"Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahde painoi naisen seinää vasten."

"Toimitusjohtaja painoi naisen seinää vasten."

Tämä juttu perustuu toimittaja Harri Nykäsen torstaina 08.03.01 Nelosen "Palaneen käryä"- ohjelmassa antamaan ilmoitukseen, jossa hän paljasti Matti Ahteen nimen.

Erään kirjoituksen tarina

Neloskanavan Palaneen käry- ohjelmassa torstaina 8. maaliskuuta esitettiin Helsingin Sanomista väitteitä, jotka antavat väärän kuvan lehden uutistoiminnasta. Siksi haluamme kertoa yksityiskohtaisesti, kuinka uutinen sukupuolisesta häirinnästä työpaikoilla (HS 26. helmikuuta) syntyi. Uutisen mukaan suuren suomalaisen yrityksen toimitusjohtaja oli toistuvasti ahdistellut naisalaisiaan.

Joulunalusviikolla 2000 toimittaja Harri Nykänen otti yhteyttä toimituksen johtoon ja kertoi kuulleensa, kuinka "lukuisat naiset" ovat eronneet yhtiöstä toimitusjohtajan vuosien varrella harjoittaman seksuaalisen häirinnän vuoksi. Naiset eivät olleet käynnistäneet oikeustoimia toimitusjohtajaa vastaan, eikä yhtiön sisällä ollut virallisesti käsitelty asiaa.

Naisten kertomukset vaikuttivat uskottavilta, ja seksuaalista ahdistelua pidettiin tärkeänä yhteiskunnallisena aiheena. Niinpä toimituksen johto pyysi Nykästä jatkamaan tutkimuksia.

Nykänen sai kirjoituksensa valmiiksi 5. tammikuuta. Kirjoituksen näyttö ja lähteytys olivat kuitenkin vaillinaisia. Sellaisenaan sitä ei voitu julkaista.

Nykänen oli lähdössä tammikuun puolivälissä puoleksi vuodeksi vuorotteluvapaalle. Nykäsen kanssa sovittiin, että hän antaa aineistonsa toimittaja Vellamo Vehkakoskelle lisäselvityksiä ja täsmennyksiä varten. Nykänen kävi aineiston läpi Vehkakosken kanssa ennen lähtöään.

Vehkakoski tutki materiaalin, haastatteli väitteet esittäneet naiset ja muuten asianosaisiksi katsotut henkilöt, hankki lisätietoja ja laajensi uutisen yhteiskunnallista ulottuvuutta.

Uutisen lähteinä olleet naiset kielsivät yksiselitteisesti nimiensä julkistamisen uutisen yhteydessä. Naiset pelkäsivät nimiensä vuotavan julkisuuteen. Heille luvattiin täysi lähdesuoja. Lehden lupaama lähdesuoja on rikkomaton. Kaksi naisista lupasi kuitenkin lähteä todistajiksi oikeuteen, jos lehteä vastaan käynnistettäisiin oikeustoimia.

Vellamo Vehkakosken työstämä aineisto käytiin läpi 15. helmikuuta palaverissa, johon osallistuivat toimituspäällikkö Jouko Jokinen, toimituspäällikkö Mika Petterson, kotimaan toimituksen esimies Kimmo Pietinen, Nykänen ja Vehkakoski.

Vehkakoski ilmoitti kokouksessa, että hänen mielestään näyttö toimitusjohtajan nimen laittamiseksi lehteen ei riitä. Jokinen, Petterson ja Pietinen olivat samaa mieltä. Nykänen oli eri mieltä.

Samana päivänä Jokinen ja Petterson kertoivat ratkaisusta uutispäätoimittaja Reetta Meriläiselle ja lehden vastaavalle päätoimittajalle Janne Virkkuselle. He hyväksyivät ratkaisun ja olivat samaa mieltä luettuaan Vehkakosken ja Nykäsen kirjoitukset.

Vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen ei siis poistanut toimitusjohtajan nimeä lehdestä.

Uutinen ja laajempi selvitys sukupuolisesta häirinnästä työpaikoilla julkaistiin 26. helmikuuta ilman toimitusjohtajan nimeä. Toimituksen mielestä sukupuolinen häirintä työpaikoilla on yhteiskunnallinen ongelma, josta on puhuttu liian vähän. Lukijoita pyydettiin kirjoittamaan omista kokemuksistaan.

Helsingin Sanomat ei suojele ketään hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Yhteiskunnallinen asema sinänsä ei myöskään tee lehden mielestä kenestäkään rikollista. Jos rikoksia ja väärinkäytöksiä epäillään, asiat tutkitaan ja uutinen julkaistaan, kun näyttö riittää.

Helsingin Sanomat noudattaa kaikkien kohdalla hyvää lehtimiestapaa yksilön suojaa koskevissa uutisissa. Lehdellä on oma selkeä nimensuojaohje. Monessa tapauksessa nimen esiintuonti on jo tuomio. Lehti ei ole poliisi eikä tuomioistuin, mutta sillä on velvollisuus uutisoida yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita.

Reetta Meriläinen
päätoimittaja, uutiset
Jouko Jokinen
toimituspäällikkö, uutiset
Mika Petterson
toimituspäällikkö, uutiset

Nelosella esitetty suora tv-ohjelma oli liikaa Neloselle. Ohjelman toista osaa ei esitetä.

Ohjelmassa Helsingin Sanomientoimittaja Harri Nykänen "paljasti" lehdessä julkaistun kirjoituksen 

"Toimitusjohtaja painoi naisen seinää vasten" 

naisia ahdistelleen toimitusjohtajan nimen: Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahde.

Lisäksi hän antoi ymmärtää, että päätöksen nimen poistamisesta oli tehnyt Ahteen kanssa samassa saunaseurassa kylpevä Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen.

Myöhemmin esitetyssä uutislähetyksessä Helsingin Sanomien kustantaja Seppo Kievari kertoi myös Virkkusen olleen nimen poistaja.

Lisäksi Palaneen käryä- ohjelmassa Radio Keski-Suomen toimittaja Pentti Manninen väitti, että aluejohtaja Ilkka Pekkala oli kieltänyt muutama vuosi sitten lähettämästä ohjelmaa, jossa lakossa ollut keskisuomalainen sairaanhoitoväki kehoitti lopettamaan sanomalehti Keskisuomalaisen tilaukset, koska lehti oli kirjoittanut lakosta törkeästi lakkolaisia halveksien.

Toimittaja oli joutunut useaksi vuodeksi tekemään ohjelmia linnunpönttöjen rakentamisesta ja muusta samantapaisesta.

sanomanetti.fi 29.03.01 pertti manninen

kiihkeää tiedonhakua!

Lue myös: 

Palaneen käryä-ohjelma loppuu nelosella.

Helsingin Sanomat kertoi ohjelman loppumisesta lyhyesti LYHYESTI-uutispalstalla.

Helsingin Sanomien lasipalatsi Helsingissä.

Lue: "Erään kirjoituksen tarina".

