa. Hankkeessa joudutaan tekemään intressivertailua paikallisen väen tulkitseman paikallisen edun ja muiden tulkitseman yleisen edun välillä. Kysymys voidaan asettaa seuraavasti: Onko Helsingin talousalueella sijaitsevan pienen kunnan asukkaiden vastarinta riittävä syy torjua ne pääkaupungin kasvumahdollisuudet, joita alueliitos toisi? Kasvu synnyttäisi uusia työpaikkoja, joiden perustaminen muualle maahan olisi epätodennäköistä. Kun Helsingissä on rakennettu satamilta ja VR:ltä vapautuvat alueet, suurimuotoiselle asuntotuotannolle ei enää ole tilaa pääkaupungin rajojen sisällä. Kuitenkin Helsingin seudulle kohdistuu jatkuvaa muuttopainetta. Lisäksi runsas asuntotuotanto on tarpeen nykyisten helsinkiläisten keskimääräisen asumisahtauden helpottamiseksi. Kun ihmiset liikkuvat työn ja harrastusten vuoksi jatkuvasti yli kunnanrajojen, pitääkö Sipoon länsirajan kulkea juuri siinä, missä se nyt kulkee? Monen mielestä ei. Jos alueliitoksesta tulee totta. Vantaakin tulee osapuoleksi järjestelyihin, sillä Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä kunnanrajaa, koska Vantaa ulottuu kapeana kiilana Porvarinlahden pohjukkaan. Sipoolla olisi ollut sama mahdollisuus lähteä kasvupolitiikkaan kuin Espoolla. Sipoo valitsi kuitenkin aikanaan toisin kielisyistä, jotka onnistuttiin naamioimaan väljyyden ja luonnonmukaisuuden arvostamiseksi. Se ei tarkoita sitä, ettei jälkimmäisiä motiiveja olisi ollut myös aidosti mielessä ollut. Sipoo on toteuttanut kulloisenkin kunnanvaltuustonsa tahtoa, eikä asia ihanteellisessa maailmassa kaipaisi ulkopuolisen sorkkimista. Tässä epätäydellisessä elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan, vastaako kunnallisen itsehallinnon periaatteiden poikkeukseton noudattaminen aina yleistä etua. Hallituksella on alueluovutuksissa toimivalta, ja sitä on tarvittaessa syytä käyttää. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai 2006-06-22. Helsingin kauan hellimä ajatus laajentumisesta itään otti eilen aimo askeleen, kun valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että osa Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Samalla toteutettaisiin pieni alueliitos Vantaan kanssa, jotta Helsingille ja Sipoolle saataisiin liitoksen vaatima yhteinen maaraja. Helsingin esitys on sipoolaisittain ajatellen tyly. Kaupunki kahmisi Sipoosta 5000 hehtaaria maa-aluetta, eli 14 prosenttia kunnan pinta-alasta, ja 2300 hehtaaria vesialuetta. Helsinki tosin omistaa jo nyt osan alueista, mutta silti aluesiirto on merkittävä. Vaikka koko Sipoota ei liitetäkään Helsinkiin, kyse ei ole rutiininomaisesta kuntajaotuksen muutoksesta, joita tapahtuu koko ajan. Liitos vaatiikin erityisen painavat syyt tullakseen hyväksytyksi. Sipoo saa toisaalta syyttää itseään. Se on johdonmukaisesti kieltäytynyt ymmärtämästä maantieteellistä asemaansa pääkaupunkiseudun kyljessä. Suomen ainoan metropolialueen vieressä ei voi olla kuntaa, joka koteloituu omiin oloihinsa ympäröivästä maailmasta piittaamatta. Harvaan asutun Sipoon pinta-ala on Helsinkiin verrattuna kaksinkertainen, mutta asukkaita on vain noin 18500. Helsingillä on monta hyvää syytä lähteä laajenemaan itään. Vuosaaren satama ja muut Itä-Helsingin kehityshankkeet vaativat uutta asuntotuotantoa, mihin ei nykyisellään ole riittäviä mahdollisuuksia. Helsinki ei ole viemässä Sipoon eniten kehittyvää aluetta. Sipoon rakentaminen keskittyy Söderkullaan ja Nikkilään. Alueliitosesitys on hyvä osoitus Helsingin ja Vantaan yhteistyön paranemisesta. Helsinkiä on pitkään hiertänyt Helsingin Energian ja Vantaan Energian fuusion kariutuminen. Ilman Vantaan vastaantuloa liitosesitystä ei olisi voinut tehdä. Vantaan kaakkoisosille Itä-Helsingin kehittämisellä on oma tärkeä merkityksensä. Vantaa myös uskoo saavansa Sipoon suunnan kasvusta potkua omille tärkeille väylähankkeilleen. Helsingin johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittavat oivaa pelisilmää esittäessään valtioneuvostolle alueliitosta Sipoon kanssa. Siihen on erinomainen hetki juuri nyt, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus näyttää jäävän tuloksiltaan vaatimattomaksi. Uudistusta vetävälle keskustalaiselle kuntaministerille Hannes Manniselle on tärkeää näyttää, että edes jollain osa-alueella edetään lupausten mukaisesti. Pääkaupunkiseudulle on annettu oma erikoisasema uudistuksessa ja lupausta ollaan nyt toteuttamassa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut tukevansa hanketta. Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on sen myös hyväksynyt, kun varmuus Vantaan suostumuksesta saatiin. Helsingin esityksen taustalla on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sitkeät neuvottelut kuntaministeri Mannisen kanssa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ovat olleet myös vahvasti valmisteluissa mukana. Pitkälti heidän ansiotaan on, että hankkeelle on saatu hallituksesta arvovaltaista tukea. Keskustalle alueliitos sopii, koska Sipoo ei ole sille kovin merkittävä kunta. Sen sijaan puolue voi parantaa asetelmiaan Helsingissä, missä se ei yrityksistään huolimatta ole saanut äänestäjiltä juuri minkäänlaista vastakaikua. Muuten puolueella voi olla selittämistä, koska se vastustaa voimakkaasti pakkoliitoksia. Kuntauudistuksen valmistelu jatkuu juhannustauon jälkeen ensi viikolla. Keskustan on oltava kuntauudistusta ajaessaan johdonmukainen ja noudatettava pääkaupunkiseudulle hyväksyttyä linjaa myös muissa kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Alue- tai kuntaliitokset eivät voi olla niin koskemattomia kuin keskusta on antanut kuntapolitiikassaan ymmärtää. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai 2006-06-22. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus 2006-07-17. Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston juhannuksen alla tekemästä päätöksestä hakea alueliitosta, jossa pieni pala Vantaata ja suurempi pala Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Koska tarkoituksenmukaisuusvalitukset eivät menesty, Sipoo on etsimällä etsinyt Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä menettelytapavirheitä. Helsingin päätöksentekotavassa on valituskirjelmän mukaan piirteitä, jotka viittaavat haluun salata asian käsittely. Jossain määrin liikuttava on Sipoon kunnanhallituksen huoli siitä, etteivät Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet saaneet riittävän ajoissa tietää liitoshankkeen perusteluja. Helsingin päättäjät eivät nimittäin itse ole arvostelleet saamaansa informaatiota liian myöhäiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto on Sipoon kunnanhallitusta pätevämpi tulkitsemaan kysymystä saamansa tiedon ajankohdasta ja riittävyydestä. Liitosasia on herkkä, eikä sitä haluttu Helsingissä hankkeen alasampumisen pelossa valmistella torvet soiden. Helsingin sisäpiiri halusi ensin selvittää liitoksen menestymismahdollisuudet maan hallituksessa. Asiaa ruvettiin valmistelemaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta pääkaupungin johdon saatu ennakkotiedon hallituksen suopeasta suhtautumisesta. Jos asiaa olisi vatkattu kokousrutiineissa, Helsingin Rkp olisi kannellut liitoshankkeesta Sipoon Rkp:lle, minkä jälkeen ne olisivat yhdessä kannelleet Rkp:n ministeriryhmälle. Jos peli olisi mennyt tällaiseksi, keskustaministerien tuki liitoshankkeelle olisi voinut jäädä saamatta. Sipoo olisi voinut laskea hyötyvänsä, mutta Helsinki olisi kärsinyt enemmän kuin Sipoo hyötyy. Kunnallisvalitus ei ole jäänyt Sipoon ainoaksi vastavedoksi. Kunnassa pantiin kiireen vilkkaa vireille liitoshankkeen kanssa kilpaileva kaavoitussuunnitelma, joka toteutettuna merkitsi Sipoon asukasmäärän kasvamista jopa 40000:lla. Pienen kunnan voimavaroja toteuttaa tällainen hanke on Helsingissä aiheellisesti epäilty. Lisäksi siitä on huomautettu, että Sipoo lähti asiassa liikkeelle vasta, kun juna oli jo mennyt. Sipoon valituksella ei liene menestymismahdollisuuksia. Todennäköisesti hallitus myöntyy Helsingin hakemaan alueliitokseen, joskin Helsingin uusi kaupunginraja voi jonkin verran poiketa haetusta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi Asuntomessujen avajaisissa, ettei liitos koskisi Sipoon saaristoa, vaan rajoittuisi asuinrakentamiseen soveltuvaan maahan. Alkaneessa kansalaiskeskustelussa on esitetty väite, että Helsinki kaappaa suuremman eli voiman oikeudella osan Sipoota, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Helsinki on todellisuudessa anonut valtiolta kunnanosaliitosta. Koko maan etua tulkitseva valtioneuvosto myöntyy siihen vain, jos se näkee sille painavat perusteet. Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) käyttämät puheenvuorot osoittavat, että painavia perusteita on. Pääkaupungin kehitysmahdollisuuksien varmistaminen palvelee paitsi Helsingin myös koko maan etua. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus 2006-07-17. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Kovaa peliä Sipoossa. 
llta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ovat turvautuneet koviin otteisiin pyrkiessään hankkimaan tonttipulasta kärsivälle Helsingille lisää elintilaa Sipoosta. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Pajunen ja Vapaavuori esittivät huhtikuussa Sipoon kunnanjohtajalle Markku Luomalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle Christel Liljeströmille (r) uhkavaatimuksen, jonka mukaan Helsinki liittäisi valtioneuvoston tuella Sipoon länsiosista 50 neliökilometrin alueen itseensä ellei Sipoo suostu vapaaehtoisesti puolta pienempään alueliitokseen. Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon, sillä uusi kuntajakolaki antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia yksittäisen kunnanvaltuuston kannasta poiketen ja tehdä päätöksen alueliitoksesta, mikäli se ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla, tai mikäli erityisen painavat syyt puoltavat alueliitosta. Helsinki onkin perustellut liitosvaatimustaan juuri näillä erityisen painavilla syillä. Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupasi tiistaina nimittää jo tällä viikolla selvityshenkilön tutkimaan rajansiirtoa, mutta pätevän ja jäävittömän sekä nopeaan toimeksiantoon kykenevän asiantuntijajuristin löytäminen tehtävään on osoittautunut niin hankalaksi, että nimitys siirtyy yli viikonvaihteen. Paljastukset Helsingin johtajien uhkavaatimuksista tuskin helpottavat selvityshenkilön löytymistä. Selvittämisen arvoista on myös se, miten kuntaministeri Manninen on lähtenyt Helsingin hankkeen taakse. Helsingin johdon näkökulmasta rajansiirtohanke on täysin ymmärrettävä. Helsinki tarvitsee lisää hyvää tonttimaata houkutellakseen uusia, varakkaita veronmaksajia. Jo nyt monet Helsingissä työskentelevät ovat löytäneet asuinpaikakseen Länsi-Sipoon, jossa on tilaa ja kaavoittamisen vapautta rakentaa unelma-asuntoja lähelle merenrantaa ja luonnonrauhaa. Pääkaupunkiseudun kasvun kannalta rajansiirto on täysin yhdentekevä, mikäli Sipoo avaa aluettaan uudisrakentamiselle. Sipoon valtuuston ruotsinkielinen enemmistö on vuosikaudet suhtautunut nuivasti hankkeisiin, jotka muuttaisivat alueen kielipoliittisia asetelmia. Vasta Helsingin aluevaatimukset ovat havahduttaneet sipoolaiset esittelemään pääkaupunkiseudun kasvua tukevia suunnitelmia. Muuttopaine pääkaupunkiseudulle ei voi riittää perusteluksi Helsingin rajansiirrolle. Yhtä hyvin Helsinki voisi vaatia elintilakseen ja täydennysrakennusalueeksi Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Tapa jolla Helsingin johto on hoitanut rajansiirtohanketta ei anna kovin ruusuista kuvaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyömahdollisuuksista. Uhkailujen sijaan tarvitaan koko Helsingin metropolialueen kattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään turvaamaan se, että koko aluetta kehitetään tasapainoisesti. Ei vain Helsingin kaupungin verotuloja. lta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Sanomanetti lauantai 2006-09-16. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Sanomanetti. Pertti Manninen. Lisäys tiistaina 2006-09-19: Helsingin Sanomien "tyly" pääkirjoitus 2006-06-22. |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. Maan hallitus olisi paljon rehellisempi, kun se yksinkertaisesti säätäisi lain, jolla Helsinki saa lisämaata Sipoolta, eikä nyt turvautuisi lakiin, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen tapaukseen sovellettavaksi. Tällöin se kantaisi siitä reilusti vastuun, eikä olisi tarvittu yhtä inhimillistä tragediaa: kaupunginjohtaja Jussi Pajunen menetti maineensa loppuiäkseen vaikka saisikin tavoittelemansa. Kokoomuksen Jan Vapaavuori on sen sijaan poliitikko ja hän on tietoisesti pistänyt itsensä likoon asiassa, saa sitten kunnian tai kuoleman. Lue myös Hufvudtadsbladetin pääkirjoitus selvitysmiehen asettamisesta: Staten hör, men lyssnar den? Hbl 2006-09-22. Pääkirjoitukset. Lauantai 2006-09-23. Sanomanetti. Pertti Manninen. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo Suuri maaryöstö 4. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#statenhor Sanomanetti lauantai 2006-09-23. Muut lehdet. Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Staten hör, men lyssnar den? "Pekka Myllyniemi är erfaren kommunindelningsutredare. Han är pensionerad och oberoende av sin förra arbetsgivare, inrikesministeriet. Trots sitt förtroendeuppdrag inom Nylands förbund är han inte särskilt olämplig för en utredning om gränsdragningen mellan Helsingfors och Sibbo. Lagen ger kommunminister Hannes Manninen (c) rätt att utse en utredningsman, men först ”efter att ha hört respektive kommuner”. Efter allt som hittills har hänt i samband med Helsingfors anspråk på inkorporering av sydvästra Sibbo bör också ministern ha förstått att det inte räcker med att informera vissa nyckelpersoner. Kommunens inställning skall formuleras av kommunstyrelsen. Utredningen skall börja från noll, heter det. Men de två stora regeringspartierna har redan tagit ställning för att gränsen skall flyttas österut, och uppdragsgivarens inställning är känd. Utredningsmannen måste bortse från ganska mycket sådant som redan står framdukat. Myllyniemi vill utgå från fakta och lag. Det låter bra. I praktiken måste slutsatserna i alla fall bygga också på en bedömning av trovärdigheten i Sibbo kommuns generalplanearbete, skyddsvärdena i Sibbo storskogs södra delar och betydelsen av att Sibbo vill byta landskapsförbund. Utredningsmannen kan föreslå folkomröstning. Myllyniemi talar om att fråga vad Sibboborna tycker. Inte heller ett sådant substitut för verklig demokrati torde rymmas inom Manninens tidtabell. Denna måste ruckas om sfp:s misstankar om ett beställningsarbete skall kunna omkullkastas före valet i mars." Johanna Westman johanna.westman @hbl.fi Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Staten hör, men lyssnar den? http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#statenhor Sanomanetti lauantai 2006-09-23. Muut lehdet. Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet - Om jag blir utredningsman i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo kommer jag att jobba snabbt och självständigt, säger Pekka Myllyniemi. Orsaken till Myllyniemis förbehåll är att han formellt inte kan utses förrän kommunstyrelsen i Sibbo har behandlat frågan. Det sker på måndagen. Men Pekka Myllyniemis trovärdighet ifrågasätts också. Han är medlem av landskapsstyrelsen vid Nylands förbund och kan därmed kanske själv också anses vara part i målet. Nylands förbund har redan länge ansett att Sibbo borde byta landskap och bli en del av metropolområdet kring Helsingfors. - Trovärdighetsfrågor är viktiga. Frågan är hur opartiskt han nu sedan kan vara om han utnämns till utredningsman, säger Markku Luoma. Inrikesministeriet gick i går ut med ett kort meddelande om att ministeriet har hört Helsingfors, Vanda och Sibbo om utnämningen av en utredningsman. Ministeriets förslag är att politices magister Pekka Myllyniemi (sdp) från Lojo ska utses till utredningsman i gränstvisten mellan Helsingfors och Sibbo. Då sibbotrion med politikerna Susanna Vuorinen (saml), Bengt Wiik (sfp) och kommundirektör Markku Luoma meddelade att det är kommunstyrelsen i Sibbo som för kommunens talan beslöt ministeriet att utredningsmannen inte utses före frågan har behandlats i styrelsen. - För oss är det viktigt att lagen följs, säger Luoma. Trion Vuorinen, Wiik och Luoma tycker att Sibbo med beslutet om en befolkningsökning på 40 000 nya invånare har motat det viktigaste av de argument som Helsingfors tog upp i sin ansökan om annektering av 5 000 hektar mark i Sibbo. - Det kan inte negligeras, säger Luoma. Stadsstyrelsens ordförande Tapani Mäkinen (saml) och stadsdirektör Juhani Paajanen från Vanda hade inte några större invändningar mot ministeriets planer. - Men jag ska också snabb- inkalla stadsstyrelsen för att behandla utredningsmannafrågan, sade Mäkinen då han kom från mötet på inrikesministeriet. Stadsdirektör Jussi Pajunen från Helsingfors deltog också i överläggningen på ministeriet. Helsingfors har inget emot att ministeriet utser en utredningsman. Enligt inrikesministeriet ska utredningsmannen komma med förslag om hur kommunindelningen mellan Helsingfors, Vanda och Sibbo ska ändras. Ministeriet har både rätt att utse utredningsman och definiera uppdraget. Men beslut om ändringar i kommunindelningen fattas av statsrådet. Pekka Myllyniemi hur många kommunindelningsutredningar har du gjort? - Sex sju stycken vill jag minnas. Jag har också fungerat som utredningsman då man övervägde att överföra räddningstjänsten från kommunerna till staten. Vad betyder det att du ska börja från noll? - Det betyder att jag arbetar självständigt. Jag ska samla fakta och följa lagen. Berörda parter ska höras. Jag strävar också efter att höra invånarna. Har det någon betydelse att partiledarna för våra två största partier har meddelat vad de tycker i den här frågan? - Svårt att säga. Jag försöker agera självständigt. Tidtabellen är stram, allt ska vara färdigt i slutet av november. Hinner du? - Ministerns mål är att den sittande regeringen ska fatta beslut. Regeringen sitter till valet i mars. Jag förstår ministerns brådska. Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet Ralf Sundberg ralf.sundberg @hbl.fi "Fundersam Sibbotrio. Politikerna Susanna Vuorio (saml) och Begt Wiik (sfp) tillsammans med kommundirektör Markku Luoma den information de delgavs på inrikesministeriet." Foto: Henrik Malmström. Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Staten hör, men lyssnar den? Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet Foto: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#statenhor |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| http://www.sanomanetti.fi/2006/10/09/etusivu.html#listahelsingin Helsingin Sanomat. Mielipide. Christer Liljeström. Keskiviikko 2006-08-23. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. "Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista muuttopaineista." Sipoota koskeva keskustelu kovenee koko ajan ja panokset sen mukana. Vahvemman laki näyttää olevan vallalla. Tästä hyvä esimerkki on ministeri Hannes Mannisen kannanotto, jossa hän syyttää Sipoota provosoinnista, kun Sipoo uskaltaa käyttää eduskunnan säätämän lain mukaista keinoa oman kehityksensä turvaamiseksi hakemalla lunastusoikeutta Helsingin kaupungin omistamille maille. En hätkähdä näistä puheista sen enempää kuin muutkaan vastuunkantajat Sipoossa. Vaikka toimemme perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluun, ovat ne toki myös vastaus aggressiiviselle hyökkäykselle, joka kohdistuu Sipooseen. Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista. Yleiskaava 2025:n pohjaksi kunnanhallituksessa hyväksytyt periaatteet antavat osviittaa siinä, miten Sipoo kehittyy. Yleiskaava 2025:n perusteena oleva kunnanhallituksen rakennemallipäätöstä ei voi lukea pilkulleen, vaan tehty päätös kertoo hallitusta kehityskuvasta. Kun julkisuudessa on pohdittu ja kyseenalaistettu joitakin tekemiemme päätösten keskeisiä asioita, on syytä selventää muutamaa asiaa: Eroaako Sipoon ja Helsingin kaavoitus toisistaan? Vastaus on selvästi kyllä. Vain sipoolainen kaavoitus osaa yhdistää nykyisten ja tulevien sipoolaisten näkemykset, alueen historian, sipoolaisen imagon ja alueen omaperäisyyden kunnioituksen kasvavan Helsingin metropolialueen tarpeisiin. Kuntamme on ollut olemassa jo yli 650 vuotta. Se velvoittaa meitä työssämme tavalla, jota ulkopuolinen ei helposti ymmärrä. Alueen käytössä on merkittäviä eroja myös tehokkuusluvuissa. Sipoolainen kaavoittaminen pohjautuu monipuolisten, korkeatasoisten ja pääasiassa pientalovaltaisten asuntoalueiden toteuttamiseen. Yleiskaava ottaa myös vastuun koko Sipoosta, jolloin Söderkullan ja Nikkilän mahdollisuuksia hyödynnetään, kylätaajamakaavat mahdollistavat kylien elinkelpoisuuden ja Sipoonkorpi säilyy koko Helsingin metropolialueen henkireikänä. Toimimme siis toisin kuin Helsinki, jonka suunnitelmissa ainoastaan Lounais-Sipooseen kaavoitettaisiin kovalla tehokkuusluvulla asuntoja 50 000 uudelle asukkaalle. Molemmat kaavoittajatahot perustaisivat yhdyskuntarakenteen raideliikenteeseen. Helsinki tekisi tämän tuomalla metron Lounais-Sipooseen. Sipoo kiirehtii nyt ennen kaikkea henkilöjunaliikenteen tuloa Nikkilään. Samalla Sipoo huomioi myös muut joukkoliikenteen tarpeet. Sipoo ei ota tässä vaiheessa kantaa Lounais- ja Etelä-Sipoon liikennöintitapaan, vaan raideliikenne voi mielestämme olla esimerkiksi henkilöjuna- tai metroliikennettä. Olennaista on, että metropolialueen ja valtion on yhdessä prorisoitava ja tehtävä rahoituksen suhteen toteuttamisaikataulu koko Helsingin seudulla vireillä olevista hankkeista. Mielestäni tärkeä ero on myös siinä, että Helsinki kaavoittaisi vain valtavan asuinalueen Sipoon lounaiskulmaan. Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Sipoon suunnitelmissa on moni työpaikka/ yritysaluevaraus, joista pisimmällä on "Freeway Logistic City" Bastukärrin alueella. Lisäksi yritystoiminnalle on varattu Skunnassa viisi eri aluetta, joista kolme on Etelä-Sipoossa. Onko Sipoolla todellakin resursseja tähän. Ehdottomasti kyllä. VTT:n laatimassa tutkimusraportissa on selvitetty, että Sipoon kunnan on taloudellisesti mahdollista kehittää raideliikenteeseen perustuvaa yhdyskuntarakennetta. Voimme tehdä sen perustuen samoihin maan arvonnousun tuomiin tuloihin kuin Helsinkikin. Tulevat veronmaksajat osallistuvat osaltaan kustannuksiin. Lisäksi hyödymme palvelutuotannon monipuolistumisesta ja laajenevan asukaspohjan tuoman synergiaedun hyödyntämisessä. Osassa infrastruktuurihankkeista valtion mukaantulo on tärkeää, mutta sitä se on sekä Helsingille että Sipoolle. Sipoon kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että anoisimme Helsingin kaupungin omistamien maiden lunastusta. Se on kuntamme järkevän kehittämisen kannalta perusteltua. Ehdotuksessa ei ole kysymys provosoinnista, vaan luonnollisesta askeleesta kohti yleiskaavan toteuttamista. Käytämme vain lainsäätäjän kunnille tällaisissa tilanteissa antamaa mahdollisuutta varmistaa järkevän kuntarakenteen syntyminen. Kaikki poliittiset puolueet Sipoossa ovat yksimielisiä siitä, että kunnan rajoja ei siirretä. Kaikki puolueet ovat nyt myös siitä, että yleiskaavan kautta tuomme Sipoon tahdon esiin. Christel Liljeström Kunnanhallituksen puheenjohtaja (r ) Sipoo Kuva: "Helsinki haluaa laajentua Sipoon suuntaan." Kuva: Mika Ranta. / HS. Helsingin Sanomat. Mielipide. Christer Liljeström. Keskiviikko 2006-08-23. Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista. Listaan! http://www.sanomanetti.fi/2006/10/09/etusivu.html#listahelsingin |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| http://www.sanomanetti.fi/2006/10/09/etusivu.html#listahelsinginalue Sanomanetti tiistai 2006-09-23. Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-23. Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. Sanomanetti 2006-09-19. Pertti Manninen. Ke 2005-12-14.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää olla oikeudenmukainen". Kirkko & kaupunki. Tommi Sarlin. Kuvat: Sirpa Päivinen. Ke 2006-04-12. Ingen åsiktsskillnad om Västerkulla. Hufvudstadsbladet. Debatt. SFP. Maria Björnberg-Enckell. Pe 2006-04-14. Pajusen missio paisui: Helsingistä Itämeren keskus. Helsingin Uutiset. Risto Hietanen. Kuva: Seppo Salopuro. Kaikki Westerkullan omistajat eivät tyrmää aluevaihdosta. Helsingin Uutiset. Arja Riitta Nikkilä. Su 2006-06-18. Kamp mot sammanslagning av kommuner. Hufvudstadsbladet. Juristen svarar. Henrik Hägglund. |
Etsi
nettisanomista: Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
|
| Ke
2006-06-21. Helsinki katsoo nyt itään. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. "Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua." Kuva: Seppo Solmela. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. To 2006-06-22. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Pe 2006-06-23. Helsinki on jo Sipoossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuvat: Leif Rosas.. |
|
| Ma
2006-06-26. Ainoa metropoli kaipaa elintilaa. Iltalehti. Pääkirjoitus. 5. Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä. Ti 2006-06-27. Helsinki ahnehtii. Helsingin Sanomat. Muut lehdet. Iltalehti. Ke 2006-06-28. Rajasiirto rivakka piristysruiske Itä-Helsingille. Pajunen: Nuuksion ja Sipoonkorven väliin rakentuu nauhamainen kaupunki. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kartta. Järkevä ratkaisu. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Länsi-Sipoo rakentuu vanhan Porvoon tapaan. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kuva: Marika Hiltunen. "Stadi on stadi, eikä sen pidä muuttua". Helsingin Uutiset. Marika Hiltunen. Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Sipoo yrittää estää aluesiirrot Helsinkiin. Helsingin Sanomat. Jarmo Huhtanen. Pääuutissivu. Linkki. Sipoossa säikytään uusia kontuloita. Jarmo Huhtasen Kaupungin laita. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo yrittää vesittää Helsingin raja-aikeet. Sipoon kunta haluaa kasvattaa omaa väkilukuaan 40 000:lla. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Helsingin pitää kertoa Sipoo-suunnitelmansa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva). To 2006-06-29. Monopolspel med nya regler? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Monika Zakowski. Figur: Wilfred Hildonen. Kommunen har inte skött sin planering. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johan Silen. Nej till rent rofferi. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Kaj Stenberg. Grönt försök. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johanna Samdberg. . Beundransvärd oegennytta. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Robert Hakalax. Över ryska gränsen? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Eero Aarnio. Har inte Sibbo samma rätt? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Mona Sundman. Annektering. Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. John Stenberg. Varför? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Saga Johansson. Valtiolle oikeus puuttua heikoimpien kuntien asemaan. "Kunnassa tai yhteisalueella, joka vastaa terveydenhuollosta ja sosiaalitehtävistä, pitää olla vähintään 20 000 asukasta." Kauppalehti. Uutiset. Seppo Tuomi. Kuva: Lauri Olander. Poliittinen pakkosopu latisti kuntauudistusta. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Pe 2006-06-30. Jo riittää Helsinki! Viikkolehti. Postia. Matti Riikonen. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kartta: Genimap. Vanhanen: Pakkoliitoksia on tulossa vain vähän. Uutislehti100. Uutiset kaupunki & kotimaa. STT. La 2006-07-01. Lounais-Sipoo tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jyri Mikkola. Helsingfors - hot eller hopp? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Laura Kolbe. Figur: Wilfred Hildonen. Gränsjustering ger fördelar? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Henrik Segercranz. Svar. Max Arhippainen, chefredaktör. Logisk att trycket ökat. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall. Despoter i Helsingfors. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan Törnkvist. Det är lätt att vara efterklok. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gunilla Holmberg, Christell Åström. Bra, Zakowski! Hufvudstadsbladet. Debatt. Sms till Hbl. Yvonne Malin-Hult. Su 2006-07-02. Sipoon alueliitoshanke jakaa mielipiteet. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tapani Sihvola. |
|
| Ma
2006-07-03. Helsinki hamuaa maata väärin perustein. Helsingin Sanomat. Mielipide. Astrid Blomgren. Ti 2006-07-04. Sipoon maiden kaappaus tarpeetonta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Pekka Vataja. "Markerövning" hett debattämne. Hufvudstadsbladet. Inrikes. Link. Sibbo. Förtoendet för nyckelpersonerna mäts. Krisplanen diskuterus i fullmäktige i kväll. Ska Sibbo ta emot 40 000 invånare till och var ska det byggas? Har förhandlarna Luoma och Liljeström skött sitt uppdrag väl? Hufvudstadsbladet. Ingela West. Foto: Niklas Tallqvist. Hoppsan! Det blev en riktig protesti. Aktuella Tvåan ville göra ett inslag om konflikten mellan Sibbo och Helsingfors. De bad om några elssjälar och fick 400 stycken. Ingela West. Eva Nyman. Kompensation? Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Jonas Forsman. Tassarna bort! Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Saga Johansson. Expanderar inte. Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Johan Holmberg. Ke 2006-07-05. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Pitkän puurtamisen lopputulos: pääkaupunkiseutu jäi kirjaukseksi. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Sipoo ryhtyy vastatoimiin. Helsinki haluaa yhä liittää suurta osaa Sipoosta itseensä, vaikka Sipoo on kaavaillut alueilleen tuhansia asukkaita. Metro. Pääkaupunkiseutu. Sami Koivuneva. Sipoossa maata muuallakin kuin meren äärellä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lyhyesti. Harry Blässar. To 2006-07-06. Sibbo vänder sig västerut. Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Figur: Wilfred Hildonen. Sipoolaiset eivät varmaan kaipaa metroa ja lähiöitä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Auli ja Jukka Salminen. Pe 2006-07-07. Amputationen. Hufvudstadsbladet. Debatt. I dag. Pär Stenbäck. Eicca: Näpit irti Sipoosta! Apocalyptican seuraava levy ilmestyy ensi vuonna. Nokkamies Eicca Toppinen tuumii Sipoota, rahaa ja mökkeilyä. Metro. Haastattelu. Laura Halminen (kuva). Kuva. La 2006-07-08. Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia. Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT. Metropoli voi kasvaa myös ylöspäin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Eero Aarnio. Su 2006-07-09. Pakkolunastushanke on pelkkää ahneutta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Henrik Ramm-Schmidt. Kuva: Mika Ranta. Hyökkäys Sipooseen loukkaa oikeustajua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Anni Laakso. |
|
| Ma
2006-07-10. Uhkakuvia Sipoon pilaamisesta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Ojanne. Ti 2006-07-11. Tuusula valmistelee vaihtoehtoa naapurikuntien yhdistymishankkeelle. Keravalaisille ei silti riitä paluu löyhempään yhteistyöhön. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Kartta. Kuva: Laura Oja. Hyrylässä nautitaan Tuusulan luonnosta ja maaseudusta. Kuntaliitos Keravan ja Järvenpään kanssa ei innosta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Otto Talvio. Kuva. Eikö hätää Tuusula? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Kari Kiuru. Ke 2006-07-12. Sipoonkorvesta kansallispuisto, Itä-Helsingin Nuuksio! "Juhannuksen alla valtuustossa hyväksytyssä alueliitoshakemuksessa ." Helsingin Uutiset. Kolumni. Anni Sinnemäki kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu. Enemmistö tuomitsee kaupunkien laajentamisen pakkoliitoksilla. Helsingin Uutiset. Mainos. Aikaisemman lehden otsikko. Vihreät: Sipoonkorvesta ja alueliitoksesta päätettävä samaan aikaan. "Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta ja alueliitoksesta pitää päättää samanaikaisesti, vaativat helsinkiläiset vihreiden kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Tuija Brax, Anni Sinnemäki ja Osmo Soininvaara ." Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. Sipoon ryöstö vie Vantaan ja hylkää Espoon. "Tullessaan kaupunginjohtajaksi Jussi Pajunen vaikutti mieheltä, joka on päättänyt tulla kaikkien kanssa hyvin juttuun, kuten entisen liberaalin tuleekin. Hän puhui verkostoista, mutta ei tiennyt mikä on puikkari. Nyt hän sen tietää, sillä ensimmäinen saalis, osa Sipoota, on nostettu vaakunaveneeseen." Iltalehti. Uutiset. Politiikan kulissit. Tuomas Keskinen. Piirros: Tuomisia. To 2006-07-13. Miksi Helsinki työntyy .väkisin maaseudulle. Iltalehti. Suorat sanat. Lukijoiden kirjeet. Ilkka Luoma. Kuva: Näpit irti! Pe 2006-07-14. Onko järkevää viljellä maata kasvukeskuksissa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ukri Niemimuukko. Helsingin seudun asuntoasioihin vauhtia. Kauppalehti. Mielipide. Jorma Nyrhilä. Kuva. La 2006-07-15. Utveckling krossar gamla värden. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall. Sipoo valittaa Helsingin päätöksestä hakea kunnan maista alueliitosta. Kunnan mielestä Helsinki syyllistyi menettelytapavirheeseen. Helsdingin kaupunginjohtaja Pajunen tiesi odottaa valitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela. Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit. "Liitosasian käsittely valtioneuvostossa saattaa siirtyä ensi vuoden puolelle. 'Tämän hallituksen aikana se kyllä ehditään käsitellä', Vanhanen vakuutti. Vieressä seisonut kunta- ja asuntoministeri Hannes Manninen (kesk) nyökytteli." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela. Kuva: Pekka Sakki. Keskusta kaipaa kaupunkiin. "Uutta kosioretkeä johti kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk), joka suostui loppumetreillä lähes kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntien toiveisiin. Pääministeri Matti Vanhanen kosiskelee asuntomessupuheessaan samoja seutuja." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Toni Pelkonen. Su 2006-07-16. Helsingin maankäyttö on ollut tuhlailevaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Kuusisto. Asuntomessut pitkästä aikaa pääkaupunkiseudulla. ". hintatason nousua hillitseviä asuntorakentamisen mahdollisuuksia on päästävä avaamaan pikaisesti." Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Sipoosta kadehdittu mallialue. "Sipoolaiset ovat valittaneet, että Ingmanin tehdasta esitetän niukin naukin Helsingin puolelle. Helsinki tarvitsee rakennusmaata, mutta ei ole varas. Ingman jääköön Sipoolle!" Helsingin Uutiset. Kolumni. Osmo Soininvaara kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu. |
|
| Ma
2006-07-17. Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. "Sipoo on liikuttavan huolissaan Helsingin kaupunginvaltuutettujen tiedonsaantioikeudesta." Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva: Antti Hämäläinen. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Tomtbristen måste avhjälpas. "Några tusen hektar av Sibbo laser inte problemet." Hufvudstadsbladet. Inrikes. Synpunkten. Matti Vanhanen (kuva). Skribenten är landets statsminister. Ti 2006-07-18. Jääräpäinen Sipoo tuhlasi 17 vuotta! Helsingin Sanomat. Mielipide. Raimo Ilaskivi. Itä-Uudellamaalla toivotaan tarkistuksia kasvutavoitteisiin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. |
|
| Ti
2006-07-25. Sipooseen voisi syntyä uusi Tapiola. Helsingin Sanomat. Mielipide. Gustav Tallqvist. Ke 2006-07-26. Sipoossa kunnallispoliittinen kriisi. Helsingin Sanomat. Pääuutissivulla linkki.  Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva. (2006-08-01) Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa. Valiokunta tutkii, toimivatko Sipoon neuvottelijat viisaasti. Christel Liljeström kiistää salanneensa neuvotteluja. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Kari Pullinen. Luottamuksen mittaaminen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma. HS. Rajoista ei haluta keskustella, niitä puolustetaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva). Kartta. To 2006-07-27. Rkp ja vihreät luottavat Sipoon johtoon. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. |
|
| Ke
2006-08-02. Rkp:n Wallin vaatii Helsinkiä peruuttamaan rajansiirtoesityksensä. "Wallinin mielestä esitys ottaa haltuunsa 5 000 hehtaaria Sipoon maata ei tule läpäisemään juridista tarkastelua." Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. To 2006-08-03. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Ylipormestari lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Espoossa päätös länsimetrosta kuohuttaa lautakuntia. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Kuva. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Helsingin kaupunginjohtaja lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Ylipormestarin ensimmäinen vuosi on ollut kiireinen. "Sipoossa tunteet kuumenevat, mutta Pajunen on tyyni. Vaikka kuntarajojen siirto voi tuntua kovalta tempulta, Pajunen ei ajattele niin. 'Ei se olekaan mitenkään voimakas juttu, varsinkin kun Helsinki omistaa ison osan maasta, jota aluesiirto koskee. Tässä ei ole mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi'." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Mika Ranta. Kartta. Joukkoliikenneratkaisu kuohuttaa Espoon päättäjiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ruoti keskiviikkona virkamiehen bussimyönteistä esitystä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Samuli Leivonniemi. Kartta. Pe 2006-08-04. Sipoo torjuu Pajusen hyökkäyksen. Helsingin Sanomat. pääuutissivu. Linkki. Kaupunginjohtaja Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Christel Liljeström: Rajansiirrot ovat ääritekoja. " 'Anteeksi?' Liljeström kysyy epäuskoisena kuullessaan Pajusen mietteistä. Liljeströmin mukaan Helsingin suunnittelemat aluevaltaukset eivät ole mitenkään tavallisia, päinvastoin. 'Nämä ovat kunnan itsehallintoa ja demokratiaa ajatellen ääritekoja', Liljeström toteaa." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Päivi-Punkka-Hänninen. 3 kuvaa. La 2006-08-05. Itämetrosta sanottua. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ajaa voimakkaasti metrolinjan jatkamista itään Sipooseen. Keskiviikkona julkaistu uutinen herätti kiivasta kaekustelua HS:n verkkosivuilla osoitteessa www.hs.fi. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Liitosalue tarvitsee myös muuta kuin metron. "Aikuiset voivat elää epävarmuudessa ja odotella muutamia vuosia, mutta koululaisten on saatava laadukasta opetusta pysyvissä tiloissa joka vuosi. Siirtymävaihe ei saa näkyä koululaisen elämässä muuten kuin hyvänä asiana." Helsingin Sanomat. Mielipide. Terhi Hinkkanen Itäsalmi, Sipoo. |
|
| Ti
2006-08-08. Ministeri Manninen toivoo ihmisten palaavan muuttotappiokuntiin. Ministeriön tutkija: Etelään syntyy kasvukolmion sijasta metropoli. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Timo Siukonen. Kartta. Muuttoliikkeen syyt vaihtelevat. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tietokulma. To 2006-08-10. Pekka Korpinen: Sipooseen tiiviiden puutarhakaupunginosien saaristo. Vantaalle pari metroasemaa, Sipooseen ehkä kolmekin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Teemu Kuusimurto. Kuka piirsi Helsingin uudet rajat? Mutkittelevan rajaviivan suunnittelijan nimeä varjellaan kuin valtiosalaisuutta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kartta. |
|
| Ma
2006-08-14. Jahkailu metrosta alkaa jo turhauttaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Päivi Marttila. Ke 2006-08-16. Sipoo ei anna periksi. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Kolumni. Keijo Himanen (kuva). To 2006-08-17. Ylipormestari Jussi Pajunen Aleksi vs: Sipoo puolustautuu - turhaan? "Olette pohjustanut operaationne taitavasti. Suuret puolueet tukevat sitä selkeästi ja RKP:n ylin johtokin näyttää alistuneen. HBL:n yleisönosastojen purnaukset eivät sovittua kuviota hajota." Iltalehti. Pääkirjoitus. Päivän meili. Kuva. Sipoo viestittää nyt yhteistyötahtoa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo otti askeleen kohti pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Olli Pohjanpalo. Kartta. La 2006-08-19. "Emme ole rosvoja". Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Kauppalehti. Presso. Etusivu. Linkki.  "Tämä ei ole ryöstö". Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. La 2006-08-19. "Tämä ei ole ryöstö". Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kiistää, että Sipoota oltaisiin ryöstämässä. Pikemminkin kyseessä on yhteinen hyvä. Metropolialueen kitkaton laajeneminen itään säästäisi koko alueen asukkaat yhä pahemmilta ruuhkilta ja saasteilta. "Käytännössä Helsingin hanketta vastustetaan vain Sipoossa ja Rkp:ssa, ei muualla." Jan Vapaavuori. "Mielestäni jäljelle jäävän Sipoon oalta ei voi kauhean mustia pilviä maalailla." Jan Vapaavuori. "Ainahan voi hölmöyttä jatkaa, mutta joskus tulee tilanne, että padot murtuvat." Jussi Pajunen. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri. Taavetti Alin, kuvat. Sipoon maat. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Sipoo uskoo omaan visioonsa. "Kunnan voimakasta kasvua on tarkoitus rahoittaa rakennusoikeuksien myynnillä. Rakennusoikeuksista on arvioitu saatavan noin miljardi euroa." Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri. Nurkkaan ajetut. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Kommentti. Jenny Jännäri (kuva). Su 2006-08-20. Helsingin uusien rajojen isä ilmoittautui. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. "Minä ne rajat piirsin, mutta 1989". Kaupungin entinen virkamies Jussi Kautto ilmoittautui Helsingin uusien rajojen isäksi. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Heidi Piiroinen. Kartta. Kuva. |
