2008/01/25 - Sanomanetti - Emerging markets key to Nokia growth - Olli-Pekka Kallasvuo - Guardian Unlimited Thursday January 24 2008 - 2 kirjoitusta - Janne Virkkunen - Erkki Laatikainen - Bisquit. Nyreä tuuli. - Selvitys: Vuoden 1988 väestöennusteen toteutuminen seitsemällä alueella - Keski-Suomi (Jyväskylä-Laukaa), Varsinais-Suomi (Turku-Raisio), Pirkanmaa (Tampere-Lempäälä) ja Pohjois-Pohjanmaa (Oulu-Kempele). Vertailuaineistoksi on mukaan otettu myös Pohjois-Savo (Kuopio-Siilinjärvi), Pohjois-Karjala (Joensuu-Kontiolahti) sekä Lappi (Rovaniemi-Rovaniemen mlk). - Päätoimittaja Erkki Laatikainen: Keski-Suomi pärjää väestön kasvamisessa -Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen - Bisquit - Seppo Ahti. Nyreä tuuli - Sanomanetti - Helsingin Sanomat ja valta, 1999 heinäkuu-elokuu nykykommentein. Linkki - Sanomawsoy - Aatos Erkko - Helsingin Sanomat - Ilta-Sanomat - Keskisuomalainen - - Kuva. Päätoimittaja Janne Virkkunen - Sanomanetti perjantai 25.01.2008 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti - 12.fi

Sanomanetti - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoita ilmaiseksi! - Arkisto
N:o 729. Perjantai 2008-01-25
edellinen seuraava UUSIN
Guardian Unlimited Thursday January 24 2008 Emerging markets key to Nokia growth The world's leading mobile telephone maker Nokia has reported a jump in earnings and rising market share thanks to strong demand in emerging markets from Africa to Asia. The Finnish giant said its market share was now 40% thanks largely to strong sales of cheap phones in fast-growing Asian markets such as China as well as in the Middle East and Africa. Nokia chief executive Olli-Pekka Kallasvuo said a strong final quarter added to a year of "high growth and increased profitability". Highlighting that improved margins would allow Nokia to invest in new products, Kallasvuo added: "Facing a market that remains intensely competitive, we are continuing to improve our leading device portfolio as well as execution at Nokia Siemens Networks (its network infrastructure joint venture with Siemens). With this we believe Nokia is well positioned for growth in 2008." Emerging markets key to Nokia growth guardian.co.uk/business

Sanomanetti N:o 728. Torstai 2008-01-24
Selvitys vuoden 1988 väestöennusteen toteutumisesta seitsemällä alueella Päätoimittaja Erkki Laatikainen: Keski-Suomi pärjää väestön kasvamisessa Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. Viikkosanomat 29.8.1958, päätoimittaja Aatos Erkko Pakinoitsija Bisquit: Nyreä tuuli Pääministeri (Statsministern, Finnish PM) Matti Vanhanen BONNE ANNEE 2008. Kuva

Kuva: "Lapsi vaunussa" Helsinki. Mannerheimintie. Maanantai 2008-01-07 varttia vaille neljä. Kuva: Pertti Manninen. Kuva kuvasarjasta "Valkoinen Helsinki".

Avantouinnin SM 25.-27.1.2008. www.peurunka.fi Midnight Sun Restaurant Patong Kata phuket.fi arsedel.fi
Opeta lapsi uimaan! Sananvapaus kauppatavarana "Elokuvalipulla kohtuuton hinta" Kuvat 2008 Otsikot 2008