Päivä jälkeen Palaneen käryä-ohjelman esittämisen Helsingin Sanomat julkaisi jutun 

"Erään kirjoituksen tarina", 

jossa Helsingin Sanomien viisi toimituksen edustajaa,
Vellamo Vehkakoski, Jouko Jokinen, Mika Petterson, Kimmo Pietinen ja Reetta Meriläinen,
todistivat, että päätoimittaja Janne Virkkunen ei ole poistanut Matti Ahteen nimeä naisten ahdistelusta kertovasta jutusta.

sanomanetti.fi 29.03.01 pertti manninen.

sivun alkuun!

etusivulle

muu elämä:

Helsingin Sanomat puukottelee: ensin Sonera, sitten Salo. 
18 ja 23 nimetöntä iskua!

Palaneen käryä sammutettiin jo alkutulilla.

kirjoituksia:

Ben Zyskowicz: "Köyhien määrä on laskenut, niin pitääkin.

Päivi Ketolainen: Köyhättääkö?

urheilu:

Ralli, säännöt ja urheilu sekä vedonlyönti.

"Hänen ei annettu tulla maaliin"

kirjoituksia: 

"Unohtuuko urheilijoiden psyyke?"

"Huipulle vain urheilijan omin ehdoin."

"Urheilun huipuilla leikki on kaukana."

uutinen:

"Liikunta kohottaa nuorten itsetuntoa.

urheilu

tv ja radio

kulttuuri

musiikki

asunto

ruoka

raha

2.kirjoitus

ajatus

säälinkki

tietolinkit

merkit

nettilinkit

netti

it

hanami

tapaamiset

lukijoilta

info

LYHYESTI
Palaneen käryä-ohjelma loppuu Nelosella.

Muut lehdet:

Helsingin Sanomat perjantaina 23.03.01 Kulttuuri-sivulla:

"Neloskanavalla esitetty Palaneen käry- ohjelma lopetetaan.

Nelosen toimitusjohtaja Juha-Pekka Louhelainen kertoi torstaina, että pari viikkoa sitten lähetetty sensuuria käsitellyt jakso oli epäonnistunut, eikä Nelonen lähetä toista Tarinatalo-tuotantoyhtiön kanssa täksi kevääksi sovittua jaksoa.

Ohjelmassa rikostoimittaja Harri Nykänen kertoi suorassa lähetyksessä, että Helsingin Sanomissa 
helmikuussa julkaistu kirjoitus 
toimitusjohtajan lähentelyistä ja ehdotteluista naistyöntekijöille koski Veikkauksen toimitusjohtajaa Matti Ahdetta.

Lehdessä toimitusjohtajan nimeä ei mainittu.

Helsingin Sanomien lasipalatsi Helsingissä

Palaneen käryn erikoisjakso oli ensimmäinen kokeilu ohjelman lähettämisestä suorana. Nyt se jää ainoaksi. Ensi viikon torstaiksi aiottu poliiseja ja rikollisuutta käsittelevä ohjelma jää esittämättä.

Louhelaisen mielestä mediakritiikkiä käsitellyt lähetys epäonnistui. "Se ylitti hyvän maun rajat, eikä sen toteutus vastannut Nelosen standardeja. Asiaa olisi voinut käsitellä sivistyneemmin."

Palaneen käry- ohjelman työryhmä sai vastikään Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-tunnustuspalkinnon vanhusten hoidon puutteita käsitelleestä ohjelmasta.
HS"

Muut lehdet:

Helsingin Sanomat perjantaina 23.03.01 Kulttuuri-sivulla.

sivun alkuun!

etusivulle

Tyhjien pullojen kerääjä Helsingissä

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

Kirjoita mielipiteesi !

Pääkirjoitus

Viikon kysymys: 

Säälitkö Matti Ahdetta?

Kun Helsigin Sanomat ei julkaissut valmiissa kirjoituksessa nimeä Matti Ahde tai kun ministeri Suvi Lindén sai lukea lausumansa päälaelleen käännettynä Iltalehden toisessa painoksessa, on syytä kysyä tiesivätkö päätoimittajat Janne Virkkunen, Helsingin Sanomat, ja Pekka Karhuvaara, Iltalehti, asiasta enemmän kuin antavat ymmärtää.

Suojelivatko he kaveriaan yli hyväksyttävän rajan?

avarra

Ex-toimitusjohtaja Ahde...

sukupuolinen häirintä - veikkaus - matti ahde - helsingin sanomat - ei julkaissut - painoi naisen seinää vasten - 

sanomanetti.fi 15.03.01

sukupuolinen häirintä - matti ahde - veikkaus - helsingin sanomat - harri nykänen - vellamo vehkakoski - matti virkkunen - reetta meriläinen - jouko ...

palaneen käryä - sensuuri - nelonen - helsingin sanomat - juha-pekka louhelainen - janne virkkunen - harri nykänen - matti ahde -

etusivu - ilkka suominen armahdettiin - erkki tuomioja - björn wahlroos - niinistö - lipponen - puhkupillit - kiukas - zyskowicz - siitonen - virkkunen 

  ... Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on JanneVirkkunen). 

lue lisää leikkauksista (kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana

veikkaus oy - miljoonatappiot myyntiseikkailuista - matti ahde - rautakirja osti vihdoinkin veikkausrasti-myymälät - pentti sainio - harkimo-kirja - ... 
 
 ... Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista. Pentti Sainio tuo esille vaiennetussa ja myyntiboikotissa olevassa kirjassaan kuinka ...
 
 ... olevassa kirjassaan kuinka Veikkaus Oy:lle syntyi miljoonatappiot Matti Ahteen epäonnisesta(?) myyntikuviosta varattomalle liikemies Veikko M. ...

  ... "Läsnä oli Matti Ahde,muun muassa Suomen olympiakomitean valtuuston puheenjohtaja ja valtionyhtiö Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja, joka oli palkannut ...

supo tutkii stasin agentteja - matti ahde - ulf sundqvist - 

sanomanetti.fi - 01.06.00
 
 ... Matti Ahde ja Ulf Sundqvist on mainittu ehdokkaiden joukossa. Kuinka kansakunnan ylimmän johdon suojeluksessa olevat voitaisiin todeta syyllisiksi ...

pentti sainio - harkimoiden hattutemppu - kuoliaaksi vaiettu kirja sai palkinnon - sanomanetti.fi 06.01.00

etusivu - kela - tilintarkastus - tarkoituksenmukaisuus-
tilintarkastus - gangsteritilintarkastus - viikon kysymys - 

sanomanetti.fi 09.11.99 
 
 ... Matti Toivonen Lastenklinikoiden Kummit ry Hilkka Ahde Lastenklinikan Tuki ry Juha Rantasila KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko tilintarkastustoimisto ...

Hei!

Jos ihminen leimataan, niin pitää olla muutakin kuin sana vasten sanaa.
Näyttäkää niiden Monica Lewinskien kuvat!!

Olen todella typertynyt Suomen oikeuslaitoksen toimintaan, jos näin kevein
perustein ihminen tuomitaan. Toivon, että ette häpeä ottaa kantaa asiaan.

En ole soliaalidemokraatti, enkä myöskään sovinisti, mutta ottakaa järki
käteen.

Olemmeko menossa todella Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmään, jossa media on
muka aina oikeassa.

Minä häpeän ja olen sanaton...

Tehkää jotakin Matin ja Hilkan maineen palauttamiseksi.
lukijalta

Vappu 2001

sanomanetti.fi: "Aaton alku sujui rauhallisesti." lue!

HELSINGIN SANOMAT: "Helsingissä vappu oli iloa, maailmalla mellakoitiin." lue!