|
| Ti
2006-08-22. Uudenmaan liitto odottaa Itä-Uudenmaan aloitetta yhdistymisaikeissa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Antti Manninen. Kartta. Keski-Uudenmaan kunnat valmistelevat yhteistä kaavoitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. On Helsinkiin ennenkin liitetty alueita. Helsingin Sanomat. Mielipide. Olli Aulio. Ke 2006-08-23. Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Christel Liljeströmin Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. "Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osottaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista." Helsingin Sanomat. Mielipide. Christel Liljeström kunnanhallituksen puheenjohtaja ( r) Sipoo. Kuva: Mika Ranta. Pe 2006-08-25. Vantaan valtuutetut vaativat korvausta Vesterkullasta. Valtuutetut syyttivät Helsinkiä Sipoo-hankkeen salaamisesta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. "Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin puhutaan ikään kuin valtioneuvoston päätös olisi jo tehty. On ymmärrettävää, että päätökseen valmistautuviin ministereihin halutaan vaikuttaa. Nykyinen kuntajakolaki ei kuitenkaan anna pakkoliitokselle oikeudellisia perusteita. Laki ja sen esityöt on kirjoitettu niin, että vaadittavat, erityisen painavat syyt on löydettävä liitettävän alueen tarpeista. Toisen kunnan, tässä tapauksessa Helsingin, joka ei edes ole rajanaapuri, kasvuhalusta ei löydy viittauksia." Helsingin Sanomat. Mielipide. Stefan Johansson 1. varavaltuutettu ( r) Helsinki. Su 2006-08-27. Sipooseen iski vauvabuumi. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Mikko-Pekka Heikkinen (kuva). |
|
| Ma
2006-08-28. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Seppo Väisänen antaa länsimetron valmistelulle arvosanaksi kuutosen. "Nyt on varaa höllätä myös kielenkantoja. Niitä Vepsäläinen on joutunut ajoittain pitämään viran puolesta tiukilla. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) avaukseen Sipoon metrosta Vepsäläinen ottaa etäisyyttä: 'Voidaanko uusi hanke heti panna listan keulille, kun siellä on iso läjä pitkään mukana olleita suunnitelmia? Ottaa aikansa, ennen kuin Sipoon metrolinjan paikka listalla löytyy', hän viittaa suunnitelmiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Juha Salonen. Ti 2006-08-29. Sipoo valmistelee vastavetoa Helsingin kasvuaikeille. Helsingin Sanomat. Kari Kiuru. Pääuutissivu. Linkki. Sipoo kiirehtii kasvualueiden kaavoitusta. Talmaan, Nikkilään ja Itäsalmeen kaavaillaan 40 000 uutta asukasta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Taikuri saa töitä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Näkökulma. Kari Kiuru (kuva). Ke 2006-08-30. Kehärata on Lounais-Sipoota nopeampi lääke kasvukipuihin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Kai Ovaskainen viestintäjohtaja Vantaan kaupunki. Espoon kaupunginhallitus jätti metropäätöksen valtuuston tehtäväksi. Hallitus hyväksyi metroa puoltavan esityksen sellaisenaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Ninni Lehtoniemi. Essi Lehto. Saara Harju. Kartta. Hs.fi Pitääkö Espoon valtuuston hyväksyä esitys länsimetrosta? HS.fi/keskustelut. Sipoonkorvesta halutaan kansallispuisto. "Vantaa. Vantaan vihreät vaatii valtuustoaloitteessaan ." Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. To 2006-08-31. Espoon kaupunginhallitus meni valtuuston selän taakse. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kartta. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. "Helsingin ja pääkaupunkiseudun suuri tonttivaranto tuskin on se kanto, johon Sipoon pakkoliitos kompastuu. Sen sijaan juridiikasta voi tulla isompi pulma. Kuntajakolakia säädettäessä tuskin kukaan ajatteli, että sitä toteutettaisiin Helsingin kasvutarpeiden vuoksi." "Jos Helsingin esitystä halutaan muuttaa, se on lähetettävä uudelle kuulemiskierrokselle ja aikaa kuluu. Lähtökohtana on ollut, että asiasta päättää nykyinen hallitus. Yksi mahdollisuus olisi viheltää peli poikki ja asettaa selvityshenkilö täydentämään liitoshakemusta. Silloin siitä tulisi sisäministeriön esitys, jolloin Helsingin hanke jäisi ikään kuin taka-alalle. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Merkintöjä. Keijo Himanen. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. Miksi Helsinki haluaa Sipoolta sen rannikkoa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ahti Porkka Helsinki. Pe 2006-09-01. Selvitysmies ratkomaan Helsingin ja Sipoon riitaa. Rajansiirrot voivat lykkääntyä. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Marja Salmela. Kuva. Markus Jokela. Linkki. Sisäministeriö harkitsee selvityshenkilöä Helsingin ja Sipoon rajariitaan. Sipoon kunnanjohtaja Luoma: Asia palaa nyt lähtöruutuun. Kuntajakoselvittäjillä yleensä vahva asema lopullisessa rajanvedossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta. Mitä seuraavaksi? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma. Alueliitoksiin tarvitaan myös valtuustojen kanta. "Sipoo on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupungin alueliitospäätöksestä. Valituksen käsittely ei kuitenkaan estä valtioneuvostoa käsittelemästä liitoshanketta jo nyt." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta. La 2006-09-02. Sipoolla ei ole syytä vaihtaa maakuntaliittoa. Jaakko Mikkolan Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. "Enestamin mielestä [Hannes] Manninen harkitsee selvitysmiehen asettamista, koska on ymmärtänyt, että Helsingin alueliitoshakemus ei ole juridisesti kestävä ja sen 'käy huonosti'. Selvitysmies laatii Helsingin kantaa muotoilevan ehdotuksen, jonka hallitus voi käsitellä. Sen ansiosta Helsingin hakemus ei lainkaan joudu juridiseen tarkasteluun, Enestam ennusti." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Pekka Vuoristo. Sipoon oikea koti on Itä-Uudenmaan liitto. "Sipoolla ei ole mitään syytä vaihtaa maakunnan liittoa." Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Mikkola maakuntajohtaja Itä-Uudenmaan liitto. Su 2006-09-03. Helsinki on aina saanut haluamansa. Helsingin pinta-alaa on kasvatettu koko sen historian ajan. Vuonna 1946 kaupunkiin liitettiin kokonaisia kuntia. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Riku Jokinen. Kartta: Tuija Kivimäki. Lauttasaarelainen separatismi vaihtui yhteistyöhaluksi. "Toivottavasti Lauttasaari ei jää väliinputoajaksi Helsingin laajetessa". Helsingin Sanomat. Kaupunki. Sami Soininen. Jussi Rokka. Kuva: Ville Männikkö. Sipoo kysyy tuhannelta kantaa rajanmuutoksiin. "Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma esittää, että Sipoo järjestäisi mielipidekyselyn . haastattelemalla puhelimitse tuhatta sipoolaista." Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. |
|
| Ma
2006-09-04. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. "Helsingin ympäryskuntien kehitys uhkaa tukehtua vuosikymmenessä työmatka-autoilun kasvuun." "Pian yhteistyöohjelman hyväksymisen jälkeen Helsinki ja hallitus paljastivat, että suurta seudullista politiikkaa aiotaankin tehdä Lounais-Sipoon suunnalla." Helsingin Sanomat. Mielipide. Pentti Puoskari valtiot. toht. kaupunginvaltuutettu (sd) Vantaa. Ti 2006-09-05. Heinäluoma: Asuntojen laatua parannettava. "Asuntopulasta ja kohoavista hinnoista uhkaa muodostua jo este myönteiselle talouskehitykselle." Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT. Ke 2006-09-06. Helsinki ei saanut haluamaansa 35 vuotta sitten. "Demokratiaan uskoville voin lohdutukseksi todeta, että 35 vuotta sitten Helsinki yritti saada itselleen 13,74 neliökilometriä Espoosta - eli 11,5 prosenttia sen väestöstä - samoilla argumenteilla kuin Sipoosta tänään yritetään haukata. . espoolaiset pistivät hanttiin. . Sipoo haluaa luoda vaihtoehtoisia ihmisläheisiä ratkaisuja. Tätäkö Helsinki pelkää?" Henrik Immonen Helsinki To 2006-09-07. Sipoo on meidän! Helsinki valloittaa Lounais-Sipoon kultarannikon. Mitä kaikkea me sieltä saamme? Huomenna Nyt-liitteessä: Kohta Sipoon hienoimmat osat ovat uutta Itä-Helsinkiä. Helsingin Sanomat. Talous. Mainos. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. "Pakkoliitoksista ei enää keskusteltu, kuten tehtiin vielä vuosi sitten. Poliittinen sopu lienee löytynyt tämän hetken kuumimmastakin liitoshankkeesta eli Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin, koska edes Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei nostanut asiaa keskusteluun." "Wallin kuntatalolla: Rauhallinen, ei ilonpilkku panelistina. Vastaukset ympäripyöreitä. Sipoo-kysymykseen vain nimetön viittaus sivulauseessa." Helsingin Sanomat. Kotimaa. Riitta Vainio. Kuvia. Maakunnan vaihto olisi eduksi Sipoolle.. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jouko Tikkanen valtuuston ja kunnanhallituksen jäsen (kesk) Sipoo. Pe 2006-09-08. Helsingin väkiluku kääntyi kasvuun. Asukasmäärän odotetaan lisääntyvän 20 000:lla kymmenen vuoden aikana. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Kaavio. Linkki. Helsingin väkiluku kasvaa tuhansilla lähivuosina. Ulkomailta muutto ja syntyvyys käänsivät asukasluvun kasvuun. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta. Sipoota valtaamassa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. NYT-liite-linkki. Sipoo on meidän! Helsinki valloittaa Lounais-Sipoon kultarannikon. Mitä kaikkea me sieltä saamme? Helsingin Sanomat. NYT-liite. Etusivu. Kartta. Linkki. Sipoossa on vielä väljää. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Toimittajalta. Otto Talvio. Linkki: Juttu Sipoosta. Itä on meidän. Helsinkiläisvalloittajat kävivät tutkimassa Sipoolta riistetyt alueet. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Linkki. Itä meidän. Sehän tiedetään, että me helsinkiläiset valtaamme kohta viidenneksen Sipoosta. Paljon muuta Sipoosta ei tiedetäkään, koska hei, ketään ei ole kiinnostanut. No tilanne on muuttunut. On aika selvittää, mikä on Sipoo. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Ville Similä ja Otto Talvio. Kuvat: Niklas Rautio. Helsinki hamusi Sipoota jo 1989. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Sipoo pähkinänkuoressa. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Kuuluisia Sipoolaisia. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Su 2006-09-10. Sipoosta ei ole poliittista sopua. "Uskon edelleen, että hanke tulee kaatumaan juridiikkaan. Sokea Kreettakin näkee, etteivät kuntajakolain kriteerit tässä arveluttavassa tapauksessa millään täyty." Helsingin Sanomat. Mielipide, Stefan Wallin puheenjohtaja Rkp. |
|
| Ma 2006-09-11. Helsingin seudun syytä olla huolissaan vetovoimastaan. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kaavio. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Pientalokaupunki luotavissa Sipooseen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tero Vanhanen arkkitehti Mäntsälä. Kuva. Ti 2006-09-12.  Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osataliitos. Kuva Pertti Manninen. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Suomenmaa. Politiikka. Sipoo vaihtanee maakuntaliittoa ensi vuonna. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS. Ke 2006-09-13. Sipoo-selvitysmies nimitettäneen lähipäivinä. Sisäministeriöllä oli vaikeuksia löytää sopiva henkilö. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Sipoon johto sai kunnanhallituksen tuen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Helsingissäkin rakentamatonta maata. Helsingin Sanomat. Mielipide. Harri Hypén valtiot. maisteri Helsinki. To 2006-09-14. Sipoon poliittinen kriisi kärjistyy. Kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta koettavat kammeta Rkp:n vetämän kunnanhallituksen syrjään. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Helsingin rajansiirtohalu ajoi Sipoon poliittiseen kriisiin. Rkp-vetoinen kunnanhallitus yritetään erottaa. Sdp, kokoomus ja keskusta haluavat murtaa Rkp:n vallan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Sipoon valtaaminen ei perustu kasvutarpeisiin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Heikki Blåfield kauppat. maisteri Sipoo. Pe 2006-09-15. Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Helsinki olisi tyytynyt Lounais-Sipoota nyt haettua puolta pienempään alueeseen. Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Linkki. Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Historiallista rajansiirtoa "sondeerasi" vain neljä ihmistä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kuvat. Aikataulu. "On tammikuun puoliväli. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapaavat Helsingin Sanomien pyynnöstä Sipoon Sopukassa. Kahvipannun ääressä keskustellaan Helsingin ja Sipoon suhteista. Miehet kohtaavat näissä merkeissä ensimmäistä kertaa. Pajusella on missio: Helsinki tarvitsee elintilaa idästä. Sipoon kunnanjohtajan posket punoittavat. Hän on puolustuskannalla. Luoman viesti on selvä: rajoista ei keskustella. Helsingin ja Sipoon johdot jatkavat keskustelua kevään aikana. Neuvottelut käydään suopeassa piirissä johon kuuluu vain neljä henkilöä: Pajunen, Luoma, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljestöm (r ). Kevään dramaattiset tapahtuvat paljastuvat Sipoon valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan tekemistä pöytäkirjoista, jotka perustuvat Liljeströmin ja Luoman haastatteluihin. Pöytäkirjoista ilmenee, miten neljän kopla "sondeerasi" historiallista rajansiirtoa keskenään. Sondeeraukseen perustuvaan valmisteluun näyttävät kuuluvan pakonomainen salailu ja kiristystä muistuttava uhkailu. Pajunen ja Luoma tapaavat helmikuussa Helsingissä. Tapaamisessa ovat mukana myös Vapaavuori ja Liljeström. Helsinkiläiset korostavat "kahvikuppikeskustelussa", että tappamisen pitää säilyä ehdottomasti salaisena. Vapaavuori ja Pajunen eivät vielä esitä mitään yksilöityjä vaatimuksia rajansiirrosta. Kahvikuppikeskustelussa sovitaan virkamiesvierailusta. Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi ja yleiskaavapäällikkö Pertti Kare matkustavat Sipooseen 17. maaliskuuta. Mukana on kaksi ensimmäistä alustavaa karttaluonnosta. Tieto kartoista ei kulje Sipoon päättäjille. Pajunen kutsuu Luoman ja Liljeströmin uudelleen Helsinkiin huhtikuussa. Sipoolaisten eteen lyödään yllättäen kaksi karttaa ja uhkavaatimus. Ensimmäisessä kartassa Sipoolta vaaditaan 50:tä neliökilometriä maata. Toisessa kartassa alue on puolet pienempi. Liljeströmin mukaan Vapaavuori ja Pajunen ilmoittavat, että Helsinki tyytyy pienempään alueeseen, jos Sipoo suostuu vapaaehtoisesti rajansiirtoon. Muussa tapauksessa Helsinki hankkii valtioneuvoston avulla isomman alueen. Vapaaehtoisuuden porkkanaksi tarjotaan muun muassa sitä, että Helsinki on silloin valmis luopumaan maanomistuksistaan Sipoossa. Vapaavuori ei kiellä eikä myönnä kiristysyritystä. "Jälkimmäisessä tapaamisessa oli esillä tiettyjä karttoja", hän sanoo. Tapaamisen ilmapiiri oli jännittynyt. "Vapaavuori oli mielestäni uhkaava. Mutta minä liitin sen hänen persoonaansa - että Vapaavuori tässä puhuu", kuvaa Luoma. Vapaavuori yritti mielestään vain tuoda mahdollisimman selkeästi esille, että Helsinki on tosissaan. Sipooseen palattuaan Liljeström kutsui koolle Rkp:n ja kokoomuksen neljä napamiestä. "Tätä kokousta ei ole sitten pidetty", Liljeström aloittaa hätäkokouksen. Kokouksen lopputulos on se, että Helsingin vaatimuksiin ei suostuta. Nelikko tekee kohtalokkaan virhearvion uskoessaan, ettei Helsinki saa rajansiirtoon keskeisten ministereiden tukea. Sipoon johtokaksikko herää ankeaan arkeen vasta 16. kesäkuuta. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) soittaa Liljeströmille kertoakseen, että kuntaministeri Hannes Manninen tukeekin Helsingin hanketta. Osa Sipoon päättäjistä on nyt raivoissaan. Heidän mielestään Liljeström ja Luoma ovat tehneet virhearvion ja salanneet tietoja Helsingin kanssa käydyistä neuvotteluista. "Päädyin siihen, että kaikki puolueet eivät olisi mukana, koska nämä keskustelut olivat täysin luottamuksellisia ja täysin epävirallisia", Liljestöm puolustelee. Rajansiirtoa valmisteltiin hyvin pienessä piirissä myös Helsingissä. "Ei siitä laajempaa tiedonjakoa harrastettu", Vapaavuori myöntää. Jussi Pajunen ei halunnut kommentoida neuvotteluja." Kuva: "Jussi Pajunen (vas.) ja Markku Luoma tammikuussa Sopukassa." Aikataulu: "Tammikuu 13.1. Jussi Pajunen ja Markku Luoma tapaavat Sipoossa HS:n pyynnöstä ensimmäisessä yhteisessä keskustelussaan. "Rajantarkistuksista ei keskustella." Helmikuu 21.2 Jan Vapaavuori, Pajunen Christel Liljeström ja Luoma tapaavat Helsingissä. "Tapaamisemme oli ns. kahvikuppikeskustelu." Maaliskuu Huhtikuu 11.4. Vapaavuori, Pajunen, Liljeström ja Luoma tapaavat toisen kerran Helsingissä. "Siinä keskustelussa kartta- ja rajansiirtokeskustelu nousi pääosaan." 18.4. Sipoon Rkp:n ja kokoomuksen hätäkokous pohtii Helsingin vaatimuksia. "Tätä kokousta ei ole sitten pidetty." 25.4. Liljeström kertoo Sipoon kunnanhallitukselle pöytäkirjan ulkopuolella Helsingin vaatimuksista. "En kertonut yksityiskohtaisesti, mutta kerroin periaatekeskusteluista." Kesäkuu 16.6. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) paljastaa Liljestömille ministeri Hannes Mannisen kannan rajansiirtoon. Liljeström ja Luoma laativat kirjeen Manniselle. "Tätä kirjettä eivät muut hallituksessa ole nähneet." 20.6. Helsingin Sanomat julkaisee uutisen, jossa kerrotaan Helsingin aikovan haukata Lounais-Sipoosta valtioneuvoston tuella. "En pysty tähän vastaamaan", Pajunen kommentoi. Lähteet HS ja Sipoon tilapäisen valiokunnan pöytäkirjat." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kuvia. Sanottua. "Tämä oli tiettyä sondeerausta ei päätöksentekoa." Markku Luoma puolustelee tiedon pimittämistä. "Siitä ei pidetä pöytäkirjaa, vaan se on sondeeraus." Christel Liljeström (r ). "Hyvä hallintotapahan edellyttää, että koko prosessi ja kontaktinotot nostetaan esille ja niistä tehdään julkisia." Markku Luoma kertoo salaisista keskusteluista. "Yllättyisitkö, jos kunnanhallituksen jäsenet sanoisivat, että he eivät koskaan ole keskustelleet Helsingin rajansiirroista kunnanhallituksessa?" Valiokunnan jäsen Hanne Aho (sd) kysyi Liljestömiltä. "En kommentoi epävirallisia keskusteluja." Jussi Pajunen (kok). "Ne olivat vapaaehtoisia keskusteluja." Jan Vapaavuori (kok). Helsingin Sanomat. Kaupunki. La 2006-09-16. 2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..." Kuva: Pertti Manninen. Kovaa peliä Sipoossa. Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Uhkailu neuvotteluissa tuomitaan. Monet Helsingin poliittiset ryhmät oudoksuvat kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok) ja kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) toimintaa Sipoon rajansiirtoneuvotteluissa. Ryhmät paheksuvat uhkailua ja kiristystä. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki. Helsingin päättäjät ihmettelevät kokoomusjohdon toimia. Oma ryhmä kuulee Pajusta ja Vapaavuorta maanantaina. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Porvoon johtajanvalinta etenee riitaisasti. Myös Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tavoittelee virkaa. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Juhani Saarinen. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. "Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta. Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi. Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin Itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. HS. |
|
| Ma
2006-09-18. Kuntauudistukseen vauhtia lepsusta puitelaista huolimatta. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Ma 2006-09-18. Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Helsingin Sanomat. Mielipide. Aulis Pöyhönen. "Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että Sipoon kunnan länsiosa liitettäisiin Helsingin kaupunkiin. Sitä ennen olisi näiden välissä oleva Vantaan kaupunkiin kuuluva Västerkullan alue liitettävä Helsinkiin, koska Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä rajaa. Sipoosta liitettävä 5000 hehtaarin ja 3000 asukkaan alue on niin suuri, että sen liittämiselle vaaditaan "erityisen painavat edellytykset" - kuten kuntajakolaissa säädetään.Ovatko erityisen painavat edellytykset olemassa, sitä ei voida tarkkaan sanoa ennen kuin kaikkia osapuolia on kuultu. Tosin Helsinki katsoo, että ne ovat olemassa. Sipoon kunta on eri mieltä. Lehtitietojen mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sekä ministerit Eero Heinäluoma (sd) ja Hannes Manninen (kesk) tukevat Helsingin suunnitelmaa. Kaiken lisäksi liitos pitäisi tehdä vielä ennen eduskuntavaaleja. Näin ei oikeusvaltiossa pitäisi menetellä. Kuntajakolain mukaan rajoja voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Lisäksi väestön kieliolosuhteet on otettava huomioon. Nämä ovat kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset. Milloin kyseessä on kunnan kokoon nähden suuri alue - jollaisesta Sipoon kohdalla on siis kysymys - sen liittämiseen eivät pelkät yleiset edellytykset riitä, vaan niiden pitää olla painavat. Säännös on erityissäännös, jota on tulkittava ahtaasti. Ahdasta tulkintaa tukee myös se, että kyseessä olisi ilmiselvä pakkoliitos. On vaikea nähdä, että Länsi-Sipoon asukkaiden palvelut paranisivat erityisen paljon, jos he saisivat ne Helsingin kaupungin järjestäminä. Entä miten erityisen paljon alueen asukkaiden elinolosuhteet paranisivat Helsingissä? Nyt jos koskaan kunnallinen kansanäänestys olisi paikallaan. Entä miten painavasti elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat? Luvattaisiinko niille jotain erityisetuja? Miten paljon Helsingin kaupungin (sen organisaation) toimintakyky ja toiminnan taloudellisuus paranisivat? Entä miten kävisi Sipoolle? Lienee selvää, että liitos raunioittaisi Sipoon toimintakykyä ja taloutta paljon enemmän kuin se edistäisi Helsingin. Helsingin kaupunki perustelee hakemustaan myös sillä, että liitos olisi koko seudun kannalta erityisen merkittävä. Onko näin, siitä hallituksen on kuultava myös muita seudun kuntia. Ei ole suinkaan varmaa, onko Espoo samaa mieltä. Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on huonosti valmistautunut hakemuksensa tekoon - melkein kuin lähtenyt soitellen sotaan. Hallituskin tuntuu hätääntyvän, kun sen piirissä harkitaan erityisen kuntaselvittäjän asettamista! Helsingin Sanomat. Mielipide. Aulis Pöyhönen Espoo. Ti 2006-09-19. Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Helsingin johdossa tivattiin sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin kaupunginhallituksessa tiukka keskustelu Sipoon rajaneuvotteluista. Sipoon valtuusto pohti illalla kunnanhallituksen luottamusta. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Olli Pohjanpalo. Kuva. Kartta: Helsingin esittämät rajavaihtoehdot Sipoossa. Linkki. Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin poliitikot haluavat lakaista Sipoo-kohun maton alle. Professori Kaarlo Tuori: Esitys Sipoon rajansiirrosta on laiton. "Valitusten joukossa oli Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professorin Kaarlo Tuorin lausunto. Tuorin mielestä Helsingin rajansiirtoesitys Sipoossa on laiton. Hänen mukaansa rajansiirron käsittelyssä Helsingin valtuustossa kesäkuussa meneteltiin virheellisesti, mikä oikeuskäytännön mukaan johtaa esityksen kumoamiseen. Tuori antoi lausuntonsa yksityishenkilöiden laatimaan valitukseen. Valittajat vaativat, että valtuuston tekemä päätös kumotaan." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Sipoo lykkäsi hakemustaan Uudenmaan liiton jäseneksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Liljeströmin kohtalo siirtyi yöhön. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva. Kunnat yhteen myös pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat. Mielipide. Juha Vuorio Oulu. Ke 2006-09-20. "Jaha, helsinkiläisillä näkyy olevan taas jokin ehdotus". Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Karlsson. Pilapiirros. Kuntien uusi pakkoyhteistyölista vielä osin auki. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jaakko Hautamäki. Linkki. Hallitus kinastelee vieläkin pakkoyhteistyökuntien nimilistasta. Sdp ajaa yhteistyölistalle enemmän kuntia kuin keskusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Jaakko Hautamäki. Kartta. Kuntauudistus pian eduskuntaan. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tietokulma. Sipoon yhteistyöhalut tyrehtyivät. Uudenmaan liiton jäsenyys saa odottaa vuosikymmenen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Olli Pohjanpalo. Kohu sipoolaisten "uhkailusta" turha. Helsingin Uutiset. Pääuutissivu. Tänään. "Mielipidekuohunta Sipoon kunnanjohtajien uhkailuista Helsingin rajansiirtoneuvotteluissa on turhaa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittivät selitellä tekosiaan erottamisuhkan alla. Näin arvioi Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen kohu-uutisointia, jonka mukaan helsinkiläisjohtajat Jussi Pajunen ja Jan Vapaavuori olisivat uhkailleet kahta sipoolaiskollegaansa. Hietasen mukaan sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta, eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. - Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi "uhkailuksi", Hietanen kirjoittaa. Helsingin Uutiset. Pääuutissivu. Tänään. Linkki. Ke 2006-09-20. Uutisanalyysi: "Uhkailu" on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Jäitä hattuun ja faktat mieleen, Maija Anttila, kun sipoolaiset kuohuttavat keskustelua. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitussivu. Risto Hietanen Päätoimittaja. (kuva). "Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata". Näin otsikoi Helsingin Sanomat uutisanalyysinsä Sipoon valtuustovaliokunnan pöytäkirjoista. Ne perustuvat Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Christel Liljestömin kuvauksiin viime kevään tapaamisista Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren kanssa. Uutinen aiheutti mielipidemylläkän. Ensimmäisten joukossa Helsingin sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maija Anttila lähetti tiedotteen, jossa hän irtisanoutui täysin kokoomuslaisten Pajusen ja Vapaavuoren menettelytavoista. Uutisen synnyttämää reaktiota kuvaa erään entisen sipoolaisen kommentti: "Aiemmin ymmärsin Helsingin pyrkimyksiä saada Sipoosta maa-alueita rakentamiselle. Nyt en enää voi hyväksyä sitä, jos tuolla tavalla on käyttäydytty". Uutinen siis nosti pintaan pinnan alla eläneen epäilyn: Suuri ja mahtava Helsinki on lähtenyt ryöstöretkelle pientä ja sitkeää Sipoota vastaan. ¤¤¤ Ottamatta kantaa Pajusen ja Vapaavuoren käyttäytymiseen - kun en siitä mitään tiedä - uskallan olla eri mieltä Helsingin Sanomien uutisanalyysin kanssa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittävät selitellä tekosiaan erottamisuhan alla. Sitähän tilapäinen valiokunta selvitti. On luonnollista, että nurkkaan joutuneet, joilla ei ole mitään ulospääsytietä, kokevat kaiken uhkaksi. Tai ainakin selittävät niin. koska se on ainut tapa yrittää nurkasta ulos. Jos muistaa faktat, uutisanalyysiltä - siis Sipoon kunnanjohtajien selittelyiltä - putoaa pohja pois. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen antoivat yhteisen kannanottonsa valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistukseen 15. helmikuuta. Siinä esitettiin, että osia Länsi-Sipoosta pitää liittää osaksi pääkaupunkiseutua. Kannanotto oli täysin avoin ja julkinen, ja todennäköisesti luettu myös Sipoossa. Sama asia on ollut esillä jo vuosikymmeniä, edellisen kerran viisi vuotta sitten Helsingin yleiskaavaa uusittaessa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen mukaan silloinkin neuvoteltiin Sipoon länsiosien luovuttamisesta Helsingille. Viime torstaina Helsingin demareille puhunut Korpinen sanoi, että silloinen kunnanjohtaja Viking Sundström oli myöntänyt hankkeen järkevyyden, mutta "eihän sitä kukaan uskalla esittää Sipoossa". Nyt esitetyt rajasiirrot on kuvattu salaa valmistelluksi hyökkäykseksi. Tällainen tulkinta on ymmärrettävää ainoastaan yhdestä näkökulmasta: sipoolaiset joutuivat nyt ensimmäisen kerran sen tosiasian eteen, että hankkeesta tulee totta. He olivat jo tottuneet, että vuosikymmeniä vellonut keskustelu jää aina vaan keskusteluksi. Näinhän HS:n uutisanalyysissäkin todettiin: "Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin". Sipoolaiset tulivat yllätetyiksi: valtioneuvoston käynnistämä Paras-hanke teki hankkeesta vihdoin totta. ¤¤¤ Mutta onko se uhkailua, että Helsinki kertoi avoimesti tavoitteistaan? Tai totesi, että jos rajasiirrot voidaan sopia vapaaehtoisesti neuvotellen, silloin pöydällä olisi useampia vaihtoehtoja, joihin molemmat osapuolet voisivat vaikuttaa omista lähtökohdistaan? Tai, jos asiasta ei voida neuvotella - kuten ei voitu, koska Sipoo kieltäytyi kaikista neuvotteluista - asia siirtyy Suomen lakien mukaan valtioneuvostolle. Helsingin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi aloitteen tekeminen maan hallitukselle, jonka tehtävänä on - ei siis Helsingin kaupungin - arvioida pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen tavoitteen toteuttamisedellytykset ja tehdä siitä päätös. Kuka voi siis kuvitella uhkailuksi helsinkiläisjohtajien esitykset, kun heillä ei ole asiassa kuin aloitteenteko-oikeus. Heillä ei ole asiassa päätösvaltaa, eikä siis kaluunoita "uhkailulle". Kaiken mielipidemyllerryksen keskellä kannattaa muista myös Korpisen torstaina luettelemat faktat. - Helsingin seudun kehitys, joka on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää, edellyttää 70 miljoonan asuntokerrosneliön uudisrakentamista 50 seuraavan vuoden aikana. Helsingiltä loppuvat rakentamismahdollisuudet sen jälkeen. kun vanhan sataman alta avautuvat maat on rakennettu. - Sipoo on maa-alaltaan kaksi kertaa Helsingin kokoinen, ja jää sellaiseksi myös rajasiirtojen jälkeen. Asukasmäärä Sipoossa on nyt samansuuruinen, vajaat 20 000, kuin Helsingin länsipuolisella rannikolla Espoossa, ennen kuin sitä alettiin aikanaan rakentaa osaksi pääkaupunkiseutua. Nyt Espoossa on 230 000 asukasta, kun sitä suuremmassa Sipoossa on edelleen vajaat 20 000. Huomionarvoista on myös pelkoskenaario, jos pääkaupunkiseudun itäosat jäävät nykyiselleen: Seudullinen segregaatio, asuinalueiden eriytyminen, vahvistuu niin, että itä rampautuu slummimaiseksi pussinperäksi, ja läntiset osat paisuvat varakkaaksi hyväosaisten suojelualueeksi. Kuvaavaa on, että Vantaankin kaupunkisuunnittelussa itäiset osat ovat ainoa täysin näköalaton kehittämiskohde, koska rajat on suljettu Sipoon kielimuuriin. ¤¤¤ Sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta. Eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi "uhkailuksi". Lopputulema HS:n uutisanalyysistä on, että suuriotsikkoinen uhkailu on kuin nurkassa itkevän pikkulapsen vikinää. Siihen ei kannattaisi Helsingin toiseksi suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajan Maija Anttilan reagoida. Jos Anttila haluaa tehdä kunnallista sisäpolitiikkaa vahvojen kokoomusjohtajien aseman heikentämiseksi, se kannattaa tehdä muilla aseilla kuin herkällä "ulkopolitiikan" aiheella. Vaarana on, että vikinä kasvaa parkunaksi, jos sille annetaan ymmärrystä. ¤¤¤ Mielenkiintoista oli torstain demaritilaisuudessa Sipoon sd-valtuustoryhmän puheenjohtajan Hanne Ahon vuodatus. Hän ei sanallakaan kritisoinut Helsingin pyrkimyksiä liittää Länsi-Sipoo osaksi pääkaupunkiseutua. Sen sijaan Aho haukkui paikalliset rkp:läiset maan rakoon. Hän haukkui myös Sipoon vihreät. He ovat "perhosvihreitä", joilla ei ole mitään vihreää ideologiaa. Sipoolaisvihreät eivät Ahon mukaan hyväksy raiteiden varaan rakentuvia tiiviitä yhdyskuntia, vaan "kaikkien on ajettava omilla autoillaan töihin". Ainoa murhe Sipoon demareilla oli se, että kuntarajojen muutos merkitsee Rkp:n säilymistä enemmistöpuolueena, kun demareita ja kokoomusta äänestävät suomenkieliset siirtyvät helsinkiläisiksi. Että semmoisia kaupunkirakenteellisia murheita sipoolaisdemareilla! ¤¤¤ Ja vielä yksi tuulesta temmattu otsikkoanalyysi: Sisäasiainministeriö on asettamassa selvitysmiehen tekemään esitystä Sipoon rajasiirroista. Valtamedioissa on julkituotu sipoolaispäättäjien näkemys, joiden mukaan se merkitsee paluuta alkupisteeseen eli valtioneuvosto muka vetäisi tukensa Helsingin aloitteelta. Asia on juuri päinvastoin: Selvitysmiehen asettamisella ministeri Hannes Manninen panee hankkeen mutkat suoriksi. Kun selvitysmies tekee esityksen, silloin kaikki valitukset Helsingin aloitteesta raukeavat turhina, koska valtioneuvosto ottaa kantaa selvitysmiehensä esitykseen, ei Helsingin aloitteeseen tai sen oikeudellisuuteen. Ja jos veikata saa, niin päätös syntyy suunnitelman mukaisena ennen maaliskuun eduskuntavaaleja. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitussivu. Risto Hietanen Päätoimittaja. (kuva). Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen ja sitä kustantaa Medialehdet Oy. Yhtiö kuuluu Suomen Lehtiyhtymään. Painokset: Itä-Helsinki 72 200 kpl, Etelä-Helsinki 88 800 kpl, Pohjois-Helsinki 62 100 kpl, Länsi-Helsinki 54 500 kpl. Painosmäärä yhteensä 277 600 kpl. Ke 2006-09-20. Sipoolla luulisi olevan oikeus omaan maahansa. "Jos Helsingin suunnitelmat kaupunkien välisistä "rajansiirroista" todella toteutuvat, päästään kenties toteamaan kuten saman teoksen [Täällä Pohjantähden alla] torpastaan häädetty Laurilan Anttoo: Mitä virkaa on lailla, miksei yhtä hyvin sanota, että maanryöstö on luvallista ilman muuta?" Helsingin Sanomat. Mielipide. Minna Nevalainen Sipoo. To 2006-09-21. Sipoo-kiistaan nopeasti selvitysmies. "Helsingin ajatuksena on, että nykyinen hallitus vielä päättäisi alueliitoksesta. Viisainta olisi kuitenkin puhaltaa peli poikki ja valmistella asia ulkopuolisen selvityshenkilön voimin." Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Tampereella ja Sipoossa myrskyää. Helsinki kompuroi, mutta riitaisa Sipoo ei pysty takaamaan metropolialueen kehitystä. Iltalehti. Pääkirjoitus. Kuva. Vaakuna. Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä. Helsinki Sipoo. Ilta-Sanomat. Pilapiirros. Kätsy. Jarmo Koivunen. Pe 2006-09-22. Enemmistö vastustaa Sipoo-pakkoliitosta. Tiedonantaja. Pääkirjoitussivu. Muut mediat. "Helsingin kaupunginjohdon asukkaita kuulematta valmisteleva esitys Länsi-Sipoon pakkoliittämisestä Helsinkiin ei saa asukkaiden tukea", muistuttaa SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön lehti Eespäin tuoreessa numerossaan. "Vaikka Helsingin Sanomat ovat markkinoineet hanketta kovalla rummutuksella, asukkaiden enemmistö niin Helsingissä kuin koko pääkaupunkiseudulla tuomitsee hankkeen. Taloustutkimuksen tekemän gallupin mukaan 55 prosenttia helsinkiläisistä ja 58 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista vastustaa Helsingin laajentamista pakkoliitoksella (HU 9.7). Vain kolmannes kannattaa pakkoliitosta. Helsingin kaupunginvaltuustossa SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti pakkoliitoksen hylkäämistä ja neuvottelua Sipoon ja Vantaan kanssa yhteisymmärryksessä tehtävistä ratkaisuista. Esitystä kannattivat RKP:n ryhmä ja yksi vihreiden valtuutettu. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät ylipormestati Jussi Pajusen ajaman pakkoliitoshankkeen, vaikka se oli valmisteltu salassa, valtuutetut saivat esityksen käteensä vasta kokouksen alkaessa ja vaikka hankkeen juridiset perustelut ovat kyseenalaiset. Grynderien vai asukkaiden ehdoilla? SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakanen arvostelee erityisesti sitä, että asia on valmisteltu ja sitä ajetaan asukkaita lainkaan kuulematta. - Helsingillä on jo ilman tätä alueliitosta rakentamatta 50 000- 80 000 asukkaalle kaavoitetut alueet. Eivätkä tähän lukuun vielä kuulu kiistanalaiset Malmin lentokentän ja Santahaminan alueet, joihin niihinkin on kaavailu kymmeniä tuhansia asukkaita. - Helsinkiläisten kannalta voi kysyä, miksi pitää ahnehtia lisää alueita, kun nykyisiäkään ei ole rakennettu, asuntotuotanto-ohjelmia ei ole pystytty toteurttamaan ja kun nykyisten asukkaiden palveluista ei kyetä huolehtimaan. Hakasen mielestä metropolialuetta voidaan kehittää myös verkostomaisella yhteistyöllä. Hän epäilee myös sitä. miten Länsi-Sipoon arvokkaiden metsäalueiden ja rakentamattomien rantojen käy, jos Helsinki pääsee gryndereiden kanssa kaavoittamaan sinne 50 000 asukkaan asuinalueet." Tiedonantaja. Pääkirjoitussivu. Muut mediat. Pe 2006-09-22. Sipoon rajakiistaan selvitysmies. Valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen aikataulu on tiukka, mutta kädet ovat vapaat. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Kuva. Linkki. Sipoo-selvitysmieheksi esitetään Pekka Myllyniemeä. Ministeriön asettamaa tehtävää ei sidota Helsingin esitykseen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuva. Naula Sipoon arkkuun. "Selvittäjän asettaminen tekee käytännössä turhiksi Helsingin valtuuston kesäkuisesta rajansiirtopäätöksestä tehdyt valitukset. Ne kulkevat nyt omaa reittiään Helsingin hallinto-oikeudessa ja todennäköisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Selvitysmies tekee esityksensä ainakin teoriassa puhtaalta pöydältä. Hänen työstään ei voi valittaa. Sisäministeriö tekee selvitysmiehen työn pohjalta oman rajansiirtoesityksensä valtioneuvostolle. Vasta valtioneuvoston päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Jarmo Huhtanen. Pe 2006-09-22. Nyt olisi valtion vuoro antaa tukea Sipoolle. "Valtioneuvoston on aika tunnustaa Sipoon suunnanmuutos ja tukea pientä kuntaa sen kasvupyrkimyksissä. Olisi valtioneuvostolta erikoinen signaali kiittää Sipoota uudesta yhteistyöhalukkuudesta riistämällä kunnalta uusimpien investointien tulokset Helsingin jo laillisuudeltaan kyseenalaisen rajansiirtohankkeen hyväksi. Puhemies Paavo Lipponen on toivonut kiistassa "joustoa Sipoon hyväksi". Joustoa ei ole uusimpien investointien pakkosiirto pääkaupungillemme, jolla ei ole maarajaakaan Sipoon kanssa. Joustoa ei myöskään ole se, että annettaisiin Helsingille "kompromissin tuloksena" se, mitä se alun perin halusikin." "Yhteistyö ei voi tarkoittaa sitä, että Helsinki ilmoittaa, mitä se milloinkin haluaa, ja muut sanovat kauniisti kyllä." Helsingin Sanomat. Mielipide. Anja Lindqvist suomentaja Etelä-Sipoo. Pe 2006-09-22. Myllyniemi selvittää Helsingin ja Sipoon aluekiistaa. Kauppalehti. Uutiset. Kauppalehti. Kuva. Selvitysmies Sipoo-kiistaan. Uutislehti100. Etusivu. Linkki. Pekka Myllyniemi ehdolla Sipoo-kiistan selvittäjäksi. Uutislehti100. Uutiset. STT. Kuva. Myllyniemi Sipoo-kiistaa selvittämään. Metro. Uutiset. STT. Utredare misstänks vara partis. "Den föreslagna utredningsmannen Pekka Myllyniemis kunnande, erfarenhet och kompetens ifrågasätts inte. Men kan han vara opartisk i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo då han också är medlem i den nyländska lanskapsstyrelsen. HBL Hufvudstadsbladet. Sidan 1. Link.  Foto: Pertti Manninen. "Fundersam Sibbotrio. Politikerna Susanna Vuorio (saml) och Begt Wiik (sfp) tillsammans med kommundirektör Markku Luoma den information de delgavs på inrikesministeriet." Foto: Henrik Malmström. Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Staten hör, men lyssnar den? Hufvudstadsbladet 2005-09-22. Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet. Gränstvisten. Kommunstyrelsen ska ta ställning till Myllyniemi. Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet. "Om jag blir utredningsman i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo kommer jag att jobba snabbt och självstädigt, säger Pekka Myllyniemi." Hufvudstadsbladet. 22.9.2006. Ralf Sundberg. Profil. Pekka Myllyniemi. Hufvudstadsbladet. 22.9.2006. Staten hör, men lyssnar den? Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. La 2006-09-23. Nuoret pitävät Sipoon puolta. Helsingin Sanomat. Nuoret. Sannukka Pekkala. 8 kuvaa. "Seppo Nelola, 17, Sipoo: "Olen aina ollut heikkojen puolella - niin nytkin. Jos Helsinki saa haluamansa maat, uskon, että Sipoon verotulot vähenevät ja palvelutaso tippuu. Mun mielestä on vain kaksi ratkaisua; joko liitetään koko Sopoo Helsinkiin tai kumotaan koko homma. Kompromissia on vaikea tehdä. Kumpi on sitten parempi; monta kuntaa vai yksi iso metropoli, joka imee kaikki asukkaat ja hallitsee tilannetta?" Emmi Lehvonen, 16, Sipoo: "Tulee surullinen ja paha mieli, kun ajattelen asiaa. Kukaan ei ole meidän puolella - kun iso haluaa, niin iso ottaa. Olen liitosta vastaan; mielestäni aluetta voisi kehittää yhteistyössä Helsingin kanssa, sipoolaiset arvot säilyttäen. Rajansiirron myötä Sipoo jäisi pieneksi. Sen jälkeen ympärillä olevat haluavat osansa, kunnes Sipoota ei enää ole. Sen sijaan, että sipoolaiset pitäisivät yhtä, poliitikot riitelevät ja esittävät epäluottamuslausetta kunnanvaltuuston puheenjohtajalle. Aika huonoa esimerkkiä muille." Petrus Tuoma, 13, Sipoo. "Mulle se on ihan sama, liitetäänkö Sipoo vai ei. En haluaisi paljon kerrostaloja, mutta kulkuyhteydet keskustaan nopeutuisivat. Omakotialueet pitäisi säilyttää, ne on rauhaisia paikkoja. Haluan olla sipoolainen, vaikka ei olekaan mitään syytä, miksi en voisi olla helsinkiläinen." Nora Tarhanen, 15, Sipoo: "Olis hyvä juttu, jos osa Sipoosta liitettäisiin Helsinkiin. Liitoksen myötä matkustaminen olisi halvempaa ja nopeampaakin, Sipoon bussiyhteydet on nykyään huonot. En kuitenkaan haluaisi Sipooseen tiiviitä kerrostaloalueita. Metro ei välttämättä olisi vain hyvä juttu." Tuomas Taimi, 16, Helsinki: "Rajansiirtokiista on turha. Helsingillä on jo tarpeeksi maa-alueita, eikä maata tarvitse ryöstää muilta. Mun mielestä ei liitettäisi, vaan säilytettäisiin alue sipoolaisille. Mutta joo, jos liitos tapahtuu, en rupea käymään Sipoossa yhtään enempää. En tiedä paikasta paljonkaan; ainakin siellä on ruotsinkielisiä." Lia Ojanen, 16, Helsinki: "Miksi tehdä liitosta, jos sipoolaiset eivät itsekään halua? Eihän siinä ole mitään järkeä. Pidettäisiin Helsinki tällaisenaan. Jos halutaan jotain virkistysalueita, niitä saa muualtakin. Koska asun, käyn koulua ja vietän aikaani keskustassa, Sipoon liittäminen ei luultavasti vaikuttaisi elämääni ollenkaan." Henri Kukkonen, 19, Helsinki: "Helsingin ilkeät päättäjät haluaa arvomaata Sipoosta - käsitykseni mukaan samaa on yritetty nuijia läpi aiemminkin. Tällainen kaappaus harmittaa varmasti, mutta toisaalta on hyvä, jos maalle löydetään Helsingin voimin parempaa käyttöä. Ihmisten elämään ei olennaisesti vaikuta, ovatko he kartalla Sipoon vai Helsingin puolella. Omaan elämääni liitos ei vaikuttaisi millään tavalla. Sipoon alueelle rakennetaan niin kalliita taloja, että tuskin kaveritkaan ovat niitä ihan heti ostamassa." Elina Nokelainen, 18, Helsinki: "Pakkolunastus kalskahtaa korvaan - jo sanasta kuulee, että riita syntyy. Jos Helsinki omii maa-alueita Sipoosta, pitäisi sen ainakin antaa jotain vastalahjaksi. Jos tilanteeseen ei löydy ratkaisua, hankkeesta pitäisi luopua. Ei tätä kannata kasvattaa vuosikymmenien riidaksi." Nuoret pitävät Sipoon puolta. Helsingin Sanomat. Nuoret. Sannukka Pekkala. 8 kuvaa. (Tämä nuorten sivu sattui silmiini vasta sunnuntaina 2006-09-24 edellisenä päivänä kirjoittamani pääkirjoituksen jälkeen! Pertti Manninen. Sanomanetti). |