Helsingin Sanomat ja valta, 1999 heinäkuu-elokuu nykykommentein

Chartres - Katedraali - Muisto
"Helsinki saa osan Espoota"
"Tässä on uusi Itä-Helsinki"
Sipoosta pakkolohkaisupäätöksen kummisedät ja kummitädit
Kuva. Sipoo-Sibbo eli Vanhanen vs. Liljeström
Sananvapaus kauppatavarana
12 lehteä!
Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen"
Pääkirjoitus. Mietteitä oikeudenmukaisuudesta
Kirjoituksia Sipoosta
Päätoimittaja Janne Virkkusen esitelmä Katse eteenpäin seminaarissa
Pääministeri (Statsministern, Finnish PM) Matti Vanhanen
SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!
BONNE ANNEE 2008
Asianajajan laskutus, kunnianloukkaus ja (3poistettu 09.12.2015)

Guardian Unlimited Thursday January 24, 2008

Everything changes but Bond

On the day the title of the new Bond film was announced Mark Brown met its stars at Pinewood Studios

Title revealed for next James Bond film
Quantum of Solace: worst Bond title ever?

Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen lauantaina 2007-01-19. Otteita kirjoituksesta.

Keski-Suomi pärjää väestön kasvamisessa

Tilastokeskuksen vuodenvaihteessa julkistamat väkilukuarviot mittaavat maakuntien pulssin.
Menestyvät ja ongelmaiset maakunnat erottuvat. Joidenkin kohdalla voidaan vähitellen puhua jopa menehtymisen vaarasta, varsinkin muutaman sukupolven katsannossa.
Suomen väestö lisääntyi 0,4 prosenttia. Se on nyt 5 299 969 henkilöä.

Kaksitoista kasvaa, kahdeksan laihtuu
Kahdestakymmenestä maakunnasta kahdessatoista asukasluku suureni.
Komeimmin suhteellisesti pärjäsi Itä-Uusimaa 1,1 prosentin plussallaan.
Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa yltivät 0,9 prosentin voittoon sekä Pohjois-Pohjanmaa 0,7:ään prosenttiin.
Keski-Suomen siivu tuhdistui 0,4 prosentilla. Keski-Suomessa on nyt 270 661 kansalaista, 1 025 enemmän kuin vuoden 2006 päättyessä.
Keski-Suomi pysyi kiistatta maamme viidenneksi väestöllisimpänä maakuntana. Sen edellä ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
...
Väkiluku on yksi olennainen alueellisen vauhdin mittaaja.
Kasvavista maakunnista rakentuu myönteinen käsitys. Sen sijaan jatkuvasti ihmisiä kadottavat maakunnat ajautuvat jonkinasteiseen uskottavuuden ongelmaan. Tämän toteaminen tuntunee ankaralta, mutta totuuden silmiin katsominen antaa monesti potkua tehokkaisiin piristysruiskeisiin.
...
Keski-Suomi on imuvoimainen Jyväskylän ja eräiden muiden seutujensa ansiosta.

Jämsän tenho on purrut naapurimaakuntien Kuoreveteen ja Längelmäkeen. Kuhmoisten kanssakäymisen lähentyminen Keski-Suomeen on niin ikään toimivan Jämsän ansiota.

Paljon hyvää Keski-Suomessa
Keski-Suomen kokonaisuus on kohdallaan. Kunnittain löytyy merkittäviä eroja.
Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta on vakaa kasvupatteri. Naapurit Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Uurainen ovat samoin suotuisien tuulien pitäjiä.
...
Rakenteiden laittaminen ajan tasalle on viisasta joka suhteessa. Tulevaisuus tarjoaa paljon, mahdollisuuksia ja uhkia. Jälkimmäiset voitetaan sitä paremmin mitä varhemmin oma pesä on rassattu kilpailukykyiseksi.

Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen lauantaina 2007-01-19. Otteita kirjoituksesta.

Lyhyt kommentti kirjoitukseen "Keski-Suomi pärjää väestön kasvamisessa". Päätoimittaja Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen lauantaina 2007-01-19.

Pärjäämistä se on näemmä keskiarvossa keikkuminenkin. Otsikossa on tosin annettu ymmärtää, että olisi jotenkin erityisen hyvin pärjätty.