KESKISUOMALAINEN: "Himoksen nudistirinne korkattiin vappuna." lue!

Ahde. Koskinen.
Helsingin Sanomat. Linden.

KOSKISEN RAPORTTI: Ahde on syyllinen. lue!

KOSKISEN RAPORTTI: Ahde on syyllinen. lue!

HELSINGIN SANOMAT: Toinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu. lue! 
sanomanetti.fi: Falhetta fai faktaa? Pääkirjoitus. lue!

Viikon kysymys: 

Onko Sinulla kevättä rinnassa?

Viikon kuvasarja: 

Falhetta fai faktaa?



Lätkäfanin hurma ja humala. Pertti Manninen.

ilmoitukset

linkit

kirjoita

lukijalta

urheilu

tv ja radio

kulttuuri

musiikki

asunto

ruoka

raha

2. kirjoitus

ajatus

säälinkki

tietolinkit

merkit

nettilinkit

netti

it

hanami

tapaa-miset

lukijoilta

info

ilmoitukset

Ahde. Koskinen. Helsingin Sanomat. Linden.

KOSKISEN RAPORTTI: Ahde on syyllinen. lue!

Lyhennelmä Pirkko K. Koskisen selvityksestä Oy Veikkaus Ab:n hallitukselle. ILTA-SANOMAT 18.04.01.

Tapahtumien kulku.

Olen kuullut seuraavia henkilöitä: toimitusjohtaja Matti Ahde, toimitusjohtaja Erkki Alaja, johtaja Jussi Isotalo. pääluottamusmies Teija Kallioperä, fysioterapeutti N.N. (ILTA-SANOMIEN nimiversio), copywriter N.N. (ILTA-SANOMIEN nimiversio), toimitusjohtaja Risto Nieminen ja Oy Veikkaus Ab:n juristi Carl-Henrik Nyberg.

Lisäksi minuun ovat ottaneet yhteyttä eräät henkilöt, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen. He ovat kertoneet eräistä yksittäistapauksista.

Fysioterapeutin ja copywriterin mukaan Ahde on eri tavoin, halaamalla ja muutenkin koskettelemalla, puhein ja ehdotuksin lähennellyt heitä kumpaakin. 
Heidän kertomuksensa ovat varsin yksityiskohtaisia.
Lähentely alkoi vuonna 1998, fysioterapeutin muistaman mukaan jo aikaisemminkin, ja jatkui, vaikka kumpikin on yrittänyt torjua sitä.

Copywriter oli Oy Veikkaus Oy:n palveluksessa useita vuosia, mm. Ahteenalaisessa tiedotusosastossa ja viimeksi yhteyspäällikkönä. 
Työnsä vuoksi hän joutui tapaamaan Ahdetta myös kahden kesken yleensä muutaman viikon välein joko työpaikalla tai työasioissa jossain muualla. 
Ahde oli kertojan kielloista huolimatta pyrkinyt usein halaamaan häntä tavalla, jota kertoja piti liian intiiminä, ja ehdottanut kahdenkeskisiä tapaamisia, joihin copywriter ei ollut kuitenkaan suostunut. 
Copywriter sanoutui irti v. 2000 alussa oltuaan yhteyspäällikkönä vain puolitoista kuukautta.

Fysioterapeutti ei ole ollut työsuhteessa Oy Veikkaus Ab:hen. 
Hänellä on oma yritys ja hänen asiakkaisiinsa kuuluu mm. Oy Veikkaus Ab:n palveluksessa olevia, joiden hieromisesta hän on laskuttanut Oy Veikkaus Ab:ta. 
Ahteen kanssa hän joutui tekemisiin v. 1995, kun Ahteen sihteeri soitti hänelle varatakseen Ahteelle ajan. 
Hän on hieronut Ahdetta, milloin Ahteen kotona, milloin Oy Veikkaus Ab:n tiloissa, milloin omissa toimitiloissaan. 
Ahde oli fysioterapeutin estelyistä huolimatta toistuvasti yrittänyt lähennellä häntä. 
Lopulta Ahteen käyttäytyminen oli käynyt niin asiattomaksi, ettei fysioterapeutilta hänen omien sanojensa mukaan "enää löytynyt hieronta-aikoja" Ahdetta varten.

Kumpikaan ei ole väittänytkään, että Ahde olisi vaatinut seksipalveluita joidenkin etujen vastineeksi tai ollut väkivaltainen. 
Suoranaisesta esimiesaseman väärinkäytöstäkään ei ole ollut kysymys. 
Kummallakaan ei ole mitään vaatimuksia; heidän mielestään olisi aikanaan riittänyt, että asia olisi selvitetty avoimesti ja että Ahde olisi pyytänyt aidosti anteeksi.

Ahde kiistää sukupuolisen häirinnän. 
Hän myöntää, että hän on joskus voinut halata fysioterapeuttia ja copywiteria, koska se kuuluu hänen tapoihinsa, mutta on sitä mieltä, ettei halauksissa ole ollut mitään seksuaalista. 
Hän kiistää myös ehdottaneensa koskaan copywriterille kahdenkeskistä tapaamista.

Näyttökysymykset ovat tällaisissa asioissa aina vaikeita. 
Puolueettomia silminnäkijöitä ei yleensä ole. 
On vain sana vastaan sana. 
Kun häirinnästä on kysymys, ei voida edes soveltaa syrjintäväitteiden toteennäyttämisessä noudatettua jaettua todistustaakkaa: kukaanhan ei voi näyttää, ettei hän ole koskaan häirinnyt ketään sukupuolisesti.

Muu aineisto kuitenkin tukee epäsuorasti fysioterapeutin ja copywriterin kertomaa. 
Ensinnäkin julkisesti nimellä esitettyjä, samansuuntaisia, mutta toisistaan riippumattomia kertomuksia on kaksi. 
Jos niitä olisi vain yksi, se olisi helposti riitautettavissa, puhumattakaan sitten nimettä tai nimimerkillä esitetyistä kirjoituksista tai puhelinsoitoista, joilla ei juuri ole arvoa näyttönä. 
Nekin voivat tosin antaa työnantajalle viitteitä siitä, ettei työpaikan henkilösuhteissa kaikki ole kohdallaan.

Fysioterapeutin ja copywriterin kertomukset saavat tukea myös siitä, että molemmat ovat aikaisemmin, joskin epävirallisesti, puhuneet muiden kanssa Ahteen käyttäytymisestä. 
Copywriterin luotettuna on ollut Alaja, joka oli Oy Veikkaus Ab:n yhteyspäällikkö ennen copywriteria ja joka on tuntenut copywriterinvuosikausia. 
Hän kertoo copywriterin soittaneen hänelle useita kertoja vuoden 1999 aikana valittaen sitä, että Ahde lähentelee ja tekee tungettelevia kysymyksiä, ja ihmetellen, mitä asiassa on tehtävissä.
Fysioterapeuttikin oli ottanut häneen yhteyttä joulun alla 1999 ja kuvannut omia kokemuksiaan Ahteen kanssa. Alaja, joka ei enää ollut Oy Veikkaus AB:n palveluksessa, kertoo myös keskustelleensa Ahteen kanssa tämän aloitteesta ja yrittäneensä välittää asiassa.

