Kalle
Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/
Lue
myös!
Kansainvälinen
parturi.
...
Työttömyys
alenee vain aitoja työtilaisuuksia luomalla. Ovatko ne kokopäiväisiä,
kuukausipalkkaisia, pätkätöitä vai mitä ovatkaan,
se on samantekevää. Kunhan vaan on työtä tarjolla
halukkaille. Tuntuu ihmeelliseltä, että ne samat ihmiset,
jotka ovat luoneet maahan työnestojärjestelmän olisivat
yhtäkkiä kiinnostuneet purkamaan sen.
...
Suomessa olevat työpaikat voidaan
jakaa kahteen kategoriaan. Sellaiset, jotka ovat kansainvälisen
kilpailun kohteena ja sellaisiin, joihin kohdistuu vain kotimainen
kilpailu. Kännyköiden kokoonpano, sellun keitto, paperikoneiden
väsääminen ja muita sen tapaisia työtehtäviä
jää ja syntyy Suomeen vain, jos olemme niissä askareissa
kilpailukykyisempiä kuin muut.
Jos emme ole, niin kyllä maailmasta paikkoja löytyy, jossa
kännyköitä kasataan, sellua keitetään ja
valsseja sorvataan. Kotimarkkinoiden tarpeisiin tähtäävät
työpaikat ovat sen sijaan alttiita vain kotimaiselle kilpailulle.
Parturi kilpailee vain suomalaisen parturin kanssa. On saman tekevää
leikkaako joku Kuala Lumpurissa tai Delhissä tukan halvemmalla
kuin hän.
Poliitisilla
päätöksillä voidaan vaikuttaa vain vähäisesti
siihen, ovatko teollisuutemme työpaikat kilpailukykyisiä.
Enemmän kuin verotus, siihen vaikuttaa palkkataso. Siksi Teollisuuden
etujärjestöjen vouhotus pääomaveroista ja osinkoveroista
on naurettavaa älyllistä epärehellisyyttä. Jos
teollisuus suostuu ylisuuriin palkankorotuksiin, teolliset työpaikat
katoavat Suomesta. Niin yksinkertaista se on, vaikka eduskunta mitä
äänestäisi. Kun kansallinen eduskunta ei mahda kansainväliselle
kilpailulle mitään, olisiko syytä keskittyä niihin
kotimarkkinatyöpaikkoihin.
Kotimarkkinatyöpaikkoja
syntyy vain palvelusektorille. Johtuen siitä, että teollisuutemme
ei tee tuotteita, joita ei tehtäisi jossain muuallakin. Piika-
ja plankkipoikayhteiskunnalla pelottelu on siis turhaa, ellei tavoitteena
ole ylläpitää työttömyyttä.
Työministeriön
ajatus siitä, että työttömyys katoaa kouluttamalla
on absurdi. Teollisuudessa on tänään jäljellä
yhtä monta työpaikkaa kuin mitä maassa on työttömiä.
Luulevatko ne siellä työministeriössä, että
teolliset työpaikat kaksinkertaistuvat työttömyyskursseja
lisäämällä? Minä en moiseen usko. Pidän
työministeriön suunnitelmaa edesvastuuttomana ihmisten halveksuntana
ja verorahojen tuhlaamisena."
Kalle
Isokallio. Iltalehti 20.01.2003. 2003/01/23
Torstaina 05.08.2004. Työtä! Kootut selitykset! Tanja Karpela
ja Kalle Isokallio. Ainakin. Tulossa!
Saunan sytykkeistä. Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.
Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja Antti Parpo. Helsingin Sanomat.
Mielipide perjantaina 04.04.2003. Tulossa.
Kuva 08.03.2006. "Naisen
palkka 1". Iltalehti.
Kolumni. Kalle Isokallio. Maanantaina 06.03.2006. Myyttejä ja mainoslauseita.
Tulossa!
"Olisin toivonut, että
Tasavallan Presidentti Tarja
Halonen olisi uuden kautensa
avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta
ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla kosiskella
väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota.
Älykkyyden puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää.
Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen Suomessa
vain kahdeksankymmentä senttiä. Väite ei pidä paikkaansa.
Ja sen ymmärtää myös presidenttimme." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "
Naisen palkka 2". Aamulehti.
Kotimaa. Keskiviikkona 08.03.2006. Kun mies ansaitsee euron, nainen
saa 96-97 senttiä. Naistenpäivä: Nainen tienaa vähemmän,
vaikka ala, työ ja titteli on sama kuin miehellä. Riikka Lehtovaara.