Tietenkin viimeinen tulos ja trendi ovat tärkeitä, mutta todellinen eli oikea tulos saadaan vain tarkastelemalla pitempää aikajaksoa. Oheisessa selvityksessä on esitetty toteutunut väestönkasvu vuodesta 1996 alkaen. Selvityksessä ovat mukana Laatikaisen pärjänneiden listalta Keski-Suomi (Jyväskylä-Laukaa), Varsinais-Suomi (Turku-Raisio), Pirkanmaa (Tampere-Lempäälä) ja Pohjois-Pohjanmaa (Oulu-Kempele). Vertailuaineistoksi on mukaan otettu myös Pohjois-Savo (Kuopio-Siilinjärvi), Pohjois-Karjala (Joensuu-Kontiolahti) sekä Lappi (Rovaniemi-Rovaniemen mlk).

Kaaviossa on samalla värillä merkitty kaupunki ja sen "lähikunta", kaupungin pylväs ensin esitettynä. Väestönkasvua (%) on verrattu perusvuoteen 1996.

Joitakin havaintoja: Pareista Oulu-Kempele on ylivoimainen ykkönen, Tampere-Lempäälä kakkonen.
Kaupungeista Oulu ykkönen, Jyväskylä kakkonen, Tampere kolmonen.
"Lähikunnista" Kempele ylivoimainen ykkönen, Lempäälä kakkonen, Kontiolahti kolmonen, Laukaa, Siilinjärvi ja Raisio nelosia.
Rovaniemi-Rovaniemen mlk:n väestönkasvu on ollut vain 1 prosentin luokkaa koko kymmenen vuoden aikana.

Tästä kaaviosta näkee myös minä vuosina väestönkasvu on alkanut ja sen vuosittaisen vauhdin.

Tämä kaavio on ensimmäinen Nettisanomien lehtisivuilla julkaistu tulos selvityssarjasta, jossa on tarkasteltu kyseisten alueiden kehitystä. Kaikki tulokset julkaistaan Nettisanomissa toimitettuna versiona lähiaikoina.

Viimeksi on valmistunut vuoden 1988 väestöennusteen toteutumista koskeva selvitys. Sen tulos on kiteytetty yhteen kuvaan:

Vuoden 1988 väestöennusteen toteutuminen vuonna 2005 seitsemällä alueella.

Keski-Suomi (Jyväskylä-Laukaa), Varsinais-Suomi (Turku-Raisio), Pirkanmaa (Tampere-Lempäälä) ja Pohjois-Pohjanmaa (Oulu-Kempele). Vertailuaineistoksi on mukaan otettu myös Pohjois-Savo (Kuopio-Siilinjärvi), Pohjois-Karjala (Joensuu-Kontiolahti) sekä Lappi (Rovaniemi-Rovaniemen mlk).

Poikkeama-%. Vasen pylväs: kaupunki. Oikea pylväs: "lähikunta".

Vuoden 1988 väestöennusteen toteutuminen verrattuna vuoden 2005 todelliseen väkilukuun.
Poikkeama-%. Vasen pylväs: kaupunki. Oikea pylväs: "lähikunta".
Laskettu Tilastokeskuksen Väestöennusteesta 1988 ja Väestötilastosta 2006.
Kuva 2008-01-20 pm.

Selitys: Miinus-merkki tarkoittaa sitä, että väestöennuste on ollut liian alhainen. Väestönkasvu ko. alueella on ylittänyt ennusteet sitä enemmän, mitä suurempi ennusteen virhe (miinus-merkkinen) on.

Vuoden 1988 väestöennusteen toteutuminen vuonna 2005.
Vuoden 1988 väestöennusteen toteutuminen vuosina 1990, 1995, 2000, 2005.

(Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame).