Isotalo puolestaan oli keskustellut copywriterin kanssa sen jälkeen, kun copywriter oli yllättäen eronnut yhteyspäällikön tehtävästä, jossa hän kuitenkin oli Isotalon mukaan "uransa huipulla". 
Isotalo oli kysynyt copywriterilta, miksi hän sanoutui irti. 
Copywriter oli ilmoittanut eräksi syyksi Ahteen käyttäytymisen, jota hän oli kuvannutkin. 
Keskustelu oli käyty vuoden 2000 alkupuolella. 
Copywriter ei ollut siinä vaiheessa halunnut asiaa käsiteltävän enempää sisäisesti kuin julkisestikaan eikä Isotalo näin ollen katsonut voivansa viedä asiaa eteenpäin. 
Isotalo ei ollut sitä ennen kuullut Ahteen aiheuttamista hankaluuksista. 
Aikaisemmalle esimiehelleen Niemiselle copywriter oli sanonut eronsa erääksi syyksi vain sen, että hän oli kokenut yhteistyönsä Ahteen kanssa "ahdistavaksi". 
Mistään sukupuolisesta häirinnästä ei Niemisen kertoman mukaan ollut puhetta.

Epäsuora näyttö huomioonottaen pidän fysioterapeutin ja copywriterin kertomuksia pääpiirteissään uskottavina. 
En epäile muidenkaan häirintäväitteiden paikkansapitävyyttä sinänsä; totean kuitenkin, ettei niiden tueksi ole esitetty edes epäsuoraa näyttöä.

Tapahtuneen arviointi.

Tasa-arvolain 6 §:n 2 momentin 4 kohta ei tarkkaan ottaen velvoita työnantajaa huolehtimaan muiden kuin työntekijöittensä suojelemisesta sukupuoliselta häirinnältä. 
Fysioterapeutti ei ole ollut työsuhteessa Oy Veikkaus Ab:hen, vaan yhtiö on ostanut hänen toiminimeltään palveluita, joita mm. Ahde on käyttänyt. 
Fysioterapeutin työoikeudellinen asema ei kuitenkaan vaikuta Ahteen käyttäytymisen arviointiin. 
Tasa-arvolaista riippumatta työnantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin silloinkin, kun häiritty esim. on asiakas tai alihankkija.

Mielestäni on riittävää näyttöä siitä, että Ahde on syyllistynyt sukupuoliseen häirintään. 
Hänen olisi pitänyt ymmärtää, että fysioterapeutti ja copywriter kokivat hänen lähentelynsä seksuaalisina. 
Fysioterapeutti ja copywriter ovat myös osoittaneet Ahteelle, että hänen lähentelynsä oli heistä vastenmielistä, ja yrittäneet torjua sitä. 
Sukupuolisen häirinnän tunnusmerkistö täyttyy.

Mikään yksittäinen teko ei ole ehkä sellaisenaan kovin vakava. 
Kysymys on lähinnä asianosaisille kiusallisesta, asiattomasta ja sen vuoksi moitittavasta käyttäytymisestä. 
Mutta arviointi muuttuu, kun otetaan huomioon, että häirintä on kielloista huolimatta toistunut ja sitä on jatkunut pitkän aikaa. 
Merkitystä on silläkin, että häiritsijä on yhtiön toimitusjohtaja, siis työyhteisön ylin vallankäyttäjä. 
Esimiesaseman väärinkäytöstä ei kuitenkaan ole kysymys.

Selvitys ei sen sijaan osoita, että työnantajan edustajat olisivat ennen copywriterin irtisanoutumista tienneet kuvatusta tai muustakaan sukupuolisesta häirinnästä Oy Veikkaus Ab:ssä. 
Yhtiössä, jonka pääkonttorissa Vantaalla on noin 220 työntekijää, selvitettiin v. 1998 henkilöstön käsityksiä Oy Veikkaus Ab:stä työnantajana. 
Vaikka työntekijät vastasivat tiedusteluun nimettä, ei vastauksissa ole mitään sukupuoliseen häirintään viittaavaa.

Yhtiö ei ole toteuttanut mitään sukupuolista häirintää ennaltaehkäiseviä toimia. 
Kielteinen asenne on tosin pääteltävissä yhtiön itselleen vahvistamista arvoista, erityisesti siitä, että arvoihin henkilöstöpolitiikassa kuuluu avoimuus, tasapuolisuus ja inhimillisyys, mutta asiaa ei ole konkretisoitu tarkemmin. 
Tietääkseni sitä ei ole käsitelty edes missään Oy Veikkaus Ab:n lakisääteisessä henkilöstösuunnitelmassa.

Lopputulokset ja ehdotukset.

Oikeuskäytännössä sukupuolinen häirintä on hyväksytty jopa työsuhteen purkamisperusteeksi. 
Edellytyksenä näyttää olleen se, että työntekijää on aikaisemmin varoitettu tai työpaikalla on muuten tehty selväksi, ettei sukupuolista häirintää suvaita.

Kysymyksessä olevat teot eivät sinänsä ole kovin vakavia. 
Raskauttavaa on kuitenkin se, että ne eivät ole vain yksittäisiä tapauksia, vaan häirintä on kielloista huolimatta toistunut ja sitä on jatkunut pitkän aikaa. 
Silti jos kysymyksessä olisi työsuhteessa, vaikkapa korkeassakin asemassa oleva henkilö, voisi tässä vaiheessa varoitus tai siirto toisiin tehtäviin hyvinkin riittää semminkin, kun asia ei ole aikaisemmin ollut mitenkään esillä.

Toimitusjohtajan asemaa joudutaan arvioimaan hiukan toisella tavalla. 
Toimitusjohtajahan ei ole työsuhteessa, van hänen ja yhtiön välillä on erityinen, luottamukseen perustuva palvelussuhde. 
Toimitusjohtaja ei voi jatkaa tehtävissään, jos hän syystä tai toisesta menettää hänet nimittäneiden luottamuksen. 
Kysymys ei näin ole niinkään tietyistä rikkomuksista, niiden arvioinnista ja seuraamusten määräämisestä. 
Kysymys on luottamuksen säilymisestä.

Oy Veikkaus Ab:n hallitus päättänee harkintansa mukaan, nauttiiko Matti Ahde edelleenkin sen luottamusta. 
Luottamuskysymyksestä riippumatta on nähdäkseni kuitenkin paikallaan, että yhtiö selväsanaisesti tuomitsee sukupuolisen häirinnän työpaikalla, päättää yleisellä tasolla tällaisen käyttäytymisen seuraamuksista ja nimeää jonkun henkilön tai joitakuita henkilöitä, joiden puoleen työntekijät voivat luottamuksella kääntyä, jos heitä sanotuin tavoin häiritään. 
Järjestelyn yksityiskohdista voidaan päättää myös tasa-arvo- tai muussa lakisääteisessä henkilöstösuunnitelmassa.

Helsingissä, huhtikuun 17. päivänä 2001. Pirkko K. Koskinen OTT.

Lyhennelmä Pirkko K. Koskisen selvityksestä Oy Veikkaus Ab:n hallitukselle. ILTA-SANOMAT 18.04.01.

sanomanetti.fi

ahde-sivu 03.05.01.