Tulossa!
"Aamulehdessä julkaistiin
helmikuussa tutkimus, jonka mukaan eriarvoisuuden siemen kylvetään
jo kotona. Tytöille maksetaan jo 12-vuotiaana pienempää
viikkorahaa kuin pojille." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "Naisen
palkka 3". Aamulehti. 3.
pääkirjoitus. Keskiviikkona 08.03.2006. Jatkuvaa palkkahurskastelua.
Aamulehden vastaava päätoimittaja on Matti Apunen. Tulossa!
"Ammattijärjestöjen ohella
myös poliitikot päivittelevät vuodesta toiseen naisten
huonoja palkkoja. Se on melkoista hurskastelua. Ammattijärjestöt
allekirjoittavat palkkasopimukset ja poliitikoilla on sormensa pelissä
julkisen puolen työvoimasta päätettäessä. Milloinkahan
naispalkoista isoa ääntä pitävät poliitikot
huomaavat olleensa itse siunaamassa sitä, että etenkin hoiva-aloilla
pätkätyöt painavat alas naisten palkkatasoa?" Tulossa!
Elokuvalipulla
kohtuuton hinta.
2006/03/08
|
Pääkirjoitus.
Tapoja Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen!
Kaiken
korskeuden keskellä ei tarvitse käyttäytyä moukkamaisesti
naishenkilöä kohtaan. Vt. pääministerinkin pitäisi
ymmärtää, että hän on hallitustunnustelujen
vetäjä ja hänen edustamallaan puolueella on sittenkin
vain neljäsosa eduskuntapaikoista.
Kohteliaisuutta korskeuden sijaan. Hyviä tapoja välinpitämättömyyden sijaan.
Eikö viiskymppinen mies ole tällaista vielä oppinut?
Huomaavaisuus naisen istahtaessa ja tuolin vetäminen sopisi myös
"Euroopan presidentiksi " itseään kutsuneelle mörrikälle.
Perjantaina 2007-04-13. Pertti Manninen.
Suomalaiset
herrasmiehet Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen
rojahtamassa sijoilleen Tarja
Cronbergin vetäessä tuoliaan hallitusneuvottelujen
tiedotustilaisuudessa Säätytalolla perjantaina 2007-04-13. FST:n
uutislähetys klo 18.15. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!
Kalle
Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.
Haluttomuus
vai kyvyttömyys?
Kun hallituksella ei ole näkemystä
siitä minne sen pitäisi Suomea viedä, se keskittyy tulevaisuuteen
varautumisen sijasta näpertelemään tämän päivän
ongelmien kanssa tarjoten niihin eilisen ratkaisuja.
Harvoin, jos koskaan maassamme on
ollut näin huonosti johdettu ja vain lyhyen tähtäimen
tavoitteiden perässä säntäilevä hallitus. Vanhasen
toista hallitusta tulee historia kutsumaan päiväperhohallitukseksi.
Globalisaatio on tosiasia, jota viisimiljoonainen
kansa ei kuusimiljardisessa maailmassa voi olla ottamatta huomioon.
Meidän pitää suojata itsemme mahdollisimman hyvin globalisaation
negatiivisilta vaikutuksilta ja samalla hyödyntää maksimaalisesti
sen positiiviset mahdollisuudet. Poliitikoille jääköön
kansalaisten suojeleminen ja yrityksille positiivisten mahdollisuuksien
hyödyntäminen.
Kansainväliset tilastot osoittavat,
että maailmankaupan vapauttaminen politiikan ulottumattomiin on
johtanut siihen, että sen seurauksena ovat pääomapelurit
rikastuneet ja työtätekevät köyhtyneet. Se johtuu
siitä, että maailmanmarkkinoille on tullut enemmän uutta
työvoimaa, kuin uutta pääomaa. Tuo uusi työvoima
on tällä hetkellä heikommin koulutettua kuin kehittyneissä
teollisuusmaissa, mutta muutamassa kymmenessä vuodessa sen koulutustaso
ajaa kiinni teollisuusmaiden koulutustason. Yhä useampi osaamisen
alue joutuu kansainvälisen kilpailun kohteeksi.