Jyväskylää ja Jyväskylän kolmea ympäristökuntaa: Jyväskylän mlk:ta, Laukaata ja Muurametta koskeva vuoden 1988 väestöennuste toteutui näin vuonna 2005 (vasen kuva) ja vuosina 1990, 1995, 2000 sekä 2005. (oikea kuva):

---

Vuoden 1988 väestöennusteen toteutuminen verrattuna vuoden 2005 todelliseen väkilukuun.
Poikkeama-%. Tilastokeskuksen Väestöennuste 1988 ja Väestötilasto 2006.

Vuoden 1988 väestöennusteen toteutuminen verrattuna vuosien
1990, 1995, 2000 ja 2005 väkilukuihin. Poikkeamat (%).
Tilastokeskuksen Väestöennuste 1988 ja Väestötilasto 2006.

Selitys: Miinus-merkki tarkoittaa sitä, että väestöennuste on ollut liian alhainen. Väestönkasvu ko. alueella on ylittänyt ennusteet sitä enemmän, mitä suurempi ennusteen virhe (miinus-merkkinen) on.

Sanomanetti. Pertti Manninen. Torstaina 2007-01-24. Sarja jatkuu!

Ilta-Sanomat torstaina 2008-01-24.

Bisquit - Seppo Ahti
Nyreä tuuli

"No rehellisyyden nimessä, aivan kaikissa asioissa ei Mattikaan ole nostanut käsiään pystyy antautumisen merkiksi. Lähinnä kysymys on tapahtumista, joissa antautumisen merkiksi ovat olleet pystyssä ihan eri raajat.

Tästä ei sen enempää, koska asia on kohta käräjillä. Muodollisesti kyseessä on sananvapausjuttu, mutta käytännössä tuomioistuin joutuu suoraan sanoen vetämään rajaa sanan- ja munanvapauden välille.

Tilanne ei ole kadehdittava myöskään Matin kannalta. Kun tämän sortin asioissa menee oikeuteen kunniansa perässä, voi pahimmassa skenaariossa menettää peränsä kunnian."

Bisquit - Seppo Ahti. Nyreä tuuli. Ilta-Sanomat torstaina 2008-01-24.

Lue myös!
Tänään torstaina Bisquit 60.
http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/bisquit.htm

Pääministeri (Statsministern, Finnish PM) Matti Vanhanen

Aftonbladet Onsdag 2007-02-21.
"Statsministern svältfödd på sex". Älskarinnan skrev bok om sina dejter med politikern.

Guardian Unlimited Saturday March 17 2007
Finnish PM improves his prospects with deft handling of a hot potato
Kiss-and-tell published in run-up to election
Affair began at Ikea and ended with text message

Iltalehti maanantai 2007-03-19.
Susan Kurosen kirjasta tutkintapyyntö.

Sanomanetti perjantai 2007-03-23.
Extra! Iltalehti ja Ilta-Sanomat lokakuu ja marraskuu. Satunnaisia löytöjä huussin perältä!

Sanomanetti perjantai 2007-10-05.
Pitkä-Matti haastoi ex-morsiamensa käräjille: Nyt minulle riittää! Nyt saat kunnon selkäsaunan! Kuvat tv:stä sunnuntaina 2007-09-30.

Isonna!

Sanomanetti N:o 728. Torstai 2008-01-24
Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen, kolumni sunnuntaina 2008-01-20.