1

x

2

p

e

n

n

i

t

m

i

l

j

o

o

n

a

k

s

i

1

x

2

p

e

n

n

i

t

m

i

l

j

o

o

sanomanetti.fi 

ahde-sivu 03.05.01.

urheilu

tv ja radio

kulttuuri

musiikki

asunto

ruoka

raha

2. kirjoitus

ajatus

säälinkki

tietolinkit

merkit

nettilinkit

netti

it

hanami

tapaa-miset

lukijoilta

info

ilmoitukset

Ahde. Koskinen. Helsingin Sanomat. Linden.

HELSINGIN SANOMAT:



Toinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu. lue!

HELSINGIN SANOMAT 29.04.01 SANOJEN TAKANA.

Sunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä ja ihmisistä uutisten ja otsikoiden taustalla.

Älä turhaan lausu edes herran nimeä

Susanna Reinboth, HELSINGIN SANOMAT

"Matti Ahteen ahdistelujupakan nostattamasta myrskystä on riittänyt roiskeita myös tiedotusvälineiden ylle. Mielipidesivuilla moni lukija on ihmetellyt median moraalia; heidän mielestään syytön mies tuomittiin ilman mitään näyttöä.

Eräät päätoimittajatkin ovat olleet samaa mieltä. Ennen kuin Veikkauksen hallituksen asettama selvittäjä, oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskinenedes ehti aloittaa työnsä, muutama lehti tiesi kertoa, ettei näyttöä ole. 

"Leimaaminen seksuaalirikolliseksi on paha juttu. Tutkimusta ei ole tehty eikä syytteitä nostettu. On vain (Helsingin Sanomien) toimittajan Harri Nykäsen sana. Edes omat eivät tue häntä", kirjoitti Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen. 

Samoilla linjoilla oli Iltalehden vastaava päätoimittaja Pekka Karhuvaara:
"Väitetyt ahdistelutapaukset ovat yli vuoden takaa. Niistä ei ole tehty edes tutkintapyyntöä. Tapauksilla ei ole todistajia. On vain naisten kertomukset toimittaja Nykäselle."

+++

Kuinka paljon näyttöä tiedotusvälineellä sitten pitää olla väitteidensä tueksi? Eikö toimittajan työn perusmenetelmä, haastattelu, riitäkään todisteeksi? Pitääkö olla muutakin näyttöä? 

Viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin. Jos tiedotusväline aikoo säästyä kunnianloukkaustuomiolta, sen on pystyttävä todistamaan, että sillä on ollut riittävät perusteet kirjoittaa niin kuin se on kirjoittanut. 

Haastattelut voivat riittää näytöksi, jos haastatellut suostuvat tulemaan oikeuteen todistajiksi. Tilanne on ongelmallinen, jos tiedotusväline on luvannut tietolähteille olla paljastamatta heitä. Tähän kompastui Suomen Tietotoimisto (STT) taannoisessa dopinguutisessaan.

STT ei tuonut oikeuteen salaperäistä tietolähdettään, sillä hänelle oli luvattu, ettei hänen henkilöllisyyttään paljasteta. Välttämättä tietolähteen todistajankertomuskaan ei olisi pelastanut STT:tä; yhden ihmisen kertomus ei ole parasta mahdollista näyttöä. 

Tietolähde siis puuttui, eikä STT muutenkaan pystynyt todistamaan väitettään, että hiihtäjä Jari Räsänen olisi käyttänyt kasvuhormonia. STT tuomittiin maksamaan huomattavat korvaukset Räsäselle ja muutamalle Hiihtoliiton johtohenkilölle. Päätoimittaja ja toimittaja saivat sakkoja.

Lakikirja ei ole toimittajan ainoa ohjenuora, vaan media on itse luonut omat eettiset norminsa, journalistin ohjeet. Ne antavat yksityiskohtaisempia neuvoja muun muassa tiedonhankinnasta. 

Ohjeissa muistutetaan, että hyvän journalistisen tavan perustana on kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja. 

Toimittajaa kehotetaan suhtautumaan kriittisesti tietolähteisiinsä. Varsinkin kiistanalaisissa asioissa on muistettava, että tietolähteellä voi olla vahingoittamistarkoitus. 

Toimittajan on kuultava kaikkia jutun osapuolia. Erityisen voimakkaan arvostelun kohteeksi joutuneen on saatava vastata häntä vastaan esitettyihin väitteisiin samassa yhteydessä.

+++

Nimen julkaiseminen vaatii oman harkintansa. Kun Helsingin Sanomat julkaisi 26. helmikuuta kohun käynnistäneen kirjoituksen, Matti Ahteen nimeä ei mainittu. Siinä kerrottiin vain naisalaisiaan ahdistelevasta toimitusjohtajasta. 

Nimi paljastettiin vasta maaliskuussa Nelosen  Palaneen käry-ohjelmassa. 
Saiko Ahteen nimen sitten paljastaa? Kumpi toimi oikein, Helsingin Sanomat vai Palaneen käry?

Laki ei aseta esteitä nimen julkaisemiselle, vaan asia on puhtaasti eettinen. Journalistin ohjeista ja niitä tulkitsevan Julkisen sanan neuvoston (JSN) ratkaisuista löytyykin runsaasti aineistoa asian arvioinnille - olihan nimen julkaisemiseen liittynyt eettinen pohdinta aikoinaan yksi keskeisimmistä syistä koko ohjeiden tekemiseen. 

Tarkalleen ottaen journalistin ohjeissa puhutaan nimen julkaisemisesta rikosuutisisssa. Niitä voi silti soveltaa Ahteen jutussa, vaikkei siinä ollut kyse rikoksesta, vaan muuten epäasiallisesta käytöksestä. 

Ohjeiden mukaan nimen saa julkaista rikosuutisissa vain, jos sillä on huomattavaa yleistä merkitystä. Tätä ympäripyöreää ohjetta JSN on täsmentänyt lausumalla, jonka mukaan nimen julkaisemista harkittaessa on kiinnitettävä huomiota kolmeen seikkaan.

Ensinnäkin otetaan huomioon epäillyn yhteiskunnallinen asema. Poliittista tai taloudellista valtaa käyttävän nimen suoja on pienempi kuin esimerkiksi viihdemaailman julkkisten. Kaikkein parasta nimensuojaa nauttivat tavalliset kansalaiset. 

Toiseksi arvioidaan rikoksen törkeys. Mitä törkeämpi rikos, sitä helpommin nimen saa julkaista. 

Kolmanneksi otetaan huomioon asian käsittelyvaihe. Jos jutun tutkinta on aivan alkuvaiheessa, nimen julkaisemisessa on oltava varovaisempi kuin tuomioistuimen päätöksen jälkeen.

Matti Ahteen ahdistelujupakka oli hankala rajatapaus. Siinä oli sekä nimen julkaisemista puoltavia että sitä vastaan puhuvia seikkoja. 
Nimen julkaisemista puolsi Ahteen yhteiskunnallinen asema valtionyhtiön toimitusjohtajana. Hänen väitetty epäasiallinen käytöksensä liittyi hänen asemaansa, ja sitä oli väittämän mukaan jatkunut pitkään. 

Toisaalta kyse oli nimenomaan epäasiallisesta käytöksestä, ei rikoksesta. Siten oli pohdittava, aiheutuiko nimen julkaisemisesta kohtuutonta haittaa Ahteelle ja hänen perheelleen.

Päätoimittaja Reetta Meriläisen mukaan Ahteen nimi jätettiin pois ensimmäisestä Helsingin Sanomien uutisesta, koska julkisuus olisi toiminut liian kovana rangaistuksena.

