Kalle
Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/
Lue myös!
Kansainvälinen
parturi.
...
Työttömyys
alenee vain aitoja työtilaisuuksia luomalla. Ovatko ne
kokopäiväisiä, kuukausipalkkaisia,
pätkätöitä vai mitä
ovatkaan, se on samantekevää. Kunhan vaan on
työtä tarjolla halukkaille. Tuntuu
ihmeelliseltä, että ne samat ihmiset, jotka ovat
luoneet maahan työnestojärjestelmän olisivat
yhtäkkiä kiinnostuneet purkamaan sen.
...
Suomessa
olevat työpaikat voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Sellaiset,
jotka ovat kansainvälisen kilpailun kohteena ja sellaisiin,
joihin kohdistuu vain kotimainen kilpailu.
Kännyköiden kokoonpano, sellun keitto, paperikoneiden
väsääminen ja muita sen tapaisia
työtehtäviä jää ja syntyy
Suomeen vain, jos olemme niissä askareissa
kilpailukykyisempiä kuin muut.
Jos emme ole, niin kyllä maailmasta paikkoja löytyy,
jossa kännyköitä kasataan, sellua
keitetään ja valsseja sorvataan. Kotimarkkinoiden
tarpeisiin tähtäävät
työpaikat ovat sen sijaan alttiita vain kotimaiselle
kilpailulle. Parturi kilpailee vain suomalaisen parturin kanssa. On
saman tekevää leikkaako joku Kuala Lumpurissa tai
Delhissä tukan halvemmalla kuin hän.
Poliitisilla
päätöksillä voidaan vaikuttaa vain
vähäisesti siihen, ovatko teollisuutemme
työpaikat kilpailukykyisiä. Enemmän kuin
verotus, siihen vaikuttaa palkkataso. Siksi Teollisuuden
etujärjestöjen vouhotus
pääomaveroista ja osinkoveroista on naurettavaa
älyllistä epärehellisyyttä. Jos
teollisuus suostuu ylisuuriin palkankorotuksiin, teolliset
työpaikat katoavat Suomesta. Niin yksinkertaista se on, vaikka
eduskunta mitä äänestäisi. Kun
kansallinen eduskunta ei mahda kansainväliselle kilpailulle
mitään, olisiko syytä keskittyä
niihin kotimarkkinatyöpaikkoihin.
Kotimarkkinatyöpaikkoja
syntyy vain palvelusektorille. Johtuen siitä, että
teollisuutemme ei tee tuotteita, joita ei tehtäisi jossain
muuallakin. Piika- ja plankkipoikayhteiskunnalla pelottelu on siis
turhaa, ellei tavoitteena ole ylläpitää
työttömyyttä.
Työministeriön
ajatus siitä, että työttömyys
katoaa kouluttamalla on absurdi. Teollisuudessa on
tänään jäljellä
yhtä monta työpaikkaa kuin mitä maassa on
työttömiä. Luulevatko ne siellä
työministeriössä, että teolliset
työpaikat kaksinkertaistuvat
työttömyyskursseja
lisäämällä? Minä en
moiseen usko. Pidän työministeriön
suunnitelmaa edesvastuuttomana ihmisten halveksuntana ja verorahojen
tuhlaamisena."
Kalle Isokallio.
Iltalehti 20.01.2003. 2003/01/23
Torstaina 05.08.2004. Työtä! Kootut selitykset! Tanja Karpela
ja Kalle Isokallio. Ainakin. Tulossa!
Saunan sytykkeistä. Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.
Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja Antti Parpo. Helsingin Sanomat.
Mielipide perjantaina 04.04.2003. Tulossa.
Kuva 08.03.2006.
"Naisen
palkka 1". Iltalehti.
Kolumni. Kalle Isokallio. Maanantaina 06.03.2006. Myyttejä ja
mainoslauseita. Tulossa!
"Olisin
toivonut, että Tasavallan Presidentti Tarja Halonen olisi uuden kautensa
avajaispuheessa pystynyt pitäytymään
faktoissa. Mutta ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja
sen avulla kosiskella väärin väittein
naispuolisten kansalaisten suosiota. Älykkyyden puutteesta ei
presidenttiämme voi kai syyttää.
Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen
Suomessa vain kahdeksankymmentä senttiä.
Väite ei pidä paikkaansa. Ja sen
ymmärtää myös presidenttimme." Tulossa!
Kuva 08.03.2006.
"
Naisen palkka 2".