Kuva: "Kolumni. Janne Virkkunen. Kirjoittaja on Helsingin vastaava päätoimittaja". Kuva lehdestä Helsingin Sanomat, sunnuntai 2008-01-20. Pertti Manninen keskiviikkona 2008-01-23 klo 12:35. Rajaus ja valotus muutamaa tuntia myöhemmin. Helsingin Sanomat ja valta. "Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen kirjoitti muutama päivä sitten, sunnuntaina 2008-01-20, artikkelin pääkirjoitussivulla median vallasta. Luin ja tallensin, enkä enää sitä nyt löydä siivottuani nurkkia. Tässä kuitenkin historiaa eräästä näkökulmasta, siitä miten Nettisanomien päätoimittaja on kokenut Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja koko SanomaWSOY:n vallankäytön niin yleisissä kuin omissa asioissaankin, lähinnä Sanomatalon rakentamisessa. Mitään ei ole jäänyt pos, ainakaan tarkoituksella. Aiheesta syntyy jatkokertomus, jonka ensimmäinen osa käsittää ajanjakson 1999 heinäkuu-elokuu. Kommentit otsikoiden ja kirjoitusten vieressä ovat siis nyt 8 ja ½ vuotta myöhemmin kirjoitettuja. Kuvat ovat alkuperäiset ja samasta Nettisanomien numerosta kuin kyseessä oleva juttu tai lainaus. Keskiviikkona 2007-01-23 aamulla Pertti Manninen. päätoimittaja, Sanomanetti. PS. Päivällä kävin kirjastossa hätäisesti kuvaamassa artikkelin ja ihmettelin nimeä kahvilaan kulkiessani: Valta pohjaa luovuuteen. Kun sitten illalla luin otsikon uudelleen se kuuluikin: Valta pohjaa luotettavuuteen. Kolumnin osa tulee luettavaksi Nettisanomiin myöhemmin. Sama." Helsingin Sanomat ja valta, 1999 heinäkuu-elokuu nykykommentein

Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen. Kolumni.
Helsingin Sanomat sunnuntaina 2008-01-20. Katkelmia.

"...

Siksi on hyvä, että Suomen Akatemia on aloittanut tutkimushankkeen Media, kansalaisuus ja vallan piirit, jonka osaraportti julkaistiin alkuviikosta. Siinä valotetaan 15 vuotta täyttäneiden suomalaisten käsityksiä mediasta ja median roolista yhteiskunnassa. Tutkimus on kiintoisa nimenomaan siksi, että se peilaa suomalaisten käsityksiä median vallasta; ei siitä, kuinka paljon valtaa medialla sinänsä on. Tutkimus perustuu satunnaisotantaan, joten se antaa luotettavan kuvan suomalaisten käsityksistä.

Median vallan määrä on hyvin vaikea käsite ja riippuu jokaisen henkilökohtaisesta arviosta. Vallan määrää on äärimmäisen vaikea mitata, joten oikea tapa on kysellä ihmisten mielikuvia.

Joiltakin keskustelijoilta saattaa unohtua se, että viestimet ovat vallankäyttäjiä ja että siihen tehtävään ne on aikanaan perustettu. Viestimet ovat olemassa käyttääkseen valtaa ja vaikuttaakseen yhteiskuntaan, ja tuon vallankäytön väline on julkisuus. Jokainen viestin harkitsee tietenkin aivan itse, miten se valtaansa käyttää ja mitä asioita se pitää tärkeinä ja esillä julkisessa keskustelussa.

...

Suomalaisten mielestä median valta on myös lisääntynyt. Neljä viidestä sanoo median vallan lisääntyneen ja lähes puolet (49 prosenttia) sanoo medialla olevan liikaa valtaa. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä todennäköisimmin hän pitää median valtaa liiallisena. Nuoret eivät median vallasta niin paljion piittaa, he ehkä ovat tottuneet suhtautumaan hieman keveämmin vietstintään yleensäkin. Trendi seuraa niitä amerikkalaisia tutkimustuloksia, joissa amerikkalaiset uskovat jo nyt median vaikutusvallan päättymiseen.

Kehitys on hyvin luonnollinen. Viestintäkentän pirstoutuminen johtaa väistämättä yleisöjen pienentymiseen, vaikka sinänsä esimerkiksi sanomalehdet ja niiden verkkosivut tavoittavat nyt enemmän lukijoita kuin koskaan aikaisemmin.