"Meillä ei ollut näyttöä niin vakavasta epäasiallisesta käyttäytymisestä, että olisi ollut itsestään selvä syy nimen julkaisemiseen." 

Ahteen nimen paljastuttua jotkut päätoimittajat pitivät ongelmana sitä, ettei asiassa ollut tuomioistuimen päätöstä. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma. Toimittajat eivät ole virkamiesten kirjureita, vaan he voivat julkaista myös tietoa, joka ei ole koskaan edes ollut viranomaisten käsittelyssä. 
Saiko nimen siis julkaista? Siihen ei ole vain yhtä oikeaa vastausta.

+++

Kun Pirkko K. Koskisen raportti julkaistiin, siinä mainittiin nimeltä kaksi Ahteen häirinnän kohteeksi joutunutta naista. Suurin osa tiedotusvälineistä jätti uhrien nimet julkaisematta. Ne noudattivat journalistin ohjeiden kohtaa, jonka mukaan tiedon julkisuus ei merkitse sitä, että sen voi vapaasti julkaista. JSN onkin painottanut, että uhrin suojaamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Poikkeuksen yleisestä linjasta tekivät eräät työväen lehdet. Sekä Uutispäivä Demari että Kansan Uutiset julkaisivat toimitusjohtajan häirinnän kohteiksi joutuneiden naisten nimet.
Ainakin ne osoittivat, kenen joukoissa ne seisovat."

HELSINGIN SANOMAT 29.04.01 SANOJEN TAKANA.
Sunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä ja ihmisistä uutisten ja otsikoiden taustalla.

Älä turhaan lausu edes herran nimeä. Susanna Reinboth, HELSINGIN SANOMAT

HELSINGIN SANOMAT:



Toinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu. lue!

HELSINGIN SANOMAT: Ensimmäinen selitys, miksi nimeä ei julkaistu. 

Erään kirjoituksen tarina

 



HELSINGIN SANOMAT:

"Toimitusjohtaja painoi naisen seinää vasten."

HELSINGIN SANOMAT: 

Palaneen käryä-ohjelma loppuu nelosella.

"Päätoimittaja"-linkki

Keskisuomalainen, 2. pääkirjoitus. 

Toimittajalautakunta sai omituisen nimityksen. 

"Toimittajalautakunnan yhdeksi uudeksi jäseneksi kulttuuriministeri Suvi Lindén on nimittänyt valtiotieteen maisteri Kari Väisäsen, joka taannoin menetti Suomen Tietotoimiston johtajuuden, kun hän oli julkaissut perättömän Suomen Hiihtoliittoon ja hiihtäjä Jari Räsäseen liittyneen dopinguutisen." 

pe 16.2.2001 Keskisuomalainen, 2. pääkirjoitus

takaisin juttuun!

sanomanetti.fi 

ahde-sivu 03.05.01.

sanomanetti.fi 

Pääkirjoitus.03.05.01.

urheilu

tv ja radio

kulttuuri

musiikki

asunto

ruoka

raha

2. kirjoitus

ajatus

säälinkki

tietolinkit

merkit

nettilinkit

netti

it

hanami

tapaa-miset

lukijoilta

info

ilmoitukset

Ahde. Koskinen. Helsingin Sanomat. Linden.

sanomanetti.fi: Falhetta fai faktaa? Pääkirjoitus. lue!

Ministeri Suvi Lindén on julkisuudessa esitettyjen tietojen (?) mukaan ilmoittanut etukäteen ennen Pirkko K. Koskisen raportin julkistamista, että Oy Veikkaus Ab:n hallitus erotetaan, jos se ei vedä oikeita johtopäätöksiä julkistamattomasta raportista. Ahde pitää erottaa!

Ilta-Sanomat oli saanut käsiinsä raportin etukäteen ja kissankokoisin kirjaimin kertoi etusivullaan, että Ahde erotetaan.

Sitten kun erottaminen oli tapahtunut lehdellä oli otsaa kirjoittaa "Jos luottamus menee, kaikki menee"- pääkirjoituksessaan keskiviikkona 18.04.01:

"On muistettava, että media ei ole syyttänyt eikä jaellut tuomioita, vaan raportoinut esiin tulleita tietoja ja päättäjien toimia."

Ahteen tuomio tuli kyllä juuri tällä raporttia edeltävän Ilta-Sanomien otsikoinnilla lopulliseksi.

Itse jutussa muuten kirjoitettiin, että tulossa olevassa raportissa näyttö on paljon rankempaa kuin aikaisemmin on esitetty.

Ainakaan siinä raportin osassa, jonka lehti julkaisi tuomiopäivänä, ei ole mitään rankkuutta, korkeintaan runkkuutta.

sanomanetti.fi on yrittänyt seurata, mitä ympärillä tapahtuu, etenkin mitä tiedotusvälineiden toimituksissa on tapahtunut ja kuka on antanut määräyksen nimen julkaisemisesta ja julkaisematta jättämisestä.

Nyt on kuitenkin sormi suussa ja on kysyttävä vain: falhetta fai faktaa ?

pertti manninen, sanomanetti.fi 03.05.01

sanomanetti.fi 

Pääkirjoitus.03.05.01.

1

x

2

1

x

2

1

x

2

sonta- ja potkut-sivu 10.05.01.

Muut lehdet:

Anneli "Sonta" Sundberg
on keksinyt monta hauskaa nimitystä työttömille nuorille.

Muut lehdet:

Erkki "Professori" Laatikainen
olisi antanut potkut Helsingin Sanomien Harri Nykäselle, Ahteen paljastajalle.

Muut lehdet:

Eeva-Kaarina Aronen kertoo kuinka entinen työvoimaministeri Urpo Leppänen puolustaa entistä Matti Ahdetta.

Muut lehdet: 

Anneli "Sonta" Sundberg:

"...
Arajärvi oli kutsuttu kommentoimaan Petri Pajun ja Jukka Vehviläisen kirjaa Valtavirran tuollapuolen - Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymisen kitkat 1990-luvulla.
Minua ei ollut kutsuttu.

Saavuin paikalle kuullakseni, pystyvätkö tuhannet työpajat ja projektit ja elämyskurssit tekemään kunnon eläkkeenmaksajia nuorista, jotka nousevat sängystä vain parannellakseen krapulaansa, hankkiakseen piikin tai varastaakseen auton.

Sain selville, ettei syrjäytyneitä tai syrjäytyviä nuoria saa leimata syrjäytyneiksi tai syrjäytyviksi. Miksi heitä pitää kutsua? En todella tiedä: moniongelmaisiksi, yhteiskunnan uhreiksi, elämänhallintavammaisiksi, arvokapinallisiksi?
... "

Helsingin Sanomat 06.05.01 

Anneli Sundberg: Ohhoh mikä viikko: "Tarvitsemme tosi miehiä."

Muut lehdet: 

Erkki "Professori" Laatikainen:

"...
Matti Ahteen potkujen pääsankariksi on kohonnut Helsingin Sanomien rikostoimittaja Harri Nykänen. Hänen juttunsa Helsingin Sanomissa käynnisti prosessin sitten, kun tuohtunut Nykänen kertoi Palaneen käryssä epäillyn toimitusjohtajan olevan Matti Ahde.