Aamulehti. Kotimaa. Keskiviikkona 08.03.2006. Kun mies ansaitsee euron,
nainen saa 96-97 senttiä. Naistenpäivä:
Nainen tienaa vähemmän, vaikka ala, työ ja
titteli on sama kuin miehellä. Riikka Lehtovaara. Tulossa!
"Aamulehdessä
julkaistiin helmikuussa tutkimus, jonka mukaan eriarvoisuuden siemen
kylvetään jo kotona. Tytöille maksetaan jo
12-vuotiaana pienempää viikkorahaa kuin pojille." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "Naisen
palkka 3". Aamulehti. 3.
pääkirjoitus. Keskiviikkona 08.03.2006. Jatkuvaa palkkahurskastelua.
Aamulehden vastaava päätoimittaja on Matti Apunen. Tulossa!
"Ammattijärjestöjen ohella
myös poliitikot päivittelevät vuodesta toiseen naisten
huonoja palkkoja. Se on melkoista hurskastelua. Ammattijärjestöt
allekirjoittavat palkkasopimukset ja poliitikoilla on sormensa pelissä
julkisen puolen työvoimasta päätettäessä. Milloinkahan
naispalkoista isoa ääntä pitävät poliitikot
huomaavat olleensa itse siunaamassa sitä, että etenkin hoiva-aloilla
pätkätyöt painavat alas naisten palkkatasoa?" Tulossa!
Elokuvalipulla
kohtuuton hinta.
2006/03/08
|
Pääkirjoitus.
Tapoja Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen!
Kaiken korskeuden
keskellä ei tarvitse käyttäytyä
moukkamaisesti naishenkilöä kohtaan. Vt.
pääministerinkin pitäisi
ymmärtää, että hän on
hallitustunnustelujen vetäjä ja hänen
edustamallaan puolueella on sittenkin vain neljäsosa
eduskuntapaikoista.
Kohteliaisuutta korskeuden sijaan. Hyviä tapoja
välinpitämättömyyden sijaan.
Eikö viiskymppinen mies ole tällaista vielä
oppinut?
Huomaavaisuus naisen istahtaessa ja tuolin vetäminen sopisi
myös "Euroopan presidentiksi "
itseään kutsuneelle mörrikälle.
Perjantaina 2007-04-13. Pertti Manninen.
Suomalaiset herrasmiehet Matti
Vanhanen ja Jyrki Katainen rojahtamassa
sijoilleen Tarja
Cronbergin vetäessä tuoliaan
hallitusneuvottelujen tiedotustilaisuudessa
Säätytalolla perjantaina 2007-04-13. FST:n
uutislähetys klo 18.15. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!
Kalle
Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
Haluttomuus
vai kyvyttömyys?
Kun hallituksella ei ole näkemystä
siitä minne sen pitäisi Suomea viedä, se keskittyy tulevaisuuteen
varautumisen sijasta näpertelemään tämän päivän
ongelmien kanssa tarjoten niihin eilisen ratkaisuja.
Harvoin, jos koskaan maassamme on
ollut näin huonosti johdettu ja vain lyhyen tähtäimen
tavoitteiden perässä säntäilevä hallitus. Vanhasen
toista hallitusta tulee historia kutsumaan päiväperhohallitukseksi.
Globalisaatio on tosiasia, jota viisimiljoonainen
kansa ei kuusimiljardisessa maailmassa voi olla ottamatta huomioon.
Meidän pitää suojata itsemme mahdollisimman hyvin globalisaation
negatiivisilta vaikutuksilta ja samalla hyödyntää maksimaalisesti
sen positiiviset mahdollisuudet. Poliitikoille jääköön
kansalaisten suojeleminen ja yrityksille positiivisten mahdollisuuksien
hyödyntäminen.
Kansainväliset tilastot osoittavat,
että maailmankaupan vapauttaminen politiikan ulottumattomiin on
johtanut siihen, että sen seurauksena ovat pääomapelurit
rikastuneet ja työtätekevät köyhtyneet. Se johtuu
siitä, että maailmanmarkkinoille on tullut enemmän uutta
työvoimaa, kuin uutta pääomaa. Tuo uusi työvoima
on tällä hetkellä heikommin koulutettua kuin kehittyneissä
teollisuusmaissa, mutta muutamassa kymmenessä vuodessa sen koulutustaso
ajaa kiinni teollisuusmaiden koulutustason. Yhä useampi osaamisen
alue joutuu kansainvälisen kilpailun kohteeksi.