|
| Lista
Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista
kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-23. Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. Sanomanetti 2006-09-23. Pertti Manninen. Jatkuu... http://www.sanomanetti.fi/2006/10/09/etusivu.html#listahelsinginalue |
| http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Suuri maartyöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lauantai 2004-04-11. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Hanne Aho. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Sisäministeriön selvitysmies Jussi Pekka Alasella on ongelma. Pääkaupunkiseudun kunnat pitäisi saada toimimaan yhdessä ja toteuttamaan tulevaisuuskuvaa, jonka avulla pääkaupunkiseutu voisi kasvaa vahvaksi eurooppalaiseksi toimijaksi. Tulevaisuuskuvaa ei kuitenkaan ole - eikä ketään, joka voisi sitä suunnitella. Pääkaupunkiseudulla on paljon yhteisesti sovittavia asioita, eivätkä yhteiset ongelmat pysähdy kuntien rajoille. Seudulla toimii kaksi maakuntaliittoa - Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto - joilla molemmilla on omat päätöksentekoelimensä. Vastavalmistuneessa selvityksessä Jussi Pekka Alanen esittää, että nämä liitot yhdistetään. Sipoon raja on kolmentoista kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sipoolaiset käyvät töissä Helsingissä ja käyttävät alueen palveluja. Sipoolaiset elävät yli kuntarajojen - niin pitäisi Sipoon kunnankin. Yksinkertaisin ratkaisu yhteisen päätöksenteon aikaansaamiseksi on maakuntaliittojen yhdistäminen. Selvityksessään Alanen esittää myös, että Helsingin seudulle perustettaisiin 14 kunnan yhteinen päätöksentekoelin. Tämä on hyvä keino yhdistää kuntien tavoitteet niin, että ne palvelevat kuntien etujen lisäksi myös yhteisiä päämääriä. Se on tärkeää. Ehdotusta on kritisoitu siitä, että kuntien itsemääräämisoikeus kaventuisi selvästi. Yhteisten päämäärien edessä jokainen fiksu antaa hiukan periksi. Yhteistyöelin määrittelee tavoitteet ja kunnat toimivat ne huomioiden. On kuitenkin muistettava, että kuntien itsemääräämisoikeus on oleellinen osa suomalaista demokratiaa. Sipoo on ollut yksi Suomen kasvukuntien kärkinimistä jo vuosia. Kasvukuntien ongelmat - tärkeimpinä rahapula - ovat tuttuja kaikille Helsingin kehyskunnille. Alanen esittää, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet tulee ottaa huomioon myös valtionosuusjärjestelmässä. Tämä tarkoittanee rahoituksen ohjaamista myös kasvualueille. Näin pitääkin olla. Selvityksessä Alanen esittää myös uuden miljoonakaupunkiyhteisön perustamista. Tähän jätti-Helsinkiin kuuluisivat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa ja Sipoo. Mitä hyötyä yli miljoonan asukkaan jätti-Helsingistä on 18 500 asukkaan Sipoolle. Ei mitään. Maakuntaliittojen yhdistäminen ja 14 kunnan päätöksentekojärjestelmä riittävät. Pääkaupunkiseudun kilpailukyky, alueen houkuttelevuus sijoituskohteena, hyvä koulutus lapsillemme tai uudet työpaikat ovat tärkeitä asioita. Tärkeitä asioita ovat myös elävä luonto, puhdas merituuli, metsälle tuoksuva kesäyö ja tuore lehmänlanta. Hanne Aho. Sos.dem valtuustoryhmän puheenjohtaja. Sipoo. Lauantai 2004-04-11. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Hanne Aho. Tiistai 2005-03-29. Sanomanetti. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Pertti Manninen. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Kauppalehti.Presso toi asian sentään edes kunnolla esille lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Hiukan selvennystä: Outo ovela optio tarkoittaa sitä, että SanomaWSOY esiintyy julkaisuissaan ikään kuin lisärakennus olisi läpihuutojuttu. Virkamiehet niin valtion kuin kaupungin puolelta ovat olleet koko ajan myötävaikuttamassa Sanomatalo 2:n rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusoikeutta löytyy kummasti lisää kaupungin tarpeisiin ja tuleva (?) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ollut jo vuosia Sanomatalo 2:n innokas kannattaja. Hänellä tai hänen omistamallaan yhtiöllä on maita Malmin lentokentän kupeessa ja lentokentän siirtäminen tuo hänelle jättipotin. Helsingin Sanomat kannatti kylmän viileästi kentän siirtämistä. Asioitahan ei tietenkään ole koplattu yhteen, mutta kivasti molempien hankkeiden lopputulos hyödyttää pyrkimyksiä rikastumiseen. Tiistai 2005-03-29. Sanomanetti. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Pertti Manninen. Keskiviikko 2005-03-30. Sanomanetti. Pääkirjoitus. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Pertti Manninen. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti. Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen. Silloin kokous venyi yli puolenyön ja tulos oli loppuun asti epävarma. Silloinkin oli ennakkosopimus. Sopimuksen mukaan Pekka Korpinen piti valittaman, mutta sopimus oli hölmö, koska sopijilta puuttui yksi ääni ja niin Eva-Riitta Siitonen tuli valituksi. Tässä 1980-luvun (luulen niin) arkistokuvassa Jussi Pajunen on ehdokkaana vielä liberaalien listoilla ja vaatii Asuntoja! Kyllä. Vaatimus on aina ajankohtainen. Heti valintansa jälkeen uutisstudioon kiidätettynä hän MTV3:n Kymmenen uutisissa vieritti Helsingin kymmenen vuoden asuntorakentamiskurjuuden syyksi Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymisen. Lisäksi hän kaipasi ensimmäisenä tärkeimpänä asiana seudullista yhteistyötä. Haastattelu oli laadittu niin, että väliin näytettiin koululaisten ja vanhempien mielenosoitusta Roihuvuoressa, jossa koulu aiotaan lakkauttaa. Lapsiakin haastateltiin. Riittää tässä uudella kaupunginjohtajalla tehtäviä kaikilla saroilla. Asuntorakentamisen suhteen saa nähdä muuttuuko mikään. Niin kauan kuin ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen on bisneksen varassa voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Niin kauan kuin rakentamisessa voidellaan erilaisia intressejä voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Ja niin kauan kuin korruptio ja kähmintä näillä alueilla tuottaa hyvin voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Jussi Pajusella on ihan omiakin intressejä. Malmin lentokentän rakentaminen asuntoalueeksi hyödyttää aivan suoraan hänen ja sukulaistensa omistuksia ja hyvinvointeja. Toivottavasti Jussi Pajunen haluaa jäädä historiaan muuna kuin tahdottomana marionettina ja oman edun tavoittelijana. Seitsemässä vuodessa kyllä ehtii jotakin, jos vain näkemystä ja inhimillisyyttä piisaa. Niinkuin silloin 80- luvulla: Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Keskiviikko 2005-03-30. Sanomanetti. Pääkirjoitus. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Pertti Manninen. Maanantai 2005-12-12. Kirkko & kaupunki. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Tommi Sarlin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin. Oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, tasapainoisuus, vapaus. Komealta kuulostaa niiden arvojen lista, joita kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa työssään tavoitella. Omien eettisten periaatteiden tulee hänen mukaansa olla mietitty mahdollisimman pitkälle, kun päättää resurssien jakamisesta kaupungin johdossa. – Päätöstenteon jälkeen tulee pystyä elämään paitsi päätösten myös itsensä kanssa, Pajunen sanoo kaupungintalolla tilavassa työhuoneessaan. ... – Yritän toimia eettisesti ja uskon esimerkin voimaan. Mitä enemmän ihmiset haluavat toimia oikein, sen parempi meidän on täällä elää ja asua. Eettinen toiminta on elämää vahvistava tekijä, Pajunen sanoo. ... – On pyrittävä olemaan mahdollisimman oikeudenmukainen. Pitää haluta olla oikeudenmukainen. ... – Meidän tulisi pystyä katsomaan asioita myös muusta kuin omasta näkökulmastamme. Kun vapaudumme omista haluistamme, näemme asiat laajemmasta kokonaisuudesta. – Pitäisi ajatella niin, että jos toinen saa jotain, se ei välttämättä ole itseltä pois. Helsingillähän menee hyvin Jussi Pajunen sanoo haluavansa kehittää kaupunkia, jossa kaikkien on hyvä elää, ja josta muu Suomi voi ylpeillä pääkaupunkinaan. Pajusen on mahdotonta ymmärtää sitä jossain sitkeästi elävää ajatusmallia, jossa kaupunki nähdään pahana ja maaseutu puhtaana ja hyvänä. – Stadi on hyvä. Kun täällä on asunut koko ikänsä, niin kaupungin vilinä on se elementti, jossa tuntee olevansa kotonaan. Usein tämän huomaa vasta, kun kaupunkia katselee esimerkiksi ulkomailta käsin. – Usein törmään ihmisten epäilykseen, että kaupungin uusia suunnitelmia koskeva esitys on aivan jotain muuta kuin mitä itse asiassa ollaan tekemässä. Kaupunginjohtajana voin vaikuttaa siihen, että sanaani voidaan luottaa. ... – Kun miettii, niin hyvinhän meillä menee. Helsinki on kansainvälisestikin menestystarina. Meiltä löytyy erinomaista osaamista, ja hyvinvointi on kokonaisuutena kasvanut huikeasti. Tämä usein unohtuu kaupungin sisäisessä keskustelussa. ... – Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä. ... Jussi Pajusen mukaan menestyksellä on aina oma hintansa, mutta sitä ei saa maksattaa vähäosaisimmilla. Menestys tulee laittaa hyödyttämään myös niitä, jotka ovat eniten avun tarpeessa. ... Asuntorakentaminen pitää saada vauhtiin Helsingin kaupungin verotulot ovat laskussa, mihin yksi syy on nuorten perheiden hakeutuminen väljempiin ja halvempiin asuntoihin Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin. – Kehitys on huolestuttava, eikä sitä voi hyväksyä. Se vie pois siitä tasapainoisuuden ihanteesta, jossa Helsinki on kaikenikäisen kaupunki. Monet muuttavat kauas keskustasta tahtomattaan, sillä asunnot ovat kaupungissa kalliita. Korot ovat olleet alhaalla vuosia, mikä on suoraan vaikuttanut asuntojen kysyntään. Tarjontaa on ollut vähän, mikä taas on nostanut hintoja. – Kaupunki ei pysty vaikuttamaan korkokantaan, mutta tonttien tarjontaan kuitenkin. Vuosaaren sataman viivästyminen on heijastunut asuntorakentamiseen koko Helsingin alueella, Pajunen sanoo. Maanantai 2005-12-12. Kirkko & kaupunki. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Tommi Sarlin. Lauantai 2006-01-14. Helsingin Sanomat. Tausta. Sipoo ei halua Helsinkiä metsiinsä. Jarmo Huhtanen. Sipoo ei halua Helsinkiä metsiinsä Jussi Pajunen: Helsinki voisi laajeta omille mailleen Sipoossa Markku Luoma: Rajantarkistuksista ei keskustella lainkaan Aika: perjantai, 13. päivä. Paikka: Länsi-Sipoon Sopukka. Matka Helsingin keskustaan: 23 kilometriä. Aihe: Helsingin kaupunginjohtajan ja Sipoon kunnanjohtajan tapaaminen. Koulutus- ja kuntoutuskeskus Sopukassa on hiljaista. Edes tuuli ei humise hongikossa. Pihapuiden välistä pilkottaa autio, jääpeitteinen merenlahti. Jossain pärisee moottorikelkka. Kello 9.22 aamulla mäkeä nousee jalkaisin vaitonainen mies. Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma saapuu Sopukkaan. Kymmenen minuuttia myöhemmin hiekoitetulta rinteeltä kuuluu jälleen rapinaa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kipuaa mäkeä ylös. Vain puolitoista vuorokautta aikaisemmin Helsingin valtuustossa oli kiihkeästi vaadittu pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Suomen kolmen suurimman puolueen edustajat olivat julistaneet lähes yhteen ääneen, että vähintään Länsi-Sipoo on liitettävä Helsinkiin. Pajunen ja Luoma saapuvat Sopukkaan Helsingin Sanomien pyynnöstä. Tarkoitus on keskustella Helsingin ja Sipoon suhteista. Yllättäen selviää, että vastaavia yhteisiä keskusteluja ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Helsinki on hyökkääjä, joten Pajunen saa aloittaa. Mitä Helsinki haluaa? "Koko Helsingin seudun väestö on kasvanut voimakkaasti, mutta Sipoo ei ole ollut kehityksessä mukana. Sipoo on ollut irrallaan pääkaupunkiseudun kokonaisuudesta", Pajunen aloittaa. Pajusen mukaan Vuosaaren sataman avaamisen myötä pääkaupunkiseudun rakenteessa tapahtuu merkittävä painopisteen muutos kohti itää. "Silloin ei ole järkevää, että pääkaupunkiseudun, Helsingin, Vantaan ja Keravan rajalta alkaa tällainen erämaa." Luoma kuuntelee Pajusta ja plärää kalenteriaan. "Tämä vastaa kyllä menneen maailman Sipoo-kuvaa", hän kuittaa. "Etelä-Sipoosta keskusteltaessa johtaa harhaan se, että siinä ei huomioida Sipoonkorpea. Se antaa väärän kuvan, ettei täällä olisi kuin metsää ja korpea vain", Luoma selittää. Luoman mukaan Sipoo haluaa säilyttää yli 7000 hehtaarin kokoisen Sipoonkorven talousmetsänä. Helsingin maanomistuksista merkittävä osa on juuri siellä. Pajunen laskeskelee, että Helsinki omistaa noin viisi prosenttia Sipoon pinta-alasta. "Maaomistukset ovat juuri niillä alueilla, joihin suurin kehityspaine kohdistuu." Helsingin kaupunginjohtaja pitää myös Sipoon kahden prosentin väestönkasvua aivan riittämättömänä. "Sehän on vain 360 ihmistä vuodessa!" Pajunen muistuttaa mittakaavasta: koko Helsingin seudun kokonaisasunnontarve on 15000, pitkällä aikajänteellä jopa 50000 asuntoa. "On kestämätön tilanne, että koko tämä kasvupaine kohdistuu vain länteen ja pohjoiseen, ja itä on täysin sivussa." Luoma sanoo ymmärtävänsä Pajusen näkökulman. Luoma vihjaa, että Sipoon tulevassa yleiskaavassa Helsinkiä saattaa odottaa yllätys: "Olemme aloittaneet yleiskaavaprosessin, joka saattaa johtaa toisenlaisiin näkökulmiin, mihin on aikaisemmin totuttu. Siellä on myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka tuovat suurempia kasvulukuja." Luoman mukaan Sipoon kunnanvaltuusto keskustelee asiasta laajemmin huhtikuussa. Pajunen palaa Helsingissä käytyyn keskusteluun. "Itse ymmärrän valtuustoryhmien Länsi-Sipoo-keskustelun siten, että jos Sipoo ei halua kehittää Helsingin omistamia maita, niin silloin liitetään joku osuus Sipoosta Helsinkiin. Sen jälkeen Helsinki lähtee kehittämään aluetta, jotta kaupunkirakenne saadaan kehittymään." Luoma ei halua keskustella rajantarkistuksista lainkaan. "Helsingin maanomistuksista voidaan aloittaa neuvottelukontaktit. Neuvottelupyyntöjä ei ole kyllä tähän mennessä tullut ensimmäistäkään." Pajunen ei innostu neuvottelutarjouksesta. Hän haluaa, että pääkaupunkiseudun kuntauudistusta lähdetään ensi sijassa viemään eteenpäin koko Helsingin seudun yhteistyönä. Yhdestä asiasta kunnanjohtajat ovat yksimielisiä: Sipoo ei pysty rahoittamaan sellaista kasvua kuin Helsinki haluaa. "Ei nykyisten asukkaiden velvollisuus ole maksaa uusien tulijoiden kuluja, mutta kyllä siihen varmaan löytyy menetelmiä, kuten maankäyttösopimukset tai valtion mukaantulo", Luoma arvelee. "Siitä ei pidä ahdistua, että kissa on nostettu pöydälle. Tähän mennessä jokainen on omissa porukoissaan narskutellut hampaitaan ja sättinyt toisiaan", Pajunen tiivistää. "Meidän on nyt puhuttava sellaisistakin asioista, jotka ahdistavat." Haastatteluaika loppuu. Pajunen vetää jalkaan lainasaappaat. On aika kavuta korpeen kuvausta varten. Lauantai 2006-01-14. Helsingin Sanomat. Tausta. Sipoo ei halua Helsinkiä metsiinsä. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-01-25. Päätoimittaja Janne Virkkunen: Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! Katse eteenpäin! -seminaari. Marina Congress Center 25.1.2006 Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! ... Helsingin seutua ei pidä tarkastella vain suppeasti neljän kaupungin alueena. Helsingin kauppakamari esimerkiksi laskee Helsingin seutuun kuuluvaksi pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja kehysalueen (Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo). Voi hyvinkin olla, että jatkossa on todella syytä laskea alueeseen kuuluvaksi vielä paljon laajempikin alue. ... Menestyksen pohjan siis pitäisi olla kunnossa. Olosuhteet ovat tosin nopeasti muuttuneet huonommiksi, mutta asioita pitää pystyä tarkastelemaan pitkällä tähtäimellä, ei vain parin vuoden sihdillä. Visio vie kauas, jos ja kun on oikea strategia. Helsingin seudulla on monta ongelmaa, joista maa- ja asuntopolitiikka on pahin. Se on myös suurin este kilpailukyvyn parantamiselle. Katselen työhuoneestani rautatieasemalle, josta aamuisin virtaa tuhansia ihmisiä työpaikoilleen Helsinkiin. Asuntojen hinnat ovat Helsingissä ja erityisesti keskustassa taivaissa verrattuna suomalaiseen palkka- ja ansiotasoon. Ei ole kestävää kehitystä, jos lapsiperheet ja matalatuloiset joutuvat asumaan kymmenien kilometrien päässä Helsingistä. Näinhän juuri nyt tapahtuu ja kehitys todennäköisesti vain kiihtyy. Sama kehitys tosin näyttää tapahtuvan myös muualla suurissa kaupungeissa Euroopassa. En usko, että Helsingin seutu voisi kehittyä pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan maalaamaksi ihanneyhteisöksi, jos maa- ja asuntopolitiikkaa ei saada kuntoon. YTV:n mukaanhan Helsingin seudulla on vuonna 2025 osaava väestö, menestyvät yritykset, toimiva infrastruktuuri ja joukkoliikennejärjestelmä hyvien palvelujen ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin ja viihtyisän ympäristön lisäksi. Meillä on pakkilaatikoittain tehty selvityksiä maa- ja asuntopolitiikan ratkaisuista, mutta jostain syystä tässä asiassa ei tapahdu riittävästi eikä ainakaan riittävän nopeasti. ... Helsingin talouskin oli kunnossa vielä joku vuosi sitten, mutta tilanne nyt aivan toinen. Palveluita ajetaan alas ja menoja leikataan kovalla kädellä. Voi olla että tunnelin päässä pilkottaa valoa, mutta varmaa se ei ole. Seudun kilpailukyvystä huolehtiminen tarkoittaa huolehtimista kokonaisuudesta, jossa kaikkien osien on oltava hyviä ja toimivia. Välttämättömien palvelujen on oltava toimivia, mutta myös yritysten toimintaedellytyksistä on pidettävä huoli. ... On olemassa prosesseja, jotka eivät pääty koskaan. Seudun kilpailukyvystä huolehtiminen on yksi sellainen. Jos kehittyminen loppuu käy kuin polkupyöräilyssä. Pysähtyneen pyörän satulassa pysyy vain sirkustaiteilija mutta liikkuvan pyörän satulassa pysyy tavallinenkin ihminen. Helsingin seudussa on - kuten sanottu - paljon hyvää ja olen optimisti. Osaan Helsingin ongelmista tai uhkista voi myös vaikuttaa, osaan ei. Valtion verotus on yksi sellainen. Kunnallisverotukseen voidaan vaikuttaa, mutta sehän näyttää olevan menossa vain yhteen suuntaan - ikävä kyllä. Tulevaisuuden Helsingin seutu on nykyistä kansainvälisempi myös asukaspohjaltaan. Me myös tarvitsemme uusia asukkaita huolehtimaan niistä palveluista, joita ikääntyvä väestö tarvitsee. Meidän tulee pystyä pitämään huolta siitä, että kasvavalle väestölle on riittävästi asuntoja, hyviä kouluja ja korkeakouluja, työpaikkoja ja esimerkiksi kulttuuripalveluja. Hyvä ja kilpailukykyinen ympäristö syntyy kaikkien osien summana. Jokaisen osatekijän on oltava kansainvälistä huippuluokkaa. Meidän tulee olla parempia kuin muualla ollaan. Meillä on Suomen parhaat olot rakentaa kilpailukykyinen seutu. Pärjääminen Suomessa ei kuitenkaan riitä. On pärjättävä paitsi eurooppalaisessa myös globaalissa kilpailussa. Sieltä pitää menestyksen mittarit hakea. Mutta me emme menesty, jos maan johto ja eduskunta eivät ymmärrä, että Helsingin seudun onnistuminen on ehto sille, että Suomi menestyy maailmalla. Keskiviikko 2006-01-25. Päätoimittaja Janne Virkkunen: Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! Katse eteenpäin! -seminaari. Marina Congress Center 25.1.2006 (http://www.kaks.fi/tiedotteet/seminaarit/katse-eteenpain-2006/ seminaarin-06-tiedotteet/paatoimittaja-janne-virkkunen.aspx). 2006-11-07. Perjantai 2006-02-17. Helsingin kaupunki. Päätin aloittaa oman blogin kirjoittamisen. Jussi Pajunen. Päätin aloittaa oman blogin kirjoittamisen. 17.02. ... Viime syksynä olin jo päätymässä kaupunginjohtajan kuukausittaiseen nettikolumniin. Kuntaministeri Manninen tuli kuitenkin avukseni. Loppusyksy ja keskitalvi meni kunta- ja palvelurakennehankkeen valmistelussa niin totaalisesti, että mitään ekstra-työtä ei voinut ajatellakaan. ... Pari sanaa Sipoosta ja valtionosuuksista. Sipoon läntisten alueiden liittäminen Helsinkiin keskusteluttaa. Näille alueille pitäisi tulevan kahdenkymmenen vuoden aikana kyetä rakentamaan asunnot lähes 50 000:lle uudelle asukkaalle. Uudet asuntoalueet olisi parasta kytkeä itään jatkuvaan metrolinjaan. On tietenkin selvää, ettei Sipoon nykyiset 18 000 asukasta kykene kantamaan näin suurta seudullista kehitysvastuuta varsinkaan, jos peruskaupunki-infran lisäksi rahoitettavaksi tulisi metron jatkamisesta aiheutuvat kustannukset. Helsinki omistaa Sipoossa yli 1 700 hehtaaria maata. Helsingin maat sijoittuvat pääosin Länsi-Sipoon ranta-alueille. Helsinki kykenee jo kokonsa puolesta luontevasti ottamaan kehittämisvastuun tästä kokonaisuudesta. Halutun suuruinen asuntomäärä voitaisiin toteuttaa kaupunkimaisena pientalorakentamisena pelkästään Helsingin omistamalle maalle. Nykyinen liikenneinvestointien valtionosuuskäytäntö vääristää liikennejärjestelmän kehittämistä. Sipoo haluaa edelleen Heli-radan rakentamista. Se on heidän kannaltaan järkevää, sillä valtio maksaa ratainvestoinnit kokonaan. Metrosta Sipoo joutuisi maksamaan 70%. Raitiotien rakentaminen olisi kokonaan kunnan vastuulla. Sitä ei kukaan edes esitä. Olisiko mahdollista kehittää sellainen kunta-valtio -järjestelmä, missä rakennettaisiin kokonaisuutta satunnaisten palasten sijaan. 04.07.2006 Perjantai 2006-02-17. Helsingin kaupunki. Päätin aloittaa oman blogin kirjoittamisen. Jussi Pajunen. (http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ fi/Helsinki/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko+ja+hallinto/ Kaupunginjohtajat/Kaupunginjohtaja+Jussi+Pajunen/Blogi/Eka). 2006-11-07. Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin kaupunki. Länsi-Sipoo ja Helsinki. Jussi Pajunen. Länsi-Sipoo ja Helsinki Kaupunginjohtaja, ylipormestari Jussi Pajunen kaupunginvaltuustossa 21.6.2006 LÄNSI-SIPOO JA HELSINKI Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se tekisi valtioneuvostolle esityksen kuntajaotuksen muuttamisesta Helsingin kaupungin, Sipoon kunnan ja Vantaan kaupungin kesken. Länsi-Sipoosta tulisi ehdotuksen mukaan liittää noin 5 000 ha suuruinen alue ja Vantaan ns. Västerkullan kiilan eteläosasta noin 200 ha suuruinen alue Helsinkiin. Edellisen kerran Helsingin kuntarajaa on muutettu vuonna 1966, kun Vuosaari liitettiin kaupunkiin mm. Helsingin uuden sataman rakentamista varten. Tuolloin tehdyn alueliitoksen hyväksyi valtioneuvosto kaupunginvaltuuston tekemän ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn nyt tuodun esityksen lähtökohtana on se, että Itä-Helsingin kehittäminen edellyttää mm. Vuosaaren sataman valmistumisen myötä kaupunkirakenteen kehittämistä myös asuntorakentamisen osalta. Yhdyskuntarakenteen jatkaminen itään tapahtuu kaikkein luontevimmin metroliikenteen varassa. Tämä on puolestaan mahdollista ainoastaan siten, että Helsingin taloudelliset voimavarat saadaan nykyisen Länsi-Sipoon käyttöön liittämällä alue Helsinkiin. Länsi-Sipoon alue muodostaa merkittävän reservin seudun asuntorakentamisen kannalta. Helsingin kilpailuasema on nykyisin kohtalaisen hyvä. Kaupunki on kasvava metropoli. Se on entistä tunnetumpi sekä politiikan, teknologian että kulttuurin aloilla. Euroopan talousmaantieteelliset muutokset ovat suosineet Helsinkiä. Itämeren alueen lisääntynyt taloudellinen merkitys on myös tuonut Helsingin lähemmäksi Manner-Eurooppaa. Vuorovaikutus naapurimaiden kaupunkien, ennen muuta Tallinnan, mutta myös Tukholman ja Pietarin kanssa on vahvasti lisääntynyt. Pyrkimys eurooppalaiseksi suurkaupungiksi merkitsee kilpailuasetelmaa lukuisten muiden kaupunkien joukossa. Pärjäämiseen tässä kilpailussa eivät yhdenkään pääkaupunkiseudun kaupungin voimat riitä yksin. Tarvitaan riittävän suuri metropolialue, jonka volyymit ovat sitä luokkaa, että ne vastaavat eurooppalaisia suurkaupunkeja. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää – ei vain Helsingin vaan koko pääkaupunkiseudun kannalta – mitä Sipoon maankäytössä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Sipoon omat kaavoitussuunnitelmat eivät ole tähän mennessä edellä mainittua kehitystä tukeneet. Rakentamisvolyymit ovat olleet pienet, ja yhdyskuntarakenne Helsingistä katsoen hajaantunut ja merkittävältä osin suuntautunut Porvoon suuntaan. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu tarvitsee kehittyäkseen kipeästi näitä rakentamisen mahdollisuuksia. Luonteva tapa on liittää läntinen Sipoo osaksi Helsingin kaupunkia ja jatkaa itämetroa sinne. Tällöin muodostuisi ensimmäinen merkittävä seudullinen metrolinja yhdistettynä suunniteltuun länsimetroon, joka kulkisi Helsingin keskustan kautta. Näin voidaan myös vaikuttaa siihen alueelliseen epätasapainoon, joka seudulla tällä hetkellä vallitsee. Vain pohjoiseen ja länteen kehittyvä aluerakentamismalli ei ole meren rannalla sijaitsevalle Helsingin metropolialueelle luonteva. Alueen tulee voida kehittyä pakottamatta säteittäisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Nyt vireille saatettavalla alueliitoksella on tärkeä merkitys Itä-Helsingin kehitykselle. Siihen kuuluvista alueista tulisi liitoksen myötä nykyistä kiinnostavampia sijoituspaikkoja yrityksille, ja se vaikuttaisi myönteisesti myös uusien työpaikkojen syntymiseen. Laadukas omistusasuntotuotanto saisi alueella uutta puhtia. Alueliitos antaisi sekä nykyisen Itä-Helsingin mutta myös Länsi-Sipoon kehittämiselle aivan uusia mahdollisuuksia. Haluan korostaa sitä, että esitettävän alueliitoksen toteuttaminen on edullinen asia myös alueen asukkaille. Heille Helsinkiin kuuluminen merkitsee nykyistä parempia julkisia ja yksityisiä palveluja – alkaen metrolinjan varaan rakentuvasta joukkoliikenteestä. Myös muulle Sipoolle, joka jo nyt nojaa vahvasti Itä-Helsingin palvelutarjontaan, itäisen Helsingin metropolialueen laajentuminen merkitsee entistä parempaa palvelutarjontaa. Länsi-Sipoo -asiaa koskevassa julkisessa keskustelussa on viitattu kriittisesti mm. "salaiseen valmisteluun". On paikallaan kuitenkin todeta, että asian valmistelu käynnistyy nyt vasta, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy tehdyn esityksen. Lisäksi Helsingin kaupunki on jo vuosien ajan täysin avoimesti ilmaissut kantansa, että Sipoon länsiosat tulisi liittää osaksi Helsinkiä. Kuntajakolain mukaan kuntajaon muuttamista koskevan esityksen valmistelusta huolehtivat sisäministeriö ja muut viranomaiset säädetyllä tavalla. Lisäksi mm. asianomaisten kuntien asukkaille tullaan varaamaan mahdollisuus tehdä asiasta huomautuksensa omalle kunnanhallitukselleen. Tämän jälkeen asianomaisten kuntien on annettava esityksestä sekä sitä koskevista huomautuksista omat lausuntonsa. Lopullisesti kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto. 04.07.2006 Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin kaupunki. Länsi-Sipoo ja Helsinki. Jussi Pajunen. (http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ fi/Helsinki/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko+ja+hallinto/ Kaupunginjohtajat/Kaupunginjohtaja+Jussi+Pajunen/Puheet/sipoo). 2006-11-07. Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin Sanomat. Helsingin rajansiirrot saivat hyväksynnän isoilta hallituspuolueilta. Jarmo Huhtanen. Helsingin rajansiirrot saivat hyväksynnän isoilta hallituspuolueilta Helsingin kaupungin suunnitelma alueiden hankkimisesta Sipoolta ja Vantaalta on saanut päähallituspuolueiden tuen. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kertoi keskiviikkona kannattavansa Helsingin esitystä voimakkaasti. Myös kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) suhtautuivat hankkeeseen myötämielisesti. "Tämä ajattelu sopii hallituksen yleiseen linjaan", Heinäluoma totesi. Hallituspuolueista vain Rkp arvostelee Helsingin aikeita. "En tiedä, onko ollut kyse neuvotteluista vai sanelusta", puheenjohtaja Stefan Wallin ihmetteli. "Onko Helsingillä subjektiivinen oikeus laajeta?" hän kysyi. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona hyväksyä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) suunnitelman, jossa valtioneuvostolta haetaan rajanmuutoksia kaupungin itärajalla. Kolme tuntia kestäneen keskustelun aikana äänestettiin kahteen otteeseen. Molemmilla kerroilla kaupunginhallituksen esitys sai selvän tuen. Esitystä vastustivat molemmilla kerroilla Rkp:n ja Skp:n valtuutetut sekä yksi vihreä. Useat valtuutetut arvostelivat esityksen valmisteluun liittynyttä kiirettä ja salailua. "Mitä siinä pelättiin?" kyseli Stefan Johansson (r). "Helsingin kaupunki on jo vuosien ajan täysin avoimesti ilmaissut kantansa, että Sipoon länsiosat tulisi liittää osaksi Helsinkiä", kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) puolusteli. "Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu tarvitsevat kehittyäkseen kipeästi näitä rakentamisen mahdollisuuksia." Asiasta on tarkoitus tehdä päätös ensi talven aikana. Suunnitelman mukaan Länsi-Sipoosta siirrettäisiin Helsingille yli 5 000 hehtaaria maata ja 2 300 hehtaaria vesialuetta. Rajansiirto vaatii yhteisen maarajan, joten sen vuoksi Helsinki tarvitsee myös Vantaalta noin 200 hehtaarin alueen. Rajansiirtoesityksen keskeiset neuvottelijat valtion suuntaan olivat Pajunen, valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori(kok). Vapaavuori kertoi illalla, että heille selvisi valtioneuvoston myötämielisyys lopullisesti vasta viime viikolla. "Tuen esitystä erittäin voimakkaasti", korosti pääministeri Matti Vanhanen (kesk) Helsingin Sanomille puhelinhaastattelussa. "Keskustan ryhmä on sen kannalla." Vanhanen sanoi, että Helsinkiä on jopa rohkaistu esityksen tekemiseen. "Rkp:n kanssa on neuvoteltu. He ovat suhtautuneet erittäin rakentavasti", Vanhanen tulkitsi. "Toivon, että sopu syntyy." Vanhasen mukaan on mahdollista, että valtioneuvosto joutuu äänestämään rajansiirroista. Kuvateksti: Tuore ylipormestari Jussi Pajunen oli avainhenkilöitä, kun Helsinki laati suunnitelmia rajanmuutoksista. Keskiviikko 2006-06-21. Helsingin Sanomat. Helsingin rajansiirrot saivat hyväksynnän isoilta hallituspuolueilta. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-06-21. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Helsinki katsoo nyt itään. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Helsinki katsoo nyt itään. Helsingin halu laajentua Sipoon suuntaan on ollut tiedossa jo pitkään. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että alueliitoksesta on käyty poliittisia neuvotteluja. Niillä on tähdätty joidenkin Sipoon läntisten alueiden liittämiseen valtioneuvoston päätöksellä. Helsingissä on kaivettu koipussista ylipormestari Raimo Ilaskiven 17 vuoden takainen esitys Sipoon Itäsalmen ottamisesta asuntotuotantoon. Holkerin hallituksen selvitysmiehenä toiminut Ilaskivi löysi alueelta mahdollisuudet asuntojen rakentamiseen noin 50 000 ihmiselle. Sipoo ei halua länsiosiinsa massiivista asuntotuotantoa, mutta koska Helsinki haluaa, se haluaa itselleen myös haaveilemiensa rakennusalueiden maapohjan. Helsingin on vaikea rakennuttaa toiseen kuntaan mitään. Valtioneuvoston päätöksellä tehdyt suuretkaan alueliitokset eivät ole ennenkuulumattomia. Malmin alue liitettiin Vantaan edeltäjäkunnasta Helsingin maalaiskunnasta pääkaupunkiin 1946 ja Vuosaari 1966. Näitä liitoksia ei ole tarvinnut katua kummassakaan kaupungissa. Helsingin nykyisessä suunnitelmasta ei innostuta Sipoossa, vaan odotettavissa on kansalaisvastarintaa. Hankkeessa joudutaan tekemään intressivertailua paikallisen väen tulkitseman paikallisen edun ja muiden tulkitseman yleisen edun välillä. Kysymys voidaan asettaa seuraavasti: Onko Helsingin talousalueella sijaitsevan pienen kunnan asukkaiden vastarinta riittävä syy torjua ne pääkaupungin kasvumahdollisuudet, joita alueliitos toisi? Kasvu synnyttäisi uusia työpaikkoja, joiden perustaminen muualle maahan olisi epätodennäköistä. Kun Helsingissä on rakennettu satamilta ja VR:ltä vapautuvat alueet, suurimuotoiselle asuntotuotannolle ei enää ole tilaa pääkaupungin rajojen sisällä. Kuitenkin Helsingin seudulle kohdistuu jatkuvaa muuttopainetta. Lisäksi runsas asuntotuotanto on tarpeen nykyisten helsinkiläisten keskimääräisen asumisahtauden helpottamiseksi. Kun ihmiset liikkuvat työn ja harrastusten vuoksi jatkuvasti yli kunnanrajojen, pitääkö Sipoon länsirajan kulkea juuri siinä, missä se nyt kulkee? Monen mielestä ei. Jos alueliitoksesta tulee totta. Vantaakin tulee osapuoleksi järjestelyihin, sillä Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä kunnanrajaa, koska Vantaa ulottuu kapeana kiilana Porvarinlahden pohjukkaan. Sipoolla olisi ollut sama mahdollisuus lähteä kasvupolitiikkaan kuin Espoolla. Sipoo valitsi kuitenkin aikanaan toisin kielisyistä, jotka onnistuttiin naamioimaan väljyyden ja luonnonmukaisuuden arvostamiseksi. Se ei tarkoita sitä, ettei jälkimmäisiä motiiveja olisi ollut myös aidosti mielessä ollut. Sipoo on toteuttanut kulloisenkin kunnanvaltuustonsa tahtoa, eikä asia ihanteellisessa maailmassa kaipaisi ulkopuolisen sorkkimista. Tässä epätäydellisessä elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan, vastaako kunnallisen itsehallinnon periaatteiden poikkeukseton noudattaminen aina yleistä etua. Hallituksella on alueluovutuksissa toimivalta, ja sitä on tarvittaessa syytä käyttää. Keskiviikko 2006-06-21. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Helsinki katsoo nyt itään. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Torstai 2006-06-22. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.) Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu Helsingin kauan hellimä ajatus laajentumisesta itään otti eilen aimo askeleen, kun valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että osa Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Samalla toteutettaisiin pieni alueliitos Vantaan kanssa, jotta Helsingille ja Sipoolle saataisiin liitoksen vaatima yhteinen maaraja. Helsingin esitys on sipoolaisittain ajatellen tyly. Kaupunki kahmisi Sipoosta 5000 hehtaaria maa-aluetta, eli 14 prosenttia kunnan pinta-alasta, ja 2300 hehtaaria vesialuetta. Helsinki tosin omistaa jo nyt osan alueista, mutta silti aluesiirto on merkittävä. Vaikka koko Sipoota ei liitetäkään Helsinkiin, kyse ei ole rutiininomaisesta kuntajaotuksen muutoksesta, joita tapahtuu koko ajan. Liitos vaatiikin erityisen painavat syyt tullakseen hyväksytyksi. Sipoo saa toisaalta syyttää itseään. Se on johdonmukaisesti kieltäytynyt ymmärtämästä maantieteellistä asemaansa pääkaupunkiseudun kyljessä. Suomen ainoan metropolialueen vieressä ei voi olla kuntaa, joka koteloituu omiin oloihinsa ympäröivästä maailmasta piittaamatta. Harvaan asutun Sipoon pinta-ala on Helsinkiin verrattuna kaksinkertainen, mutta asukkaita on vain noin 18500. Helsingillä on monta hyvää syytä lähteä laajenemaan itään. Vuosaaren satama ja muut Itä-Helsingin kehityshankkeet vaativat uutta asuntotuotantoa, mihin ei nykyisellään ole riittäviä mahdollisuuksia. Helsinki ei ole viemässä Sipoon eniten kehittyvää aluetta. Sipoon rakentaminen keskittyy Söderkullaan ja Nikkilään. Alueliitosesitys on hyvä osoitus Helsingin ja Vantaan yhteistyön paranemisesta. Helsinkiä on pitkään hiertänyt Helsingin Energian ja Vantaan Energian fuusion kariutuminen. Ilman Vantaan vastaantuloa liitosesitystä ei olisi voinut tehdä. Vantaan kaakkoisosille Itä-Helsingin kehittämisellä on oma tärkeä merkityksensä. Vantaa myös uskoo saavansa Sipoon suunnan kasvusta potkua omille tärkeille väylähankkeilleen. Helsingin johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittavat oivaa pelisilmää esittäessään valtioneuvostolle alueliitosta Sipoon kanssa. Siihen on erinomainen hetki juuri nyt, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus näyttää jäävän tuloksiltaan vaatimattomaksi. Uudistusta vetävälle keskustalaiselle kuntaministerille Hannes Manniselle on tärkeää näyttää, että edes jollain osa-alueella edetään lupausten mukaisesti. Pääkaupunkiseudulle on annettu oma erikoisasema uudistuksessa ja lupausta ollaan nyt toteuttamassa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut tukevansa hanketta. Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on sen myös hyväksynyt, kun varmuus Vantaan suostumuksesta saatiin. Helsingin esityksen taustalla on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sitkeät neuvottelut kuntaministeri Mannisen kanssa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ovat olleet myös vahvasti valmisteluissa mukana. Pitkälti heidän ansiotaan on, että hankkeelle on saatu hallituksesta arvovaltaista tukea. Keskustalle alueliitos sopii, koska Sipoo ei ole sille kovin merkittävä kunta. Sen sijaan puolue voi parantaa asetelmiaan Helsingissä, missä se ei yrityksistään huolimatta ole saanut äänestäjiltä juuri minkäänlaista vastakaikua. Muuten puolueella voi olla selittämistä, koska se vastustaa voimakkaasti pakkoliitoksia. Kuntauudistuksen valmistelu jatkuu juhannustauon jälkeen ensi viikolla. Keskustan on oltava kuntauudistusta ajaessaan johdonmukainen ja noudatettava pääkaupunkiseudulle hyväksyttyä linjaa myös muissa kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Alue- tai kuntaliitokset eivät voi olla niin koskemattomia kuin keskusta on antanut kuntapolitiikassaan ymmärtää. Torstai 2006-06-22. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.) Torstai 2006-06-22. Matti Vanhanen - Tasavallan mittainen. Matti Vanhanen. Matti Vanhanen - Tasavallan mittainen. Torstaina 22.6.2006 Hauskaa juhannusta. ... Helsingin hakemus saada maa-alueita Vantaalta ja Sipoolta on perusteltu. Olen puoltanut hanketta odotuksella, että kaupunki on sitten valmis kaavoittamaan ja rakentamaan kunnallistekniikkaa runsaasti. Erityisesti omakotitonttitarjontaa on lisättävä runsaasti. Pitää saada uskottava tuhansien tonttien tarjontanäkymä aikaan ja se pitää kyetä tekemään nyt taloudellisesti. Aluesiirtohanke tulee aikanaa valtioneuvostoon ja silloin selvinnevät täsmälliset liitoksen rajat ja eiköhän siihen mennessä selviä, millä aikataululla Helsinki myös toteuttaa kaavoitushankkeensa. Pelkän maareservin takia tällaista suurta ja vaikeaa päätöstä ei tehdä. Lähtökohtana pitää olla välitön toiminta. Pääkaupunkiseudun ihmisillä pitää olla oikeus saada kohtuuhinnalla asunto. Tämän tavoitteen kannalta rakennusoikeuksien markkinoille saattaminen on olennaisin asia mihin yhteiskunta voi vaikuttaa. Siksi alueliitos on tärkeä. Helsingillä on voimavaroja toteuttaa merkittävää yhdyskuntarakentamista ilman että on pelkoa kunnan talouden vaikeuksista kasvun kanssa. Torstai 2006-06-22. Matti Vanhanen - Tasavallan mittainen. Matti Vanhanen. http://www.mattivanhanen.net/index.php?sivu=mvpvakir&blogid=183. 2006-11-07. Torstai 2006-06-22. Jan Vapaavuori. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Blogi. BLOGI Pari sanaa Sipoosta - mutta myös Espoosta ja Vantaasta, 22.6.2006 Tarkasteltaessa sitä, mikä pääkaupunkiseudulla on eniten muuttunut viimeisen 40–50 vuoden aikana, on helppo kääntää katse länteen. Merkittävintä koko seudun kannalta on eittämättä ollut Espoon nousu. Espoo onkin kehittynyt varsin nopeasti maaseutumaisesta ja asukasluvultaan pienestä pääkaupunkiseudun raja-alueesta erittäin hyvin menestyväksi, moderniksi ja innovatiiviseksi kaupungiksi. Ilman Espoon kasvua maan toiseksi suurimmaksi kaupungiksi pääkaupunkiseutu ei olisi sitä, mitä se tänään on. Ja ilman pääkaupunkiseudun kehitystä Suomi ei olisi sitä, mitä se tänään on. Iso osa koko maan viimeaikaisesta voittokulusta palautuu siten Espooseen. Mutta ei Espoon menestystarinaan sinänsä, vaan Espoon asemaan osana pääkaupunkiseutua. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteinen merkitys on paljon enemmän kuin osiensa summa. Ei Espookaan irrallaan muusta pääkaupunkiseudusta olisi niin vauras, kun se on. Eikä tietenkään Helsinkikään olisi veroisensa ilman muuta pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu tuottaa kolmanneksen koko maan bruttokansantuotteesta. Tämä kansantuoteosuus on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa koko ajan Vaikka alue on kansainvälisessä vertailussa pienehkö, sen merkitys tämän maan ainoana metropolialueena on korvaamaton. Tämän takia seudun vastuu koko kansantaloudesta on myös vertaansa vailla. Kehitys täällä ei yksinkertaisesti voi pysähtyä. Pääkaupunkiseudun laajentuessa tarvitsemmekin nyt lisää siihen elimellisesti liittyviä osia, jotta niiden muodostama kokonaisuus voisi jatkossa olla entistäkin suurempi. Läntistä Sipoota koskeva ratkaisu antaa myös mahdollisuuden rakentaa vahvan lännen vastinpariksi vahva itä. Se edistäisi huimasti alueen sisäistä tasapainoa ja antaisi koko seudulle todellisen uuden kasvusysäyksen. On täysin mahdollista, jopa hyvin todennäköistä, että 40 – 50 vuoden päästä nykyisen läntisen Sipoon kehittyminen todetaan isoimmaksi asiaksi, mitä pääkaupunkiseudulla on vuoden 2000 jälkeen tapahtunut, ja että tämän heijastusvaikutus koko maan menestykseen ja hyvinvointiin osoittautuu kullanarvoiseksi. Mietittäessä sitä, pitäisikö pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laajentua itään, pitääkin kysyä sitä, missä tilanteessa olisimme, ellei se jo olisi laajentunut länteen ja pohjoiseen. Jos Espoo ja Vantaa edelleen olisivat muutaman kymmenen tuhannen ihmisen muodostamia maaseutumaisia haja-asutusalueita, Suomi ei taatusti olisi yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, eikä hyvinvointimme olisi lähellekään nykyistä tasoa. Suomeen ja suomalaisuuteen kuuluu erottamattomana osana perinteinen maalaisromantiikka, mutta sen paikka ei puhtaasti kansantaloudellisista syistä voi olla aivan maan ainoan metropolin kyljessä. Esillä oleva Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajamuutoksia koskeva esitys antaa myös Vantaalle aivan uusia mahdollisuuksia. Lentoaseman ja Vuosaaren valmistuvan sataman välinen logistiikkaväylä on tällä hetkellä ehkä koko maan elinkeinopoliittisesti kiinnostavin hanke. Itämetron laajentaminen ja siitä seuraava Vesterkullan pohjoisosien kehittäminen tukevat vahvasti tätä kokonaisuutta. Vahva keskusta, vahva länsi ja vahva itä tarvitsevatkin tuekseen vielä vahvan pohjoisen, johon nyt on entistä otollisemmat mahdollisuudet. On hienoa, että Vantaan vastuulliset päättäjät ovat oivaltaneet tämän. Sen sijaan, että puhumme Helsingin intressistä ja Sipoon intressistä meidän tulisi puhua koko isänmaan intressistä. Ja tämä - siis koko Suomen intressi – on kiistatta elinvoimainen, kilpailukykyinen ja yhtenäinen pääkaupunkiseutu. Torstai 2006-06-22. Jan Vapaavuori. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Blogi. http://www.vapaavuori.net/index.php?valinta=blog&id=240 Keskiviikko 2006-06.28. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään Viime keskiviikko oli sipoolaisille päättäjille ja virkamiehille ikimuistoinen päivä. Helsingin käynnistämän Lounais-Sipoon valtausyrityksen täytyi tulla kunnalle suurena yllätyksenä. Helsinki on toki puhunut moneen kertaan pääkaupungin laajenemisesta itään, mutta esitys tuhansien hehtaarien alueliitoksesta tuskin on tullut kenenkään mieleen. Sipoo toipui nopeasti järkytyksestään, ja heti juhannuksen jälkeen kunta oli valmis vastavetoon. Kunnanhallitus päätti vauhdittaa tekeillä olevan yleiskaavan valmistumista. Sipoo aikoo lisäksi hakea ympäristöministeriöltä lupaa lunastaa itselleen kunnan alueella olevia Helsingin maita. Päätösten taustalla on halu osoittaa valtioneuvostolle, että Sipoo pystyy samaan kasvuun kuin mitä Helsinki tavoittelee alueliitoksella. Sipoon tarkoituksena on nostaa kunnan asukaslukua 40000:lla vuoteen 2025 mennessä. Samalla perinteisestä maaseutupitäjästä tulisi juuri sellainen osa pääkaupunkiseutua, miksi Helsinki on sitä kaavaillut. Vastaiskullaan Sipoo haluaa mitätöidä Helsingin perustelut alueliitokselle. Valtioneuvosto voi hyväksyä liitoksen vain, jos siihen on erityisen painavat syyt. Sipoon yritys alueliitoksen vesittämiseksi on ymmärrettävä, vaikka halu muutoksiin heräsi turhan myöhään. Sipoolaisten on täytynyt tietää, että kehitys kulkee vääjäämättä toiseen suuntaan kuin kunnassa on ajateltu. Taustalla on paljon poliittisia ja kielellisiä näkökohtia, joiden perään kunnassa nyt kysytään. Sipoon kunnanhallituksen kokouksessa jo ihmeteltiin, kuinka tähän on tultu ja ketkä ovat kehitykseen syyllisiä. Samalla kun kunta yrittää pyristellä alueliitosta vastaan, valtuustossa on alkamassa kiivas poliittinen pyykinpesu. Sipoon yhdyskuntarakenteen muutokset näkyvät yleiskaavan pohjana olevista rakennemalleista. Vauhti on silti varovaista. Vuosittainen väestön kasvu olisi enimmillään 3,6 prosenttia eli 28000-38000 asukasta vuonna 2025. Helsingin tavoite on huomattavasti lyhyemmässä ajassa asuttaa pelkästään Lounais-Sipooseen 50000 ihmistä. Sekä Sipoon yleiskaavaan että Helsingin ajatuksiin sisältyy raideliikenteen ulottaminen Sipoon rajojen sisäpuolelle. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen jopa visioi tiistaina ykkösen aamu-tv:ssä itämetron jatkamiselle suunnilleen samaa aikataulua kuin länsimetrolle, mikä on epärealistista. Sipoon ajatuksissa siintää metron lisäksi junayhteys Keravalta Nikkilään. Raideliikenteen kasvattaminen itään ei ole yksinkertaista. Siihen tarvitaan suuria matkustajavirtoja, joihin Helsingin ja Sipoon pientalovaltaiset suunnitelmat eivät välttämättä anna perusteita. Metro- ja junaliikenteen investoinnit kaipaavat lisäksi valtion tukea. Niistä kilpailevat monet muutkin hankkeet. Suunnitelmat ovat suuria niin Helsingillä kuin Sipoolla. Helsinki saattaa hyvinkin pystyä omansa toteuttamaan. Sipoon hartioiden leveyttä on syytä epäillä, vaikka kunta sanookin saavansa rakennusoikeuksien myynnistä kasvuun tarvittavat varat. Pelkkä rakentaminen ei riitä. Kunnan asukasluvun yli kaksinkertaistuminen lyhyessä ajassa tarkoittaa palvelutarpeiden ja kustannusten räjähdysmäistä kasvua. Sipoossa ihmetellään, miksi sitä syytetään kehityksen jarruksi ja yhteistyöhaluttomaksi. Helsingistäkään ei kuulemma ole vuosiin kuulunut maankäyttöön liittyviä ehdotuksia. Olisiko niin, että naapurikunnissa on nähty, että Sipoo on oman tiensä kulkija ja ajattelee seudun kehityksestä toisin kuin muut. Nyt vaaran uhatessa ääni kellossa on muuttunut. Keskiviikko 2006-06.28. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Perjantai 2006-06-30. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Jarmo Huhtanen. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Seuraavat vaalit olisivat saattaneet muuttaa Sipoon kasvupolitiikan. Sipoon kunnanvaltuusto päättää ensi tiistaina siitä, ryhtyykö kunta valmistelemaan 40000 ihmisen asuttamista alueelleen. Kyseessä on hätäisesti pystyyn polkaistu vastaisku Helsingin aikeille siirtää 50 neliökilometriä Sipoota itselleen. Ennakkotietojen mukaan Sipoon mahtipuolue Rkp on yksimielisesti hankkeen takana. Se ei kuitenkaan takaa esityksen läpimenoa, koska Rkp:llä ei ole Sipoossa enää yksinkertaista enemmistöä valtuustossa. Sipoon valtuustossa on 43 paikkaa, joista 20 Rkp:llä, 10 kokoomuksella, 6 demareilla, 4 vihreillä ja 3 keskustalla. Sipoon kokoomus, Sdp, keskusta ja vihreät pystyisivät kaatamaan Rkp-vetoisen esityksen, jos ne kykenevät toimimaan yhdessä. Suurin arvoitus on vihreät valtuutetut, jotka ovat tähän mennessä toimineet yhteisymmärryksessä Rkp:n kanssa. Kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan ryhmät ovat sen sijaan tiiviissä yhteistyössä. Niitä harmittaa se, että vaikka ne edustavat noin puolta sipoolaisista, Sipoon edusmiehenä esiintyy ulospäin vain Rkp. Nämä kolme "Sipoon oppositioksi" nimettyä puoluetta yrittänevätkin kaataa Rkp:n esityksen tiistaina. Oppositioryhmä haluaisi ryhtyä kehittämään Lounais-Sipoota voimakkaasti ja yhdessä Helsingin kanssa. Ryhmän puolueet esittänevätkin, että Sipoo irrotetaan myös Itä-Uudenmaan liitosta ja liitetään Uudenmaan liittoon. Sipoon kokoomuksen, demareiden ja keskustan kannalta Helsingin rajansiirtoaie tuli runsaat kaksi vuotta liian aikaisin. On todennäköistä, että seuraavien kunnallisvaalien jälkeen puolueet olisivat muuttoliikkeen ansiosta saavuttaneet valtuustossa yksinkertaisen enemmistön. Sipoon opposition havittelema tiivis yhteistyö Helsingin kanssa olisikin parin vuoden kuluttua voitu aloittaa Rkp:n vastustuksesta huolimatta. Sipoon kokoomus, demarit ja keskusta katsovat nyt kauhuissaan tulevaisuuteen. Pelkona on, että Tynkä-Sipoosta tulee entistä muutosvastarintaisempi, entistä Rkp:läisempi. "Tulppa saattaa siirtyä itään", kunnanvaltuutettu Hanne Aho (sd) tiivistää. Helsingin rajansiirtoaikeiden vastustajat ovat esittäneet uhkakuvia siitä, että Sipoo menettää niin paljon verotuloja, ettei se ole jatkossa enää elinkelpoinen kunta. Mikä mahtaa olla elinkelvottomien kuntien kohtalo kuntauudistuksen jälkeisessä Suomessa? Nykyisin esimerkiksi Keravan ja Sipoon välisellä rajalla tiivistä asutusta on vain Keravan rajalle. "Sitten alkaa metsä", huomautti Ralf Paqvalin Helsingin Sanomille torstaina. Paqvalinin mukaan kuumentuneessa tilanteessa ei ole nyt syytä lyödä enää löylyä. Pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin taloudellisesti tehokasta ja seudun kannalta järkevää, että Kerava pystyisi kasvamaan itään. Perjantai 2006-06-30. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Jarmo Huhtanen. Tiistai 2006-07-04. Helsingin Sanomat. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Jarmo Huhtanen. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Sipoon kunnanvaltuusto päätti kolmituntisen keskustelun jälkeen tiistai-iltana, että Sipoo ryhtyy valmistelemaan kunnan asukasmäärän voimakasta kasvattamista. Asiasta on tarkoitus tuoda valmisteltu esitys elokuussa pidettävään valtuuston kokoukseen. Sipoon kunnanhallitus toi valtuustoon esityksen, jossa ehdotettiin Sipoon ryhtyvän kasvattamaan väkilukuaan voimakkaasti. Kunnanhallitus esitti, että Sipoon väkilukua kasvatetaan 40 000:lla vuoteen 2025 mennessä. "Kun Helsingin painostus tuli niin voimakkaana, on parempi, että jo nyt annamme vastauksen. Ministeriöllä on se sitten tiedossa, kun se ottaa kantaa, kuka tätä aluetta kehittää", kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoi. Kunnanhallitus pyrki toimillaan estämään Helsingin rajansiirtoaikeen, jonka mukaan Lounais-Sipoosta siirrettäisiin Helsingille yli 50 neliökilometriä maata. Valtioneuvosto tekee näillä näkymin päätöksen Helsingin esittämistä rajansiirroista ensi talvena. Sipoon kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta olivat tyytymättömiä kunnanhallituksen esitykseen. Ne ehdottivat, että maankäyttösuunnitelmat palautettaisiin uuteen perusteellisempaan valmisteluun. Ryhmäpuheissa kokoomus, Sdp ja keskusta pitivät kunnanhallituksen esitystä hätäisenä ja riittämättömänä. Puolueet esittivät yhteisen listan asioista, joita uudelleenvalmistelussa pitäisi käsitellä. Keskustelun jälkeen valtuusto teki kompromissin, joka perustui kolmen puolueen yhteiseen esitykseen. Valtuuston päätöksen mukaan uuteen valmisteluun kuuluvat Sipoon liittyminen Uudenmaan liittoon, Sipoonkorven alueellinen määrittely, Helsingin ehdottama kuntajaon muutos ja Sipoossa olevien Helsingin omistamien maiden käyttö. Uudessa valmistelussa käsitellään lisäksi Sipoon asukasmäärän reipasta kasvua lähivuosina sekä asukkaiden sijoittumispaikkoja ja kasvun rahoittamista. Valmistelussa pitäisi huomioida myös raideyhteyksien kehittäminen. Helsingin toiminta kuntarajan muuttamiseksi on aiheuttanut Sipoossa poliittisen kriisin. Kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan edustajat arvostelivat voimakkaasti kunnanhallituksen puheenjohtajaa Christel Liljeströmiä ja kunnanjohtajaa Markku Luomaa. Valtuusto päätti perustaa ylimääräisen valiokunnan tutkimaan sitä, nauttivatko Liljeström ja Luoma valtuuston luottamusta. Tiistai 2006-07-04. Helsingin Sanomat. Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-07-12. Sanomanetti. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Pertti Manninen. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." - "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin". Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin Jussi Pajunen kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen siunauksella! Keskiviikko 2006-07-12. Sanomanetti. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Pertti Manninen. Maanantai 2006-07-17. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston juhannuksen alla tekemästä päätöksestä hakea alueliitosta, jossa pieni pala Vantaata ja suurempi pala Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Koska tarkoituksenmukaisuusvalitukset eivät menesty, Sipoo on etsimällä etsinyt Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä menettelytapavirheitä. Helsingin päätöksentekotavassa on valituskirjelmän mukaan piirteitä, jotka viittaavat haluun salata asian käsittely. Jossain määrin liikuttava on Sipoon kunnanhallituksen huoli siitä, etteivät Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet saaneet riittävän ajoissa tietää liitoshankkeen perusteluja. Helsingin päättäjät eivät nimittäin itse ole arvostelleet saamaansa informaatiota liian myöhäiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto on Sipoon kunnanhallitusta pätevämpi tulkitsemaan kysymystä saamansa tiedon ajankohdasta ja riittävyydestä. Liitosasia on herkkä, eikä sitä haluttu Helsingissä hankkeen alasampumisen pelossa valmistella torvet soiden. Helsingin sisäpiiri halusi ensin selvittää liitoksen menestymismahdollisuudet maan hallituksessa. Asiaa ruvettiin valmistelemaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta pääkaupungin johdon saatu ennakkotiedon hallituksen suopeasta suhtautumisesta. Jos asiaa olisi vatkattu kokousrutiineissa, Helsingin Rkp olisi kannellut liitoshankkeesta Sipoon Rkp:lle, minkä jälkeen ne olisivat yhdessä kannelleet Rkp:n ministeriryhmälle. Jos peli olisi mennyt tällaiseksi, keskustaministerien tuki liitoshankkeelle olisi voinut jäädä saamatta. Sipoo olisi voinut laskea hyötyvänsä, mutta Helsinki olisi kärsinyt enemmän kuin Sipoo hyötyy. Kunnallisvalitus ei ole jäänyt Sipoon ainoaksi vastavedoksi. Kunnassa pantiin kiireen vilkkaa vireille liitoshankkeen kanssa kilpaileva kaavoitussuunnitelma, joka toteutettuna merkitsi Sipoon asukasmäärän kasvamista jopa 40000:lla. Pienen kunnan voimavaroja toteuttaa tällainen hanke on Helsingissä aiheellisesti epäilty. Lisäksi siitä on huomautettu, että Sipoo lähti asiassa liikkeelle vasta, kun juna oli jo mennyt. Sipoon valituksella ei liene menestymismahdollisuuksia. Todennäköisesti hallitus myöntyy Helsingin hakemaan alueliitokseen, joskin Helsingin uusi kaupunginraja voi jonkin verran poiketa haetusta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi Asuntomessujen avajaisissa, ettei liitos koskisi Sipoon saaristoa, vaan rajoittuisi asuinrakentamiseen soveltuvaan maahan. Alkaneessa kansalaiskeskustelussa on esitetty väite, että Helsinki kaappaa suuremman eli voiman oikeudella osan Sipoota, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Helsinki on todellisuudessa anonut valtiolta kunnanosaliitosta. Koko maan etua tulkitseva valtioneuvosto myöntyy siihen vain, jos se näkee sille painavat perusteet. Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) käyttämät puheenvuorot osoittavat, että painavia perusteita on. Pääkaupungin kehitysmahdollisuuksien varmistaminen palvelee paitsi Helsingin myös koko maan etua. Maanantai 2006-07-17. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Torsdag 2006-07-20. HBL Hufvudstadsbladet. SIBBO. Christel Liljeström tänker stoppa Helsingfors kapningsförsök. Marcus Lillkvist. Christel Liljeström tänker stoppa Helsingfors kapningsförsök Kommunstyrelsens ordförande Christel Liljeström (sfp) har egentligen semester. Men hur kan hon slappna av med hemkommunens framtid på sina axlar? När Helsingfors vill hugga Sibbo i småbitar och ett politiskt krig har blossat upp i kommunen? Det går inte. Sommarledigheten avnjuter hon i stället i små portioner på Molnträsks badstrand i Söderkulla. – Vill jag vara ledig måste jag åka bort. Men det får bli senare, när den här rumban är över. Tillsammans med sin man reser hon till Madeira i slutet av november. Fram till dess är det hårt arbete som gäller. Det växande Helsingfors har länge gapat efter tomtmark i Sibbo som ligger på pendlingsavstånd. Men saken fick helt nya proportioner när landets tre tungviktspolitiker plötsligt stödde huvudstaden i mitten av juni. Så nu slåss Christel Liljeström med statsminister Matti Vanhanen (c), finansminister Eero Heinäluoma (sdp) och kommunminister Hannes Manninen (c). Ojämn kamp. På ena sidan en fritidspolitiker som tjänar mindre än 2 000 euro per år på politiken och försörjer sig som lantbrukare tillsammans med sin man. På andra sidan tre giganter som tillsammans tjänar hundratusentals euro och har alla de rätta kontakterna. Christel Liljeström har ändå tänkt vinna den ojämna kampen. Förra veckan besvärade sig Sibbo till förvaltningsdomstolen och menar att Helsingfors stadsfullmäktige gjorde fel på två punkter. Dels kom beslutet för snabbt, dels ger lagen om kommunindelning ingen rätt att köra över någon om mer än fem procent av invånarna berörs. – Nu måste juridiken behandlas. Det ger oss en tidsfrist. Under tiden snabbskissar Sibbo på ett motdrag som ska göra giganterna nöjda utan att gränserna behöver ändras. Den nya generalplanen kommer att tredubbla Sibbo. – Jag är beredd att svälja 40 000 nya invånare. Det är djävligt mycket för mig, säger Christel Liljeström. För drygt två veckor sedan fick förslaget underkänt av oppositionen. I slutet av augusti ska det upp igen. En stridsfråga är metron som Helsingfors vill dra ut för att skapa en ny förort. Men Christel Liljeström ställer inte upp på kravet som stöds av centern, samlingspartiet och sdp. – Metron kräver gångavstånd. Jag vill inte ha 15 000 människor i höghus på en åker. I stället vill Christel Liljeström bygga ”riddarbyar” bestående av en kärna med service och låga höghus omgiven av radhus och egnahemshus. En sådan riddarby skulle ligga i närheten av gamla Nickby sjukhus, en annan i sydöstra Sibbo. Båda skulle kopplas till Helsingfors med pendeltåg. Men kommunens inre strid hotar motförslaget. Oppositionen kräver att Christel avgår. Hon har inte tagit det ansvar som kan krävas av huvudstadens grannkommun, menar de ”eniga” partierna. Men enigheten är en illusion. – Två samlingspartister har ringt och sagt att de inte står bakom. Dessutom har hon påståtts köra över styrelsen. – Jag har granskat protokollen från de senaste två åren, och bara i ett beslut var min röst avgörande. Framtida tillväxt. I Sibbos plan ligger en årlig befolkningstillväxt på två procent, men Christel Liljeström erkänner ändå att Sibbo kunde ha varit mer aktivt. – Till en del har vi oss själva att skylla. Redan för 5–6 år sedan borde vi ha insett det starkare trycket från Helsingfors. Om Helsingfors vinner kan Sibbos dagar vara räknade. – Då förlorar vi 20 procent av vår areal och en fjärdedel av skatteintäkterna. Jag är rädd att kommunen försvinner då. Gamarna kommer att slåss om det lilla som finns kvar. Kervo och Träskända är två intresserade kommuner. I så fall ser Christel Liljeström hellre att Helsingfors tar hela Sibbo eller att staden delar kommunen med Borgå. Men det är egentligen inget alternativ. – Gränserna ska bestå, säger hon självsäkert, kvinnan som bar på en inre egoistisk glöd när hon blev politiker för 21 år sedan. Nu har glöden vuxit till eld. – Jag har inte gjort några fel och därför avgår jag inte frivilligt. Torsdag 2006--07-20. HBL Hufvudstadsbladet. SIBBO. Christel Liljeström tänker stoppa Helsingfors kapningsförsök. Marcus Lillkvist. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Sipoo valitti Helsingin alueliitospäätöksestä Sipoo valitti Helsingin alueliitospäätöksestä Sipoon kunnanhallitus on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen Helsingin alueliitospäätöksestä. Sipoo pitää päätöstä laittomana sekä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisena ja pyytää päätöksen kumoamista. Lain mukaan kuntajaon muutoksen pitäisi mm. parantaa alueen asukkaiden elinoloja ja edistää palvelujen järjestämistä. Esitetyn suuruiselle alueluovutukselle pitäisi olla erittäin painavat perusteet. Helsinki ei ole Sipoon mielestä kyennyt esittämään, miten nämä ehdot täyttyisivät. Päinvastoin kuntajaon muutos heikentäisi Sipoon käsityksen mukaan Lounais-Sipoon asukkaiden palveluita ja vaikutusmahdollisuuksia. Helsingille alueliitos olisi edullinen puhtaan taloudellisen hyödyn ja kiinteistösijoittamisen kannalta. Sipoon mielestä Helsingin asema maan pääkaupunkina ei kuitenkaan riitä perusteeksi vallata naapurikunnan alueita. Helsingin vaatiman alueen irrottaminen olisi Sipoolle katastrofaalinen päätös. Sipoo menettäisi neljänneksen verotuloistaan. Kunnan asukasluku putoaisi selvästi alle järkeväksi todetun 20 000 asukkaan rajan. Samalla menetettäisiin kunnan nopeimmin kehittyvä osa, jonka palveluita käyttävät myös kunnan muiden osien asukkaat. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Sipoo valitti Helsingin alueliitospäätöksestä. STT. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Vanhanen vaatii kuntia kaavoittamaan riittävästi tontteja. Vanhanen vaatii kuntia kaavoittamaan riittävästi tontteja. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on huolestunut asumisen ja rakentamisen kallistumisesta. Asuntomessujen avajaisissa puhuneen Vanhasen mielestä tavallisten ihmisten pitää pystyä asumaan palkallaan, jotta asumiskustannukset eivät muodostu talouskasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi tarvitaan Vanhasen mukaan tuhansia uusia tontteja. Omakotitonttien niukka määrä on nostanut tonttien hinnat kaksinkertaisiksi hyväksyttävään tasoon nähden, ja puute heijastuu myös vanhojen kiinteistöjen hintoihin. - Tämä on syy, miksi hallitus on patistanut lain uhalla seudun kuntia tiivistämään yhteistyötään, Vanhanen sanoi. Vanhasen mielestä kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien on sitouduttava vuosittaiseen 100-400 tontin luovutukseen. Lisäksi olisi kaavoitettava yksityisiä tontteja. Vanhanen puoltaa Helsingin hakemusta saada maa-alueita Vantaalta ja Sipoolta sillä edellytyksellä, että Helsinki on valmis kaavoittamaan, rakentamaan alueelle kunnallistekniikkaa sekä huolehtimaan alueen palveluista. Myös taloudelliset näkökulmat on otettava huomioon. Torstai 2006-07-20. Ilkka. Kotimaa. Vanhanen vaatii kuntia kaavoittamaan riittävästi tontteja. STT. Perjantai 2006-07-21. Helsingin Sanomat. Mielipide. Espoon pidettävä kiinni kilpailuasemastaan. Hanna-Leena Hemming. Espoon pidettävä kiinni kilpailuasemastaan. Helsinki laajenee Sipoon saaristoon ja Vantaan Westerkullaan. Pitkään rakennusmaan pulasta kärsineen pääkaupungin mahdollisuudet tarjota kohtuuhintaisempia asuntoja kaupunkiin virtaaville uusille asukkaille paranevat olennaisesti. Samalla koko pääkaupunkiseudun rakenne painottuu nykyistä voimakkaammin itään. Siksi asian pitää kiinnostaa espoolaisiakin. Helsingin aluelaajennusten teknisestä toteutuksesta voi olla montaa mieltä. Kiistämätöntä on kuitenkin se, että koko pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä puutteellisen tarjonnan takia. Me espoolaiset olemme voineet taivastella Helsingin hintoja, ihmetellä maalta kaupunkiin muuttavien asukkaiden pakottamista Helsingissä kerrostalolähiöihin ja samalla itse hykerrellä Espoon paremmuutta. Vastedes itsekehuille ei ole enää juurikaan aihetta. Se mitä olemme tottuneet pitämään Espoon etuna - pientaloasutusta, mahdollisesti jopa meren rannalla - on kohta mahdollista myös Helsingistä. Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön on jatkossa tarvetta entistä enemmän. Espoon on lisäksi huolehdittava siitä, että sen oma kilpailukyky säilyy vähintään aiempien vuosien tasolla. Koko pääkaupunkiseudun vaurastuminen on vuosien ajan ollut pitkälti Espoon asunto- ja palvelutarjonnan varassa. (Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori blogissaan 22.6.06 http://www.vapaavuori.net/index.php?valinta=blog&id=240). Espoon nykytilanteessa on kaksi huolestuttavaa elementtiä. Ensiksi se, että emme ymmärrä pääkaupunkiseudun laajenemisen koskevan meitäkin. Toiseksi se, että näköalattomuus ja muutosvastarinta ajavat Espoon paitsioon ja siten vähitellen myös pääkaupunkiseudun veturin tilalta tavaravaunuksi. Asuntotarjonnan vastaaminen ihmisten asuntotoiveisiin onkin siksi aivan keskeinen tekijä Espoon tulevaisuuden kannalta. Haasteena on Kauklahden onnistuneiden asuntomessujen jälkeen huolehtia Suurpellon alueen pikaisesta toteutuksesta niin, että myös työpaikat löytävät sijansa alueelta jo alkuvaiheessa. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä Espooseen muuttavan koulutetun ja perheellisen aktiiviväestön asumistoive on pientalo tai huippulaatuinen kerrostalo, mielellään merinäköalalla. Jos niitä ei ole tarjolla, eivät he, toiveittensa vastaisesti, valitse mitä tahansa kerrostaloa vaan muuttavat sinne, missä unelman voi toteuttaa - tarvittaessa siis Kirkkonummelle, Vihtiin tai Nurmijärvelle ja jatkossa myös Helsinkiin, jos Espoo ei pysty palvelemaan. Tässä onkin poliitikkojen haaste. Histan ja Espoonkartanon oikealla kaavoituksella on jo kiire. Lisäksi on kiire päättää mikä on Espoon osaamisen ydin jatkossa. Nyt ja erityisesti jatkossa logistiikka keskittyy sataman myötä Itä-Helsinkiin ja lentoaseman seutu Vantaalla tarjoaa entistä kiinnostavampia tiloja kansainvälisen kaupan yrityksille, myös korkean teknologian firmoille. Työpaikat muuttavat tunnetusti sinne, missä ovat työntekijät. Jos työpaikat ovat jatkossa enenevästi idemmässä tai kauempana pohjoisessa, ei Espooseen ole tarjolla verojaan maksavia asukkaitakaan. Sitten lähtevät myös ne laadukkaat palvelut, jotka tekevät meistä nyt jopa etuoikeutettuja. Julkisuudessa on useiden vuosien ajan paheksuttu sitä, että pääkaupunkiseudun kunnat kilpailevat asukkaista. Puheiden tasolla ajatus kieltämättä kuulostaa kovalta ja laskelmoivalta, mutta jokaisen kunnan on kuitenkin ensisijaisesti huolehdittava omien asukkaidensa palveluista ja verotulojen riittämisestä niihin. Tämähän on myös lain kunnille antama velvoite, jota ei voi kiertää. Näistä huolehtiminen on muuten tarjonnut Espoolle myös mahdollisuuden ainoana pääkaupungin kunnista hoitaa osuutensa – jopa ylittää - mm. asunnottomuuden poistamisessa. Toukokuussa solmittu pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus sisältää hyviä tavoitteita alueen yhteisestä kehittämisestä. Näihin kuuluu kaavoituksen lisäksi jatkossa mm. korkeakoulu- ja palveluyhteistyö. Tältä pohjalta löytyvät eväät kuntien välisen kilpailun ja tuloksekkaan yhteistyön tasapainoon. Hanna-Leena Hemming. kansanedustaja /kok. Espoo. Perjantai 2006-07-21. Helsingin Sanomat. Mielipide. Espoon pidettävä kiinni kilpailuasemastaan. Hanna-Leena Hemming. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Nytt besvär i Sibbo- frågan. Tommy Pohjola. Nytt besvär i Sibbo- frågan Redan två besvär över Helsingfors beslut att justera gränsen mot grannen i öster har lämnats in. Förvaltningsdomstolen har från förut ett besvär som Sibbo kommun lämnat in. Det skedde för en dryg vecka sedan. I går lämnade helsingforsbon Urpo Kokkonen in sina papper. Han menar att det var fel av stadsfullmäktige i Helsingfors att ta upp gränsjusteringen till behandling som ett ”brådskande ärende”. Inkorporeringen godkändes på mötet i juni utan att ärendet nämndes i möteskallelsen. Det är möjligt att Kokkonen, och därmed Sibbo, snart får pusta ut en stund på grund av ett formfel: Enligt kommunallagen ska ärendets brådskande natur kunna påvisas. Tänkbara orsaker är att kommunen kan gå miste om någon ekonomisk fördel eller att någon lagstadgad tidsgräns på annat sätt kommer emot. Urpo Kokkonen påminner också att i regeringens proposition till kommunallag definieras ”brådskande” som att ärendet inte längre skulle hinna behandlas vid nästa möte. – Den föreslagna gränsjusteringen är en så stor samhällsfråga att det är svårt att se varför det är så bråttom. Enligt kommunindelningslagen ska invånarna ha möjlighet att avge anmärkningar och man måste också höra kommunerna, heter det i besväret. Beslutsfattarna i Helsingfors, och även på regeringsnivå, har motiverat brådskan med att ärendet måste behandlas klart innan riksdagvalet och den nya regeringen tillträder i början av 2007. – Det är politiska skäl och därför ohållbara. I praktiken har vi alltid en regering som kan fatta sådana beslut. Att Helsingfors saknade landgräns med Sibbo vid tidpunkten för förslaget till gränsjustering är en annan märklighet. – Det måste man ha enligt inrikesministeriet och den biten försöker Helsingfors fixa genom att också uppta ett litet område i Vanda, skriver Kokkonen. Få förtroendevalda i Helsingfors har klagat på att inkorporeringen behandlades i fel ordning. – De hann inte. Det var så bråttom, menar Urpo Kokkonen. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Nytt besvär i Sibbo- frågan. Tommy Pohjola. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudsdadsbladet. Nyheter. Maija Anttila efterlyser realism. "Sibbo mäktar inte bygga för 40 000". Tommy Pohjola. MAIJA ANTTILA EFTERLYSER REALISM ”Sibbo mäktar inte bygga för 40 000” Helsingfors kan sluka Sibbo helt och hållet om kommunen envist håller fast vid sin krisplan. Enligt den bygger Sibbo själv alla de nya bostäderna. Sdp:s gruppordförande och stadsplaneringsnämndens ordförande Maija Anttila lade i går mera bränsle på den redan heta debatten om Sibbos framtid. – I framtiden borde hela Sibbo tillfalla Helsingfors, sade, Maija Anttila, till radio Vega Mellannyland. Anttila anser att en inkorporering av de västra delarna av Sibbo bara kan ses som ett första steg i utvidgningen av Helsingfors. – Hur skulle en kommun med 18 500 invånare kunna bygga hem för 40 000 invånare? Se hur länge det tog och vad det kostade för Helsingfors att bygga Nordsjö där det bor över 35 000 människor. Först nu, 30–40 år efter inkorporeringen, börjar området vara klart. Anttila vill att beslutsfattarna i Sibbo men också andra kranskommuner lägger is i hatten. – Folk vill inte riktigt se hela bilden och tänka på de kommande generationerna. Hon talar om internationell konkurrenskraft men förstår också sibboborna som vill att Helsingfors håller tassarna borta. – Tanken är inte att förvandla Sibbo till en förort av grå betong. Jag ser framför mig en snygg trädgårdsstad med rymliga bostäder. Esbo ingen mönsterelev. Den som sett Helsingfors från luften förvånas över all grönska: Stora gläntor verkar bara vänta på byggfirmornas grävskopor. – Nja, det är delvis en synvilla för trädtopparna täcker en del av bebyggelsen. Men sant är också att 40 procent av stadens yta är rekreationsområden. Enligt Maija Anttila löser byggandet av Sumparn, Mellersta Böle och Busholmen inte bostadsproblemet. – Det blir många nya bostäder men helsingforsarna bor fortfarande trångt och dyrt. Hon säger att alla huvudstadsregionens kommuner måste bära sitt ansvar, inte bara Sibbo. – Det gäller också Kyrkslätt och Esbo. Esbo, ja. Stadsdirektör Marketta Kokkonen sade nyligen att Esbo skött planeringen och bostadsbyggandet exemplariskt bra. Hälsningen från bostadsmässans invigningsceremoni skickades till Nickby. Maija Anttila håller inte riktigt med Kokkonen. – Är det inte lite glest där också? Och jag hoppas verkligen att vi äntligen får ett metrobeslut på hösten. Breda axlar krävs. Stadsplaneringsnämndens ordförande påminner att beslutsfattarna i Sibbo visst varit med och diskuterat huvudstadsregionens framtid. Eller i alla fall varit med. – Jag tog själv upp frågan om Sibbo på ett möte för regionens stadsplanerare under förra fullmäktigeperioden. Också Christel Liljeström, kommunstyrelsens ordförande i Sibbo, deltog. Hon reagerade genast starkt så det var inte så mycket till diskussion. Maija Anttila beklagar att Malms flygfält och västra Sibbo kopplats ihop. – De två sakerna har inget med varandra att göra. Det byggs bostäder i Malm även om regeringen godkänner Helsingfors ansökan om gränsjustering. Så du vill inte sluka hela Sibbo? – Säg hellre så här: Vi har nu lämnat in en ansökan om en ändring av kommunindelningen. Det är allt. Men motdraget, att Sibbo självt planlägger och bygger för 40 000 invånare, är inte realistiskt. För det krävs breda axlar. Därför måste vi diskutera en utvidgning från Sibbo i öster till Kyrkslätt i väst. Söndag 2006-07-23. HBL Hufvudsdadsbladet. Nyheter. Maija Anttila efterlyser realism. "Sibbo mäktar inte bygga för 40 000". Tommy Pohjola. Måndag 2006-07-24. HBL Hufvudstadsbladet. Ännu ett besvär i Sibbofrågan. Marianne Sundholm. Ännu ett besvär i Sibbofrågan Också föreningen För Sibbo lämnar in ett besvär mot Helsingfors beslut på att sluka sydvästra Sibbo. Det är det tredje besväret i frågan. Tidigare har Sibbo kommun och en privatperson lämnat in besvär mot beslutet om gränsindelningen. För Sibbo r.f. har nu lämnat in ett tredje, där de radar fyra orsaker att upphäva Helsingfors stadsfullmäktiges beslut. Föreningen framhäver att kommunindelningen skulle ha synnerligen allvarliga konsekvenser för Sibbo, som skulle gå miste om 30 procent av sina skatteinkomster och 20 procent av sina invånare. Enligt kommunindelningslagen kan en gränsjustering inte ske utan båda kommunernas samtycke om justeringen berör över fem procent av kommunens befolkningsmängd eller tio procent av landarealen. Om de gränserna överskrids kan indelningen bara genomföras vid ”synnerligen vägande skäl”. – Dessa synnerligen vägande skäl har inte kunnat framläggas av Helsingfors stad, menar föreningen i besvärsgrunderna. Lagvidrig framställning. I den andra punkten i besväret framhåller föreningen att en gränsjustering enligt kommunindelningslagen måste förbättra servicen och levnadsförhållandena för invånarna i området. – Vi anser att levnadsförhållandena i området klart försämras ifall Helsingfors planer genomförs, konstaterar föreningen. För Sibbo r.f. tar också upp det som även Helsingforsaren Urpo Kokkonen gör i sitt besvär, nämligen att beslutet rubricerats som ”brådskande” utan att det fanns skäl för det. – Ordförande för stadsstyrelsen i Helsingfors, Jan Vapaavuori, har konstaterat att ärendet blir aktuellt först inom loppet av 50 år, skriver föreningen, och kallar det direkt lagvirigt att ärendet framställdes som brådskande. Slutligen påpekar föreningen i sitt besvär att Helsingfors vid tidpunkten för beslutet inte hade någon gemensam kommungräns med Sibbo, vilket krävs för att ett dylikt beslut ska kunna fattas. Namlistan redan lång. Ordförande för föreningen För Sibbo, Bambi Nyberg, lämnade in besväret på fredag. Föreningen har också samlat in namn på en adress mot en tvångsinlösning av sydvästra Sibbo. – Vi har redan fått ihop 7 000 namn, plus 4 000 på internet, säger Nyberg. Det är rörande många som har ringt och frågat vad de kan göra för att hjälpa oss. Föreningen För Sibbo är en politiskt obunden förening som grundades för att motarbeta planerna på att bygga ett köpcentrum i Sibbo för några år sedan. – Det var nog bra att vi grundade föreningen då, det har betytt att vi har haft mycket lättare att komma igång nu, säger Nyberg. Måndag 2006-07-24. HBL. Hufvudstadsbladet. Ännu ett besvär i Sibbofrågan. Marianne Sundholm. Perjantai 2006-07-28. Turun Sanomat. Sipoon kaappaus. Heidi Hautala. Sipoon kaappaus. Kotimaan kuumimpia kesäkeskusteluja on käyty Helsingin "sotaretkestä" itäiseen naapurikuntaansa Sipooseen. Kyseisen kunnan asukkaat ovat täyttäneet mielipidepalstat tuohtumuksellaan. Sympatiaani eivät ole saaneet ne, jotka torjuvat metron toteamalla, että "kaikilla on täällä kaksi autoa". Olisi petos tulevia sukupolvia kohtaan uskotella, että jatkossakin voidaan kaavoittaa kahden auton varaan. Sen sijaan olen huolestunut tavasta, jolla Sipoon kunnan rajoista päätetään. Kehitteillä on ennakkotapaus, jonka seuraukset muille väkisinkin kasvaville kaupunkiseuduille ovat suuret. Kehotan valppauteen. Helsinkihän on onneksi vasta pyytänyt valtioneuvostoa siirtämään kuntarajaa. On ihan ymmärrettävää, että pääkaupungin valtuuston kunnianarvoisa puheenjohtaja joutui hieman höynäyttämään yleisöä, jotta ykkösluokan tulenarassa asiassa ylipäätään saatiin aikaan valtuuston päätös. Mutta se mitä tästedes seuraa, vaatii roppakaupalla päivänvaloa ja yhteistä pohdintaa Kuntaministeri Hannes Mannista (kesk) on kiitettävä draaman sysäämisestä liikkeelle. Pääkaupunkiseudun ongelmat huusivat ratkaisuja monen hallituksen ajan, mutta vasta ponteva ministeri Perä-Pohjolasta ilmoitti, että nyt pitää alkaa tapahtua. Jos eivät kaupungit pystyisi vapaaehtoisesti tiivistämään yhteistyötään, ne pakotettaisiin siihen lailla. Seudun kaupungit polkaisivatkin liikkeelle aikaisempaa vakuuttavamman yhteistyökuvion. Mannisen giljotiini tepsi, eikä lakiesitys lähtenyt ministeriön internet-sivuilta eteenpäin. Helsingin Sipoon-operaatio on osa samaa dynamiikkaa, jota vielä sinänsä alkuaskeliinsa juuttunut kunta- ja palvelurakenneuudistus vauhditti. Sipoossa myönnettiin salaman nopeasti, että entiseen hiljaiseloon ei ole paluuta. Maantieteellehän ei kukaan voi mitään. Kunnanvaltuuston hätäsuunnitelman mukaan tullaan kaavoittamaan asuntoja jopa 40000 asukkaalle - omien rajojen sisäpuolelle. Myös maakuntaliitossa on yhtäkkiä haluja tarkistaa Itä-Uudenmaan kasvutavoitteita ylöspäin. Olen uusmaalaisia edustavana kansanedustajana kesän mittaan mietiskellyt, rajoittuuko sipoolaisten osallistuminen mielipidesivuille kirjoittamiseen ja kuppilassa purnaamiseen. Ihan normaaleistakin kuntaliitoksista on tullut tavaksi järjestää neuvoa-antava, käytännössä sitova kunnallinen kansanäänestys. Suomen perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kun uutta tekstiä aikanaan hiottiin, Ahvenanmaan kansanedustaja Gunnar Jansson kuuluu itsepäisesti vaatineen nimenomaan kunnan asukkaiden, ei vain kuntien itsehallinnon kirjaamista kyseiseen pykälään. Valtioneuvoston pitäisi ratkaista asia vasta sen jälkeen, kun sipoolaiset ovat ottaneet kantaa kilpaileviin tarjouksiin ja valinneet niistä kansanäänestyksessä mieleisensä. Toistensa kannustamina Helsinki ja Sipoo yltävät varmasti parempiin suorituksiin kuin erikseen. Väite, että pienellä Sipoolla ei ole resursseja toteuttaa suunnitelmaansa, voi olla sotapropagandaakin. On käynyt ilmi, että Sipoon osista ovat kiinnostuneet myös rajanaapurit Porvoo ja Kerava. Ehkä nekin ehtivät tehdä sipoolaisille omat tarjouksensa ja päästä mukaan valtioneuvoston päätökseen? Luvalla sanoen Helsinginkin suunnitelmat ovat hämärän peitossa. Sipoon asukkailla on oikeus odottaa vähintään yleiskaavan tasoista selvitystä siitä, mihin rakennetaan ja miten, miten kuljetaan, miten palvelut järjestetään ja miten veroäyrin käy. Suuren suosion saanut ajatus Sipoonkorven kansallispuistosta on piirrettävä kartalle samassa yhteydessä, jottei rakentaminen tuhoa sitä. Tuleviin asuinalueisiin hakisin innoitusta tämän kesän asuntomessuilta Kauklahdesta, jossa raideliikenneyhteyksien varteen, vanhan asutuksen kylkeen on toteutettu keskiaikaista kaupunkia muistuttavaan kaavaan tiivis yhdyskunta mutkittelevine kujineen ja keskustoreineen. Kuntien rajat ovat pyhiä kunnantalon eliitille, kuntalaisille tärkeämpiä ovat viihtyisä ja palvelut tarjoava elinympäristö ja mahdollisuus osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon. Jos olisin sipoolainen, en kieltäytyisi laadukkaasta tarjouksesta, oli sitten esittäjänä Helsinki, Sipoo tai joku muu. Perjantai 2006-07-28. Turun Sanomat. Sipoon kaappaus. Heidi Hautala. Tiistai 2006-08-01. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Maaryöstö. Pertti Manninen. Maaryöstö. Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07. Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessaan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Tiistai 2006-08-01. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Maaryöstö. Pertti Manninen. Onsdag 2006-08-02. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Juridis expertis. ”Sibbobeslutet är tvivelaktigt”. Anne Suominen. JURIDISK EXPERTIS ”Sibbobeslutet är tvivelaktigt” Helsingfors stads framställan om att annektera en del av Sibbo kan stupa på juridiken. Den bedömningen gör rättslärda som har studerat frågan. – Det ser ut som om framställan inte skulle fylla de krav som kommunindelningslagen ställer, säger professorn i kommunalrätt Aimo Ryynänen vid Tammerfors universitet. Kommindelningslagen säger att det bör finnas särskilt vägande skäl för tvångsfusioner. Åtgärden ska också befrämja invånarnas levnadsförhållanden. Ryynänen har studerat Helsingfors stadsfullmäktiges förslag att överta 5 000 hektar av Sibbos mark och han anser att de juridiska förutsättningarna är tvivelaktiga. – Det är inte alls klart att fusionen går att genomföra. Formuleringen ”särskilt vägande” betyder att det bör ske väsentliga förbättringar i till exempel servicen, säger han. Det kan vara svårt att påvisa och fusionen måste dessutom ses om en helhet, också de invånare som blir kvar i Sibbo bör beaktas. Å andra sidan handlar lagstiftningen inte alltid om juridik utan också om politik. Ryynänen påpekar att lagparagraferna är skrivna så, att det finns tolkningsmarginaler och i sista hand är det Högsta förvaltningsdomstolen som avgör hur de ska läsas. Lång remissrunda. Helsingforsfullmäktiges beslut från juni är nu på remiss hos en rad instanser och rundan kan ta upp till sex månader. Först därefter tar inrikesministeriet ställning till frågan. Flera besvär har inlämnats mot annekteringsframställan och det kan ta flera år innan ett definitivt utslag blir klart i Högsta förvaltningsdomstolen. Lagstiftarna kan emellertid verkställa tvångsfusionen även om besvärsprocessen är på hälft. Sfp-ordföranden Stefan Wallin uppmanade i går Helsingfors att återkalla sin framställan. Han är övertygad om att konsekvenserna blir pinsamma för stadens beslutsfattare om de håller fast vid sitt krav på delar av Sibbo. Också Wallin hänvisar till kommunindelningslagen och dess skrivning om att fusioner ska leda till bättre levnadsförhållanden. Det sker åtminstone inte för dem som blir kvar i återstoden av Sibbo eftersom det stora bortfallet av skatteintäkter äventyrar servicen. Onsdag 2006-08-02. HBL Hufvudstadsbladet. Nyheter. Juridis expertis. ”Sibbobeslutet är tvivelaktigt”. Anne Suominen. Keskiviikko 2006-08-02. Helsingin Sanomat. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen pitää metron jatkamista Helsingistä Sipooseen erittäin tärkeänä ja kiireellisenä investointina. Pajunen toivoo, että ratayhteys saataisiin rakenteille jopa samaan aikaan länsimetron kanssa. Hän perustelee hengästyttävää aikataulua sillä, että itäsuunnan metro olisi pintametro, "pääosin koko matkaltaan maan tasossa". Länsimetron odotetaan olevan käytössä 2015. Metron jatkaminen samaan aikaan länteen ja itään olisi Pajusen mukaan taloudellisestikin järkevää. Helsingin kasvusuunta on kääntymässä itää kohti, jos valtioneuvosto hyväksyy Helsingin esittämät rajansiirrot. Kaupunginjohtaja Pajunen sanoo, että Helsinki lähtee heti päätöksen jälkeen viivyttelemättä kehittämään Lounais-Sipoota. Kaavailuissa on edelleen pientalo- ja pienkerrostalovaltainen rakentaminen. Pajusen mukaan kaavoitus, infrastruktuurin suunnittelu - metro mukaan luettuna - ja alueluovutusten käytännön järjestelyt polkaistaan nopeasti käyntiin valtion päätöksen jälkeen. "Täysillä liikkeelle", ylipormestari sanoo. Korvaukseksi saamastaan kunnallistekniikasta ja rakennuksista Helsinki suostuu luopumaan omistamistaan maista ainakin Nikkilässä. ... Keskiviikko 2006-08-02. Helsingin Sanomat. Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Olli Pohjanpalo. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa Helsingin kaupunginjohtaja lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen Ylipormestarin ensimmäinen vuosi on ollut kiireinen Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ajaa voimakkaasti metrolinjan jatkamista itään Sipooseen. "Itämetro on saatava mahdollisimman pikaisesti, ja se on saatavissa lähes länsimetron aikataulussa", vuoden kaupunginjohtajan virassa toiminut Pajunen linjaa Helsingin Sanomille. Hän perustelee hengästyttävää aikataulua sillä, että itäsuunnan metro olisi pintametro, "pääosin koko matkaltaan maan tasossa". Länsimetron odotetaan olevan käytössä 2015. "Länsi-Sipoon asian edetessä on oleellista, että itämetro kytketään samaan aikatauluun. En näe estettä, miksei se voisi edetä nopeasti", Pajunen huomauttaa. Hän sanoo, että länsimetron ja itämetron kytkeminen ajallisesti yhteen toisi kustannussäästöjä. Pajunen korostaa, että hankkeen on oltava pääkaupunkiseudun yhteisesti hyväksymä. Itämetro ei ole 2002 yhteisesti hyväksyttyjen liikennehankkeiden listalla. Kiireellisimpiä ovat Marja-rata, länsimetro ja eräät tiehankkeet, mutta itämetro on vasta tutkittavien joukossa. Hän uskoo, että Sipoon metro saadaan listalle mukaan "hyvässä yhteistyössä", kun suunnitelmaa aletaan päivittää syksyllä. "Marja-rata ja länsimetro pysyvät kuitenkin sen edellä." Kaupunginjohtaja on palannut kesälomalta. Ensimmäinen vuosi Helsingin nokkamiehenä on ollut touhukas. Lomalle lähtöä edelsi historiallinen valtuuston kokous, jossa Helsinki päätti esittää valtioneuvostolle alueiden luovutuksia Sipoosta ja Vantaalta. Esitys lähti saman tien ministeriöön, jotta valtioneuvoston päätös ehtisi jo tänä vuonna. Sipoossa tunteet kuumenevat, mutta Pajunen on tyyni. Vaikka kuntarajojen siirto voi tuntua kovalta tempulta, Pajunen ei ajattele niin. "Ei se ole mitenkään voimakas juttu, varsinkaan kun Helsinki omistaa ison osan maasta, jota aluesiirto koskee." "Tässä ei ole mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi." Sipoo on tiennyt, mikä sitä uhkaa, mutta se ei uskonut, että uhka toteutuisi. "Muutospaineet kasautuvat, ja kun niitä tulee tarpeeksi, padot murtuvat", Pajunen sanoo. Hänen mukaansa vallitsee suuri ristiriita sen välillä, mitä Sipoossa on tapahtunut ja mitä seudun tasapainoinen kehittäminen vaatisi. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on vihjannut, että Lounais-Sipoon saaristo voisi jäädä Sipoolle ja vain Porvoontien varren kasvuvyöhyke liitettäisiin Helsinkiin. "Valtioneuvosto tekee niin kuin parhaaksi näkee", Pajunen sanoo. Juuri nyt Helsinki saa vetää hetken henkeä. Valtioneuvoston päätöksen jälkeen alkavat nopealla aikataululla Lounais-Sipoon kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja käytännön järjestelyt. "Täysillä liikkeelle", ylipormestari sanoo. Helsingissä on nyt draivi päällä, joten Pajusen mukaan projektissa kannattaa edetä nopeasti. On valtuusto, joka haluaa muutosta ja on resursseja. Korvaukseksi saamastaan kunnallistekniikasta ja rakennuksista Helsinki suostuu luopumaan omistamistaan maista ainakin Nikkilässä. Ala-Tikkurilan aluevaihtoa Vantaan kanssa ei toteuteta. Kun elinkeinopoliittinen painopiste siirtyy kohti itää, Vantaa tulee hyötymään logistiikka-akselista Aviapoliksen ja Vuosaaren sataman välillä. Uudet kuntarajat voisivat tulla voimaan 2009 alusta. Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa luovutettavien alueiden asukkaat äänestäisivät jo helsinkiläisiä ehdokkaita. Ennen kuin Pajunen vaihtaa juoksuvaatteet päälle ja lähtee 12 kilometrin lenkille Kaivopuistoon, hän toteaa, että kaupungin budjetissa on taas kustannuspaineita. Budjetin laadinta on kaupunginjohtajan tärkein tehtävä, se on tässä mylläkässä unohtua. Palveluverkko on Pajusen mukaan edelleen liian tiivis. "Tehostumista on etsittävä; rakennuksia ja palvelupisteitä on liikaa." Valtion ensi vuoden budjettiesitystä hän pitää "yllätyksettömänä", minkä voi tulkita hyväksi Helsingin kannalta. Yllätykset ovat olleet usein ikäviä. Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jussi Pajunen: Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Olli Pohjanpalo. Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Päivi Punkka-Hänninen. Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä Helsingin Sanomissa torstaina julkaistu Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen haastattelu hämmentää Sipoossa. Haastattelussa Pajunen toteaa, että itämetro Sipooseen voitaisiin saada toimintaan lähes samaan aikaan Espooseen menevän länsimetron kanssa. Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) pitää Pajusen mietteitä epärealistisina. "Miten valtiolla ja meillä muilla olisi varaa samanaikaisesti tällaisia isoja projekteja toteuttaa? Hintalappuhan on valtava." Hän muistuttaa, että vielä ei ole tehty päätöstä siitä, millaisella välineellä joukkoliikennettä Sipooseen kehitetään. Itämetro ei hänen mukaansa ole valmistelupapereissa ykkösvaihtoehto, vaan yksi muiden joukossa. Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman mukaan itämetro saattaa valtiovallan priorisoinnista riippuen olla oikea raideliikenneratkaisu. Helsingin kiireelle itämetroasiassa ei hänen mukaansa ole muita perusteita kuin se, että pääkaupunki "pääsee toteuttamaan rajansiirtoa Sipoossa". Helsingin Sipoosta toivomista alueista on kohuttu kesäkuusta lähtien. Pajunen totesi haastattelussa, että hänen mukaansa kuntarajojen siirto ei ole "mitenkään voimakas juttu", eikä asiassa ole "mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi". "Anteeksi?" Liljeström kysyy epäuskoisena kuullessaan Pajusen mietteistä. Liljeströmin mukaan Helsingin suunnittelemat aluevaltaukset eivät ole mitenkään tavallisia, päinvastoin. "Nämä ovat kunnan itsehallintoa ja demokratiaa ajatellen ääritekoja", Liljeström toteaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ymmärtää Helsingin ja Pajusen kiireen rajansiirtojen käytännönjärjestelyjen kanssa. "Koko taustahysteriahan on lähtenyt siitä, että Helsingillä on kiire. Se vaatii sen, että Helsingin tulee osoittaa voimavarat ja aikataulu, jotka näyttävät, että kiire on ollut todellinen." Torstai 2006-08-03. Helsingin Sanomat. Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Päivi Punkka-Hänninen. Sunnuntai 2006-08-06. Helsingin Sanomat. Länsimetron kannatus vähentynyt hieman Espoossa ja Helsingissä. Jarmo Huhtanen. Länsimetron kannatus vähentynyt hieman Espoossa ja Helsingissä ... Itämetron kannatus on nyt suurempi kuin viime joulukuussa, jolloin Helsingin Sanomat selvitti asiaa edellisen kerran. Silloin ei vielä tiedetty Helsingin aikeista yrittää liittää Lounais-Sipoo Helsinkiin. Itämetron rakentamista halusi viime vuoden lopulla 40 prosenttia kaikista pääkaupunkiseutulaisista. Nyt kannatus on 44 prosenttia. Noin puolet helsinkiläisistä kannattaa metron jatkamista itään Sipoon suuntaan. Sen sijaan vantaalaiset ja varsinkin espoolaiset suhtautuvat itämetroon helsinkiläisiä nihkeämmin. Sunnuntai 2006-08-06. Helsingin Sanomat. Länsimetron kannatus vähentynyt hieman Espoossa ja Helsingissä. Jarmo Huhtanen. Maanantai 2006-08-07. Länsiväylä. Pääkirjoitus. Kansa torjuu pakkoliitokset. (Länsiväylän päätoimittaja on Martti Puronen.) Kansa torjuu pakkoliitokset Helsingin pyrkimykset helpottaa maapulaansa kaappaamalla alueita Etelä-Sipoosta tyrmättiin Länsiväylän ja Suomen Lehtiyhtymän muiden lehtien teettämässä laajassa mielipidemittauksessa selkein numeroin. Yli tuhannesta vastaajasta 57 prosenttia ei pitänyt oikeutettuna, että kunta hamuaa valtioneuvoston päätöksellä maita naapurikunnasta. Vain kolmannes eli 31 prosenttia vastaajista hyväksyi menettelyn. Vaikka mielipiteiden suunta olikin aavistettavissa, niin ”maakaappausta” vastustavien osuus on yllättävän suuri. Toisaalta Helsingin toimenpiteet ovat olleet suomalaiseen kunnalliselämään suhteutettuna varsin rajuja, eikä sen vuoksi ole ihmekään, että vastustajia sille löytyy kosolti. Tässä maataistelussa nähdään merkkejä myös kunnallisen itsemääräämisoikeuden murtumisesta, mutta toisaalta myös positiivisena puolena se, että valtiovalta voi mahtikäskyllään ratkaista koko seudulle merkittävän ja tärkeän hankkeen etenemisen, vaikka yksi osapuoli sitä vastustaisikin. Mielipidekysely osoittaa, etteivät Helsingin päättäjät ole pystyneet osoittamaan kansalaisille tarpeeksi hyviä perusteita alueluovutuksille. Jonkin verran enemmän ymmärtämystä Helsinki saa tietysti pääkaupunkiseudulta (37 %) ja Uudeltamaalta (36 %). Edes Helsingin omat asukkaat eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle, vaikka alueella asuvat ihmiset tuntevat parhaiten pääkaupunkiseudulla käydyn keskustelun Helsingin tonttimaan pulasta. Helsingin esitys rajansiirrosta eteni hyvin nopeasti ilman perusteellista julkista keskustelua puhumattakaan yhteistyöstä, jota Sipoon päättäjät olisivat odottaneet. Tosin tästä voivat sipoolaiset syyttää ainoastaan itseään, sillä sen rkp-johtoinen kunnallispolitiikka on tähän saakka torjunut kaiken mahdollisen yhteistyön ja kasvusuunnitelmat pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Sipoo ei aio jäädä sivustakatsojaksi alueriidassa, vaan Sipoon päättäjät ovat heräämässä. Sipoon valtuusto päätti, että kunta alkaa kasvattaa voimakkaasti väkilukuaan. Kunnanhallitus pyrki torjumaan rajansiirron paniikinomaisesti esittämällä, että kunnan väkilukua kasvatetaan 20 vuodessa peräti 40 000 asukkaalla, näyttääkseen ”kuka täällä päättää”. Kokoomuksen, keskustan ja demareiden voimin valtuusto kuitenkin päätti asian uudesta valmistelusta, johon kuuluvat Helsingin kuntarajan siirtoesityksen lisäksi muun muassa Uudenmaan liittoon liittyminen. Sovinnollisella linjalla olevat kolmen puolueen edustajat etsivät nyt tietä, joka loisi perustan sille, että Sipookin kantaa vastuuta metropolialueen kehittämisestä. Kunnissa katsotaan asioita liian usein vain ”oman edun” kannalta, mikä johtaa pääsääntöisesti yhteistyökyvyttömyyteen. Kuntarajat ovat olleet kunnallisessa päätöksenteossa perinteisesti hyvin korkeat – myös pääkaupunkiseudun kunnissa. Yhteistyö lähti rullaamaan kunnolla Helsingin, Vantaan ja Espoon välillä vasta viime vuonna – tosin vasta sen jälkeen, kun kuntaministeri oli maalannut yhteistyöhön pakottavia uhkakuvia. Maanantai 2006-08-07. Länsiväylä. Pääkirjoitus. Kansa torjuu pakkoliitokset. (Länsiväylän päätoimittaja on Martti Puronen.) Lauantai 2006-08-19. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. “Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Jenny Jännäri. “Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään “Tämä ei ole ryöstö”. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kiistää, että Sipoota oltaisiin ryöstämässä. Pikemminkin kyseessä on yhteinen hyvä. Metropolialueen kitkaton laajeneminen itään säästäisi koko alueen asukkaat yhä pahemmilta ruuhkilta ja saasteilta. “Käytännössä Helsingin hanketta vastustetaan vain Sipoossa ja Rkp:ssa, ei muualla.“ “Mielestäni jäljelle jäävän Sipoon oalta ei voi kauhean mustia pilviä maalailla.“ Jan Vapaavuori. “Ainahan voi hölmöyttä jatkaa, mutta joskus tulee tilanne, että padot murtuvat.“ Jussi Pajunen. Lauantai 2006-08-19. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. “Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Jenny Jännäri. Keskiviikko 2006-08-23. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. Christer Liljeström. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. "Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista muuttopaineista." Sipoota koskeva keskustelu kovenee koko ajan ja panokset sen mukana. Vahvemman laki näyttää olevan vallalla. Tästä hyvä esimerkki on ministeri Hannes Mannisen kannanotto, jossa hän syyttää Sipoota provosoinnista, kun Sipoo uskaltaa käyttää eduskunnan säätämän lain mukaista keinoa oman kehityksensä turvaamiseksi hakemalla lunastusoikeutta Helsingin kaupungin omistamille maille. En hätkähdä näistä puheista sen enempää kuin muutkaan vastuunkantajat Sipoossa. Vaikka toimemme perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluun, ovat ne toki myös vastaus aggressiiviselle hyökkäykselle, joka kohdistuu Sipooseen. Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista. Yleiskaava 2025:n pohjaksi kunnanhallituksessa hyväksytyt periaatteet antavat osviittaa siinä, miten Sipoo kehittyy. Yleiskaava 2025:n perusteena oleva kunnanhallituksen rakennemallipäätöstä ei voi lukea pilkulleen, vaan tehty päätös kertoo hallitusta kehityskuvasta. Kun julkisuudessa on pohdittu ja kyseenalaistettu joitakin tekemiemme päätösten keskeisiä asioita, on syytä selventää muutamaa asiaa: Eroaako Sipoon ja Helsingin kaavoitus toisistaan? Vastaus on selvästi kyllä. Vain sipoolainen kaavoitus osaa yhdistää nykyisten ja tulevien sipoolaisten näkemykset, alueen historian, sipoolaisen imagon ja alueen omaperäisyyden kunnioituksen kasvavan Helsingin metropolialueen tarpeisiin. Kuntamme on ollut olemassa jo yli 650 vuotta. Se velvoittaa meitä työssämme tavalla, jota ulkopuolinen ei helposti ymmärrä. Alueen käytössä on merkittäviä eroja myös tehokkuusluvuissa. Sipoolainen kaavoittaminen pohjautuu monipuolisten, korkeatasoisten ja pääasiassa pientalovaltaisten asuntoalueiden toteuttamiseen. Yleiskaava ottaa myös vastuun koko Sipoosta, jolloin Söderkullan ja Nikkilän mahdollisuuksia hyödynnetään, kylätaajamakaavat mahdollistavat kylien elinkelpoisuuden ja Sipoonkorpi säilyy koko Helsingin metropolialueen henkireikänä. Toimimme siis toisin kuin Helsinki, jonka suunnitelmissa ainoastaan Lounais-Sipooseen kaavoitettaisiin kovalla tehokkuusluvulla asuntoja 50 000 uudelle asukkaalle. Molemmat kaavoittajatahot perustaisivat yhdyskuntarakenteen raideliikenteeseen. Helsinki tekisi tämän tuomalla metron Lounais-Sipooseen. Sipoo kiirehtii nyt ennen kaikkea henkilöjunaliikenteen tuloa Nikkilään. Samalla Sipoo huomioi myös muut joukkoliikenteen tarpeet. Sipoo ei ota tässä vaiheessa kantaa Lounais- ja Etelä-Sipoon liikennöintitapaan, vaan raideliikenne voi mielestämme olla esimerkiksi henkilöjuna- tai metroliikennettä. Olennaista on, että metropolialueen ja valtion on yhdessä prorisoitava ja tehtävä rahoituksen suhteen toteuttamisaikataulu koko Helsingin seudulla vireillä olevista hankkeista. Mielestäni tärkeä ero on myös siinä, että Helsinki kaavoittaisi vain valtavan asuinalueen Sipoon lounaiskulmaan. Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Sipoon suunnitelmissa on moni työpaikka/ yritysaluevaraus, joista pisimmällä on "Freeway Logistic City" Bastukärrin alueella. Lisäksi yritystoiminnalle on varattu Skunnassa viisi eri aluetta, joista kolme on Etelä-Sipoossa. Onko Sipoolla todellakin resursseja tähän. Ehdottomasti kyllä. VTT:n laatimassa tutkimusraportissa on selvitetty, että Sipoon kunnan on taloudellisesti mahdollista kehittää raideliikenteeseen perustuvaa yhdyskuntarakennetta. Voimme tehdä sen perustuen samoihin maan arvonnousun tuomiin tuloihin kuin Helsinkikin. Tulevat veronmaksajat osallistuvat osaltaan kustannuksiin. Lisäksi hyödymme palvelutuotannon monipuolistumisesta ja laajenevan asukaspohjan tuoman synergiaedun hyödyntämisessä. Osassa infrastruktuurihankkeista valtion mukaantulo on tärkeää, mutta sitä se on sekä Helsingille että Sipoolle. Sipoon kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että anoisimme Helsingin kaupungin omistamien maiden lunastusta. Se on kuntamme järkevän kehittämisen kannalta perusteltua. Ehdotuksessa ei ole kysymys provosoinnista, vaan luonnollisesta askeleesta kohti yleiskaavan toteuttamista. Käytämme vain lainsäätäjän kunnille tällaisissa tilanteissa antamaa mahdollisuutta varmistaa järkevän kuntarakenteen syntyminen. Kaikki poliittiset puolueet Sipoossa ovat yksimielisiä siitä, että kunnan rajoja ei siirretä. Kaikki puolueet ovat nyt myös siitä, että yleiskaavan kautta tuomme Sipoon tahdon esiin. Christel Liljeström. Kunnanhallituksen puheenjohtaja (r) Sipoo Kuva: "Helsinki haluaa laajentua Sipoon suuntaan." Keskiviikko 2006-08-23. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. Christer Liljeström. Perjantai 2006-08-25. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. Stefan Johansson. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin puhutaan ikään kuin valtioneuvoston päätös olisi jo tehty. On ymmärrettävää, että päätökseen valmistautuviin ministereihin halutaan vaikuttaa. Nykyinen kuntajakolaki ei kuitenkaan anna pakkoliitokselle oikeudellisia perusteita. Laki ja sen esityöt on kirjoitettu niin, että vaadittavat, erityisen painavat syyt on löydettävä liitettävän alueen tarpeista. Toisen kunnan, tässä tapauksessa Helsingin, joka ei edes ole rajanaapuri, kasvuhalusta ei löydy viittauksia. Stefan Johansson 1. varavaltuutettu (r) Helsinki. Perjantai 2006-08-25. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. Stefan Johansson |
Etsi
nettisanomista: Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| Maanantai
2006-08-28. Helsingin
Sanomat. Kaupunki. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja
eläkkeelle. Juha Salonen. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Seppo Väisänen antaa länsimetron valmistelulle arvosanaksi kuutosen. Nyt on varaa höllätä myös kielenkantoja. Niitä Vepsäläinen on joutunut ajoittain pitämään viran puolesta tiukilla. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) avaukseen Sipoon metrosta Vepsäläinen ottaa etäisyyttä: ’Voidaanko uusi hanke heti panna listan keulille, kun siellä on iso läjä pitkään mukana olleita suunnitelmia? Ottaa aikansa, ennen kuin Sipoon metrolinjan paikka listalla löytyy’, hän viittaa suunnitelmiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä.” Maanantai 2006-08-28. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Juha Salonen. Torstai 2006-08-31. Helsingin Sanomat. Merkintöjä. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. Keijo Himanen. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. ... Helsingin ja pääkaupunkiseudun suuri tonttivaranto tuskin on se kanto, johon Sipoon pakkoliitos kompastuu. Sen sijaan juridiikasta voi tulla isompi pulma. Kuntajakolakia säädettäessä tuskin kukaan ajatteli, että sitä toteutettaisiin Helsingin kasvutarpeiden vuoksi. ... Jos Helsingin esitystä halutaan muuttaa, se on lähetettävä uudelle kuulemiskierrokselle ja aikaa kuluu. Lähtökohtana on ollut, että asiasta päättää nykyinen hallitus. Yksi mahdollisuus olisi viheltää peli poikki ja asettaa selvityshenkilö täydentämään liitoshakemusta. Silloin siitä tulisi sisäministeriön esitys, jolloin Helsingin hanke jäisi ikään kuin taka-alalle. Torstai 2006-08-31. Helsingin Sanomat. Merkintöjä. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. Keijo Himanen. (Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.) Lauantai 2006-09-02. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. Pekka Vuoristo. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. Enestamin mielestä [Hannes] Manninen harkitsee selvitysmiehen asettamista, koska on ymmärtänyt, että Helsingin alueliitoshakemus ei ole juridisesti kestävä ja sen ‘käy huonosti’. Selvitysmies laatii Helsingin kantaa muotoilevan ehdotuksen, jonka hallitus voi käsitellä. Sen ansiosta Helsingin hakemus ei lainkaan joudu juridiseen tarkasteluun, Enestam ennusti. Lauantai 2006-09-02. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Enestam varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. Pekka Vuoristo. Maanantai 2006-09-04. Helsingin Sanomat. Mielipide. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. Pentti Puoskari. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. ... Helsingin ympäryskuntien kehitys uhkaa tukehtua vuosikymmenessä työmatka-autoilun kasvuun. ... Pian yhteistyöohjelman hyväksymisen jälkeen Helsinki ja hallitus paljastivat, että suurta seudullista politiikkaa aiotaankin tehdä Lounais-Sipoon suunnalla. Pentti Puoskari valtiot. toht. kaupunginvaltuutettu (sd) Vantaa. Maanantai 2006-09-04. Helsingin Sanomat. Mielipide. Erityislaki radanvarren rakentamisesta. Pentti Puoskari. Torstai 2006-09-07. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. Riitta Vainio. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun. ... Pakkoliitoksista ei enää keskusteltu, kuten tehtiin vielä vuosi sitten. Poliittinen sopu lienee löytynyt tämän hetken kuumimmastakin liitoshankkeesta eli Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin, koska edes Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei nostanut asiaa keskusteluun. ...Wallin kuntatalolla: Rauhallinen, ei ilonpilkku panelistina. Vastaukset ympäripyöreitä. Sipoo-kysymykseen vain nimetön viittaus sivulauseessa. Torstai 2006-09-07. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. Riitta Vainio. Sunnuntai 2006-09-10. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoosta ei ole poliittista sopua. Stefan Wallin. Sipoosta ei ole poliittista sopua. “Uskon edelleen, että hanke tulee kaatumaan juridiikkaan. Sokea Kreettakin näkee, etteivät kuntajakolain kriteerit tässä arveluttavassa tapauksessa millään täyty.” Stefan Wallin puheenjohtaja Rkp. Sunnuntai 2006-09-10. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoosta ei ole poliittista sopua. Stefan Wallin. Tiistai 2006-09-12. Suomenmaa. Politiikka. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Mari Kiviniemen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistus perustuu keskustan ajamalle mahdollistavalle mallille, joka huomioi kuntien ja alueiden erityispiirteet. - Helsingin seutu on eräs erityisten haasteiden alue. On tärkeää, että pääkaupunkiseudun ja laajemman Helsingin seudun kunnat laativat ja toteuttavat osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjelman, jolla asuminen, maankäyttö ja liikenne sekä palvelujen käyttö kuntarajat ylittäen järjestetään. Kiireellistä on lisätä omakotitonttien tarjontaa asumisen hinnan ja siten seudun kilpailukyvyn parantamiseksi, Helsingin kaupunginvaltuutettunakin toimiva Kiviniemi sanoo. Kiviniemen mukaan maailmassa tuskin on toista metropolia, joka on tähän saakka voinut kasvaa vain kahteen ilmansuuntaan. Etelässä meri ja idässä poliittinen ja kielimuuri ovat olleet merkittävä kasvun hidaste. Tästä maksetaan nyt erityisesti kohtuuttomina asumiskustannuksina. - Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin. Aluerajauksia ja muita yksityiskohtia voidaan toki arvioida, mutta seudun kokonaisedun kannalta liitos on perusteltu. Sipoolle jää riittävästi tilaa kasvaa ja kehittyä myös sen jälkeen. Kunta- Ja palvelurakenneuudistuksen osalta …” Kuvateksti: Mari Kiviniemi painottaa henkilöstön merkitystä kuntauudistuksen valmistelussa. Kuva: Jari Laukkanen. Tiistai 2006-09-12. Suomenmaa. Politiikka. Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Jarmo Huhtanen. Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Helsinki olisi tyytynyt Lounais-Sipoota nyt haettua puolta pienempään alueeseen. Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Jarmo Huhtanen. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Jarmo Huhtanen. Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Historiallista rajansiirtoa “sondeerasi” vain neljä ihmistä On tammikuun puoliväli. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapaavat Helsingin Sanomien pyynnöstä Sipoon Sopukassa. Kahvipannun ääressä keskustellaan Helsingin ja Sipoon suhteista. Miehet kohtaavat näissä merkeissä ensimmäistä kertaa. Pajusella on missio: Helsinki tarvitsee elintilaa idästä. Sipoon kunnanjohtajan posket punoittavat. Hän on puolustuskannalla. Luoman viesti on selvä: rajoista ei keskustella. Helsingin ja Sipoon johdot jatkavat keskustelua kevään aikana. Neuvottelut käydään suopeassa piirissä johon kuuluu vain neljä henkilöä: Pajunen, Luoma, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljestöm (r). Kevään dramaattiset tapahtuvat paljastuvat Sipoon valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan tekemistä pöytäkirjoista, jotka perustuvat Liljeströmin ja Luoman haastatteluihin. Pöytäkirjoista ilmenee, miten neljän kopla “sondeerasi” historiallista rajansiirtoa keskenään. Sondeeraukseen perustuvaan valmisteluun näyttävät kuuluvan pakonomainen salailu ja kiristystä muistuttava uhkailu. Pajunen ja Luoma tapaavat helmikuussa Helsingissä. Tapaamisessa ovat mukana myös Vapaavuori ja Liljeström. Helsinkiläiset korostavat “kahvikuppikeskustelussa”, että tapaamisen pitää säilyä ehdottomasti salaisena. Vapaavuori ja Pajunen eivät vielä esitä mitään yksilöityjä vaatimuksia rajansiirrosta. Kahvikuppikeskustelussa sovitaan virkamiesvierailusta. Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi ja yleiskaavapäällikkö Pertti Kare matkustavat Sipooseen 17. maaliskuuta. Mukana on kaksi ensimmäistä alustavaa karttaluonnosta. Tieto kartoista ei kulje Sipoon päättäjille. Pajunen kutsuu Luoman ja Liljeströmin uudelleen Helsinkiin huhtikuussa. Sipoolaisten eteen lyödään yllättäen kaksi karttaa ja uhkavaatimus. Ensimmäisessä kartassa Sipoolta vaaditaan 50:tä neliökilometriä maata. Toisessa kartassa alue on puolet pienempi. Liljeströmin mukaan Vapaavuori ja Pajunen ilmoittavat, että Helsinki tyytyy pienempään alueeseen, jos Sipoo suostuu vapaaehtoisesti rajansiirtoon. Muussa tapauksessa Helsinki hankkii valtioneuvoston avulla isomman alueen. Vapaaehtoisuuden porkkanaksi tarjotaan muun muassa sitä, että Helsinki on silloin valmis luopumaan maanomistuksistaan Sipoossa. Vapaavuori ei kiellä eikä myönnä kiristysyritystä. “Jälkimmäisessä tapaamisessa oli esillä tiettyjä karttoja”, hän sanoo. Tapaamisen ilmapiiri oli jännittynyt. “Vapaavuori oli mielestäni uhkaava. Mutta minä liitin sen hänen persoonaansa - että Vapaavuori tässä puhuu”, kuvaa Luoma. Vapaavuori yritti mielestään vain tuoda mahdollisimman selkeästi esille, että Helsinki on tosissaan. Sipooseen palattuaan Liljeström kutsui koolle Rkp:n ja kokoomuksen neljä napamiestä. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty”, Liljeström aloittaa hätäkokouksen. Kokouksen lopputulos on se, että Helsingin vaatimuksiin ei suostuta. Nelikko tekee kohtalokkaan virhearvion uskoessaan, ettei Helsinki saa rajansiirtoon keskeisten ministereiden tukea. Sipoon johtokaksikko herää ankeaan arkeen vasta 16. kesäkuuta. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) soittaa Liljeströmille kertoakseen, että kuntaministeri Hannes Manninen tukeekin Helsingin hanketta. Osa Sipoon päättäjistä on nyt raivoissaan. Heidän mielestään Liljeström ja Luoma ovat tehneet virhearvion ja salanneet tietoja Helsingin kanssa käydyistä neuvotteluista.“Päädyin siihen, että kaikki puolueet eivät olisi mukana, koska nämä keskustelut olivat täysin luottamuksellisia ja täysin epävirallisia”, Liljestöm puolustelee. Rajansiirtoa valmisteltiin hyvin pienessä piirissä myös Helsingissä. “Ei siitä laajempaa tiedonjakoa harrastettu”, Vapaavuori myöntää. Jussi Pajunen ei halunnut kommentoida neuvotteluja. Kuva: Jussi Pajunen (vas.) ja Markku Luoma tammikuussa Sopukassa. Aikataulu: “Tammikuu 13.1. Jussi Pajunen ja Markku Luoma tapaavat Sipoossa HS:n pyynnöstä ensimmäisessä yhteisessä keskustelussaan. “Rajantarkistuksista ei keskustella.” Helmikuu 21.2 Jan Vapaavuori, Pajunen Christel Liljeström ja Luoma tapaavat Helsingissä. “Tapaamisemme oli ns. kahvikuppikeskustelu.” Maaliskuu Huhtikuu 11.4. Vapaavuori, Pajunen, Liljeström ja Luoma tapaavat toisen kerran Helsingissä. “Siinä keskustelussa kartta- ja rajansiirtokeskustelu nousi pääosaan.” 18.4. Sipoon Rkp:n ja kokoomuksen hätäkokous pohtii Helsingin vaatimuksia. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty.” 25.4. Liljeström kertoo Sipoon kunnanhallitukselle pöytäkirjan ulkopuolella Helsingin vaatimuksista. “En kertonut yksityiskohtaisesti, mutta kerroin periaatekeskusteluista.” Kesäkuu 16.6. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) paljastaa Liljestömille ministeri Hannes Mannisen kannan rajansiirtoon. Liljeström ja Luoma laativat kirjeen Manniselle. “Tätä kirjettä eivät muut hallituksessa ole nähneet.” 20.6. Helsingin Sanomat julkaisee uutisen, jossa kerrotaan Helsingin aikovan haukata Lounais-Sipoosta valtioneuvoston tuella. “En pysty tähän vastaamaan”, Pajunen kommentoi. Lähteet HS ja Sipoon tilapäisen valiokunnan pöytäkirjat.” Sanottua. “Tämä oli tiettyä sondeerausta ei päätöksentekoa.“ Markku Luoma puolustelee tiedon pimittämistä. “Siitä ei pidetä pöytäkirjaa, vaan se on sondeeraus.“ Christel Liljeström (r). “Hyvä hallintotapahan edellyttää, että koko prosessi ja kontaktinotot nostetaan esille ja niistä tehdään julkisia.“ Markku Luoma kertoo salaisista keskusteluista. “Yllättyisitkö, jos kunnanhallituksen jäsenet sanoisivat, että he eivät koskaan ole keskustelleet Helsingin rajansiirroista kunnanhallituksessa?“ Valiokunnan jäsen Hanne Aho (sd) kysyi Liljestömiltä. “En kommentoi epävirallisia keskusteluja.“ Jussi Pajunen (kok). “Ne olivat vapaaehtoisia keskusteluja.“ Jan Vapaavuori (kok). Helsingin Sanomat. Kaupunki. Pe 2006-09-15. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Jarmo Huhtanen. Lauantai 2006-09-16. llta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kovaa peliä Sipoossa. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Kovaa peliä Sipoossa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ovat turvautuneet koviin otteisiin pyrkiessään hankkimaan tonttipulasta kärsivälle Helsingille lisää elintilaa Sipoosta. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Pajunen ja Vapaavuori esittivät huhtikuussa Sipoon kunnanjohtajalle Markku Luomalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle Christel Liljeströmille (r) uhkavaatimuksen, jonka mukaan Helsinki liittäisi valtioneuvoston tuella Sipoon länsiosista 50 neliökilometrin alueen itseensä ellei Sipoo suostu vapaaehtoisesti puolta pienempään alueliitokseen. Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon, sillä uusi kuntajakolaki antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia yksittäisen kunnanvaltuuston kannasta poiketen ja tehdä päätöksen alueliitoksesta, mikäli se ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla, tai mikäli erityisen painavat syyt puoltavat alueliitosta. Helsinki onkin perustellut liitosvaatimustaan juuri näillä erityisen painavilla syillä. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupasi tiistaina nimittää jo tällä viikolla selvityshenkilön tutkimaan rajansiirtoa, mutta pätevän ja jäävittömän sekä nopeaan toimeksiantoon kykenevän asiantuntijajuristin löytäminen tehtävään on osoittautunut niin hankalaksi, että nimitys siirtyy yli viikonvaihteen. Paljastukset Helsingin johtajien uhkavaatimuksista tuskin helpottavat selvityshenkilön löytymistä. Selvittämisen arvoista on myös se, miten kuntaministeri Manninen on lähtenyt Helsingin hankkeen taakse. Helsingin johdon näkökulmasta rajansiirtohanke on täysin ymmärrettävä. Helsinki tarvitsee lisää hyvää tonttimaata houkutellakseen uusia, varakkaita veronmaksajia. Jo nyt monet Helsingissä työskentelevät ovat löytäneet asuinpaikakseen Länsi-Sipoon, jossa on tilaa ja kaavoittamisen vapautta rakentaa unelma-asuntoja lähelle merenrantaa ja luonnonrauhaa. Pääkaupunkiseudun kasvun kannalta rajansiirto on täysin yhdentekevä, mikäli Sipoo avaa aluettaan uudisrakentamiselle. Sipoon valtuuston ruotsinkielinen enemmistö on vuosikaudet suhtautunut nuivasti hankkeisiin, jotka muuttaisivat alueen kielipoliittisia asetelmia. Vasta Helsingin aluevaatimukset ovat havahduttaneet sipoolaiset esittelemään pääkaupunkiseudun kasvua tukevia suunnitelmia. Muuttopaine pääkaupunkiseudulle ei voi riittää perusteluksi Helsingin rajansiirrolle. Yhtä hyvin Helsinki voisi vaatia elintilakseen ja täydennysrakennusalueeksi Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Tapa jolla Helsingin johto on hoitanut rajansiirtohanketta ei anna kovin ruusuista kuvaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyömahdollisuuksista. Uhkailujen sijaan tarvitaan koko Helsingin metropolialueen kattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään turvaamaan se, että koko aluetta kehitetään tasapainoisesti. Ei vain Helsingin kaupungin verotuloja. Lauantai 2006-09-16. llta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kovaa peliä Sipoossa. (Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.) Lauantai 2006-09-16. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Pertti Manninen. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Lauantai 2006-09-16. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-09-17. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta. Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi. Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa Kotkassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä. Sunnuntai 2006-09-17. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. HS. Maanantai 2006-09-18. Sanomanetti. Suuri maaryöstö. Osa 3. Pertti Manninen. Suuri maaryöstö. Osa 3. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Lauantai 2006-07-08. Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia. ” … Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lauantai 2006-07-15. Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit. ”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” Suomenmaa. Tiistai 2006-09-12. "Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta." Maanantai 2006-09-18. Sanomanetti. Suuri maaryöstö. Osa 3. Pertti Manninen. Maanantai 2006-09-18. Helsingin Sanomat. Mielipide. Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Aulis Pöyhönen. Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että Sipoon kunnan länsiosa liitettäisiin Helsingin kaupunkiin. Sitä ennen olisi näiden välissä oleva Vantaan kaupunkiin kuuluva Västerkullan alue liitettävä Helsinkiin, koska Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä rajaa. Sipoosta liitettävä 5000 hehtaarin ja 3000 asukkaan alue on niin suuri, että sen liittämiselle vaaditaan “erityisen painavat edellytykset” - kuten kuntajakolaissa säädetään. Ovatko erityisen painavat edellytykset olemassa, sitä ei voida tarkkaan sanoa ennen kuin kaikkia osapuolia on kuultu. Tosin Helsinki katsoo, että ne ovat olemassa. Sipoon kunta on eri mieltä. Lehtitietojen mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sekä ministerit Eero Heinäluoma (sd) ja Hannes Manninen (kesk) tukevat Helsingin suunnitelmaa. Kaiken lisäksi liitos pitäisi tehdä vielä ennen eduskuntavaaleja. Näin ei oikeusvaltiossa pitäisi menetellä. Kuntajakolain mukaan rajoja voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Lisäksi väestön kieliolosuhteet on otettava huomioon. Nämä ovat kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset. Milloin kyseessä on kunnan kokoon nähden suuri alue - jollaisesta Sipoon kohdalla on siis kysymys - sen liittämiseen eivät pelkät yleiset edellytykset riitä, vaan niiden pitää olla painavat. Säännös on erityissäännös, jota on tulkittava ahtaasti. Ahdasta tulkintaa tukee myös se, että kyseessä olisi ilmiselvä pakkoliitos. On vaikea nähdä, että Länsi-Sipoon asukkaiden palvelut paranisivat erityisen paljon, jos he saisivat ne Helsingin kaupungin järjestäminä. Entä miten erityisen paljon alueen asukkaiden elinolosuhteet paranisivat Helsingissä? Nyt jos koskaan kunnallinen kansanäänestys olisi paikallaan. Entä miten painavasti elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat? Luvattaisiinko niille jotain erityisetuja? Miten paljon Helsingin kaupungin (sen organisaation) toimintakyky ja toiminnan taloudellisuus paranisivat? Entä miten kävisi Sipoolle? Lienee selvää, että liitos raunioittaisi Sipoon toimintakykyä ja taloutta paljon enemmän kuin se edistäisi Helsingin. Helsingin kaupunki perustelee hakemustaan myös sillä, että liitos olisi koko seudun kannalta erityisen merkittävä. Onko näin, siitä hallituksen on kuultava myös muita seudun kuntia. Ei ole suinkaan varmaa, onko Espoo samaa mieltä. Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on huonosti valmistautunut hakemuksensa tekoon - melkein kuin lähtenyt soitellen sotaan. Hallituskin tuntuu hätääntyvän, kun sen piirissä harkitaan erityisen kuntaselvittäjän asettamista! Maanantai 2006-09-18. Helsingin Sanomat. Mielipide. Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Aulis Pöyhönen. Tiistai 2006-09-19. Sanomanetti. Suuri maaryöstö. Sipoo. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Tiistai 2006-19-09. Sanomanetti Suuri maaryöstö. Sipoo. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Olli Pohjanpalo. Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Helsingin johdossa tivattiin sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin kaupunginhallituksessa tiukka keskustelu Sipoon rajaneuvotteluista. Sipoon valtuusto pohti illalla kunnanhallituksen luottamusta. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Olli Pohjanpalo. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Jarmo Huhtanen. Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin poliitikot haluavat lakaista Sipoo-kohun maton alle. Professori Kaarlo Tuori: Esitys Sipoon rajansiirrosta on laiton. .... Valitusten joukossa oli Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professorin Kaarlo Tuorin lausunto. Tuorin mielestä Helsingin rajansiirtoesitys Sipoossa on laiton. Hänen mukaansa rajansiirron käsittelyssä Helsingin valtuustossa kesäkuussa meneteltiin virheellisesti, mikä oikeuskäytännön mukaan johtaa esityksen kumoamiseen. Tuori antoi lausuntonsa yksityishenkilöiden laatimaan valitukseen. Valittajat vaativat, että valtuuston tekemä päätös kumotaan. Tiistai 2006-09-19. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Jarmo Huhtanen. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Uutiset. Tänään. Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Mielipidekuohunta Sipoon kunnanjohtajien uhkailuista Helsingin rajansiirtoneuvotteluissa on turhaa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittivät selitellä tekosiaan erottamisuhkan alla. Näin arvioi Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen kohu-uutisointia, jonka mukaan helsinkiläisjohtajat Jussi Pajunen ja Jan Vapaavuori olisivat uhkailleet kahta sipoolaiskollegaansa. Hietasen mukaan sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta, eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. - Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”, Hietanen kirjoittaa. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Uutiset. Tänään. Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Uutiset. Uutisanalyysi: “Uhkailu” on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Risto Hietanen “Uhkailu” on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Jäitä hattuun ja faktat mieleen, Maija Anttila, kun sipoolaiset kuohuttavat keskustelua. “Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata”. Näin otsikoi Helsingin Sanomat uutisanalyysinsä Sipoon valtuustovaliokunnan pöytäkirjoista. Ne perustuvat Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Christel Liljestömin kuvauksiin viime kevään tapaamisista Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren kanssa. Uutinen aiheutti mielipidemylläkän. Ensimmäisten joukossa Helsingin sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maija Anttila lähetti tiedotteen, jossa hän irtisanoutui täysin kokoomuslaisten Pajusen ja Vapaavuoren menettelytavoista. Uutisen synnyttämää reaktiota kuvaa erään entisen sipoolaisen kommentti: “Aiemmin ymmärsin Helsingin pyrkimyksiä saada Sipoosta maa-alueita rakentamiselle. Nyt en enää voi hyväksyä sitä, jos tuolla tavalla on käyttäydytty”. Uutinen siis nosti pintaan pinnan alla eläneen epäilyn: Suuri ja mahtava Helsinki on lähtenyt ryöstöretkelle pientä ja sitkeää Sipoota vastaan. Ottamatta kantaa Pajusen ja Vapaavuoren käyttäytymiseen - kun en siitä mitään tiedä - uskallan olla eri mieltä Helsingin Sanomien uutisanalyysin kanssa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittävät selitellä tekosiaan erottamisuhan alla. Sitähän tilapäinen valiokunta selvitti. On luonnollista, että nurkkaan joutuneet, joilla ei ole mitään ulospääsytietä, kokevat kaiken uhkaksi. Tai ainakin selittävät niin. koska se on ainut tapa yrittää nurkasta ulos. Jos muistaa faktat, uutisanalyysiltä - siis Sipoon kunnanjohtajien selittelyiltä - putoaa pohja pois. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen antoivat yhteisen kannanottonsa valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistukseen 15. helmikuuta. Siinä esitettiin, että osia Länsi-Sipoosta pitää liittää osaksi pääkaupunkiseutua. Kannanotto oli täysin avoin ja julkinen, ja todennäköisesti luettu myös Sipoossa. Sama asia on ollut esillä jo vuosikymmeniä, edellisen kerran viisi vuotta sitten Helsingin yleiskaavaa uusittaessa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen mukaan silloinkin neuvoteltiin Sipoon länsiosien luovuttamisesta Helsingille. Viime torstaina Helsingin demareille puhunut Korpinen sanoi, että silloinen kunnanjohtaja Viking Sundström oli myöntänyt hankkeen järkevyyden, mutta “eihän sitä kukaan uskalla esittää Sipoossa”. Nyt esitetyt rajasiirrot on kuvattu salaa valmistelluksi hyökkäykseksi. Tällainen tulkinta on ymmärrettävää ainoastaan yhdestä näkökulmasta: sipoolaiset joutuivat nyt ensimmäisen kerran sen tosiasian eteen, että hankkeesta tulee totta. He olivat jo tottuneet, että vuosikymmeniä vellonut keskustelu jää aina vaan keskusteluksi. Näinhän HS:n uutisanalyysissäkin todettiin: “Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin”. Sipoolaiset tulivat yllätetyiksi: valtioneuvoston käynnistämä Paras-hanke teki hankkeesta vihdoin totta. Mutta onko se uhkailua, että Helsinki kertoi avoimesti tavoitteistaan? Tai totesi, että jos rajasiirrot voidaan sopia vapaaehtoisesti neuvotellen, silloin pöydällä olisi useampia vaihtoehtoja, joihin molemmat osapuolet voisivat vaikuttaa omista lähtökohdistaan? Tai, jos asiasta ei voida neuvotella - kuten ei voitu, koska Sipoo kieltäytyi kaikista neuvotteluista - asia siirtyy Suomen lakien mukaan valtioneuvostolle. Helsingin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi aloitteen tekeminen maan hallitukselle, jonka tehtävänä on - ei siis Helsingin kaupungin - arvioida pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen tavoitteen toteuttamisedellytykset ja tehdä siitä päätös. Kuka voi siis kuvitella uhkailuksi helsinkiläisjohtajien esitykset, kun heillä ei ole asiassa kuin aloitteenteko-oikeus. Heillä ei ole asiassa päätösvaltaa, eikä siis kaluunoita “uhkailulle”. Kaiken mielipidemyllerryksen keskellä kannattaa muista myös Korpisen torstaina luettelemat faktat. - Helsingin seudun kehitys, joka on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää, edellyttää 70 miljoonan asuntokerrosneliön uudisrakentamista 50 seuraavan vuoden aikana. Helsingiltä loppuvat rakentamismahdollisuudet sen jälkeen. kun vanhan sataman alta avautuvat maat on rakennettu. - Sipoo on maa-alaltaan kaksi kertaa Helsingin kokoinen, ja jää sellaiseksi myös rajasiirtojen jälkeen. Asukasmäärä Sipoossa on nyt samansuuruinen, vajaat 20 000, kuin Helsingin länsipuolisella rannikolla Espoossa, ennen kuin sitä alettiin aikanaan rakentaa osaksi pääkaupunkiseutua. Nyt Espoossa on 230 000 asukasta, kun sitä suuremmassa Sipoossa on edelleen vajaat 20 000. Huomionarvoista on myös pelkoskenaario, jos pääkaupunkiseudun itäosat jäävät nykyiselleen: Seudullinen segregaatio, asuinalueiden eriytyminen, vahvistuu niin, että itä rampautuu slummimaiseksi pussinperäksi, ja läntiset osat paisuvat varakkaaksi hyväosaisten suojelualueeksi. Kuvaavaa on, että Vantaankin kaupunkisuunnittelussa itäiset osat ovat ainoa täysin näköalaton kehittämiskohde, koska rajat on suljettu Sipoon kielimuuriin. Sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta. Eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”. Lopputulema HS:n uutisanalyysistä on, että suuriotsikkoinen uhkailu on kuin nurkassa itkevän pikkulapsen vikinää. Siihen ei kannattaisi Helsingin toiseksi suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajan Maija Anttilan reagoida. Jos Anttila haluaa tehdä kunnallista sisäpolitiikkaa vahvojen kokoomusjohtajien aseman heikentämiseksi, se kannattaa tehdä muilla aseilla kuin herkällä “ulkopolitiikan” aiheella. Vaarana on, että vikinä kasvaa parkunaksi, jos sille annetaan ymmärrystä. Mielenkiintoista oli torstain demaritilaisuudessa Sipoon sd-valtuustoryhmän puheenjohtajan Hanne Ahon vuodatus. Hän ei sanallakaan kritisoinut Helsingin pyrkimyksiä liittää Länsi-Sipoo osaksi pääkaupunkiseutua. Sen sijaan Aho haukkui paikalliset rkp:läiset maan rakoon. Hän haukkui myös Sipoon vihreät. He ovat “perhosvihreitä”, joilla ei ole mitään vihreää ideologiaa. Sipoolaisvihreät eivät Ahon mukaan hyväksy raiteiden varaan rakentuvia tiiviitä yhdyskuntia, vaan “kaikkien on ajettava omilla autoillaan töihin”. Ainoa murhe Sipoon demareilla oli se, että kuntarajojen muutos merkitsee Rkp:n säilymistä enemmistöpuolueena, kun demareita ja kokoomusta äänestävät suomenkieliset siirtyvät helsinkiläisiksi. Että semmoisia kaupunkirakenteellisia murheita sipoolaisdemareilla! Ja vielä yksi tuulesta temmattu otsikkoanalyysi: Sisäasiainministeriö on asettamassa selvitysmiehen tekemään esitystä Sipoon rajasiirroista. Valtamedioissa on julkituotu sipoolaispäättäjien näkemys, joiden mukaan se merkitsee paluuta alkupisteeseen eli valtioneuvosto muka vetäisi tukensa Helsingin aloitteelta. Asia on juuri päinvastoin: Selvitysmiehen asettamisella ministeri Hannes Manninen panee hankkeen mutkat suoriksi. Kun selvitysmies tekee esityksen, silloin kaikki valitukset Helsingin aloitteesta raukeavat turhina, koska valtioneuvosto ottaa kantaa selvitysmiehensä esitykseen, ei Helsingin aloitteeseen tai sen oikeudellisuuteen. Ja jos veikata saa, niin päätös syntyy suunnitelman mukaisena ennen maaliskuun eduskuntavaaleja. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Uutiset. Uutisanalyysi: “Uhkailu” on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Risto Hietanen (Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen ja sitä kustantaa Medialehdet Oy. Yhtiö kuuluu Suomen Lehtiyhtymään. Painokset: Itä-Helsinki 72 200 kpl, Etelä-Helsinki 88 800 kpl, Pohjois-Helsinki 62 100 kpl, Länsi-Helsinki 54 500 kpl. Painosmäärä yhteensä 277 600 kpl.) Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoolla luulisi olevan oikeus omaan maahansa. Minna Nevalainen. Sipoolla luulisi olevan oikeus omaan maahansa. Jos Helsingin suunnitelmat kaupunkien välisistä “rajansiirroista” todella toteutuvat, päästään kenties toteamaan kuten saman teoksen [Täällä Pohjantähden alla] torpastaan häädetty Laurilan Anttoo: Mitä virkaa on lailla, miksei yhtä hyvin sanota, että maanryöstö on luvallista ilman muuta? Minna Nevalainen Sipoo. Keskiviikko 2006-09-20. Helsingin Sanomat. Mielipide. Sipoolla luulisi olevan oikeus omaan maahansa. Minna Nevalainen.. Torstai 2006-09-21. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoo-kiistaan nopeasti selvitysmies. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.) Sipoo-kiistaan nopeasti selvitysmies. “Helsingin ajatuksena on, että nykyinen hallitus vielä päättäisi alueliitoksesta. Viisainta olisi kuitenkin puhaltaa peli poikki ja valmistella asia ulkopuolisen selvityshenkilön voimin.” Torstai 2006-09-21. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoo-kiistaan nopeasti selvitysmies. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.) Perjantai 2006-09-22. Tiedonantaja. Muut mediat. Enemmistö vastustaa Sipoo-pakkoliitosta. Enemmistö vastustaa Sipoo-pakkoliitosta. "Helsingin kaupunginjohdon asukkaita kuulematta valmisteleva esitys Länsi-Sipoon pakkoliittämisestä Helsinkiin ei saa asukkaiden tukea", muistuttaa SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön lehti Eespäin tuoreessa numerossaan. Vaikka Helsingin Sanomat ovat markkinoineet hanketta kovalla rummutuksella, asukkaiden enemmistö niin Helsingissä kuin koko pääkaupunkiseudulla tuomitsee hankkeen. Taloustutkimuksen tekemän gallupin mukaan 55 prosenttia helsinkiläisistä ja 58 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista vastustaa Helsingin laajentamista pakkoliitoksella (HU 9.7). Vain kolmannes kannattaa pakkoliitosta. Helsingin kaupunginvaltuustossa SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti pakkoliitoksen hylkäämistä ja neuvottelua Sipoon ja Vantaan kanssa yhteisymmärryksessä tehtävistä ratkaisuista. Esitystä kannattivat RKP:n ryhmä ja yksi vihreiden valtuutettu. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät ylipormestari Jussi Pajusen ajaman pakkoliitoshankkeen, vaikka se oli valmisteltu salassa, valtuutetut saivat esityksen käteensä vasta kokouksen alkaessa ja vaikka hankkeen juridiset perustelut ovat kyseenalaiset. Grynderien vai asukkaiden ehdoilla? SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakanen arvostelee erityisesti sitä, että asia on valmisteltu ja sitä ajetaan asukkaita lainkaan kuulematta. - Helsingillä on jo ilman tätä alueliitosta rakentamatta 50 000- 80 000 asukkaalle kaavoitetut alueet. Eivätkä tähän lukuun vielä kuulu kiistanalaiset Malmin lentokentän ja Santahaminan alueet, joihin niihinkin on kaavailu kymmeniä tuhansia asukkaita. - Helsinkiläisten kannalta voi kysyä, miksi pitää ahnehtia lisää alueita, kun nykyisiäkään ei ole rakennettu, asuntotuotanto-ohjelmia ei ole pystytty toteuttamaan ja kun nykyisten asukkaiden palveluista ei kyetä huolehtimaan. Hakasen mielestä metropolialuetta voidaan kehittää myös verkostomaisella yhteistyöllä. Hän epäilee myös sitä. miten Länsi-Sipoon arvokkaiden metsäalueiden ja rakentamattomien rantojen käy, jos Helsinki pääsee gryndereiden kanssa kaavoittamaan sinne 50 000 asukkaan asuinalueet. Perjantai 2006-09-22. Tiedonantaja. Muut mediat. Enemmistö vastustaa Sipoo-pakkoliitosta. Perjantai 2006-09-22. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Naula Sipoon arkkuun. Jarmo Huhtanen. Naula Sipoon arkkuun. “Selvittäjän asettaminen tekee käytännössä turhiksi Helsingin valtuuston kesäkuisesta rajansiirtopäätöksestä tehdyt valitukset. Ne kulkevat nyt omaa reittiään Helsingin hallinto-oikeudessa ja todennäköisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Selvitysmies tekee esityksensä ainakin teoriassa puhtaalta pöydältä. Hänen työstään ei voi valittaa. Sisäministeriö tekee selvitysmiehen työn pohjalta oman rajansiirtoesityksensä valtioneuvostolle. Vasta valtioneuvoston päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.“ Perjantai 2006-09-22. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Naula Sipoon arkkuun. Jarmo Huhtanen. Perjantai 2006-09-22. Helsingin Sanomat. Mielipide. Nyt olisi valtion vuoro antaa tukea Sipoolle. Anja Lindqvist. Nyt olisi valtion vuoro antaa tukea Sipoolle. Valtioneuvoston on aika tunnustaa Sipoon suunnanmuutos ja tukea pientä kuntaa sen kasvupyrkimyksissä. Olisi valtioneuvostolta erikoinen signaali kiittää Sipoota uudesta yhteistyöhalukkuudesta riistämällä kunnalta uusimpien investointien tulokset Helsingin jo laillisuudeltaan kyseenalaisen rajansiirtohankkeen hyväksi. Puhemies Paavo Lipponen on toivonut kiistassa "joustoa Sipoon hyväksi". Joustoa ei ole uusimpien investointien pakkosiirto pääkaupungillemme, jolla ei ole maarajaakaan Sipoon kanssa. Joustoa ei myöskään ole se, että annettaisiin Helsingille "kompromissin tuloksena" se, mitä se alun perin halusikin. ... Yhteistyö ei voi tarkoittaa sitä, että Helsinki ilmoittaa, mitä se milloinkin haluaa, ja muut sanovat kauniisti kyllä. Anja Lindqvist suomentaja Etelä-Sipoo. Perjantai 2006-09-22. Helsingin Sanomat. Mielipide. Nyt olisi valtion vuoro antaa tukea Sipoolle. Anja Lindqvist. Lauantai 2006-09-23. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. Pertti Manninen. Sipoo-Sibbo. Maan hallitus olisi paljon rehellisempi, kun se yksinkertaisesti säätäisi lain, jolla Helsinki saa lisämaata Sipoolta, eikä nyt turvautuisi lakiin, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen tapaukseen sovellettavaksi. Tällöin se kantaisi siitä reilusti vastuun, eikä olisi tarvittu yhtä inhimillistä tragediaa: kaupunginjohtaja Jussi Pajunen menetti maineensa loppuiäkseen vaikka saisikin tavoittelemansa. Kokoomuksen Jan Vapaavuori on sen sijaan poliitikko ja hän on tietoisesti pistänyt itsensä likoon asiassa, saa sitten kunnian tai kuoleman. Lue myös Hufvudtadsbladetin pääkirjoitus selvitysmiehen asettamisesta: Staten hör, men lyssnar den? Hbl 2006-09-22. Lauantai 2006-09-23. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. Pertti Manninen. Lauantai 2006-09-23. Helsingin Sanomat. Nuoret. Nuoret pitävät Sipoon puolta. Sannukka Pekkala. Nuoret pitävät Sipoon puolta. Seppo Nelola, 17, Sipoo: “Olen aina ollut heikkojen puolella - niin nytkin. Jos Helsinki saa haluamansa maat, uskon, että Sipoon verotulot vähenevät ja palvelutaso tippuu. Mun mielestä on vain kaksi ratkaisua; joko liitetään koko Sopoo Helsinkiin tai kumotaan koko homma. Kompromissia on vaikea tehdä. Kumpi on sitten parempi; monta kuntaa vai yksi iso metropoli, joka imee kaikki asukkaat ja hallitsee tilannetta?” Emmi Lehvonen, 16, Sipoo: “Tulee surullinen ja paha mieli, kun ajattelen asiaa. Kukaan ei ole meidän puolella - kun iso haluaa, niin iso ottaa. Olen liitosta vastaan; mielestäni aluetta voisi kehittää yhteistyössä Helsingin kanssa, sipoolaiset arvot säilyttäen. Rajansiirron myötä Sipoo jäisi pieneksi. Sen jälkeen ympärillä olevat haluavat osansa, kunnes Sipoota ei enää ole. Sen sijaan, että sipoolaiset pitäisivät yhtä, poliitikot riitelevät ja esittävät epäluottamuslausetta kunnanvaltuuston puheenjohtajalle. Aika huonoa esimerkkiä muille.” Petrus Tuomas, 13, Sipoo. “Mulle se on ihan sama, liitetäänkö Sipoo vai ei. En haluaisi paljon kerrostaloja, mutta kulkuyhteydet keskustaan nopeutuisivat. Omakotialueet pitäisi säilyttää, ne on rauhaisia paikkoja. Haluan olla sipoolainen, vaikka ei olekaan mitään syytä, miksi en voisi olla helsinkiläinen.” Nora Tarhanen, 15, Sipoo: “Olis hyvä juttu, jos osa Sipoosta liitettäisiin Helsinkiin. Liitoksen myötä matkustaminen olisi halvempaa ja nopeampaakin, Sipoon bussiyhteydet on nykyään huonot. En kuitenkaan haluaisi Sipooseen tiiviitä kerrostaloalueita. Metro ei välttämättä olisi vain hyvä juttu.” Tuomas Taimi, 16, Helsinki: “Rajansiirtokiista on turha. Helsingillä on jo tarpeeksi maa-alueita, eikä maata tarvitse ryöstää muilta. Mun mielestä ei liitettäisi, vaan säilytettäisiin alue sipoolaisille. Mutta joo, jos liitos tapahtuu, en rupea käymään Sipoossa yhtään enempää. En tiedä paikasta paljonkaan; ainakin siellä on ruotsinkielisiä.” Lia Ojanen, 16, Helsinki: “Miksi tehdä liitosta, jos sipoolaiset eivät itsekään halua? Eihän siinä ole mitään järkeä. Pidettäisiin Helsinki tällaisenaan. Jos halutaan jotain virkistysalueita, niitä saa muualtakin. Koska asun, käyn koulua ja vietän aikaani keskustassa, Sipoon liittäminen ei luultavasti vaikuttaisi elämääni ollenkaan.” Henri Kukkonen, 19, Helsinki: “Helsingin ilkeät päättäjät haluaa arvomaata Sipoosta - käsitykseni mukaan samaa on yritetty nuijia läpi aiemminkin. Tällainen kaappaus harmittaa varmasti, mutta toisaalta on hyvä, jos maalle löydetään Helsingin voimin parempaa käyttöä. Ihmisten elämään ei olennaisesti vaikuta, ovatko he kartalla Sipoon vai Helsingin puolella. Omaan elämääni liitos ei vaikuttaisi millään tavalla. Sipoon alueelle rakennetaan niin kalliita taloja, että tuskin kaveritkaan ovat niitä ihan heti ostamassa.” Elina Nokelainen, 18, Helsinki: “Pakkolunastus kalskahtaa korvaan - jo sanasta kuulee, että riita syntyy. Jos Helsinki omii maa-alueita Sipoosta, pitäisi sen ainakin antaa jotain vastalahjaksi. Jos tilanteeseen ei löydy ratkaisua, hankkeesta pitäisi luopua. Ei tätä kannata kasvattaa vuosikymmenien riidaksi.” Lauantai 2006-09-23. Helsingin Sanomat. Nuoret. Nuoret pitävät Sipoon puolta. Sannukka Pekkala. (Tämä nuorten sivu sattui silmiini vasta sunnuntaina 2006-09-24 edellisenä päivänä kirjoittamani pääkirjoituksen jälkeen! Pertti Manninen. Sanomanetti). Söndag 2006-10-29. HBL Hufvudstadsbladet. Fsd: Sibbobeslut bör skjutas upp över valet. Fsd: Sibbobeslut bör skjutas upp över valet. Sdp:s Maarit Feldt-Ranta kritiserar centerministrar för annektringsmygel. Ingendera parten har rätt i Sibbokonflikten - det behövs en kompromiss och tid att arbeta på den över valet. Det säger socialdemokraternas partisekreterare Maarit Feldt-Ranta. Söndag 2006-10-29. HBL Hufvudstadsbladet. Fsd: Sibbobeslut bör skjutas upp över valet. Maanantai 2006-10-30. Uutislehti 100. Uutiset. Sarkomaa: Helsingillä ei varaa lykätä Sipoo-asiaa. Sarkomaa: Helsingillä ei varaa lykätä Sipoo-asiaa. Helsinki. Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan helsinkiläisillä ei ole varaa lykätä Sipoo-asian ratkaisua.. Hänen mukaansa ratkaisun viivyttelemisestä maksavat eniten korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa sinnittelevät keskituloiset helsinkiläiset. Sarkomaa syyttää SDP:tä kaksilla korteilla pelaamisesta. SDP:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta esitti lauantaina, että Sipoo-kysymyksen käsittely lykättäisiin maaliskuun eduskuntavaalien yli. Toisaalta SDP:n johtohahmot ovat olleet aloitteellisia ja aktiivisia asian ratkaisemiseksi. Sarkomaan mukaan näin tärkeässä asiassa kaksilla korteilla pelaaminen on vastuutonta. Hän kehottaa SDP:n puheenjohtajaa Eero Heinäluomaa kertomaan selkeästi, mikä SDP:n kanta Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kehittämiseen oikeasti on. Kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd.) puolestaan vaatii kokoomusta kertomaan oman kantansa Sipoo kysymykseen. Hänen mukaansa muiden nokittelu ilman omaa kantaa on halpaa poliittisen vastuun välttämistä. Hiltusen mielestä selvitysmies Pekka Myllyniemelle on aika antaa työrauha selvitysprosessiin. - Ei ole helsinkiläistenkään etu, jos asiassa ajaudutaan pattitilanteeseen, Hiltunen sanoo. Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) pitää erikoisena, että ylipäänsä ruutia käytetään Helsingin kaupungin aikeeseen kaapata osa Sipoosta. Hänen mielestään nopeampi, parempi ja oikeudenmukaisempi apu Helsingin seudun tonttipulaan olisi nyt pistää vauhtia valtion maiden myyntiin alueen kunnille. Maanantai 2006-10-30. Uutislehti 100. Uutiset. Sarkomaa: Helsingillä ei varaa lykätä Sipoo-asiaa. Maanantai 2006-10-30. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kokoomus ja Sdp nokittelevat Sipoo- kysymyksellä. Puolueet tivaavat toisiltaan selkeää kantaa asiaan. Kokoomus ja Sdp nokittelevat Sipoo- kysymyksellä. Puolueet tivaavat toisiltaan selkeää kantaa asiaan. HS-STT Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä helsinkiläisillä ei ole varaa lykätä Sipoo-asian ratkaisua. Hänen mukaansa ratkaisun viivyttämisestä maksavat eniten korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa sinnittelevät keskituloiset helsinkiläiset. Sarkomaa syyttää Sdp:tä kaksilla korteilla pelaamisesta. Sdp:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta esitti lauantaina, että Sipoo-kysymyksen käsittely lykättäisiin maaliskuun eduskuntavaalien yli. Toisaalta Sdp:n johtohahmot ovat olleet aloitteellisia ja aktiivisia asian ratkaisemiseksi. Sarkomaa sanoo, että näin tärkeässä asiassa kaksilla korteilla pelaaminen on vastuutonta. Hän kehottaa Eero Heinäluomaa kertomaan selkeästi, mikä Sdp:n kanta Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kehittämiseksi oikeasti on. Kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd.) puolestaan vaatii kokoomusta kertomaan oman kantansa Sipoo kysymykseen. "On ymmärrettävää, jos Sarkomaa ei osaa löytää kantaa toisilta, kun omakin on hukassa", Hiltunen kuittaa. Hänen mukaansa muiden nokittelu ilman omaa kantaa on halpaa poliittisen vastuun väistämistä. "Ei ole helsinkiläistenkään etu, jos asiassa ajaudutaan pattitilanteeseen." Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) pitää erikoisena, että ylipäänsä ruutia käytetään Helsingin kaupungin aikeeseen kaapata osa Sipoosta. Hänen mielestään nopeampi, parempi ja oikeudenmukaisempi apu Helsingin seudun tonttipulaan olisi pistää vauhtia valtion maiden myyntiin alueen kunnille. Maanantai 2006-10-30. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kokoomus ja Sdp nokittelevat Sipoo- kysymyksellä. Puolueet tivaavat toisiltaan selkeää kantaa asiaan. Jatkuu! http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 |
Etsi
nettisanomista: Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! |
| http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html Sanomanetti torstai 2006-11-09. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus: Jääviys on itse huomattava. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys Sanomanetti torstai 2006-11-09. Pääkirjoitus. Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Jääviys ei ole rikos, se on olosuhde, joka on itse huomattava ja jos ei huomaa, niin päätös, jota on ollut tekemässä, mitätöidään, kun jääviys on todettu jossain oikeudessa. Näin juridisesti. Etiikka on sitten toinen juttu. Päätöksentekijän pitäisi olla niin korkealla tasolla, että itse huomaisi olevansa jäävi päättäessään jostakin asiasta. Ministeri Suvi Linden joutui eroamaan päättäessään golf-avustuksesta kentälle, josta itse tai ainakin sukulaiset omistivat golf-osakkeita. Hän sai mennä. Asiasta lyhyt kommentti Nettisanomissa torstaina 2002-05-30: "Jääviys on itse huomattava. Ministeri Suvi Lindén oli irti arkielämän käytännöllisistä toimista. Mikäli ministeri Suvi Linden oli todella tietämätön jääviyden olemassaolosta päätöksenteossa ja myönsi itsensä ja lähisukulaistensa omistamalle golf-kentälle miljoonan markan avustuksen, selitykseksi voi vain tarjota arkielämästä vieraantumista ja oligarkiassa viihtymistä. Tähän viittaa kyllä sekin, että hän aluksi valehteli saamansa vaalirahoituksen oululaiselta osuuskauppa Arinalta. Tällaisen ministerin joutikin mennä muihin maisemiin." http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/jaaviys.htm Nyt "Korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin yleiskaavan 2002 Malmin lentokentän osalta. KHO:n mukaan Helsingin nykyinen kaupungin johtaja Jussi Pajunen oli 2002 esteellinen käsittelemään yleiskaavaa. Asiaa valtuustossa ja kaupunginhallituksessa valmistellut Pajunen toimi hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jonka KHO katsoi hyötyvän yleiskaavaratkaisusta. Pajusta päätös hämmentää." Helsingin Sanomat keskiviikkona 2006-11-08 pääuutissivulla aika vaatimattomasti. Samalla lailla oli aikoinaan ministeri Suvi Lindén hämmentynyt ja todisteli kovasti, ettei ollut tehnyt mitään väärää. Oikeuskansleri ei nähnyt mitään väärää itse avustuksessa juridiselta kannalta. Etiikan ministeri Lindén näytti kuitenkin unohtaneen. Kun Jussi Pajusta oltiin juuri valitsemassa kaupungin johtajan virkaan Sanomanetti kirjoitti Pajusesta näin: "Tiistai 2005-03-29. Sanomanetti. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Pertti Manninen. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii".Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Kauppalehti. Presso toi asian sentään edes kunnolla esille lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Hiukan selvennystä: Outo ovela optio tarkoittaa sitä, että SanomaWSOY esiintyy julkaisuissaan ikään kuin lisärakennus olisi läpihuutojuttu. Virkamiehet niin valtion kuin kaupungin puolelta ovat olleet koko ajan myötävaikuttamassa Sanomatalo 2:n rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusoikeutta löytyy kummasti lisää kaupungin tarpeisiin ja tuleva (?) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ollut jo vuosia Sanomatalo 2:n innokas kannattaja. Hänellä tai hänen omistamallaan yhtiöllä on maita Malmin lentokentän kupeessa ja lentokentän siirtäminen tuo hänelle jättipotin. Helsingin Sanomat kannatti kylmän viileästi kentän siirtämistä. Asioitahan ei tietenkään ole koplattu yhteen, mutta kivasti molempien hankkeiden lopputulos hyödyttää pyrkimyksiä rikastumiseen." http://www.sanomanetti.fi/2005/03/29/pressosanoma.html Ja valinnan tapahduttua näin: "Keskiviikko 2005-03-30. Sanomanetti. Pääkirjoitus. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Pertti Manninen. Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti. Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen. Silloin kokous venyi yli puolenyön ja tulos oli loppuun asti epävarma. Silloinkin oli ennakkosopimus. Sopimuksen mukaan Pekka Korpinen piti valittaman, mutta sopimus oli hölmö, koska sopijilta puuttui yksi ääni ja niin Eva-Riitta Siitonen tuli valituksi. Tässä 1980-luvun (luulen niin) arkistokuvassa Jussi Pajunen on ehdokkaana vielä liberaalien listoilla ja vaatii Asuntoja! Kyllä. Vaatimus on aina ajankohtainen. Heti valintansa jälkeen uutisstudioon kiidätettynä hän MTV3:n Kymmenen uutisissa vieritti Helsingin kymmenen vuoden asuntorakentamiskurjuuden syyksi Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymisen. Lisäksi hän kaipasi ensimmäisenä tärkeimpänä asiana seudullista yhteistyötä. Haastattelu oli laadittu niin, että väliin näytettiin koululaisten ja vanhempien mielenosoitusta Roihuvuoressa, jossa koulu aiotaan lakkauttaa. Lapsiakin haastateltiin. Riittää tässä uudella kaupunginjohtajalla tehtäviä kaikilla saroilla. Asuntorakentamisen suhteen saa nähdä muuttuuko mikään. Niin kauan kuin ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen on bisneksen varassa voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Niin kauan kuin rakentamisessa voidellaan erilaisia intressejä voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Ja niin kauan kuin korruptio ja kähmintä näillä alueilla tuottaa hyvin voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Jussi Pajusella on ihan omiakin intressejä. Malmin lentokentän rakentaminen asuntoalueeksi hyödyttää aivan suoraan hänen ja sukulaistensa omistuksia ja hyvinvointeja. Toivottavasti Jussi Pajunen haluaa jäädä historiaan muuna kuin tahdottomana marionettina ja oman edun tavoittelijana. Seitsemässä vuodessa kyllä ehtii jotakin, jos vain näkemystä ja inhimillisyyttä piisaa. Niinkuin silloin 80- luvulla: Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen." http://www.sanomanetti.fi/2005/03/30/etusivu.htm Ja vuoden lopussa hän antoi sitten seuraavan haastattelun: "Maanantai 2005-12-12. Kirkko & kaupunki. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Tommi Sarlin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin. Oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, tasapainoisuus, vapaus. Komealta kuulostaa niiden arvojen lista, joita kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa työssään tavoitella. Omien eettisten periaatteiden tulee hänen mukaansa olla mietitty mahdollisimman pitkälle, kun päättää resurssien jakamisesta kaupungin johdossa. – Päätöstenteon jälkeen tulee pystyä elämään paitsi päätösten myös itsensä kanssa, Pajunen sanoo kaupungintalolla tilavassa työhuoneessaan." http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm#pitaakuva HBL Hufvudstadsbladet kertoi asiasta näin keskiviikkona 2006-11-08: "HFD PRICKADE PAJUNEN. Generalplanen gäller inte Malms flygfält. Jussi Pajunen var jävig att delta i beslutet då Malms flygfält planerades, säger HFD. Beslutet tog de flesta beslutsfattare i Helsingfors på sängen i går. ... Nuvarande borgmästare Jussi Pajunen (saml) var ordförande för stadsstyrelsen då förslaget till generalplan behandlades i styrelse och fullmäktige. HFD säger nu klart ut att Pajunen var jävig. Han var nämligen styrelseordförande för fastighetsbolaget Malmin Nova som är delägare i köpcentret i Malm. Bolaget hade tidigare anhållit om planeändring för att få utvidga köpcentret just med motiveringen att befolkningsunderlaget i Malm skulle bli större. ... – I och med generalplanen har bolaget kunnat vänta speciella fördelar. Därmed har Jussi Pajunen som ordförande i Malmin Novas styrelse varit jävig att delta i generalplanebeslutet i egenskap av stadsstyrelsemedlem, sägs i HFD:s utslag." HBL Hufvudstadsbladet. Camilla Berggren. Uutisen mukaan silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Pajunen osallistui asiankäsittelyyn ja päätöksentekoon kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Hän oli kysynyt asiaa kaupungin lakimiehiltä ja luottanut saamaansa vastaukseen, ettei ollut jäävi. Mutta elämässä ei aina kannata luottaa asiantuntijoiden sanaan, vaan itsekin on syytä pohtia päätöksen tekoa niin juridiselta kuin eettiseltäkin kannalta. Pajunen ei näemmä pohtinut tarpeeksi ja sai nyt kielteistä huomiota osakseen, kun kysymys on kuitenkin omasta arvostelukyvystä. Edellä on jo ohimennen sivuttu eettistä jääviyttä. Tämä korostuu nimenomaan tapauksissa, jossa ollaan omalla asialla, eikä siitä kerrota. Surullinen esimerkki tästä on SanomaWSOY:n Helsingin Sanomien pyrkimykset saada toinenkin tontti Eduskuntatalon edestä ja pyrkimyksistä kirjoittaminen lehdessä. Kysymys oli Konsernin etiikasta asiakkaitaan, lukijoitaan kohtaan. Tätä asiaa Sanomanetti pohti useaan otteeseen ja tässä ehkä ensimmäinen torstaina 1999-12-16: "Pertti Manninen: Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? Vastaus kysymykseen? Helsingin Sanomat antaa Ohjeitaan ja Mielipiteitään eräästä Helsingin keskeisestä kaavoituskohteesta Kampin alueella. Sinänsä pääkirjoituksessa olevat asiat ovat kannatettavia, koska niissä pyritään osoittamaan järjetön massiivirakentaminen kaupunkikuvan turmelijaksi. Paljon pahaa on Kampissakin jo tehty ja tuhoamisen pysäyttäminen on ehkä jo liian myöhäistä. Kuvaava esimerkki nykyisen menon hyväksymisestä on kirjoituksen loppulause: "Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin. Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi." Tällä lauseella Helsingin Sanomat hyväksyy alueen bisnes-slummiutumisen eikä kiinnitä huomiota siihen, että alueen avaruus katoaa vääjäämättömästi. Matalaa tilaa jää liian vähän, jäljelle jää jonkunlainen "hornankattila" yksikerroksine rakennuksineen. Lehti ei puutu ollenkaan joihinkin aikaisempiin päätöksiin, jotka nyt tuottavat satoa. Niihin kuuluu kaupunginjohtaja Pekka Korpisen Finnlines-Vuosaari-sotkut ja -lupaukset, joiden täyttäminen johtaa hirvittävään lopputulokseen. Lehti itse selostaa toisessa jutussa järjetöntä option puolustamistaan, joka johtaa vielä herkemmän alueen, eduskunnan edessä olevan alueen lopulliseen tuhoamiseen ja täyttämiseen. Sinne lykätään konserttitaloa kahteen kerrokseen ja Sanoman laajennusta ja ties mitä. Onko Sanoma-WSOY pistetty ansaan vai onko se mennyt sinne ahneuksissaan vapaaehtoisesti. Joka tapauksessa uusi rakennus ja vielä optiot sitovat Helsingin Sanomien kädet, niin että se on jäävi kirjoittamaan Helsingin keskustan kaava-asioista. Peruuttamaton tulee tapahtumaan. Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi. Se oli todellinen kulttuuriteko, jota kiittelisivät useat suomalaiset sukupolvet ja jonka ansiosta varmasti jäisi Suomen historiaan. sanomanetti.fi 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen." http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm#vastaus Sitten paria vuotta myöhemmin torstaina 2002- 03-14: "Kansallismaisema vuonna 2010? Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo. 14.03.02 Pertti Manninen, sanomanetti.fi Kuvannut ja kuvitellut Pertti Manninen. Raha ratkaisee! Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee. Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman. Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on! Helsingin Sanomat - jäävi? Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa. Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu. Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta. Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY. Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista. Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut. Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita. SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja. And so what? Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan. Pertti Manninen, sanomanetti.fi 14.03.2002." http://www.sanomanetti.fi/2002/03/14/kansallismaisema.htm Ja vielä paria vuotta myöhemmin torstaina 2004-04-15: "Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin. Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti. Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta. ”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään. Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä. Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.” Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY! Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori. Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana. Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät uudisrakennukset punaisella merkittyinä. sanomanetti.fi torstaina 15.04.2004." http://www.sanomanetti.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm Myöhemminhän SanomaWSOY katsoi viisaimmaksi luopua optiotontistaan ja saada takaisin alkuperäistä tehtäväänsä: olla kunnollinen asiakkaitaan, lukijoitaan palveleva tiedonvälittäjä, jonka jääviyttä kirjoittaa asioista ei ainakaan suoralta kädeltä voi osoittaa. Tottakai pörssiyhtiön tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto, mutta maksimin saavuttamiseksi asiakkaitakin täytyy kunnioittaa. Kovasti se on kuitenkin vaikeaa, koska kaapatessaan Ison Omenan elokuvateatterien vuokrasopimuksen omistamalleen Finnkino Oy:lle, Helsingin Sanomat unohti usein nähdyn lauseen, jossa kerrotaan Helsingin Sanomien kuuluvan samaan konserniin elokuvayhtiön kanssa. Netissä tästä oli maininta, ei paperilehdessä. Ehkä se oli harjoitelma tulevaisuutta varten, jolloin tylsä lause jätetään jutun lopusta pois. Miten sitten on jäävittömän kirjoittamisen laita. Tähän loppuun muistuma menosta Keski-Suomessa. Parhaillaanhan Keskisuomalainen kirjoittaa Jyväskylän kaupungin uudesta sähkövoimalaitoshankkeesta kovin innokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, kun Keskisuomalaisen emoyhtiö on menossa sinne vähemmistöosakkaaksi omaisuuttaan kartuttamaan ja nylkemään asukkaita korkeilla sähköhinnoilla. Tähän lopuksi aikaisempi otsikko ja juttu eräästä toisesta hankkeesta. Keski-Suomen Puhelin Oy:n hävittämisestä pois keskisuomalaisesta omistuksesta ja kaappausta varten perustetusta Fiotele Oy:stä. Siinä kävi köpelösti. Kaappaus epäonnistui, mutta kuitenkin kelvolliset kipurahat tuli, tosin miljoonat taisi mennä Elisa Oyj:lle, tälle etevämmälle kaappaajalle. Sanomanetti kirjoitti tästä torstaina 2000-03-23 ensin Keskisuomalaista lainaten ja sitten kommentin epäonnistuneesta bisneksestä: "Lehti bisnestensä vartijana. Keskisuomalainen ei jäävää itseään vaikka oli itse mukana pelissä! Muut lehdet: Keskisuomalainen, pääkirjoitus 24.3.2000. "Markkina-arvon mukaan Fiotelen pitäisi saada noin 30 miljoonaa markkaa eli 1,9 miljoonaa markkaa jokaiselle osakkaalle. Keski-Suomen Puhelimen määräävät tahot haluavat maksaa ainoastaan 1,2 miljoonaa markkaa tai hieman tätä enemmän. Tätä sopii nimittää ahneudeksi. He vetoavat aiempiin sopimuksiin ja unohtavat Fiotelen päätarkoituksen olleen päätäntävallan varjeleminen Keski-Suomessa." Muut lehdet: Keskisuomalainen, pääkirjoitus 24.3.2000. Kommentti: Joskus bisnes voi mennä päin peetä! Helsingin Puhelin Oyj eli nykyinen Elisa ei voi mitenkään lahjoittaa Keskisuomalaisen haikailemia summia joillekin kerjääjille. Se on yksityinen yhtiö, jonka pitää pitää osakkeenomistajiensa puolta. Jo tällaisten summien haikaileminen osoittaa millaisilla savijaloilla koko kaappausyritys oli ja kun nyt pupu on pöksyssä huudetaan apua. Bisnes mikä bisnes, joskus se voi mennä päin peetä. Ikävä kyllä! Lisäksi järjestely hyväksyttiin yhtiökokouksessa juuri "omin äänin", kun pienosakkaiden valtakirjoja hylättiin kyseenalaisesti ja Keskisuomalainen viivästytti tahallaan pienosakkaiden valtakirjojen keruuilmoitusta! sanomanetti.fi ma 27.03.00, pertti manninen." http://www.sanomanetti.fi/2000/03/23/etusivu.htm Jääviys tässäkin jutussa mainittiin. Jääviyshän olisi itse huomattava, mutta aikamme on nyt niin itsekäs, että eettiset toimintatavat on heitetty romukoppaan. Milloinkahan Jyväskylän seudun, entisen Jyvässeudun, asukkaat huomaavat, että paikallinen valtalehti kusee heitä silmään? Näin Suomessa varmaankin kaikkialla, missä paikallinen valtamedia on kadottanut eettisyytensä eikä kerro lukijoilleen omista intresseistään erilaisissa bisneksissä. Pääkirjoitus. Torstai 2006-11-09. Sanomanetti. Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html Sanomanetti lauantai 2006-11-11. Isänpäivä-extra! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys ja Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Ensin Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja sitten muutamia kommentteja. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä. Sunnuntai 2006-11-12. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jussi Pajusen olisi ollut hyvä muistaa sanonta "varovaisuus on viisautta", kun hän muutama vuosi sitten osallistui yleiskaavan käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Korkein hallinto-oikeus katsoi tuoreessa päätöksessään, että nykyinen kaupunginjohtaja oli jäävi, kun kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen, joka koski Malmin lentokentän osuutta yleiskaavassa. Malmin lentoaseman ystävät ry valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolla kolme vuotta sitten hyväksyttiin Helsingin yleiskaava 2002. Kaavassa on mukana Malmin lentokenttäalue, joka on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaavan valmistelun aikaan oli vireillä myös Malmin kauppakeskuksen laajennushanke. Pajunen oli asian käsittelyn aikaan paitsi kaupunginhallituksen puheenjohtaja myös Kiinteistö Oy Malmin Novan hallituksen puheenjohtaja. Yleiskaavaesityksen mukaan kentän kaavoittaminen asuinalueeksi vahvistaa Malmin aluekeskusta, sen palveluja ja vetovoimaa. Valittajien mukaan lentokentän alueelle suunnitellun asuinalueen rakentamisella on merkittävä vaikutus kauppakeskuksessa toimivien yritysten liikevaihtoon ja samalla kiinteistöyhtiön saamiin vuokratuloihin. KHO otti päätöksenteossaan huomioon myös Novan liiketoiminnasta saadun selvityksen, jonka mukaan yhtiön toiminnan kannalta on ollut huomattavaa taloudellista merkitystä, millaiseksi Malmin lentokentän maankäyttö osoitetaan. On aika luonnollista uskoa, että kauppakeskus hyötyy noin kilometrin päähän tulevasta uudesta isosta asuinalueesta. KHO katsookin, että kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana Pajusen olisi pitänyt jäävätä itsensä, kun yleiskaavaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa. Kun hän ei niin tehnyt, valtuuston myöhempi päätös oli oikeuden mielestä virheellinen ja KHO kumosi sen Malmin lentokenttää koskevalta osalta. Hallintomenettelylain tulkinta ei ollut tuomioistuimille kovin helppoa, Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että Pajuselle ja yhtiölle, joiden toiminnassa hän on mukana, ei kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksistä ole hyötyä. KHO:kaan ei ollut yksimielinen, vaan jääviyspäätös hyväksyttiin äänin 6-2. Vähemmistön mielestä kaava-asia liittyi kaupungin asuntotuotantoon, eikä Pajunen siksi ollut esteellinen osallistumaan yleiskaavan valmisteluun. Korkein hallinto-oikeus on sanonut viimeisen sanan, ja siihen on tyytyminen. Päätöksen merkitys ratkeaa vasta sitten, kun Malmin lentokentän tulevaisuus sekä Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke ratkeavat. Lopputuloksena voi hyvinkin olla, että Helsinki ei tarvitse kiisteltyä lentokenttäaluetta asumiseen, vaan kenttä jää nykyisille sijoilleen. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä. Sunnuntai 2006-11-12. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Helsingin Sanomilla on ollut käytettävissään KHO:n päätös. Tämä kirjoitus perustuu päätöksestä kirjoitettuihin uutisiin ja lehtijuttuihin. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Tämä unohtunut puoli asiasta on tuotu esille HBL:ssä, Hufvudstadsbladetissa keskiviikkona 2006-11-08 seuraavin sanoin: Etusivulla: "Pajunens problem berodde pä att han var styrelseordförande för bäde Edvard Pajunen och Malmin Nova. Bolagen är delägare i Malms köpcentrum. Man hade nyligen anhållit om rätt att bygga ut med ökat kundunderlag som motivering." Uutisessa: "Bolaget hade tidigare anhållit om planeändring för att få utvidga köpcentret just med motiveringen att befolkningsunderlaget i Malm skulle bli större." Lisäksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa jätetään kertomatta, että Jussi Pajunen oli käsitellyt ja päättänyt asiasta, Helsingin yleiskaavasta 2002, myös valtuutettuna kaupunginvaltuustossa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus-hyväksyminen Helsingin maaryöstöön alkoi konkreettisesti torstaina 2006-06-22 "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu". Nyt tässä pääkirjoituksessa 2006-11-12 "KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä" tästä alueliitosesityksestä käytetään hiukan, ehkä aika paljonkin, huvittavaa nimeä: "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Jostain kumman syystä pääkirjoituksen kirjoittaja ei ole lukenut omaa lehteäänkään. Ei tämä hanke ole Sipoosta vaan perseestä lähtöisin. Linkkejä aikaisempaan Nettisanomien kirjoitteluun: Pääkirjoitus. Jääviys on itse huomattava. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#jaaviys Suuri maartyöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#suurimaaryosto4 Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista. http://www.sanomanetti.fi/2006/10/13/etusivu.html#listahelsingin Sunnuntai 2006-11-12. Pääkirjoitus. Sanomanetti. Pertti Manninen. Liite. Keskisuomalainen maaryöstö ja jääviys yleisemminkin: "Oulussa ministeri Suvi Linden kaatui viheriölle. Jyväskylässä on pistetty vieläkin paremmaksi: kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ja kumppanit kaavoittavat golf-kenttää yksityisten maille maanomistajien vastustuksesta välittämättä. Golf-sokeutta Suomen maassa. http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/golfsokeuttasuomessa.htm Jyväskylän hanke hankkia pakolla maata golf-kenttää varten: Suomalainen sosialisointi Jyväskylässä. Kaavaryöstö etenee. Raportti Itsenäisyyspäivän aattona 2002. http://www.sanomanetti.fi/2002/12/05/etusivu.htm Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen erorahajupakka: Pekka Kettunen ja potkut. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/03/kettunen.htm Pekka Kettusen erorahajupakan jatko-osa: "Saivarteleva hallinto-oikeus." Keskisuomalainen. Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Sanomanetti: Pekka Kettunen - Paska ei pöyhien parane. http://www.sanomanetti.fi/2005/04/05/etusivu.htm Sanomanetti lauantai 2006-11-11. Isänpäivä-extra! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys ja Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sanomanetti. Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