Helsingin Sanomien toimituksellinen johto oli pyyhkinyt vihjailevasta uutisesta Ahteen nimen pois, kun näyttö tulkittiin vajaaksi. Tätä Nykänen ei hyväksynyt, vaan hän lähti sotaan Helsingin Sanomien vastaavaa päätoimittaja Janne Virkkusta vastaan.

Janne Virkkunen ei suostunut alaisensa Harri Nykäsen julkiseen teilaukseen Nelosen suorassa lähetyksessä. Hän jättäytyi siitä pois.

Virkkusen menettely oli ymmärrettävä ja oikea. sillä työelämän säännöt ovat päälaellaan, sekasortoa aiheuttavia, jos alainen raastaa esimiehensä televisiossa mestattavaksi.

Taistolaiset kommunistit pyrkivät tällaisiin käytänteisiin valtansa kukkuloilla 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin he haaveilivat Suomen muuttuvan Neuvostoliiton tuella kommunistiseksi maaksi. Tämän puolesta he sitkeästi ponnistelivat. Palaneen käryä-ohjelman eettisinä tuomareina liehakoineissa useissa henkilöissä kuohui taistolaisuuden historiallishenkinen veri.

Onko Helsingin Sanomat todella sanomalehti, jossa kenellä tahansa toimittajalla on oikeus viedä oman yhtiönsä hallitukselle vastuullinen esimiehensä koko kansan piinapenkkiin, nolattavaksi ja häväistäväksi?

Keskisuomalaisen toimituksessa moista tuskin kukaan edes yrittää. Mutta jos joku yrittäisi, silloin vaihtuisi joko toimittaja tai päätoimittaja.

Keskisuomalaisessa työskennellään länsimaisen yhteiskunnan ja markkinatalouden johtamisen säännöillä. Talon sisäiset asiat ovat sisäisiä eikä niitä maailmalle pahansuopaisuuden talikoilla levitellä niin kuin valtio-omisteisessa, ajallaan äärivasemmistolaisten hillumassa Yleisradiossa tehtiin kauan.

Sielläkin on jo melkein palattu normaaliin tilanteeseen. Vain viimeisiä provinsiaalisia, tunkkaisan menneisyyden korahduksia joskus pihahtelee ulkopuolisten ihmeteltäväksi."

Keskisuomalainen 21.04.01 

Erkki Laatikainen: Erkki Laatikainen: "Ahteen tapauksessa palaneen käryisyyyttä."

Muut lehdet: 

Eeva-Kaarina Aronen:

"...
Parhaat politiikan vuotensa Leppänen porskutti 1980-luvulla ministerinä Suomen maaseudun puolueen voittoisassa aallossa, joka kuivui sitten pieneksi vesinoroksi. Noista vuosista ei ole velkojen ja entisten vaimojen lisäksi jäänyt oikein mitään, ei edes henkilökohtaisia ystäviä.
...
Nykyisessä elämänmennossa Leppästä vaivaa kaikkein eniten "fundamentalismi" elämän kaikilla aloilla. "Kaikki asiat otetaan niin yksioikoisesti", hän valittelee. Fundamentalismin viimeisin räikeä näyte on Veikkauksen toimitusjohtajan Matti Ahteen erottaminen.

"Omituisia menettelytapoja", Leppänen pohtii. "Vanha eläkeläisnaisjuristi kutsutaan paikalle - eihän siinä Ahteella ollut minkäänlaisia selviytymisen mahdollisuuksia."

Vanhana poliitikkona Leppänen ei voi hyväksyä sitä, että ministerinvalan vannoneen miehen sana painaa vähemmän kuin parin naisen.

"Ahteen käyttäytymistapahan on ollut maan tapa", hän analysoi. "Hän tuli taputellen eduskuntaan eikä koe tehneensä väärin. Tapahtui kauhea ylireagointi! Eikä prosessia voinut pysäyttää! Demareilla on muutenkin kauhea tapa taputella, siellä naisetkin taputtelevat miehiä, se on sellainen taputtelukulttuuri!"

Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 05.05.01 

Eeva-Kaarina Aronen: Missä hän on nyt:
"Unohdettu kansa unohtui jo Urpoltakin. Entinen ministeri on nyt Matti Ahteen puolella." 

Iso kuva:
Entinen työministeri on 57-vuotiaana jo eläkkeellä mutta auttelee Ana-rouvaa tämän keikkaillessa laulavana tanssijana. 

Pieni kuva:
Kalevi Sorsan neljännen hallituksen työvoimaministeri vuonna 1984.

High Noon (1952) is possibly the all-time best Western film ever made - a successful box-office production by Stanley Kramer and directed by Fred Zinnemann.

The Western genre was employed to tell an uncharacteristic Western tale without much violence, panoramic landscapes, or tribes of marauding Indians.

The film's screenplay by Carl Foreman, written during a politically-oppressive atmosphere in the early 1950s when McCarthyism was rampant, was tightly scripted from a Collier's Magazine story titled The Tin Star by John W. Cunningham.

In fact, the film's story has often been interpreted as a metaphor for the Hollywood blacklisted artists who faced persecution from the HUAC.

This film tells the tale of a lone, stoic, honor-bound marshal/hero who was left desolate and abandoned by the Hadleyville townspeople he was sworn to protect, thereby sparing the civilized town the encroachment of barbaristic frontier justice brought by a deadly four-man gang.

The film poster described the theme of the deserted marshal who stubbornly insisted on delaying his newly-married life with a pacifist Quaker wife in order to stay and confront the Millers: "The story of a man who was too proud to run."

... http://www.filmsite.org/high.html

uusin lehti 
seuraava lehti 
tämä lehti 
edellinen lehti 
vanhin lehti 
kaikki lehdet-linkki 
hakemisto
valokuvagalleria

ilmoitukset

sanomanetti.fi 17.08.00.



Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen toteaa kirjoituksessaan lauantaina heinäkuun 31 päivänä 1999 Keskisuomalaisen Vierailija-palstalla, että nykyinen työttömyys on pääosin rakenteellista ja pitkäaikaistyöttömät muodostavat rakenteellisen työttömyyden ytimen.

Kuitenkin hän ehdottaa ratkaisuksi tylyä mallia: Jos työtön ei löydä työpaikkaa hän menettää ansioturvansa. 

Hänen mielestään työttömän velvollisuus on etsiä työpaikka, vaikkei niitä olisikaan! 

(Nettisanomat 5.8.99 pm). 

Valtiovarainministeri Sauli Niinistöinnostui asiasta ja esitti vuoden 2000 budjettiin tämän vaatimuksen, joka silloin kuitenkin tyrmättiin.

Sauli Niinistö: 
"... enteilen kyllä vaikeuksia muillekin kuin Italialle pitää verolupauksia voimassa." 
Helsingin Sanomat 19.05.01 
tulossa!

Tanja Karpela: 
"Hallituksella ei ole mitään perhepolitiikkaa."Keskisuomalainen 20.05.01 .t
ulossa!