Vääjäämätön
lopputulos on se, että Suomessa yhä useammasta työstä
työnantajan on tulevaisuudessa mahdotonta maksaa työntekijöilleen
samaa reaalipalkkaa kuin tänään. Jotta se ei johtaisi
kansan kahtiajakautumiseen, tuloverotusta on jo ensi vuonna laskettava
reippaasti pienempien ansiotulojen kohdalla ja kohtuullisesti keskituloisten
osalta. Tuo verojen alennus on mahdollista rahoittaa siirtämällä
pääomatulojen verotus samalle asteikoille kuin työtulojen
verotus. Siten voidaan kansalaisille tasata globalisaation haitat ja
hyödyt.
Puheet siitä, että pääomatuloja
nauttivat ihmiset muuttaisivat pois Suomesta, perustuvat väärinymmärrykseen
ja ovat sen lisäksi loukkaavia. En usko, että yksikään
Herlinin veljeksistä muuttaa maasta, vaikka pääomatuloja
ryhdytään verottamaan kuin ansiotuloja.
Sen verran lujaan siinä suvussa
on isänmaallisuus poikiin istutettu.
Jos muutama kasinopeluri muuttaisikin,
väliäkö sillä. Yhtään työpaikkaa
he eivät ole tähänkään mennessä maahan
luoneet. Enemmänkin ovat muiden selkänahasta rahansa riipineet.
Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Joko
annetaan kansainvälisen kilpailun romuttaa yhteiskunta tai ryhdytään
toimenpiteisiin Suomen pelastamiseksi. Nykyinen hallitus on valinnut
antaa-mennä vaihtoehdon, mutta meillä on mahdollisuus valita
seuraavissa eduskuntavaaleissa sen tilalle hallitus, joka haluaa pelastaa
Suomen. Se varmaan älyää ryhtyä verottamaan pääomaa
samalla ankaruudella kuin työntekoa.
Lue
myös!
Sanomanetti
tiistaina
02.11.2004.
Miten aforismi
syntyy? (Kirjailija
Kalle Isokallio ja kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti.)
MTV3-uutiset 30.10.2004
klo 22.00. ("Loppukevennys". Helsingin Kirjamessuilta isossa hallissa
yleisön joukossa.).
Toimittaja
Raija Kantomaa: miten voi olla hauska lokakuun synkimpänä
ja pimeimpänä päivänä?
B: sehän on
ammattitaitokysymys.
I: en mä mä
en tiedä seppo meistä on hauska ja mä näytän
profiilia
K: mistä
teidän hauskuus kumpuaa?
B: no sä oot
varmaan keksinyt itse nää kysymykset joo täytyy
Kirjailija
Kalle Isokallio: siis me syvällisesti analysoidaan suomalaista
yhteiskuntaa ja tota noin sen historiaa ja myöskin kansanluonnetta
ja erilaisten etnisten ryhmien vaikutusta suomeen ja ...
B: ja sitten me ei
välitetä siitä
I: ... ja senjälkeen
mä kirjoitan hauskan jutun
K: onko ne hauskoja
juttuja?
B ai mun omani vai?
I: Sepon on ainakin hauskoja
Kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti: on kyllä kyllä kalle on musta
hauskempi
ja ennen kaikkea mä nautin siitä että
mä en oo lukenut niistä yhtään
I: no jos me seppo säästää multa tuota aikaa
hirveesti jos mä iltasanomissa aina hyppään aina sepon
yli niin tota noin niin aikaa säästyy
K:
miksi sinä kirjoitat
I: ei oo parempaakaan tekemistä
K: oikeasti
I: no ei oo parempaakaan tekemistä rospuuttokausi ei voi ajaa moottoripyörällä
tota ei voi lumilautailla vielä niin jotainhan on silloin puuhattava
silloin kirjoitetaan kirja
B: jos sä nyt tarkalleen mietit mitä tarkoittaa lause ei ole
parempaa tekemistä niin ett sä sitä pitäis mitenkään
vähättelynä
ei ole parempaa tekemistä
jumalaut tästä tuli aforismi
K. joo täst pannaan kirjaan (epäselvä)
B: joh joh joh (epäselvä)
Tomi Einonen: asia vilpitön ja tätä kaksikon mainostamaa
rospuuttoaikaa saadaan vielä ensi yönä tunti lisää.
(aika asiallisesti).
Leena Kaskela: aivan (suu herttaisessa hymyssä).
Suomalainen todellisuus.
Koiran ulkoiluttajia Aleksilla.
Kuva
sarjasta Stokkalta Skattalle ja vähän takaisinkin. Pertti
Manninen, Helsinki lauantaina 14.08.2004. 2004/11/02
|