Tutkijoiden asenteesta tai tietämättömyydestä kertoo selviytyksen kysymys, kenellä on valtaa vaikuttaa median sisältöön. Vastausten mukaan eniten valtaa on omistajilla, suuryrityksillä, mainostajilla ja hallituksella. Yksittäisen toimittajan vaikutusmahdolisuuksia pidetään melko vähäisinä, mutta miksi tutkimuksessa ei edes kysytä toimitusten johdon vaikutusvaltaa? Johdolla on - ainakin tältä paikalta katsottuna - vaikutusvaltaa kaikkein eniten. Siellä valta missä vastuu toteutuu monessa viestimessä hyvin.

...

Akatemian selvitys antaa kuitenkin jälleen uskoa siihen, että paras menestyksen tae muuttuvassa mediatympäristössä on laadukkuus."

Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen. Kolumni. Helsingin Sanomat sunnuntaina 2008-01-20. Katkelmia.

Lue myös!

Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. Viikkosanomat 29.8.1958

"...seuraaviin pykäliin on pääpiirteittäin hahmoteltu demokraattisen lehdistön tehtävät:
1. Lehdistön tehtävänä on palvella kansanvaltaista valtiojärjestystä välittämällä kaikille halukkaille tietoja ja uutisia siitä, mitä tapahtuu, ja sen tehtävänä on antaa kansalaisille palstoillaan mahdollisuus keskusteluun ja vastakkaistenkin mielipiteen esittämiseen julkisista asioista.
2. Lehdistön tehtävänä on levittää yleistä yhteiskunnallista, taloudellista ja kulturellista valistusta ja tietoa ja siten mahdollistaa se, että kansa voi itse hallita itseään.
3. Lehdistön tehtävänä on valvoa ja puolustaa yksilön oikeuksia yhteiskunnassa, sen tehtävänä on on toimia kansalaisten itse asettamana valvovana silmänä tarkkaillen ja kertoen, mitä kansan itselleen valitsema hallitusvalta tekee ja miten se toimii.
4. Lehdistön tehtävänä on palvella maan taloudellista kehitystä ja vapaata talousjärjestelmää, lähinnä tuomalla yhteen myyjät ja ostajat toimimalla ilmoittelun ja taloudellisen mainonnan keinona.
5. Lehdistön tehtävänä on myös tarjota lukijoilleen mahdollisuus rentoutumiseen ja virkistymiseen ajanviete- ja viihdeaineistollaan.
6. Lehdistön tehtävänä on saavuttaa ja säilyttää taloudellinen riippumattomuus ja toimintansa itsekannattavuus, niin että se voi olla vapaa erilaisten eturyhmien ohjauksesta tai painostuksesta."

29.8.1958

VIIKKOSANOMAT
Nykyaikainen uutiskuvalehti

päätoimittaja
Aatos Erkko

toimituspäällikkö
Simopekka Nortamo

toimitussihteeri
Kalevi Löfgren

toimittajat
Kirsti Jaantila
Kimmo Jokela
Jaakko Okker
Sakari Räsänen
Maija-Liisa Saari

erikoistoimittaja
Mary A Wuorio

taiteilijat
Aaro Loponen
Osmo Kaipainen

taloudenhoitaja
Ilmari Vartiainen

kustantaja
Viikkosanomat Oy

http://www.sanomanetti.fi/2003/06/19/aatoserkkoviikko.htm

Omistajan vastuu. Aatos Erkko.
Nelosen pääomistaja on yhtiöidensä kautta ministeri Aatos Erkko. Vaikka hän ei tietenkään voi osallistua arkiseen toimitustyöhön, hän on kuitenkin viime kädessä vastuussa kaikesta, mitä hänen omaisuudellaan tehdään ja miten sitä käytetään.
http://www.sanomanetti.fi/2001/09/06/omistajaerkko.htm

Alkuperäistä kantta koristi pääministeri Anneli Jäätteenmäki Saddam Husseinin rinnalla. Etusivun teksti: "2003 KAIKKI LOPUT. Tämä vuosi muistetaan Saddam Husseinin kukistumisesta ja Anneli Jäätteenmäen pääministeriuran katkeamisesta. Mistä muusta?" Alkuperäistä Ilta-Sanomien Plus-liitteen kantta mukaillen:Tämä vuosi tullaan muistamaan Saddam Husseinin kukistumisesta ja ministeri Aatos Erkon lehtien journalismista. 2004/01/01/aatoserkko.htm
http://www.sanomanetti.fi/2004/01/01/aatoserkko.htm