| http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Sanomanetti torstai 2006-11-23. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). Lue! Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html#matti Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) vaatii, että Helsingin Sipoolta haluamille alueille on saatava tuhansien tonttien tarjonta. Torstaina ilmestyneessä Rakennuslehdessä Vanhanen moittii kovin sanoin pääkaupunkiseudun kuntia tonttitarjonnan rajoittamisesta. Vanhanen on esittänyt tukensa Helsingin vaatimuksille saada osia läntisestä Sipoosta asuntorakentamista varten. Syyksi Vanhanen ilmoittaa tarpeen lisätä Helsingin seudun tonttitarjontaa. Vanhasen mukaan Sipooseen rakentaminen on vasta ensiaskel. Hänen mukaansa syyllisiä pääkaupunkiseudun tonttien korkeaan hintatasoon ovat kaikki alueen kunnat. HS Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Perjantai 2006-11-24. Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22. Inrikes. Nästan alla sibbobor ratar Helsingfors. Nio av tio invånare i Sibbo motsätter sig att sydvästra Sibbo fogas till Helsingfors. Men is sydvästra delen av kommunen är motståndet betydligt mindre än i kommunen i övrigt, enligt en undersökning. Fem procent säger ja till en sammanslagnuing. HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22. HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22. Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver. Sibboborna har ändrat sig Sibboborna vill inte höra talas om en gränsjustering. Den saken blev entydigt klar i enkäten som Taloustutkimus har gjort. Till och med i sydvästra Sibbo motsätter sig 78 procent av invånarna inkorporering med Helsingfors. I våras motsatte sig Sibbo kommun fortfarande huvudstadsregionens ambitioner att växa österut. Sedan dess har kommunledningen vänt sin kappa. Sibbo överger Östra Nylands förbund. Generalplanen siktar på en fördubbling av invånartalet inom 20 år och uppges på sikt ge plats för upp till 80 000 invånare. Därtill efterlyses ett tvång för samtliga 14 kommuner i Helsingforsregionen att samarbeta i fråga om boende, markanvändning och trafik samt gränslös service. Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver. Bara 27 procent är emot en kraftig tillväxt. Argumenten från Helsingfors har föråldrats. Utlåtandet som stadsstyrelsen godkände i måndags gör stort nummer av att Sibbo inte hittills har velat se sig som en del av huvudstadsregionen. Nu är läget radikalt annorlunda. En god princip är att det alltid måste vara tillåtet att ändra sig. Den principen kan inte heller statsrådet med gott samvete bortse från. Återstår argumenten om att Helsingfors har större kapacitet än Sibbo, i synnerhet i fråga om medel för finansiering av teknisk och social infrastruktur. Men påståendet om att Sibbo kommuns budget inte räcker till är inte alls vattentätt. Obeslutsamheten i Vanda tydliggör att Helsingfors annekteringsplan är ett politiskt ohållbart projekt. Inom samlingspartiet finns ny insikt om att den kommunala självbestämmanderätten inte är någonting att leka med. För centern är Sibbofallet också en het potatis som det är lätt att bränna fingrarna på i val. Vanda vägrade finna sig i länsstyrelsens tidtabell. Utlåtandet behandas först efter att utredningsman Pekka Myllyniemi är färdig med sitt arbete, vilket ju också är mera meningsfullt. Det är inte alls uteslutet att Myllyniemi koncentrerar sig på det väsentliga: att metropolen Helsingfors får möjlighet att växa också österut. Det är en alldeles annan sak än att låta staden Helsingfors överta den del av Sibbo som har det starkaste skatteunderlaget. I bästa fall får vi om en dryg vecka höra att utredningsmannen tar ställning för oförändrade gränser och utvecklat samarbete, eventuellt till och med metropolförvaltning i två plan. Omöjlig och onödig, kan man säga om inkorporeringsidén. Sibbo kommun vill tillväxt, vill samarbete. Därför borde i princip inga hinder numera föreligga för ett samarbete kring Helsingforsmarken i Sibbo. Det är bara att göra på samma sätt som i Alberga, där Esbo och Helsingfors delade på den byggrätt som Esbo ritade in på mark som Helsingfors ägde. Det blev möjligt när Helsingfors hade gett upp hoppet om inkorporering – och Esbo hade funnit sig i tanken på Alberga som ett storcentrum. Fast det är klart, ekvationen kompliceras av markägoförhållanden – och av storskogen. Allt tal om inlösen av mark, för att inte tala om tvångsinlösning, har i onödan förvirrat diskussionen. I praktiken finansieras den kommunala infrastrukturen med det mervärde planläggningen ger, oberoende av om det sker i Sibbo eller i Helsingfors. Ingen behöver tro att Helsingfors vill plöja ner skattemedel i Östersundomtrakten. Frågan är bara hur markägarna skall behandlas. I den mån likviditetsproblem uppstår i början av utbyggnaden är problemen lätt lösta med bankens hjälp. På längre sikt kan finansieringen av gator, vattenförsörjning, skolor och daghem byggas in i det markanvändningsavtal som ingås med markägarna. Exemplet Storåker i Esbo visar att detta kan lyckas bra. För markägare är det mera attraktivt att sälja byggrätt än råmark. Risken för att man skall ha gjort en dålig affär är mindre och efterfrågan fortsätter att växa. Man kan anta att avtalsvägen leder till snabbare resultat än inlösen, med allt vad besvär heter. Problemen konkretiseras i Sibbo storskog. Enligt statens tekniska forskningscentral VTT är en metrobaserad tätort i sydvästra Sibbo inte förenlig med skydd för skogens randområden och dess ekologiska korridorer till kusten. Bättre för huvudstadsregionens östra lunga vore det att satsa på en tågbaserad tillväxt längre norrut i Sibbo. I så fall är nyttan för östra Helsingfors kanske inte lika stor. Det ligger mycket i Sibbokraven på en regional miljöprövning av olika spåralternativ och olika strukturmodeller. Alla möjligheter till vettiga lösningar finns nu, när kommunen själv är inställd på att hjälpa till. Johanna Westman HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralg Sundberg. Onsdag 2006-11-22. Sibbo nobbar Helsingfors Nio av tio Sibbobor går emot Helsingfors planer på att inkorporera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Det visar en enkät som Taloustutkimus utfört bland 1 001 Sibbobor. – Resultatet gläder oss oerhört. Vi är glada över att sibboborna med så här överväldigande siffror stöder sina egna folkvalda politiker, säger Christel Liljeström (sfp), ordförande för kommunstyrelsen i Sibbo. – Jag hoppas att enkäten inte avfärdas. Vi vill att budskapet ska höras. Enkätresultatet får inte bli en samling fromma förhoppningar, säger Susanna Vuorinen (saml). Hon sitter i kommunfullmäktige och bor själv i det inkorporeringshotade sydvästra Sibbo. Vuorinen är också medlem av det parti som aktivast drivit inkorporeringen i Helsingfors. Hon hör till samma parti som stadsdirektör Jussi Pajunen och stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori. – Invånarna i Sibbo är väldigt tydliga i sin åsikt. De vill att kommunen ska förbli självständig och att de nuvarande gränserna ska gälla. Dessutom stöder de vår nya strukturplan som utgår från att Sibbo ska växa med 40 000 nya invånare före år 2025, säger Eva Kuntsi (sdp). Redan tidigare har medborgaradressen mot inkorporeringsplanerna samlat 14 000 namnteckningar. Drygt 1 300 anmärkningar har lämnats in mot inkorporeringsplanen. – I fullmäktige har vi ett förslag om en folkomröstning. Hur det blir är inte avgjort. Min åsikt är att utredningsman Pekka Myllyniemi borde ta ställning en folkomröstning i sitt förslag, säger Liljeström. Vid Taloustutkimus är forskningschef Jari Pajunen förvånad över de tydliga enkätsvaren. – Vi ställde fem frågor och svaren är mycket entydiga. Förvånansvärt få personer svarade ”vet ej”. Folks modersmål, adress och partitillhörighet verkar inte heller ha haft någon betydelse. – Den slutsats vi drar med utgångspunkt i den här enkätundersökningen är att Sibboborna entydigt och odelat står bakom ett självständigt Sibbo som inte naggas i kanterna någonstans, säger kommundirektör Markku Luoma. Som jurist är han förvånad över att Sibbo nu drabbats av två olika gränsjusteringsprocesser. – Först anhängiggjorde Helsingfors sin inkorporeringsplan. Den är inte avförd eller slutförd. Då inrikesministeriet upptäckte brister i Helsingfors förslag utsågs en utredningsman som ska utreda samma sak men utan de uppdagade bristerna, säger Luoma. Utåt och med lekmannaögon ser det ut som spelreglerna skulle ha ändrats medan spelet ännu pågår. Ralf Sundberg Understöds annektering? Helsingfors vill annektera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Tusen sibbobor tillfrågades om sin åsikt. (Grafik) Alla svarande, 1001 personer, procent Ja 6 Kan inte säga 6 Nej 89 Per område Södra Sibbo 436 pers.* Ja 7 Kan inte säga 7 Nej 86 Per område Norra Sibbo 565 pers. Ja 5 Kan inte säga 4 Nej 91 Per område Sydvästra Sibbo 138 pers. Ja 9 Kan inte säga 12 Nej 78 *Inkluderar sydvästra Sibbo Källa: Taloustutkimus Taloustutkimus frågade också: Blir områdets service bättre ifall sydvästra Sibbo ansluts till Helsingfors? En drygt fjärdedel anser att det blir bättre, en tredjedel att det blir oförändrat och en dryg tredjedel att det blir sämre. Vad ser med Sibbos servicenivå om inkorporeringen verkställs? Var tionde tycker att det blir bättre, två tredjedelar anser att det blir sämre. Vad anser ni om att Sibbo ska växa med 40 000 invånare före 2025? Nio procent tycker att det är bra, trettiosju procent förhåller sig rätt positivt, en fjärdedel förhåller sig neutralt och drygt en fjärdedel negativt eller mycket negativt. Vad är det bästa för Sibbo? Åttiofyra procent tycker att Sibbo ska förbli en självständig kommun med oförändrade gränser. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralf Sundberg. Onsdag 2006-11-22. --- HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. Gränsen är nådd. I ett försök att rättigfärdiga olaga gärningar har Helsingforsledningen med Pajunen och Vapaavuori i spetsen nu beslutat att befästa tidigare Helsingfors-beslut i en laglig ordning. Det är ju lovvärt att inse att man handlat orätt. Hela asffären ter sig motbjudande till sitt innehåll av oredovisade markbytesaffärer med Vanda, förbigående av demokratiska principer och god förvaltingssed, olagligheter med mera. Saken blir inte bättre av att herrarna i förväg myglat och förvissat sig om stöd hos landets regering. Kommunminister Manninens ambitioner i saken känner inga gränser. Han har tillsammans med andra ministrar hastat att binda sig vid löften och tvingats kalla in förlikningsmannen Myllyniemi atta medla i tvisten. Vi kan bara hoppas och be att denne är rättfärdig och sin uppgift mogen. Börjar inte medborgarna tröttna pä beslutsfattare som i sitt gränslösa begär efter makt, penningar och sin nästas egendom beter sig totalt utan hänsyn till andra. Som inte skyr några medel. Vi borde inse att gränslösa individer är destruktiva, både för sig själva och för andra. Om ingen tidigare satt gränser för sådant beteende och visat någon mänsklig värdighet är det dags att vi Sibbovargar gör det. I vårens rikdagsval har alla de som bor i staden och på landet, och vill stöda Sibbo, en möjlighet att välja bort partier och ideologier som de inblandade herrarna representerar. Räcker det inte med ett obeboeligt och obebott Helsingforscentrum dit rotlöst folk utifrån söker sig tillfälligt? Där människan huvudsakligen lockas att tillfredsställa onyttiga, osunda begär och inte lockas till att bo. Räcker det inte med illamående, obeboeliga, östra stadsdelar? Rika och mäktiga kan förskansa sig på Skatudden eller köpa sig strandtomter i Sibbo medan svaga, små och utsatta tvingas må illa i dåligt planerade förstäder. Räcker det inte med den förstörelse av omgivning och natur som hamnen i Nordsjö åstadskommit? Man åberopar nationell nytta. Hur kan befolkningens illamående och omgivningens förströrelse vara nationen till nytta? Ingenting blir bättre av att Helsingforseländet flyttas till Sibbo. Någon gräns skall det finnas, och för vår del går den här, vid Sibbogränsen. Vi vill inte delta i en destruktiv aktivitet. Vi vill erbjuda hälsosammare, människavärdigare och hållbarare omgivning åt våra barnbarn, åt våra små, svaga och utsatta. Helsingforsledningen bör möta det egna ansvaret, de egna planeringsmisstagen. De kunde sätta sin energi på att städa upp hemma i stället för att sprida på lorten. Vapaavuori, Pajunen och Manninen kunde gå in i sig själva och inte återkomma i första hast, fast det gör ont. Sånt är hälsosamt. Att möta sig själv. Lars Ådahl läkare Sibbo. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html#matti Suuri maaryöstö. Osa 0. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Mm. "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. (Kirkko & kaupunki 2005-12-14). http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm Osa 1. Maaryöstö. Pääkirjoitus. http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto Osa 2. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme [IS:n] pääkirjoitusta. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto Osa 3. Suuri maaryöstö. Osa 3. ” … [Paavo] Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” (HS) & [Mari] Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. "Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin." (Suomenmaa). ”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” (HS). http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 Osa 3.2. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. & Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-08. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin Osa 3.3. Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo Osa 4. Suuri maaryöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Osa 4.1. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus: Jääviys on itse huomattava. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys Osa 4.2. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja Osa 5. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html#matti http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html#rakennuslehti Liite. Muut lehdet. Rakennuslehti. Rakennuslehti. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Torstai 2006-11-23. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel 23.11.2006 Pääministeri Matti Vanhasen mukaan hallitus seisoo Helsingin takana Sipoon kysymyksessä. Uudet rajat ovat kuitenkin vielä auki ja Helsingin on sitouduttava nopeaan rakentamisaikatauluun. ”Pääkaupunkisedun tonttien sietämätön hintataso johtuu pelkästään siitä, että alueen 15 kunnassa ei ole kannettu huolta tonttitarjonnasta. Kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde on tolkuton”, pääministeri Matti Vanhanen sanoo vallan kammarissa, pääministerin tilavassa virkahuoneessa valtioneuvoston linnassa. Ikkunasta näkyy marraskuuksi yllättävän aurinkoinen Senaatintori. Suomen EU-puheenjohtajuus pitää Vanhasen kiireisenä, mutta silti häneltä liikenee aikaa asunto- ja maapolitiikan pohtimiseen. ”Asuntopolitiikka on tavallaan politiikan leipälajini, vaikka en olekaan ehtinyt siihen viime aikoina kovin paljon keskittyä.” Asumisen ja maankäytön kysymykset olivat aikoinaan keskeinen kimmoke siihen, miksi Vanhanen lähti kunnallispolitiikkaan. Pohjois-Espoossa pantattiin vuosikymmeniä omakotitalojen rakennuslupia ja tontteja, joten nuoret joutuivat hänen mukaansa muuttamaan kotiseudultaan pois. ”Kyllä se harmitti”, hän muistelee rakentamiskieltoa. Vanhanen naurahtaa, että koko pääkaupunkiseudulla on nyt tonttipulan myötä samankaltainen tilanne kuin aikoinaan Espoossa. Raju tonttien ylikysyntätilanne heijastuu rakentamisen koko ketjuun aina vanhojen asuntojen korkeaan hintatasoon saakka. Tonttien tarjonnassa on selkeä pullonkaula, mutta silti kaavoittajat vetoavat varastossa oleviin miljooniin kerrosneliöihin. ”Kaavojen kerrosneliöistä ei ole mitään hyötyä, jos ne eivät vastaa ihmisten kysyntää”, Vanhanen sanoo. Kunnat pelkäävät ryntäystä Vanhasen mukaan Helsingin seudun kunnat rajoittavat tonttitarjontaa, koska ne pelkäävät maapolitiikan avaamisen johtavan hallitsemattomaan muuttovirtaan. ”Jokainen kunta katsoo vain omaa napaansa. Jos kaikki alueen kunnat lisäisivät tasatahtiin tonttitarjontaansa, mihinkään kuntaan ei kohdistuisi muuttoryntäystä. Tonttien hinnat laskisivat ilman muuta ja vanhojenkin asuntojen hinnat tasaantuisivat tai laskisivat”, Vanhanen pohtii. Hänen maapoliittisen ajattelunsa ydin onkin, että uskottava näkymä riittävästä tonttitarjonnasta tervehdyttäisi asuntomarkkinoita ja pudottaisi hintoja. Kaavoitusmonopolia hallitsevien kuntien tärkein tehtävä olisi tarjota riittävästi tontteja. ”Tontin etsijällä ei saa olla sellaista tunnetta, että tavara loppuu kesken.” Vanhanen kertoo käyttäneensä pääministerin asemaa kasvualueiden päättäjien herättelyyn, jotta nämä lisäisivät tonttitarjontaansa. Jo hallituskauden alkuvaiheessa hän peräänkuulutti tuhansien tonttien lisätarjontaa Helsingin seudulle, mutta mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut. ”Nykytilanteesta hyötyvät pankit, sillä kalliiden hintojen takia ne saavat pitkillä asuntolainoilla 30 vuoden asiakassuhteita. Myös koko rakennusalalle tämä on hyvin myönteistä aikaa”, Vanhanen pohtii. Sipoo on ensiaskel Vanhanen on päässyt tonttikysymyksessä hallituskauden viime metreillä puheista tositoimiin. Tonttipula on keskeinen syy siihen, miksi hän tukee Helsingin pyrkimyksiä käyttää Sipoossa sijaitsevia alueita asuntorakentamiseen. ”Sipoossa pitää saada aikaan tuhansien tonttien tarjontanäkymä. Myös muut Helsingin seudun kunnat on saatava lisäämään tonttitarjontaansa.” Vanhanen sai tietää Helsingin aikeista vain hieman ennen kuin asia meni kaupungin päättävien elinten käsittelyyn. ”Minulle kerrottiin Sipoon ideasta ja sanoin, että olen valmis tukemaan periaatetta.” Parasta aikaan kuntaministeri Hannes Mannisen asettama kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi pohtii Helsingin ja Sipoon välistä kiistaa. Helsinki on hakenut valtioneuvostolta rajasiirtoa. ”Tämä on niin tärkeä asia, että sitä viedään eteenpäin. Rkp ei ole voinut tätä hyväksyä, mutta keskustan ja sosiaalidemokraattien kesken asiasta on hallituksessa poliittinen sopu”, Vanhanen kertoo. Hän kuitenkin sanoo, että Helsingin esittämät rajat eivät välttämättä toteudu. ”Periaatetasolla Helsingillä on vahva tuki takanaan, mutta yksityiskohdat eivät ole välttämättä ne, mitä kaupunki on esittänyt. Asia pitää tehdä niin, että se on reilu myös Sipoon kannalta. Selvitysmiehen työ on nyt ratkaisevan tärkeä.” Vanhanen tarkentaa, että Helsingin pitää keskittyä yhdyskuntarakenteen kannalta käyttöön otettaviin alueisiin eivätkä kaikki vaaditut alueet siihen sovellu. Myös Sipoon kehitysnäkymät on otettava huomioon. Hallitus käsittelee Helsingin rajansiirtohakemusta joko–tai-asiana eli se joko hyväksytään tai hylätään. Ennakkoehtona Vanhanen sanoo painokkaasti, että Helsingin on sitouduttava Sipoossa nopeaan rakentamisaikatauluun, ja alueella on ruvettava tapahtumaan heti. ”Minusta sinne pitäisi suunnitella puutarhakaupunkityyppisiä satelliitteja olemassa olevan infrastruktuurin varrelle. Helsingillä on voimavaroja rakennuttaa kunnianhimoisia yhdyskuntia.” Pitkä laina-aika nostanut hintoja Vanhanen lisäisi tonttitarjontaa myös muualla pääkaupunkisedulla nimenomaan taajamien yhteyteen. ”Helsingin seudulla on valtavasti 10 000–20 000 asukaan taajamia, joissa on kaikki palvelut olemassa. Alueita on helppo laajentaa ympyrän muodossa kortteli korttelilta, jolloin välimatkat palveluihin eivät kasva pitkiksi. ”Peräänkuulutan poliittista tahtoa, että Helsingin seudun ja muiden kasvukeskusten kunnat lisäisivät tonttitarjontaansa.” Vanhanen korostaa, että omakotitonttien lisääminen ei ole poissa muusta asuntotuotannosta. Suomalainen järjestelmä osaa rakentaa tehokkaasti isoille alueille asunto-osakeyhtiöitä, mutta omakotipuolella on selvä pullonkaula. ”Tämän niukkuuden hintavaikutuksia kansalaiset maksavat nyt pitkinä asuntolainoina. Ihmisten pitäisi antaa itse valita, miten he haluavat asua.” Hän pitää selvänä, että pitkät asuntolainat ovat olleet osaltaan nostamassa asuntojen hintoja. ”Niiden myötä asunnoista on oltu valmiita maksamaan kaupantekohetkellä enemmän kuin olisi ollut kohtuullista.” Vanhanen ei ole suoranaisesti huolestunut siitä, että kansalaiset ovat ottaneet ylisuuria asuntolainoja. ”Toivottavasti kotitalouksien joustomekanismit ovat riittäviä eikä liian moni ole venyttänyt laina-aikoja jo valmiiksi liian pitkiksi, jotta laina-ajan jatkaminen mahdollistaa joustoja”, Vanhanen sanoo, ja siirtyy asuntoasioista muihin pääministerin tehtäviin. Oven takana odottaa valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. Rakennuslehti. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Torstai 2006-11-23. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html#rakennuslehti Rakennuslehti: http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=9016&paiva=23.11.2006 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/30/etusivu.html Sanomanetti torstai 2006-11-30. Suuri maaryöstö. Osa 6. Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristiina Lyytikäinen: "Olemme luulleet, että elämme demokraattisessa maassa, demokraattisessa Suomessa, mutta ei näin oikein ole, juridiikka ei toimi ja meistä tämä on ihan meidän lakiemme vastainen." Nelonen. Kahdeksan uutiset 2006-11-30. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/30/etusivu.html http://www.sanomanetti.fi/2006/11/30/etusivu.html#suurimaaryosto6 Sanomanetti torstai 2006-11-30.  Kuva. "Hämärä laskeutuu talvisena iltana täysikuun aikaan". Keskiviikko 2006-11-01. Laukaa. S-market ja Lidl. Pertti Manninen.Kuva. Suuri maaryöstö. Osa 6. Selvitysmies Pekka Myllyniemi esittää "kompromissia": Helsinki saakin ryöstää 50 km2:n sijasta vain 30 km2! Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristiina Lyytikäinen: "Olemme luulleet, että elämme demokraattisessa maassa, demokraattisessa Suomessa, mutta ei näin oikein ole, juridiikka ei toimi ja meistä tämä on ihan meidän lakiemme vastainen." Nelonen. Kahdeksan uutiset 2006-11-30. Manninen: Epäilyt selvitysmiehen puolueettomuudesta loukkaavia Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) pitää Sipoon kuntajohdon epäilyjä selvitysmies Pekka Myllyniemen puolueettomuudesta törkeinä. Sipoo jätti keskiviikkona korkeimpaan hallinto-oikeuteen Myllyniemen valinnasta valituksen, jonka mukaan hän ei ole lain edellyttämällä tavalla puolueeton ja objektiivinen tehtävässään. "Minusta tämä on loukkaavaa Sipoon kuntajohdon osalta. Selvitysmies on tehnyt tämän päätöksen virkavastuunsa mukaisesti", Manninen sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa. Mannisen mukaan kuntajakoselvittäjän raportti oli hyvin perusteltu ja laadittu etenkin, kun se valmistui tiukassa aikataulussa. Hallituksen tavoitteena on tehdä asiassa päätös vielä tämän vaalikauden aikana. Myllyniemen selvitys lähtee ensin käsiteltäväksi lääninhallitukseen, joka hankkii siihen tarvittavat lausunnot maanmittaustoimistolta ja maistraatilta. Tämän jälkeen esitys on kuulutettavana kunnissa. Kuntien tulee antaa näkemyksensä asiassa helmikuun alkupuolella, minkä jälkeen sisäministeriö valmistelee asian valtioneuvostolle. STT torstaina 2006-11-30. Sipoo antoi murskatuomion Myllyniemen esitykselle Sipoo tyrmää täysin selvitysmies Pekka Myllyniemen esityksen kuntarajojen muuttamisesta. Sipoon johdon mukaan alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) sai sellaisen raportin kuin oli tilannut. "Koko selvitysmiesepisodin ainoa tehtävä on ollut luoda kaunis kuorrutus Helsingin kaupungin ja eräiden johtavien ministerien kelvottomista aineksista yhdessä leipomalle kakulle", sivaltaa Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen (r). Sipoon mielestä tilanteessa olisi rajojen siirron sijaan pitänyt tutkia esimerkiksi sitä, kuinka valtion omistuksessa olevat rakentamattomat maa-alueet saataisiin nopeasti asuntotuotannon käyttöön. Sipoon johdon mielestä koko hanke on merkki Helsingin päättäjien kyvyttömyydestä ratkoa sisäisiä poliittisia näkemyserojaan. STT torstaina 2006-11-30- Lue myös! Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). Lue! Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/11/30/etusivu.html#suurimaaryosto6 http://www.sanomanetti.fi/2006/12/03/lehti.html#eksyiko Sanomanetti. Pääkirjoitus. Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen? Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-12-03. Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen? Sipoonkorpi, mikä se on.? En ole siellä käynyt, mutta lehtien kirjoituksista päätellen se on iso luonnontilassa oleva koskematon alue. Ja tällainen on jäänyt maan pääkaupungin kupeeseen. Sipoolaiset ansaitsevat kiitoksen siitä. Keskustan pohjalainen kansanedustaja Mari Kiviniemi asettuu nyt kevään maaliskuun 2007 vaaleissa ehdokkaaksi Helsinkiin. Samoin tiedetään myös pääministeri Matti Vanhasen harkitsevan vaalipiirinsä muuttoa Uudeltamaalta Helsinkiin. Tällaisetko itsekkäät tavoitteet pakottavat esiintymään maaryöstön puolestapuhujina? Kansanedustaja Mari Kiviniemi on jossakin kirjoituksessaan käyttänyt sanontaa, että maailmassa (tällä maapallolla) ei ole yhtään pääkaupunkia, joka ei olisi kasvanut joka suuntaan. Helsingin tapauksessa siis myös itään. Kannattaisi kuitenkin hänen ja maan hallituksen ja helsinkiläistenkin ajatella näinkin: Olisiko ylvästä olla maailman ainoa pääkaupunki, jonka kupeessa on täysin koskematon luonnontilassa oleva korpialue? Siis ainoa maailmassa. Olisiko tällaisella seikalla mitään arvoa? Sipoolaiset ovat tämän meille suomalaisille mahdollistaneet. Onko oikein, että nyt joidenkin epämääräisten ja perusteiltaan kestämättömien perustelujen varjolla ollaan Sipoonkorpeen ja sen läheisyyteenkin koskemassa? Onko pääministeri Vanhanen tyhmä vai häikäilemätön vai jopa molempia? Pääministeri Matti Vanhasella olisi ollut mahdollisuus selvittää Helsingin aluevaatimusten laillisuus etukäteen. Näissä selvityksissä olisi mitä ilmeisemmin selvinnyt, että kuntajakolain kriteetit eivät mitenkään täyty näissä Helsingin aluevaatimuksissa. Lain mukaan molempien kuntien pitää hyötyä rajamuutoksista. Kovin vaikeaa on nähdä, että Sipoo jotenkin hyötyisi siitä, että siltä katoaisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuuden miljoonan euron vuosittaiset, siis vuosittaiset, verotulot. Esimerkiksi. Jos pääministeri on jättänyt tällaiset laillisuusseikat selvittämättä, hän on tyhmä. Jos hän on ne sen sijaan selvittänyt ja siitä huolimatta kertonut suullisesti ja kirjallisesti monessa yhteydessä myönteisen kantansa Helsingin vaatimalle rajansiirrolle, hän on häikäilemätön. Miten hän voisi olla molempia yhtaikaa? Jotenkin näin: Hän jatkaa tukensa antamista Helsingin hankkeelle, joka kepulikonstein onkin muuttunut sisäministeriön ja kuntaministeri Hannes Mannisen hankkeeksi. Nyt pääministeri onkin joutunut yllättäen (?) hallinnollisella vastuulla toimivaksi. Hän ei olekaan enää pelkästään poliittinen toimija tässä asiassa. Oikeuskansleri Paavo Nikula on tiettävästi moneen kertaan varoittanut ministereitä lausuntojen antamisesta. Kyllähän lausuntoja toki voi antaa, mutta lausunnon antajan on sitten huomattava, että hän tulee helposti jääviksi päättämään asiasta. Näin näyttää käyneen jo nyt pääministeri Matti Vanhaselle, valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle ja tietenkin tälle soppamestari-kuntaministeri Hannes Manniselle. Aikaisemmin asiaa kommentoidessani olen käyttänyt ilmaisua (muistinvaraisesti) "Hallitus olisi paljon rehellisempi, jos se säätäisi lain, että Helsinki saa Sipoolta maata". Tällä ilmaisulla tietenkin tarkoitin, ettei mikään hallitus, mielestäni, uskaltaisi sellaista säädätyttää eduskunnalla. Ehkä tulevaisuudessa voikin, kuka senkään tietää? Helsingin Sanomat on jo ottanut heti kantaa tulevaan oikeusprosessiin Sipoo on ilmoittanut, ettei se aio tyytyä siihen, että siltä viedään maata yhtään neliösenttiä. Se on ilmoittanut, että kun tällainen päätös tulee, niin siitä seuraa ehkä vuosiakin kestävä oikeusprosessi, lopullisen päätöksenhän asiasta tekee KHO. Sipoo on jo valittanut selvitysmies Pekka Myllyniemen jääviydestä. Hän on tiettävästi ennen selvitykseen ryhtymistä lausunut jotain asiasta. Lisäksi hän näyttää ulkopuolisestakin olevan epäpätevä, koska hän ei ole juristi ja asiahan näyttää olevan nimenomaan juridinen: täyttääkö liitosehdotus nykyisen voimassa olevan lain vaatimukset. Aika näyttää. Helsingin Sanomat on Myllyniemen selvityksen jälkeisenä päivänä perjantaina 2006-12-01 kirjoittanut pääkirjoituksensa Sipoon pitäisi kyetä näkemään kokonaisetu ensimmäisessä kappaleessa: "Myllyniemi rajasi alueen sen kokoiseksi, että osaliitokselle on kestävät asialliset ja oikeudelliset perusteet." Niinpä. Trial by newspaper-menettelyä pahimmillaan. Lehdellä on tietenkin oikeus uskoa ja uskotella näin, mutta onko "osaliitoksella" oikeudelliset perusteet, se jää nähtäväksi. Ja siitä ei päätä Helsingin Sanomat eikä päätoimittaja Janne Virkkunen, joka on jotenkin häärännyt asian taustalla. Saman päivän 2006-12-01 pääuutissivulla koko aukeaman levyisessä jutussaan lehti jatkoi tätä ennakointiaan mahdollisesta oikeudenpäätöksestä. Vai antoiko lehti ohjeitaan KHO:n jäsenille? Miltei koko pääuutissivun levyisessä otsikossa luki: "Helsinki saamassa Sipoosta aiottua pienemmän siivun". Siis saamassa. Miten maakunnissa suhtaudutaan näihin Helsingin herrojen puuhasteluihin? Keskisuomalainen -lehti, jota aika säännöllisesti seuraan, ei ole kirjoittanut asiasta. Tämä tietenkin sillä varauksella, että kirjoittelu on jäänyt jonkun matkan johdosta huomaamatta. Yritin tarkistaa asiaa netistä, mutta en kyllä löytänyt yhtään pääkirjoitusta tai päätoimittaja Erkki Laatikaisen päätoimittajan kolumnia, jossa asiaa olisi käsitelty. Perjantaina 2006-12-01, siis selvitysmies Pekka Myllyniemen julkaiseman selvityksen seuraavana päivänä, selvityksestä Keskisuomalainen ei kirjoittanut riviäkään. Asia rupesi sen verran kiinnostamaan, että kävin kirjastossa lukemassa kaikki sinne tulevat, perjantaina ilmestyvät päivälehdet. Saldo oli seuraava: Selvityksestä kirjoittivat: Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset Viikkolehti, Maaseudun tulevaisuus, Suomenmaa, Tiedonantaja (ennakoiden), Uutispäivä Demari, Aamulehti ja Savon Sanomat. Asiasta ei kirjoittanut: Keskisuomalainen. Sipoo mainittiin lehdessä Vihreä lanka, jonka painoaikataulu ja toimitustapa lienevät sellaiset, että kaikki torstain asiat eivät ehdi perjantain lehteen. Tiedonantaja mainitsikin Sipoo-jutussaan, että Myllyniemen selvitys ei ehdi lehden tähän numeroon. Kirjastoon tulee lisäksi lehdet KD Kristillisdemokraattinen viikkolehti ja Kotimaa, joiden ilmestymispäivä on torstai. Kirjaston nimi on Laukaan pääkirjasto. HBL Hufvudstadsbladet, joka ei tule keskisuomalaisen maaseudun kunnan kirjastoon, kirjoitti asiasta runsaasti tuoden esille Sipoon vastustavan näkökannan ja sen oikeudelliset perustelut. Savon Sanomat yllätti. Pääkirjoituksessa tuotiin esille ihan yksinkertainen peruskäsite: nollasummapeli, jota olen kaivannut tähän keskusteluun kovastikin ja ihmetellyt sitä, pelaako keskusta niin kaksinaamaisesti, että se Helsingissä esiintyy jonkinlaisena vapahtajana ja jättää kertomatta tästä touhusta maaseudulla perinteisillä kannatusalueillaan. Eihän laittomuuksista luulisi mitään hyvää seuraavan. Maaliskuussahan se nähdään mikäli "maapeli" on vielä silloin käynnissä, toivottavasti roihuen! Savon Sanomien vastaava päätoimittaja on Tapani Lepola. Pääkirjoitus perjantaina 2006-12-01 Sipoolle kävi kuin Suomelle talvisodassa päättyy näin: "Suomella on hyvä olla vahva pääkaupunki, ja kukaan ei voi kiistää, etteikö Helsinkiin olisi keskittynytkin viime vuosikymmenien aikana yhä enemmän poliittista, hallinnollista, taloudellista ja myös henkistä valtaa. Suomi on kuitenkin valtiona ja kansakuntana enemmän kuin sen pääkaupunki, ja perustuslaissa pienemmille on turvattu samat oikeudet kuin suuremmillekin. Kansakunta ja valtio ovat periaatteessa nollasummapeliä: mikä on toiselle lisää, on toiselta pois. Jos politiikkaa tehdään aina vain vahvempien ehdoilla, kysymys ei ole enää politiikasta - yhteisten asioiden hoidosta - vaan puhtaasta pakkovallasta." Näin siis Savon Sanomat perjantaina 2006-12-01 kirjoittaessaan Helsingin ja Sipoon "henkien taistosta", joka näyttäytyy Savosta katsoen "vanhatestamentillisena Davidin ja Goljatin kamppailun toisintona". Tämä oli pääkirjoitus tänään sunnuntaina 2006-12-03. Sanomanetti. Pääkirjoitus. Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen? Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-12-03. http://www.sanomanetti.fi/2006/12/03/lehti.html#eksyiko http://www.sanomanetti.fi/2006/12/03/lehti.html#kolmentoista Liite. Kolmentoista lehden kirjoittelu perjantaina 2006-12-01 selvitysmies Pekka Myllyniemen Sipoo-selvityksestä. Aamulehti Selvitysmies puolitti Sipoon ja Helsingin maakiistan. Kuva: Selvitys valmistui. Selvitysmies Pekka Myllyniemi (oik.) luovutti ehdotuksensa torstaina alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Sipoo on asettanut Myllyniemen puolueettomuuden kyseenalaiseksi. Aamulehti. Kotimaa. STT Helsinki. Perjantai 2006-12-01. Helsingin Sanomat Helsinki saamassa Sipoosta aiottua pienemmän siivun. Kartta: Selvitysmies Pekka Myllyniemen esitys rajansiirrosta Lounais-Sipoossa. Kuva: Pekka Myllyniemi. Helsingin Sanomat. Jarmo Huhtanen. Kari Kiuru. Perjantai 2006-12-01. (Pääuutissivulla). Sipoon pitäisi kyetä näkemään kokonaisetu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Perjantai 2006-12-01. Lehden päätoimittaja on Janne Virkkunen. Selvitysmies Pekka Myllyniemi esittää rajansiirtoa Lounais-Sipoossa. Kartta: Selvitysmies Pekka Myllyniemen esitys rajansiirrosta Lounais-Sipoossa. Kuva: Kuntaministeri Hannes Manninen (vas.) sai torstaina käsiinsä selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen Helsingin uudesta itärajasta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Perjantai 2006-12-01. Sipoolaiset teilasivat alueliitosesityksen. Kuva: Kunnanjohtaja Markku Luoma, valtuuston varapuheenjohtaja Kauko Virtanen ja puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen tyrmäsivät esityksen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Perjantai 2006-12-01. HBL Hufvudstadsbladet Sibbopolitiker ratar kompromissförslag HBL Hufvudstadsbladet. Perjantai 2006-12-01. Ingen tror på Sibbos planer. Kuva: Bestämd. - jag har beaktat sibbobornas åsikt i min utredning, försäkrar Pekka Myllyniemi. Sibbos egna utredningar och även forskningscentralen VTT:s siffror viftar han dock bort. Kartta. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Tommy Pohjola. Perjantai 2006-12-01. Fotnot: Pekka Myllyniemis utredning finns att läsa på adressen www.intermin.fi. Helsingfors får rusta sig för lång kamp. Kuva: Tummen ner. Helsingfors förslag är ingen kompromiss, utan ett hårt slag mot utvecklingen i Sibbo, säger kommunfullmäktiges ordförande Kristina Lyytikäinen, som inte accepterar förslaget. Kuva: Stridlysten. Sibbos kommundirektör Markku Luoma säger att slaget om Sibbo inte är slut på länge än. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Ralf Sundberg. Perjantai 2006-12-01. Äntligen! säger Pajunen. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Camilla Bergren. Perjantai 2006-12-01. Kiljunen håppas på samarbete. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Perjantai 2006-12-01. Iltalehti Kylätappelu jatkuu susirajalla. Kuva: Selvitysmies Pekka Myllyniemi täytti Hannes Mannisen toimeksiannon. Koska sopu on kaukana, saadaan pakkoliitoksesta mehevä riita aivan maalisvaalien alle. Kuva. (Vaakunat). Iltalehti. Pääkirjoitus. Perjantai 2006-12-01. Lehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä. Tämän palan Helsinki saa Sipoolta. Ehdotus. Kartta. Tätä ehdotetaan. Kuva: Ei käy. Sipoolaiset osoittivat näyttävästi mieltään Helsingin vaatimuksia vastaan keskiviikkona Senaatintorilla Helsingissä. Iltalehti. Uutiset. Jorma J. Mattila. Perjantai 2006-12-01. Minut pakkoliitettiin. Iltalehti. Uutiset. Näkökulma. Jyrki Vesikansa. Perjantai 2006-12-01. Ilta-Sanomat Helsingille vähän pienempi siivu. Kuva: Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen otti eilen vastaan selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen Sipoon lounaisosan liittämisestä Helsinkiin. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Perjantai 2006-12-01. Lehden päätoimittaja on Hannu Savola. Kansan uutiset Viikkolehti. Myllyniemi esittää Sipoosta alueita Helsingille. Kansan uutiset Viikkolehti. (STT). Perjantai 2006-12-01. Keskisuomalainen Keskisuomalainen.. Perjantai 2006-12-01. (Lehdessä ei ollut mitään selvitysmies Pekka Myllyniemen Sipoo-selvityksestä tai mistään muustakaan Sipoon alueisiin kohdistuvista asioista). Maaseudun tulevaisuus Sipoo-selvittäjä: Helsinki saa laajeta. Maaseudun tulevaisuus. Uutiset. Eija Poutanen. Perjantai 2006-12-01. Sipoo. Maaseudun tulevaisuus. Uutiset. Päivän punkti. Lauri Kontro. Perjantai 2006-12-01. Lehden päätoimittaja on Lauri Kontro. Savon Sanomat Sipoolle kävi kuin Suomelle talvisodassa. Savon Sanomat. Pääkirjoitus. Perjantai 2006-12-01. Lehden vastaava päätoimittaja on Tapani Lepola. Suomenmaa Epäilyt selvitysmiehen puoluettomuudesta loukkaavia. Kuva: Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma (vas.) ja valtuuston puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen Sipoon kunnan tiedotustilaisuudessa torstaina. Suomenmaa. Ajankohtaista. Perjantai 2006-12-01. Tiedonantaja Sipposta ennakkotapaus? Kuva: Sipoolaiset barrikaadeilla. Tiedonantaja. Perjantai 2006-12-01. Tuleeko Sipoon pakkoliitoksesta malli kuntauudistukselle? Kuva: "Sipoosta ennakkotapaus. loppuu jo kuntien vapaus", lauloivat sipoolaiset mielenosoittajat. Tiedonantaja. Perjantai 2006-12-01. Uutispäivä Demari. Helsinki sai näpeilleen Sipoo-riidassa. Kuva: Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (vas.) kiitteli Pekka Myllyniemen esitystä perusteelliseksi ja hyvin laadituksi. Uutispäivä Demari. Marja Luumi. Perjantai 2006-12-01. (Etusivulla). Sipoo kiistassa kompromissi. Kuva: Pekka Myllyniemen esitys sai heti tuoreeltaan ristiriitaisen vastaanoton. Kartta: Alueliitosehdotukset. Uutispäivä Demari. Uutiset. Marja Luumi. Perjantai 2006-12-01. "Rohkeampi ote olisi saanut olla". Uutispäivä Demari. Uutiset. (ML). Perjantai 2006-12-01. Selvitysmies piirsi rajat Helsingin pyrkyä kohtuullisemmiksi. Kuva: Helsinki tarvitsee maata idän suunnalta. Selvitysmies Pekka Myllyniemen linjaus uusille rajoille on kohtuullinen ratkaisu. Uutispäivä Demari. Pääkirjoitus. Perjantai 2006-12-01. Lehden pääkirjoitustoimittaja on Matti Linnanahde. Vihreä lanka. "Sama homma kuin Sipoo-päätöksessä". (Upotus). Vihreä lanka. Uutiset. Opetusvirasto kähmyili kouluselvityksen. Pauli Välimäki. Perjantai 2006-12-01. Liite. Kolmentoista lehden kirjoittelu perjantaina 2006-12-01 selvitysmies Pekka Myllyniemen Sipoo-selvityksestä. Pääkirjoitus. Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen? Lue! Extra! HBL Hufvudstadsbladet. Ledare (Pääkirjoitus). Sibbomodellen inte omöjlig. Johanna Westman. Lauantai 2006-12-02.Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/12/03/lehti.html#kolmentoista Suomalainen sosialisointi Jyväskylässä. Kaavaryöstö etenee. Raportti Itsenäisyyspäivän aattona 2002. http://www.sanomanetti.fi/2006/12/05/jyvaskylakaava.html Kirjoituksia Sipoosta vuodesta 2004 lähtien. Sipoo-Helsinki. Sibbo- Helsingfors. Katkelmia kirjoituksista. "Käteen sattunutta". Uusimpana: Sipoon valtauskiistassa syyllistetään maalaisia. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lue! Pääkirjoitus. Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen? Lue! 2004-03-27 lauantai. Mistä saataisiin kasvot Helsingin seudulle? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Pasi Tuohimaa. "Seudulta näyttää siis puuttuvan karismaattinen poliittinen johtaja, joka arvovallallaan pystyisi vaikuttamaan mielipiteisiin yli kunta- ja puoluerajojen. Pikkukunnat tuovat seutuyhteistyöhön oman ulottuvuutensa, mutta voiko niiltä todellisuudessa kukaan odottaa vastuuta tai visioita koko seudun kehittämiseksi?" Kuva: Pasi Tuohimaa. 2004-03-27 lauantai. Mistä saataisiin kasvot Helsingin seudulle? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Pasi Tuohimaa. (3 palstaa). -- 2005-04-10 lauantai. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Helsingin Sanomat. Mielipide. Hanne Aho. Sos dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja. Sipoo. "Yhteistyöelin määrittelee tavoitteet ja kunnat toimivat ne huomioiden. On kuitenkin muistettava, että kuntien itsemääräämisoikeus on oleellinen osa suomalaista demokratiaa. ... Pääkaupunkiseudun kilpailukyky, alueen houkuttelevuus sijoituskohteena, hyvä koulutus lapsdillemme tai uudet työpaikat ovat tärkeitä asioita. Tärkeitä asioita ovat myös elävä luonto, puhdas merituuli, metsälle tuoksuva kesäyö ja tuore lehmänlanta." 2005-04-10 lauantai. Jätti-Helsinki on Sipoolle hyödytön. Helsingin Sanomat. Mielipide. Hanne Aho. Sos dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja. Sipoo. (2 palstaa). -- 2005-11-02 keskiviikko. Helsingin kuntaeliitti jarruttaa uudistusta. Iltalehti. Uutiset. Tuomas Keskinen. "Vastustusta herättäneen kuntauudistuksen kenttäkierros törmäsi jarrumiehiin myös pääkaupunkiseudulla. Paljon fraaseja ilman konkretiaa jäi tulokseksi Helsingin kunta- ja palvelurakennehankkeen eilisessä alueseminaarissa. Pääkaupunkiseudun kunnallinen eliitti ei halua suuria uudistuksia tai ainakin se jarruttaa niitä. Kukaan ei esittänyt Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten liittämistä yhdeksi kunnaksi. Ylipormestari Jussi Pajunen suositteli kaupunkien verkottumisen laajentamista kaikille hallinnon portaille. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori pitää hallituksen aikataulua "auttamatta aivan liian tiukkana"." Kuva: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ei osaa sanoa, miten Helsinki vastaisi parhaiten globalisaation haasteisiin. (5 palstaa). 2005-11-02 keskiviikko. Helsingin kuntaeliitti jarruttaa uudistusta. Iltalehti. Uutiset. Tuomas Keskinen. (4 palstaa). -- 2005-11-02 keskiviikko. Helsinki verkossa. Iltalehti. Uutiset. Tuomas Keskinen. "Finlandia-talon suuri kuntakeskustelu paljasti sen suuren neuvottomuuden ja tehottomuuden, jota pääkaupunkiseutu on jo jonkin aikaa sairastanut. Jos tämä seutu jossain säästää, niin se säästää rohkeudessa, suurten ratkaisujen päätöksenteossa ja tulevaisuuden visioinnissa." 2005-11-02 keskiviikko. Helsinki verkossa. Iltalehti. Uutiset. Tuomas Keskinen. (Kuva, 2 palstaa). -- 2006-08-16 keskiviikko. (Ei siis esim. 2006-04-01). Tältä näyttää Sipoon metrokartta! Helsingin uutiset. Etusivu-linkki. -- 2006-08-16 keskiviikko. Sipoon metro voisi olla valmis kymmenen vuoden päästä. Helsinki on piirtänyt neljä uutta asemaa jo kartalle. Helsingin Uutiset. Jukka Hämäläinen. "HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan mukaan länsimetro on saatava valmiiksi ennen kuin Sipoon metroa voidaan käydä rakentamaan. _ Ei meillä ole resursseja vetää kahta niin isoa projektia yhtäaikaa, Lahdenranta torjuu. ... Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on todennut, että metron jatkaminen Sipooseen on kiireellinen investointi, joka olisi polkaistava liikkeelle jopa samaan aikaan länsimetron kanssa. Metroasemat ovat Helsingillä jo valmiiksi kartalle piirrettyinä. Paikat on kaupungin mukaan luonnosteltu alun perin yleiskaavatyön 2002 yhteydessä. Helsingin Uutisten saamien tietojen mukaan Vantaalle tulisi kaksi asemaa Länsimäkeen ja Länsisalmeen. Sipoon asemat tulisivat Itäsalmeen sekä Landbon kohdalle Porvoonväylän ja Uuden Porvoon tien väliin. Todennäköisesti metro jatkuisi myöhemmin itäänpäin. esimerkiksi Immersbackaan ja Västerskogiin. Jos Sipoon metro halutaan tehdä yhtä aikaa länsimetron kanssa, on se tietysti mahdollista. Kyse on vain siitä, millaiset resurssit on käytössä Lahdenranta toistaa. - On kuitenkin mietittävä haukataanko silloin liian iso pala kerralla. ... Optimistisimmillaan Lahdenrannan silmissä metrojuna kiitää kauas itään vuonna 2016. Sitä todennäköisempänä vuosilukuna hän pitää 2018:ta. - Sekin edellyttää sitä, että länsimetron rakentaminen lähtisi hyvin nopeasti liikkeelle." Kartta: Helsingin luonnos Vantaan ja Sipoon metroksi. Sipoon toisen metroaseman kohdalla eo ole selkeää asutuskeskusta, joten asema ristittiin toimituksessa perinteikkäästi Sakarinmäeksi. Nimi tulee Sakari Topeliuksesta, joka asui viimeiset parikymmentä vuotta läheisessä koivuniemessä. Tulevan metroaseman luona sijaitsee jo Sakarinmäen koulu. (Helsinki, Vantaa, Sipoo. Natura-alue, Suojelualue. Metroasemavaraus. Puotila, Itäkeskus, Myllypuro, Kontula, Mellunmäki, Länsimäki, Länsisalmi, Itäsalmi, "Sakarinmäki"). 2006-08-16 keskiviikko. Sipoon metro voisi olla valmis kymmenen vuoden päästä. Helsinki on piirtänyt neljä uutta asemaa jo kartalle. Helsingin Uutiset. Jukka Hämäläinen. (5 palstaa). -- 2006-08-16 keskiviikko. Liikennesuunnittelun professori Sipoon metrosta: Miksei vaikka rengasmetroa Itäsalmesta Vuosaareen? Helsingin Uutiset. Jukka Hämäläinen. "Helsinki on jo luonnostellut valmiiksi metroasemat Vantaalle ja Sipooseen. ... Jos valtioneuvosto liittää Lounais-Sipoon Helsinkiin, uusien kaupunginosien suunnittelu käynnistyy välittömästi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen on visioinut Sipooseen tiiviitä puutarhakaupunginosia. ... Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ei usko Sipoon metron rakentamiseen pikaisella aikataululla. ... - HKL ei ole tehnyt vielä ensimmäistäkään Sipoon metron linjausta.... Lahdenranta on Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen kanssa samaa mieltä siitä, että metro vedettäisiin pintaratana. Asemien ympärille tulisi liityntäliikennettä kuten Helsingissäkin. - Kaupunginosista tulee varmaankin pientalovaltaista. Kaupunkisuunnittelussa pitää olla tärkeänä ohjenuorana se, että asukkaat keräillään alueen sisältä eikä niin, että bussi kiertää niiden ympäri. Liityntäbussin pysäkille täytyy olla lyhyt kävelymatka. Metrohaikailut jo lähes 60 vuoden ajalta tuntee liikennesuunnittelun konsulttina toimiva professori Pentti Murole. - Ylipormestari Raimo Ilaskiven ehdotus oli mielenkiintoinen. Siinä metroa jatkettiin Mellunmäestä Itäsalmeen ja yhdistettiin renkaaksi Vuosaaresta tulevaan metroon, Murole muistuttaa. - Lisäksi metroa olisi jatkettu pitkän tähtäyksen varauksena Itäsalmesta Hakunilaan, Tikkurilaan ja lentoasemalle. Ei hullumpi ajatus nytkään! Murolen mukaan nämä näkemykset tarjoaisivat edelleen suuria mahdollisuuksia kaupunkien kehittämiseen. Porvooseen asti hän ei metroa jatkaisi edes hamassa tulevaisuudessa. - Metro ei ole pitkän matkan väline. Todennäköistä on, että uusi rantarata tulee joskus Keravalta Nikkilän kautta Porvooseen. Luonnonsuojelualueista ei muodostune estettä metron vetämiselle. Luonnosteltu metro kiemurtelee sujuvasti suojelualueiden ohi. - Sipoonkorpi säilyy virkistyskäytössä, tämän kannanhan Helsinki on jo ottanut. Mietittäväksi jää Sipoonkorven viheryhteys merenrannalle, Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Olavi Veltheim pohtii. Viheryhteys tarkoittaa kaistaletta, joka yhdistää luonnontilaiset alueet niin, että eläimet pystyvät liikkumaan niiden kautta. - Vantaan pohjavesien suojelualueita reitillä voi olla, mutta niiden huomioonottaminen ratkeaa lopullisessa suunnittelussa. ... - Metron jatkaminen itään on kuitenkin järkevä hanke riippumatta siitä, muutetaanko kuntarajoja vai ei. ... Koska metroa ei voi loputtomasti haaroittaa, on Vetheimin mukaan todennäköistä, että Hakunilaan ja Tikkurilaan tehtäisiin joskus pikaraitiotie Mellunmäestä." 2006-08-16 keskiviikko. Liikennesuunnittelun professori Sipoon metrosta: Miksei vaikka rengasmetroa Itäsalmesta Vuosaareen? Helsingin Uutiset. Jukka Hämäläinen. (5 palstaa). -- 2006-08-16 keskiviikko. Pelottelu Sipoonkorven raiskauksella voisi loppua. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Lehden vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. "Sipoo on pitänyt rajansa kiinni kuin Pohjois-Korea, ja kielimuuri on ollut korkea." "Helsingin kaupunginvaltuuston aloite Sipoon läntisten osien ja Vantaan itäisen kiilan liittämiseksi Helsinkiin on herättänyt paljon tunteellisia mielenilmauksia julkisuudessa. Aloitetta on eräissä mielipiteissä kuvattu valloitushaluiseksi ja oikeudettomaksi sotaretkeksi, jolla Helsinki vahvemman oikeudella yrittää kahmia itselleen uusia rikkauksia. Sotaretken kuvitusmallin mukaan Helsingin pelotellaan raiskaavan Sipoon luonnonkaunis ja rauhaisa maisema, jopa suojelualueet Sipoonkorpea myöten. Vastakkain ovat suuri ja mahtava Helsinki vastassaan pieni ja sitkeä Sipoo. Valloitusretken tavoitteena sanotaan olevan vain Helsingin rahanahneus, joka ei piittaa mistään arvoista, ei ainakaan luonnosta. Kuten Sipoon Sanomat kirjoitti (10.8). "Rahaahan Helsinki Sipoosta haluaa ja nimenomaan grynderi-ajatteluun pohjautuen. Eivät siinä luontoarvot tai kauniit ajatukset paljon paina." Sotaretken käynnistäjiksi ja syyllisiksi henkilöidään yleensä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Heidän päälleen kaadetaan kaikki ne ahneet ja sotaisat mielikuvat, jotka valloitusretkeen liitetään. Ikäänkuin hanke olisi kahden miehen sota. Mielikuvilla leikkivien pelottelijoiden kannattaisi muistaa Sipoo-aloitteeseen liittyneet tosiasiat. Helsinki on jo vuosikymmeniä, paljon ennen Pajusen ja Vapaavuoren aikaa, puhunut metropolialueen tarpeesta yhdyskuntarakenteen tasapainoiseen laajentamiseen. Sen suurimpana tulppana ovat olleet alueen itäiset osat. Länteen ja pohjoiseen on raiteiden varteen rakentunut yhdyskuntia, joiden varassa Helsingin seutu on voinut kehittyä Suomen tärkeimmäksi talousalueeksi. Siitä valuu hyötyä ja rikkauksia koko Suomeen., myös Sipooseen ja sipoolaisille. Sipoo on kuitenkin pitänyt rajansa kiinni kuin Pohjois-Korea, ja kielimuuri on ollut korkea. Edes keskustelua ei ole voitu aloittaa metropolin laajentamiselle itäänpäin. Metro pysähtyy kuin seinään Mellunmäessä. Sipoon rajalla kulkee kaiken varmistukseksi myös maakuntaliittojen raja. Sillä varmistetaan, etteivät länsinaapurien intressit edes ajatusten tasolla pääse ujuttautumaan Sipoon rauhaan. Aloite Sipoon länsiosien ja Vantaan itäisen kärjen liittämiseksi Helsinkiin sai laajan poliittisen tuen niin Helsingin kuin Vantaankin johtoelimissä. Aloitetta ei olisi edes tehty, jos sille ei olisi saatu myös hallituksen tärkeimmiltä puolueilta ja ministereiltä hyväksyntää. Ja se saatiin, koska Helsingin seudun kehitysedellytysten turvaaminen on koko kansantalouden etu, ei pelkästään Helsingin tai sen johtomiesten. Sipoo-rajan takaa on uutena verukkeena heitelty laskelmia siitä, kuinka paljon Helsingillä itsellään on rakentamatonta maata. Ja sen vuoksi lisämaan haaliminen Sipoosta olisi turhaa. Tässä yhteydessä unohdetaan mainita, että Helsinki on päässyt vasta nyt kaavoittamaan suuria alueita, jotka vapautuvat sataman alta. Maan ja asuntojen tarve ei kuitenkaan lopu niiden valmistumiseen. Sipoo-ratkaisulla haetaan yhdyskuntarakenteen kehitysedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Sipoon jälkiherännäisyys länsiosiensa kaavoittamisessa on toivoton yritys kääntää kehityksen pyörää: Pienen kunnan rahkeet eivät riitä tarvittavan struktuurin rakentamiseen. Eivätkä hankkeen perustelut vakuuta, kun peruslähtökohtana on pelottelu Helsingin aikeilla raiskata sipoolainen luonto. Helsinki kirjasi aloitteeseensa sen, että Sipoonkorpi säilyy. Sen tuhoamisella on turha pelotella. Eikä metroverkkoakaan ole tarkoitus viedä luonnonsuojelualueelle. Ei ainakaan niissä linjauksissa, joita aiemmin on piirrelty, kuten Helsingin Uutiset tänään kertoo. Metropolialueen rajansiirrot ovat pitkälle menevään tulevaisuuteen perustuva hanke. Epäluuloinen ja vääristelty keskustelu we ainakaan paranna lopputulosta, ei edes sipoolaisten kannalta." Kuva: Metro pysähtyy kuin seinään Sipoon rajalla. 2006-08-16 keskiviikko. Pelottelu Sipoonkorven raiskauksella voisi loppua. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Lehden vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Painosmäärä yhteensä 277 600 kpl. (2 leveää palstaa). -- 2006-08-16 keskiviikko. Kolme vuotta sitten Helsingillä ei ollut tonttipulaa. Helsingin Uutiset. Mielipide. Leena Liipola. Östersundom Sipoo. "Helsingin vaatimus siirtää Sipoon rajoja "valtakunnallisen" edun nimissä saa kiintoisia piirteitä kun tutustuu Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuoren kolmen vuoden takaiseen kirjalliseen tuotantoon. Sieltä löytyy todellisia helmiä. Helsingin tonttipula tuntuu todella olevan varsin akuuttia laatua, sillä kolme vuotta sitten "Helsingissä on riittävästi tilaa asunnoille ilman Koivusaartakin". (Lauttasaarilehti 15.2.2003). Kirjoituksessa perustellaan seikkaperäisesti miksei Koivusaarta tarvitse rakentaa. Tonttipulaa ei ole. Sitä paitsi Koivusaaren rakentamatta jättämistä puoltavat muun muassa perustavaa laatua olevat ympäristönäkökohdat. Sipoossako tällaisia näkökulmia ei ole? Suora lainaus tekstistä: "Nyt käsillä olevassa yleiskaavaesityksessä tullaan varaamaan runsaasti maata asuinrakentamiseen. Yksistään Jätkä- ja Sompasaareen saadaan asunnot noin 30 000 hengelle. Keski-Pasila asuttaa runsaat 10 000 ja Laajasalon öljysataman alue sekä Malminlentokentän alue kumpikin 7 000 ihmistä. Lisäksi kaava tulee mahdollistamaan runsasta täydennysrakentamista eri puolille kaupunkia siten, että kaava tulee mahdollistamaan uusien asuntojen tuottamisen runsaalle 100 000 asukkaalle. Tämä on enemmän kuin riittävä määrä, katsotaan asiaa ihan minkälaisten kasvuennusteiden näkökulmasta hyvänsä." Siis tontteja riittää! eikä syy suinkaan ole itäkasvua tulppaavassa Sipoossa sillä: "On totta, että Helsingin kaupunki on itse merkittävä syyllinen niin kaupungin tonttipulaan kuin korkeisiin asuntojen hintoihin. Kaupunki omistaa suunnitelmissa mainituista mahdollisista rakentamiskelpoisista maista 75 prosenttia, valtio noin 16 prosenttia, ja yksityiset maanomistajat ainoastaan 10 prosenttia. Helsinki ei siis päätä ainoastaan kaavoituksesta, jossa sillä on monopoli, vaan pääosin myös siitä, kuka tontit rakentaa ja - ja missä aikataulussa." Saman herran mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 16.9.2003. Otsikko: Helsingin kaavoitettava nopeammin ja myytävä enemmän maata. Kyseisessä kirjoituksessa kerrotaan muun muassa, että "Väite siitä, että kaupungissa vallitsisi jonkinlainen krooninen tonttipula, ei pidä paikkaansa. Kokonaan toinen asia on, että kaavoitetusta ja luovutusvalmiista tonttimaasta on pula. Tämä ei kuitenkaan ole mikään luonnonlaki. Kyse onkin pitkälti kaupungin omasta tahdosta ja halusta käyttää kaavoitusvaltaansa ja hyödyntää maaomaisuuttaan." Ja niin päättivät Helsingin herrat hyödyntää ja kaavoittaa maaomaisuuttaan. Hyödyntämistä tosin tällä hetkellä hidastaa se ikävä tosiasia, että hyödynnettävät maat sijaitsevat aivan väärässä kunnassa. Helsinki puhuu kestävästä kehityksestä. Valtakuntamme taloushinuri haluaa, että raideliikenne, siis tässä tapauksessa metro, vedetään valtakunnallisesti arvokkaaseen vanhaan kulttuurimaisemaan. Kylkiäisenä saadaan hyvät veronmaksajat ja kivoja saaria. Hyötyjänä olisi vain Helsinki, ei muu Suomi. Aitoa kestävää kehitystä sen sijaan olisi pistää Marja-rataan vauhtia ja keskittää asutus radanvarteen jossa sille on varattu runsaasti tilaa ja josta kehityksestä hyötyisivät kaikki, jopa Helsinki. Vantaan kaupunki tekeekin itselleen todellisen karhunpalveluksen, jos se suostuu luovuttamaan "Vantaan kiilan" Helsingin portiksi Sipooseen. Päätös siirtäisi kasvun painopisteen itään ja Vantaa saisi unohtaa ratahaaveensa, Ja Marja-Vantaan. Valtakunnan edun nimissä." 2006-08-16 keskiviikko. Kolme vuotta sitten Helsingillä ei ollut tonttipulaa. Helsingin Uutiset. Mielipide. Leena Liipola. Östersundom Sipoo. (3 palstaa pääkirjoituksen vieressä). -- 2006-08-16 keskiviikko. Sota ja rauha. Helsingin Uutiset. Kolumni. Pekka Korpinen apulaiskaupunginjohtaja. "... Tolstoi pohtii sodan syvintä olemusta. Voidaanko yksittäisillä taisteluilla voittaa päättäväinen ja puolustustahtoinen kansa? Napoleonilla ei ollut syvemmässä katsannossa mahdollisuuksia kukistaa koko Venäjää. Lähi-idässäkin yritetään nyt voittaa sotaa taisteluilla. Tuskin onnistuu, ainaskin jäljet pelottavat. Rauhaan on löydettävä muita teitä." 2006-08-16 keskiviikko. Sota ja rauha. Helsingin Uutiset. Kolumni. Pekka Korpinen apulaiskaupunginjohtaja. (3 palstaa). -- 2006-09-21 torstai. Politiikka on välillä kaukana runoudesta. Vartin kysymykset kansanedustaja Anni Sinnemäelle. Vartti. Kaupunki. Elina Kuitto. "... 3. Puhut lauantaina Megapolis 2021-seminaarissa siitä, mitä unelmakaupungissasi on. Eli mitä? - Politiikkaa. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä ja siihen, mitä siellä tapahtuu. 4. Mitä siellä olisi? - Haluaisin, että Helsinki olisi jatkossakin sosiaalisesti melko tasa-arvoinen kaupunki ja uusilla asuinalueilla olisi sekä omistus- että vuokra-asuntoja ja kaikki luokat sekä kansallisuudet sekoittuisivat. Helsingissä on myös hieno Keskuspuisto, sitä ei pitäisi nakertaa mistään päästä. ... 9. Miksi ajat Sipoonkorvesta kansallispuistoa? - Sen myötä koko pääkaupunkiseudulla olisi Nuuksion lisäksi toinen kansallispuisto. Siellä vaalittaisiin eteläisen Suomen luontoarvoja ja se toimisi virkistysalueena." 2006-09-21 torstai. Politiikka on välillä kaukana runoudesta. Vartin kysymykset kansanedustaja Anni Sinnemäelle. Vartti. Kaupunki. Elina Kuitto. (6 palstaa, Anni Sinnemäki). -- 2006-09-27 keskiviikko. Pääkaupungin vetovoimattomuus heijastuu koko maahan. Helsingin Uutiset. Mielipide. Anna-Mari Vimpari. Puheenjohtaja Helsingin Keskusta. "Helsingin seudun menestyksellä on tunnetusti merkitystä koko maan pärjäämisen kannalta. Logiikka on sama kuin maakunnissa: keskukset toimivat asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen talouskasvun vetureina. Uusimmat seutukuntatilasot ovat pääkaupunkiseudun osalta tylyä luettavaa. Alueen kehitys heilahtelee rajusti ja olemme pudonneet koko maan vertailussa neljänneksitoista. Mittareina on käytetty tuotanto-, työllisyys- ja väestökehityslukuja. Lisäksi pääkaupunkiseudun sisällä työpaikat ovat siirtyneet Espooseen ja Vantaalle Helsingin kustannuksella. Yritykset ovat saman ongelman edessä kuin yksityiset ihmiset. Näillä vuokrahinnoilla kannattaa asettua kehyskuntiin. Kierre on pirullinen. Sen lisäksi, että eniten veroja maksava keskiluokka muuttaa naapurikuntiin, myös yritysverotulot jäävät ympäryskuntiin. Tekee mieli kysyä, onko Nokian menestys Espoon kunnallispolitiikan ansiota. Tämän lisäksi palveluita käytetään usein siinä kunnassa, jossa työpaikka sijaitsee, kun taas verot kerää kotikunta. Helsingin kannalta tilanne on kestämätön. Pitäisi maan ainoana metropolina vetää koko Suomea globaalissa kilpailussa samalla, kun oma veropohja näivettyy ja palvelujen kysyntä kasvaa. Sinipunavihreät kaupunginvaltuutetut eivät tulevaisuuden visioinnilla paljon päätänsä vaivaa. Helsinki tarvitsee aluepolitiikkaa samalla tavalla kuin muutkin alueet - omista lähtökohdista luontaisia vahvuuksia tukien. Sipoon alueliitokset ovat hyvä alku määrätietoiselle metropoliajattelulle. Nyt aluetta pitää kehittää tavallisten helsinkiläisten veronmaksajien näkökulmasta. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimainen pientaloasuminen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun kuntien liittäminen yhteen." 2006-09-27 keskiviikko. Pääkaupungin vetovoimattomuus heijastuu koko maahan. Helsingin Uutiset. Mielipide. Anna-Mari Vimpari. Puheenjohtaja Helsingin Keskusta. (3 palstaa pääkirjoitussivulla). -- 2006-09-27 keskiviikko. Helsingin taloudelle kunnon tavoitemittarit? Helsingin Uutiset. Kolumni. Jan Vapaavuori kansanedustaja (kok) Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. "... Helsingin virkamiesjohdolla ja luottamushenkilöillä tulisi olla selkeä näkemys siitä, mihin ollaan menossa ja mitä tavoitellaan. Tavoitteiden pitäisi olla yhteisiä, selkeitä, konkreettisia ja mitattavissa olevia. Asiassa voidaan edetä monella tavalla. Lopputulos on tässäkin koreografiaa tärkeämpää." 2006-09-27 keskiviikko. Helsingin taloudelle kunnon tavoitemittarit? Helsingin Uutiset. Kolumni. Jan Vapaavuori kansanedustaja (kok) Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. (3 palstaa, kuva). -- 2006-09-27 perjantai. "Jos ette tätä maksa, me emme kehitä kaupunkiamme". Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Lehden vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Painosmäärä yhteensä 277 600 kpl. (2 leveää palstaa). "Espoon poliitikkojen uho saattaa näyttää "jämäkältä" kaupungin sisällä. Ulkopuolisille siitä syntyy vaikutelma lapsellisesta politikoinnista, jossa ymmärrys riittää tasan tarkkaan vain omaan napaan asti." "... Mutta tosiasiaksi jää, että valtuustopäätöksen mukaan Espoo "edellyttää" kaikkien 12-kohdan toteuttamista tai muuten se ei suostu jatkamaan metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Naapureiden päätöksenteosta jää toisenlainen kuva. Helsinki suunnittelee metron jatkamista itään ja uskoo valtion tulevan mukaan rahoitukseen vähintään normaalilla tavalla. Vantaan suunnitelmat kehäradan ja sen varsialueiden rakentamiseksi ovat jo erittäin pitkällä, vaikka valtiolta ei ole tullut lopullista hakepäätöstä. Helsingin ja Vantaan lähtökohtana on seudullisen kaupunkirakenteen tiivistäminen raiteiden ympärille, jotta pääkaupunkiseudun kasvun edellytykset turvataan. ..." 2006-09-27 perjantai. "Jos ette tätä maksa, me emme kehitä kaupunkiamme". Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Lehden vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen. Painosmäärä yhteensä 277 600 kpl. (2 leveää palstaa, kuva). -- 2006-09-27 perjantai. Metroveturi tarvitaan. Helsingin Uutiset. Kolumni. Eero Heinäluoma. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri. "Pääkaupunkiseudulla asuu noin miljoona suomalaista. Siis noin joka viides kansalainen on kotoisin Helsingistä, Espoosta tai Vantaalta. eurooppalaiseksi pääkaupunkiseuduksi olemme onnistuneet säilyttämään suomalaiset erityislahjamme. Harva eurooppalainen metropoli voi ylpeillä erinomaisilla kalavesillään, metsillään jopa maanviljelyksellään rajojensa sisäpuolella. Hyvän pääkaupunkiseudun tulee olla asumisen ja liikennejärjestelyjen suhteen toimiva. Nämä ovat perusedellytyksiä kaiken toimivuudelle. Pitää muistaa, että pääkaupunkiseutu on samassa metropolisarjassa Kööpenhaminan, Hampurin, Tukholman, Tallinnan ja Pietarin kanssa. Näin myös pääkaupunkiseudun investointeja pitää tarkastella tässä suuruusluokassa. Koko pääkaupunkiseutu on Suomen veturi ja tämä veturi tarvitsee lisävauhtia kehittyäkseen. Tältä näkökulmalta espoolaisten tällä viikolla tekemää päätöstä liittyä mukaan metroliikenteeseen on tervehdittävä ilolla. *** Metroliikenteen syntyminen pääkaupunkiseudulle on pitkä tarina. Ensimmäinen aloite Helsingin Metron rakentamista tehtiin kaupunginvaltuustolle jo 1955. Perustettu metrotoimikunta esitteli 1963 pohjakaavan, ojossa oli 86,5 kilometriä metrorataa pitkälle naapurikuntiin ja yhteensä 108 asemaa. Ihan tällaiseen ratkaisuun ei päädytty, mutta ensimmäinen metrojuna Rautatientorin ja Itäkeskuksen välillä pääsi kuljettamaan matkustajia 1982. Nykyisellään metroradalla on pituutta 22 kilometriä ja asemia 16. Metrolla tehtiin viime vuonna 56 miljoonaa matkaa turvallisesti, nopeasti ja ympäristöystävällisesti. Käytännössä tästä on seurannut, että Itäväylä on metron ansiosta toimivin Helsingin sisääntuloväylistä. Sen tietää jokainen ruuhka-aikaan pääkaupunkiseudulla liikkunut matkustaja. Voi vain arvailla. millaiset ruuhkat keskustassa olisi tänä päivänä, jos metroa ei olisi rakennettu. Toisaalta voi vain arvailla sitäkin, mitä tänne saapuneet ulkomaalaiset ajattelisivat tukkoisesta liikenteestä etsiskellessään turhaan tehokasta maanalaista paikasta toiseen siirtyäkseen. Metro on ystävällinen ihmisille ja luonnolle. Sitä on helppo puolustaa, erityisesti nyt, kun metro on olemassa. Vastustajien määrä väheni olennaisesti sen jälkeen, kun metro oli valmistunut. *** Espoon metropäätös piti sisällään edellytyksen, että valtiovalta hoitaa osansa kustannuksista. Näin tulee myös tapahtumaan. Lopullinen päätös vahvistuu, kun liikenneministeriö esitys asiasta saadaan hallituksen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan. Hankkeella on myös merkittävät työllisyysvaikutukset. On osattava ottaa harppaus eteenpäin, kun sen aika on. Suomen veturi tarvitsee - metroveturin länteen." 2006-09-27 perjantai. Metroveturi tarvitaan. Helsingin Uutiset. Kolumni. Eero Heinäluoma. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri. (3 palstaa, kuva). -- 2006-09-30 lauantai. Salon seudusta muille mallia. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Lehden vastaava päätoimittaja on Hannu Savola. "Hallitus voi tarjota sekä keppiä että porkkanaa, kepittä kuitenkin paras." "... Salon seudulla on suunnitteilla parhaimmillaan 11 kunnan liitos, joka saattaa toteutua jo vuoden 2009 alussa, vaikka konkreettisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Silmiinpistävää Salon seudun kuntaliitoksen suunnittelussa on ollut pyrkimys mahdollisimman laajaan ja avoimeen kansalaiskeskusteluun. ..." Kuva: Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) ja kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd) onnistuivat kuromaan umpeen keskustan ja demarien näkemyserot kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavasta puitelaista. 2006-09-30 lauantai. Salon seudusta muille mallia. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Lehden vastaava päätoimittaja on Hannu Savola. (3 leveää palstaa). -- 2006-10-06 perjantai. Pajunen: Asuntojen hinnat laskevat lähivuosina. Helsingin Uutiset. Jukka Hämäläinen. "Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen varoittaa blogissaan, että asuntojen hinnat laskevat piakkoin. - Pörssiyhtiöt antavat tulosvaroituksia. Liityn nyt varoitusten antajien joukkoon: Asuntojen hinnat tulevat lähivuosina Helsingissä laskemaan. - Lasku koskee kaikkia asuntotyyppejä ja sekä omistus- että vuokra-asuntoja, Pajunen kirjoitti verkkopalstallaan keskiviikkona. Pajunen perustelee ennustettaan sillä, että kaupungin oma tonttitarjonta kasvaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti. - Kahden vuoden päästä Vuosaaren satama on valmis ja silloin lähtee liikkeelle iso kaupunkirakenteen muutos. Silloin aukeaa tie Jätkäsaaren, Kalasataman ja Keski-Pasilan rakentamiselle. Kun mukaan lasketaan vielä Kruunuvuorenranta ja todennäköisesti Sipooseen tulevat rakennusmahdollisuudet, uusia asuntoja tulee Pajusen mukaan markkinoille paljon. Miksi halusitte varoittaa kaupunkilaisia. - Blogi on tietysti jonkun verran kevyempi ulostulo asiassa, mutta viesti on silti vakava, Pajunen sanoi. - asuntotuotannossa on tällä hetkellä pullonkaula, mutta se tilanne van ei enää jatku. Kuinka suuri asia asuntojen kalleus on kaupunginjohtajan huolten listalla? - Erittäin suuri. Kaikki viestit kertovat, että asumisen kalleus rapauttaa niin Helsingin kuin koko seudunkin elinvoimaa, Pajunen harmittelee. 2006-10-06 perjantai. Pajunen: Asuntojen hinnat laskevat lähivuosina. Helsingin Uutiset. Jukka Hämäläinen. (2 palstaa). -- 2006-10-30 maanantai. Sarkomaa: Helsingillä ei varaa lykätä Sipoo asiaa. Uutislehti 100. Uutiset. STT. "Helsinki. Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan helsinkiläisillä ei ole varaa lykätä Sipoo-asian ratkaisua. Hänen mukaansa ratkaisun viivyttämisestä maksavat eniten korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa sinnittelevät keskituloiset helsinkiläiset. ..." Kuva: Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan keskituloiset helsinkiläiset tarvitsevat apua korkeisiin elinkustannuksiinsa. 2006-10-30 maanantai. Sarkomaa: Helsingillä ei varaa lykätä Sipoo asiaa. Uutislehti 100. Uutiset. STT. (3 palstaa). -- 2006-12-20 keskiviikko. Sipoon valtauskiistassa syyllistetään maalaisia. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jouko Kivi. Riihimäki. "Laura Kolbe kääntää mielipidekirjoituksessaan (HS 14.12) Helsingin havitteleman Sipoon valtauksen pelkäksi maaseutulaisten kaunaksi ja vihaksi kaupunkilaisia kohtaan. Keskustalaiselta valtuutetulta tämä on melkoisen erikoinen väite ja samalla koko ongelman mitätöintiyritys vetoamalla maalaisten tyhmyyteen. Kansanedustaja Mari Kiviniemikin (kesk) on vaatinut, että Helsingin on saatava alkuperäisen aluevaatimustensa mukainen maa-ala. Tässä Sipoo asiassa on kuitenkin kysymys tärkeämmästä asiasta kuin maalaisten kaunaisuudesta ja siitä johtuvasta kaupunkiliitoksen vastustamisesta. Kysymys on kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta ja kuntalaisten oikeudesta vaikuttaa omiin asioihinsa. Laajemmin ottaen kysymys on myös siitä, millaista Suomea haluamme kehittää; haluammeko, että yhä suuremman osan suomalaisista on siirryttävä pääkaupunkiseuduille. Sipoon valtauksessa näen kaksi huolestuttavaa asiaa. Ensimmäinen on kunnallisen demokratian mitätöiminen; kuntalaisilla ei tunnu enää olevan mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa, vaan vahvemman ja suuremman valta jyrää. Valtakunnan poliitikotkin tuntuvat asettuvan Helsingin laajentamisen kannalle. Minusta tälle valtaukselle ei löydy muita perusteita kuin Helsingin ahneus ja ajatus pääkaupunkiseudun väestönmäärän jatkuvasta lisäämisestä. Toinen minua huolestuttava asia on se, että pääkaupunkiseudun väestömäärän jatkuva kasvattaminen nähdään itsestään selvänä välttämättömyytenä. Sitä ei pidetä edes asiana, josta olisi syytä keskustella. Onko todella mielekästä kasvattaa Helsingin ja sen lähialueiden väestöä, ja ruveta ratkomaan kasvun seurauksena syntyviä liikenteellisiä, ympäristöllisiä ja sosiaalisia ongelmia? Vai olisiko mielekkäämpää panostaa siihen, että ihmiset voivat asua muuallakin Suomessa, jopa syrjäseuduilla ja pohjoisessa. Meille on siunattu nuorenpuoleisia naisministereitä ja kansanedustajia, joiden tietämys ei tunnu ulottuvan Kehä III:n taakse. He tekevät ratkaisujaan vain Helsingin seudun ja eteläisimmän Suomen etuja ajatellen. Susanna Huovinen (sd) on liikenneministerinä johdonmukaisesti heikentänyt pohjoisen Suomen ja haja-asutusalueiden liikenneoloja. Hänen ministerikaudellaan syrjäseutujen bussiliikenteen tuet on romahdutettu niin, ettei maaseudulla vuoroja juuri enää kulje, koulukuljetuksia lukuun ottamatta. Huovisen aikana myös junaliikennettä on supistettu ja pohjoisen yöjunat lakkautettu. Tämä oli hyvin haitallinen toimenpide etenkin Kajaanille, Joensuulle ja Lapin matkailuyrittäjille. Samalla heikkenivät myös rautateiden poikittaisyhteydet, jotka muutenkin ovat olleet hitaita. Suomalaisella pitää olla mahdollisuus asua ja elää kotikunnassaan ja päättää itse sen asioista. Kansanedustajien pitäisi osata toimia niin, että koko maan taloudellinen ja tasa-arvoinen kehittäminen nähtäisiin haasteena ja voimavarana." (5 palstaa) 2006-12-20 keskiviikko. Kuva: Mellunmäen metroaseman takana on Länsimäki ja sen takana siintää Sipoo. Sipoon valtauskiistassa syyllistetään maalaisia. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jouko Kivi. Riihimäki. Lue myös! Eduskunta sai aloitteen Sipoonkorven kansallispuistosta. Lue! Suuri maaryöstö. Osa 7. Pääkirjoitus. Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen? Lue! Kolmentoista lehden kirjoittelu perjantaina 2006-12-01 selvitysmies Pekka Myllyniemen Sipoo-selvityksestä. Lue! Extra! HBL Hufvudstadsbladet. Ledare (Pääkirjoitus). Sibbomodellen inte omöjlig. Johanna Westman. Lauantai 2006-12-02.Lue! Suuri maaryöstö. Osa 6. Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristina Lyytikäinen: "Olemme luulleet, että elämme demokraattisessa maassa, demokraattisessa Suomessa, mutta ei näin oikein ole, juridiikka ei toimi ja meistä tämä on ihan meidän lakiemme vastainen." Lue! Suuri maaryöstö. Osa 5. Lue! Lue! Keskiviikko 2006-01-25. Päätoimittaja Janne Virkkunen: Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! Katse eteenpäin! -seminaari. Marina Congress Center 25.1.2006 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Torstai 2006-06-22. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. http://www.sanomanetti.fi/2006/10/09/etusivu.html#helsinginalueliitosesitys Keskiviikko 2006-06.28. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Torstai 2006-06-29. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Poliittinen pakkosopu latisti kuntauudistusta. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Torstai 2006-08-31. Helsingin Sanomat. Merkintöjä. 18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. Keijo Himanen. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Maanantai 2006-09-18. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kuntauudistukseen vauhtia lepsusta puitelaista huolimatta. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Torstai 2006-09-21. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoo-kiistaan nopeasti selvitysmies. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Perjantai 2006-12-01. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoon pitäisi kyetä näkemään kokonaisetu. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. http://www.sanomanetti.fi/2006/12/01/etusivu.html#suurimaaryosto6 Keskiviikko 2006-06-21. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Helsinki katsoo nyt itään. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto Maanantai 2006-07-17. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#sipookitisee Lauantai 2006-09-16. llta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kovaa peliä Sipoossa. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#kovaa Perjantai 2006-12-01. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingille vähän pienempi siivu. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Hannu Savola. http://www.sanomanetti.fi/2006/12/01/etusivu.html#suurimaaryosto6 Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2006/12/22/sipookirjoituksia.html http://www.sanomanetti.fi/2007/01/22/sipoosibbovanhanen.html Maanantai 2007-01-22. Mielipide. Sipoo: Pääministeri puhelee joutavia - Statsministern pratar strunt. Hufvudstadsbladet. HBL. Debatt. Sibbo. Statsministern pratar strunt. Caspar Berntzen. Lördag 2007-01-20. Statsministern pratar strunt. Vi var många som knappt trodde våra ögon då man i slutet av förra veckan kunde bekanta sig med statsminister Vanhanens resomenang om varför han stöder Helsingfors lagvidriga och kleptokratiska planer att roffa åt sig sydvästra Sibbo. Vanhanen motiverar sitt stöd till Helsingfors annekteringsplanet med att bostädernas prisnivå inom huvustadsregioinen på detta sätt sjunker! Samtidigt år han ju smart nog att i senare sammanhang konstatera att han inte kan lova att så sker ... Men hur i hela fridens namn kan en person, statsminister eller inte, i en marknadsekonomi som Finland lova att prisnivån på bostäderna pölötsligt skulle sjunka om Helsingfors får bygga där (men inte Sibbo på sitt sätt)? Åtminstone har jag som ekonom lärt mig att prisnivån på marknaden i hög grad bestäms av utbud och efterfrågan. Och ifall halva Finland fortfarande skall lockas till huvudstadsregionen kan jag helt enkelt inte begripa varför bostädernas priser i sydvästra Sibbo plötsligt skulle sjunka bara för att Helsingfors lagvidrigt och omoralisk får kapa området åt sig. Dessutom vill ju Helsingfors tvångsinlösa privata markågor till råmarkspriser, vilket bland annat stadsstyrelsens ordförande Jan Vapaavuori öppet sagt i media, och på det såttet göra en "förnäm nettovinst" (direkt citat). Så jag förstår fortfarande inte hur Vanhanens ekvation fungerar. Kanske den bakomliggande tanken är att bygga ett verkligt betonghelvete i södra Sibbo? En så kallad "utvecklad" version av den beryktade Ilaskivi-planen. Då skulle jag säkert kvadratmeterspriserna sjunka när effektivitetstalen skulle skjuta i höjden. Jämför den här visionen med "The Sibbo Way": trivsamt, miljövänligt, lågt och varför inte också tätt, men med en omdivning som ger livskvalitet. Den andra förklaringen jag kan tänka mig till Vanhanens otoliga resomenang är tyvärr lika deprimerande. Uttalandet skall ses som statsministerns politiska taktik, då han försöker komma fram med folkinfriande resonemang på varför han stöder Helsingfors maktpolitik. Detta är viktigt då han vet att flertalet väljare förhåller sig mycket negativt till saken, vilket bland annat HS-undersökningen om Helsingfors- Esbo- och Vandabornas negativa attityd till annekteringen av sydvästra Sibbo oberoende av partibakgrund visade. Vi väljare är inte dumma och vi har en stark uppfattning om rätt och fel, och det påverkar också vårt röstbeteende i hög grad. Detta bör både centern och alla andra partier komma ihåg när rikdagsvalet nu närmar sig. Helsingfors-Sibbo-frågan blir helt säkert ett centralt valtema. inte bara i Nyland utan i stora delar av Finland. Röstarna är oroliga för vad som kan hända med deras närmiljö i namn av kommunreformen ifall man nu ger efter för maktpolitik och kleptokrati i Sibbo och "Lex Sibbo" blir det befarade prejudikatet. Caspar Berntzen viceorförande För Sibbo rf Hufvudstadsbladet. HBL. Debatt. Sibbo. Statsministern pratar strunt. Caspar Berntzen. Lördag 2007-01-20. http://www.sanomanetti.fi/2007/01/22/sipoosibbovanhanen.html |
Etsi nettisanomista:
Sanomanetti + 'hakusana'. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
hotmail.com Sonera-kirjaan! altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch Lapsen oikeuksien julistus |
Sipoon valtauskiista