Vääjäämätön
lopputulos on se, että Suomessa yhä useammasta työstä
työnantajan on tulevaisuudessa mahdotonta maksaa työntekijöilleen
samaa reaalipalkkaa kuin tänään. Jotta se ei johtaisi
kansan kahtiajakautumiseen, tuloverotusta on jo ensi vuonna laskettava
reippaasti pienempien ansiotulojen kohdalla ja kohtuullisesti keskituloisten
osalta. Tuo verojen alennus on mahdollista rahoittaa siirtämällä
pääomatulojen verotus samalle asteikoille kuin työtulojen
verotus. Siten voidaan kansalaisille tasata globalisaation haitat ja
hyödyt.
Puheet siitä, että pääomatuloja
nauttivat ihmiset muuttaisivat pois Suomesta, perustuvat väärinymmärrykseen
ja ovat sen lisäksi loukkaavia. En usko, että yksikään
Herlinin veljeksistä muuttaa maasta, vaikka pääomatuloja
ryhdytään verottamaan kuin ansiotuloja.
Sen verran lujaan siinä suvussa
on isänmaallisuus poikiin istutettu.
Jos muutama kasinopeluri muuttaisikin,
väliäkö sillä. Yhtään työpaikkaa
he eivät ole tähänkään mennessä maahan
luoneet. Enemmänkin ovat muiden selkänahasta rahansa riipineet.
Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Joko
annetaan kansainvälisen kilpailun romuttaa yhteiskunta tai ryhdytään
toimenpiteisiin Suomen pelastamiseksi. Nykyinen hallitus on valinnut
antaa-mennä vaihtoehdon, mutta meillä on mahdollisuus valita
seuraavissa eduskuntavaaleissa sen tilalle hallitus, joka haluaa pelastaa
Suomen. Se varmaan älyää ryhtyä verottamaan pääomaa
samalla ankaruudella kuin työntekoa.
Lue
myös!
Sanomanetti
tiistaina
02.11.2004.
Miten
aforismi syntyy?
(Kirjailija
Kalle Isokallio ja kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti.)
MTV3-uutiset
30.10.2004 klo 22.00. ("Loppukevennys". Helsingin Kirjamessuilta isossa
hallissa yleisön joukossa.).
Toimittaja Raija Kantomaa: miten
voi olla hauska lokakuun synkimpänä ja
pimeimpänä päivänä?
B:
sehän on ammattitaitokysymys.
I:
en mä mä en tiedä seppo meistä
on hauska ja mä näytän profiilia
K:
mistä teidän hauskuus kumpuaa?
B:
no sä oot varmaan keksinyt itse nää
kysymykset joo täytyy
Kirjailija
Kalle Isokallio: siis me syvällisesti analysoidaan
suomalaista yhteiskuntaa ja tota noin sen historiaa ja myöskin
kansanluonnetta ja erilaisten etnisten ryhmien vaikutusta suomeen ja ...
B:
ja sitten me ei välitetä siitä
I:
... ja senjälkeen mä kirjoitan hauskan jutun
K: onko ne hauskoja juttuja?
B ai mun omani vai?
I: Sepon on ainakin hauskoja
Kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti: on kyllä kyllä kalle
on musta hauskempi
ja ennen kaikkea mä nautin siitä että mä en oo lukenut
niistä yhtään
I: no jos me seppo
säästää multa tuota aikaa hirveesti
jos mä iltasanomissa aina hyppään aina sepon
yli niin tota noin niin aikaa säästyy
K: miksi sinä kirjoitat
I: ei oo parempaakaan tekemistä
K: oikeasti
I: no ei oo parempaakaan tekemistä rospuuttokausi ei voi ajaa
moottoripyörällä tota ei voi lumilautailla
vielä niin jotainhan on silloin puuhattava silloin
kirjoitetaan kirja
B: jos sä nyt tarkalleen mietit mitä tarkoittaa lause
ei ole parempaa tekemistä niin ett sä sitä
pitäis mitenkään
vähättelynä
ei ole parempaa tekemistä
jumalaut tästä tuli aforismi
K. joo täst pannaan kirjaan (epäselvä)
B: joh joh joh (epäselvä)
Tomi Einonen: asia vilpitön ja tätä kaksikon
mainostamaa rospuuttoaikaa saadaan vielä ensi
yönä tunti lisää. (aika
asiallisesti).
Leena Kaskela: aivan (suu herttaisessa hymyssä).
Suomalainen
todellisuus. Koiran ulkoiluttajia Aleksilla.
Kuva
sarjasta Stokkalta Skattalle ja vähän takaisinkin.
Pertti Manninen, Helsinki lauantaina 14.08.2004. 2004/11/02
|