Suuri journalisti-palkinto 2003. Rikoksesta epäillyn ja todisteita hävittäneen lehden toimittaja sai suuren journalistipalkinnon! http://www.sanomanetti.fi/2004/03/11/journalistipalkinto.htm

SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!
Irak-vuoto-asiakirjat olivat Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan salaisia. Ilta-Sanomat julkisti niitä kuitenkin neljään eri kertaan, siis rikkoi lakia toistuvasti jatkuvasti.
http://www.sanomanetti.fi/2004/03/25/etusivu.htm

Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.

Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.
Esimerkki 2. Kuinka puolueiden kannatuslukugalluppien valheellisella, väärällä ja tarkoituksenmukaisella tulkinnalla nostetaan ja lyödään myötä- ja vastenmielistä poliitikkoa. Tapaukset Paavo Lipponen ja Anneli Jäätteenmäki.

"”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004.

Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään.

Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä.

Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.”

Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY!

Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori.
http://www.sanomanetti.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

Lyö lyötyä! Antti-Pekka Pietilä. Ilta-Sanomat.
Silmät kiiluen päätoimittaja ilmoitti, että kyseinen henkilö "ei ole puolustuskyvytön" ja jatkoi: "Aikuisilla ihmisillä on vastuu omista teoistaan". http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/nykanen.htm

Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. Seuraaviin pykäliin on pääpiirteittäin hahmoteltu demokraattisen lehdistön tehtävät. Viikkosanomat 29.8.1958. Päätoimittaja Aatos Erkko, toimituspäällikkö Simopekka Nortamo. Pääkirjoitus.
http://www.sanomanetti.fi/2005/04/21/puolueetonerkko.html

SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. & Tämä riitti!
Kysyä voi vain, oliko yhtiön tiedossa mahdolliset rikosilmoitukset ja mahdolliset poliisitutkinnat valtion ja kaupungin virkamiesten toimista. Rupesi näet näyttämään samanlaiselta kuin valtionsyyttäjän (?) käynnistämät tutkimukset oikeus- ja poliisitalojen vuokrasopimuksista, joista ei mitään hämärää kuitenkaan löytynyt. Virkamiesten toiminta näytti siltä, että heidän toimintansa oli vuosien varrella aina sopusoinnussa SanomaWSOY:n optiotontin toteutumisen kannalta.
http://www.sanomanetti.fi/2005/04/28/helsinginsanomatluopuu.html

Sanomanetti maanantaina 12. syyskuuta 2005.

"Erkko on SanomaWSOY:n suurin omistaja.
Helsingin Sanomat kuuluu SanomaWSOY-konserniin."

http://www.sanomanetti.fi/2005/09/17/varallisuusvero.htm

1999.
Sanomapallo Suomessa vuonna 1999 (?). Kuva ja käsittely: Pertti Manninen. Sanomatalo on juuri valmistumassa ja ohikulkijalla on jo syksyinen asu yllään. Kuva on aikaisemmin julkaisematon ja se on syntynyt siinä yhteydessä, kun SanomaWSOY ei ollut vielä luopunut oikeudestaan ostaa tonttia toiselle samanlaiselle. Silloin julkaistiin sarjaan kuuluva toinen kuva, joka on otsikoitu seuraavasti: Hetki historiaan, Sanomatalo. Tämä ei riitä! SanomaWSOY tahtoo vielä toisen samanlaisen peittämään Eduskuntatalon. http://www.sanomanetti.fi/2005/03/13/etusivu.htm

Helsingin Sanomat ja valta, 1999 heinäkuu-elokuu nykykommentein

Lex Sibbo

"[Kaarlo] Tuori säger angående Helsingfors nya biträdande stadsdirektör Hannu Penttiläs Sibbo-uttalande att "det är egendomligt att HFD:s beslut kommenteras innan det är klart." Tuori säger vidare att Penttiläs uttalande om ett stiftande av en speciallag, "Lex Sibbo" ifall HFD ogiltigförklarar regeringens Sibbo-beslut kan ses som ett försök att påverka HFD. Enligt Tuori kan HFD:s motiveringar avgöra huruvida en speciallag är möjlig. Tuori säger att om HFD betonar grundlagens bestämmelser om kommunal självstyrelse, så är det inte självklart att speciallagen kan stiftas i vanlig ordning."
http://360.yahoo.com/wadenstrom Lex Sibbo. Den 3 januari 2008

"Helsingin Sanomat on jo ottanut heti kantaa tulevaan oikeusprosessiin" (Sanomanetti 2006-12-03)

"Aikaisemmin asiaa kommentoidessani olen käyttänyt ilmaisua (muistinvaraisesti) "Hallitus olisi paljon rehellisempi, jos se säätäisi lain, että Helsinki saa Sipoolta maata". Tällä ilmaisulla tietenkin tarkoitin, ettei mikään hallitus, mielestäni, uskaltaisi sellaista säädätyttää eduskunnalla. Ehkä tulevaisuudessa voikin, kuka senkään tietää?

Sipoo on ilmoittanut, ettei se aio tyytyä siihen, että siltä viedään maata yhtään neliösenttiä. Se on ilmoittanut, että kun tällainen päätös tulee, niin siitä seuraa ehkä vuosiakin kestävä oikeusprosessi, lopullisen päätöksenhän asiasta tekee KHO.

Sipoo on jo valittanut selvitysmies Pekka Myllyniemen jääviydestä. Hän on tiettävästi ennen selvitykseen ryhtymistä lausunut jotain asiasta. Lisäksi hän näyttää ulkopuolisestakin olevan epäpätevä, koska hän ei ole juristi ja asiahan näyttää olevan nimenomaan juridinen: täyttääkö liitosehdotus nykyisen voimassa olevan lain vaatimukset. Aika näyttää.

Helsingin Sanomat on Myllyniemen selvityksen jälkeisenä päivänä perjantaina 2006-12-01 kirjoittanut pääkirjoituksensa Sipoon pitäisi kyetä näkemään kokonaisetu ensimmäisessä kappaleessa: "Myllyniemi rajasi alueen sen kokoiseksi, että osaliitokselle on kestävät asialliset ja oikeudelliset perusteet."

Niinpä. Trial by newspaper-menettelyä pahimmillaan. Lehdellä on tietenkin oikeus uskoa ja uskotella näin, mutta onko "osaliitoksella" oikeudelliset perusteet, se jää nähtäväksi. Ja siitä ei päätä Helsingin Sanomat eikä päätoimittaja Janne Virkkunen, joka on jotenkin häärännyt asian taustalla.

Saman päivän 2006-12-01 pääuutissivulla koko aukeaman levyisessä jutussaan lehti jatkoi tätä ennakointiaan mahdollisesta oikeudenpäätöksestä. Vai antoiko lehti ohjeitaan KHO:n jäsenille? Miltei koko pääuutissivun levyisessä otsikossa luki: "Helsinki saamassa Sipoosta aiottua pienemmän siivun". Siis saamassa."

Katkelma kirjoituksesta: Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen?
Sanomanetti. Pääkirjoitus 2006-12-03.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Sipoon pitäisi kyetä näkemään kokonaisetu" kokonaisuudessaan
Nettisanomissa sunnuntaina 2006-12-10

Helsingin Sanomat. Seitsemän kirjoitusta Sipoosta.

Päätoimittaja Janne Virkkusen esitelmä Katse eteenpäin seminaarissa.

Ilta-Sanomat. Neljä pääkirjoitusta Sipoosta.