Sauli Niinistön tulevaisuus, ruusuinen vai raasuinen? 
Pääkirjoitus sanomanetti.fi 31.05.01 
lue lisää!

viikon kysymys: syhyttääkö?

linkit sanomanetti.fi:iin sivun yläreunassa olevalla haulla

kirjoita sanomanetti.fi:iin

sanomanetti.fi:in lukijalta

sanomanetti.fi pääkirjoitus
31.05.01.

tv ja radio

kulttuuri

musiikki

asunto

ruoka

raha

2. kirjoitus

ajatus

säälinkki

tietolinkit

merkit

nettilinkit

netti

it

hanami

tapaa-miset

lukijoilta

info

ilmoitukset

Sauli Niinistön tulevaisuus ruusuinen vai raasuinen? 

Pääkirjoitus.

Ilmoitettuaan luopuvansa kokoomuksen puheenjohtajuudesta valtiovarainministeri Sauli Niinistö ilmoitti, ettei vielä ole ehtinyt ajatella tulevaisuuttaan. Härskiä puhetta. Hänellehän on kaikki yhteiskunnan korkeatkin virat avoinna. Vaikeus on vain siinä kelpaavatko ne hänelle.

Suomen Pankin johtajaksi hänen kykynsä kyllä riittäisivät, onhan siellä rautainen ammattilaisten joukko tukena. Sinne menemällä saisi myös jälleen kerran tyrmättyä kansanedustaja Ilkka Kanervan haaveet päästä korkeaan virkaan.

Jonnekin Eurooppaan voisi mieli kuitenkin haluta, mutta sinne pääseminen ei ole kovin helppoa. Korkeita virkoja ei Suomelle ole kultalautasella tarjolla.

Täysin yksityiselle liike-elämälle asianajajotoimiston hoitaminen on hiukan liian heppoista korkeaan asemaan pääsemiseksi ja valtiovarainministerin työtkin ovat hiukan liian suoraviivaisia jotta niistä olisi todellista hyötyä jollekin suuryritykselle. Lisäksi poliittinen menneisyys ei ole välttämättä kovinkaan hyvä asiakkaita ajatellen.

Postipankin ja sitten Leonian hävittämisessä on varmaankin ollut oma viehätyksensä ja ehkä nykyinen Sampo voisi palkita likaisen työntekijän korkealla palkalla ja asemalla.

Sauli Niinistö on joutunut sellaisen palvonnan kohteeksi omassa puolueessaan, että siitä on jotakin täytynyt tarttua kohteeseensakin. Näin ollen "tavalliseen arkeen" palaaminen on kyllä vaikeaa. Soisi sen kuitenkin onnistuvan, koska Sauli Niinistö näyttää kuitenkin kuuluvan "tavallisten ihmisten" luokkaan. Hän on varmaankin varakas muttei mitenkään rikas, jos vertailukohdaksi otetaan ne tuhannet ja taas tuhannet, jotka optioillaan ja osakemyynneillään ovat tulleet käsittämättömän rikkaiksi.

Vuoden alussa hän kysyi julkisuudessa, mitä pahaa on rikastumisessa? Politiikasta lähdettyään sitä voi miettiä ja muuttaa kysymyksestä yhden kirjaimen ja elää sen mukaisesti: Mitä vikaa on rakastumisessa? Silloin ainakin tulevaisuus on ruusuinen!

pertti manninen 24.05.01 sanomanetti.fi

Linkkejä: Etsi joka sivun oikeassa yläreunassa olevalla sanomanetti.fi:in haulla esim.

niinistö, sampo, leonia, sonera, leikkaukset, valtiovarainministeri, työttömyys, kuritukset, köyhät jne!

sanomanetti.fi pääkirjoitus
31.05.01.

"Tämä viuhahtaja ei liity mitenkään tapaukseen. Hän ei ole rinteessä, eikä hänellä ole monoja jalassaan." pm.

lukijoilta

info

ilmoitukset

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.

torstaina 10. elokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.

Harjun huminaa tulossa: Ralliko pelastaa konkurssikypsän Paviljongin? Rahat sekaisin? Rikosilmoitus Jyväskylässä.
Onko Nokia vain bulvaani persläven täyttämisessä?
Tulossa: Niinistö- Pehkosen esitys perseestä.
Sonera lopettaa verkon noin vain!
Valehteliko Åkerholm?

etusivu

"Nokia tuotti pettymyksen."

"Nokia vie yli 20 miljoonaa"

"Nokia haudattiin pahoilla mielin"

"Nokia otti
ja lähti"

Kepeät mullat Nokialle

Kepeät mullat Nokialle

"Nokia tuotti pettymyksen."

lue lisää!

"Nokia vie yli 20 miljoonaa" 
"Yhteisöveron vuosittainen leikkaus ajaa Äänekosken matokuurille."

lue lisää!

"Nokia haudattiin pahoilla mielin" 
"Nokia myi meidät varmaan pestäkseen kätensä irtisanomisista"

lue lisää!

"Nokia otti ja lähti" 
"Talousmahti tallaa omaa tahtia"

lue lisää!

Sisä-Suomen lehti torstaina 15 kesäkuuta 2000

"Äänekoskella 15.6.2000. 

Nokia tuotti pettymyksen

"Muutama vuosi takaperin Nokian korkeimman johdon edustajat väittivät, että Äänekosken tuotantolaitos on pysyvä osa yhtiön tulevaisuutta.

Yhtiön tutkimusyksikön keskittäminen Jyväskylään oli ensimmäinen pettymys ääneseutulaisille.

Toinen isku tälle takavuosien lupaukselle tuli tiistaina, kun yritys ilmoitti myyvänsä Äänekosken tuotantolaitokset. 

Yrityksen muuton myötä kaupunki menettää huomattavan tukun yhteisöveroja.

Uuden isännän kotipaikka on nimittäin Sievi, mihin yhteisöverojenkin tuotto ohjautuu.

Kylmä suihku äänekoskelaisille elektroniikka-alaan uskoville.
.
Kansainvälinen yritys lentää sinne, missä maito on halvinta.

Yritys-suunnitteluun ei kuulu seutukunnallinen tulevaisuus-ajattelu.
. 
Henkisesti Nokian poismuutto jättää Äänekoskelle imagoaukon. Miten uusi isäntä Scanfil Oy sen täyttää, on ajan kysymys."

Katkelma Sisä-Suomen lehden pääkirjoituksesta torstaina 15 kesäkuuta 2000.

Issu Huovinen Sisä-Suomen lehti 15.6.2000:

Nokia vie yli 20 miljoonaa

Yhteisöveron vuosittainen leikkaus ajaa Äänekosken matokuurille.

"Nokian Äänekosken yksiköiden myyntiuutiset laittavat kaupungin päättäjät merkittävän pulman eteen. Nokian siirtyminen pohjanmaalaisen Scanfil Oy:n omistukseen leikkaa kaupungin vuosittaisista yhteisöveroista enemmän kuin puolet.

.
Uusi isäntä Scanfil Oy, on ilmoittanut, että tehtaan 140 työntekijää siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden yrityksen palvelukseen. Vakavaraisen elektroniikka-alan sopimusvalmistaja Scanfil Oy työllistää tuhat työntekijää kotipaikassaan Sievissä sekä Oulussa. Paimiossa, Hollolassa ja Vantaalla.

.
Vuodesta 1981 Äänekoskella toimineen Nokian lopullinen poislähtö paikkakunnalta sekä yrityskauppa tuli yllätyksenä Äänekosken kaupungin johdolle. Kaupunginjohtaja Arto Lepistö sai tiedon kaupasta puoli tuntia ennen julkistamista tiistaina.

.
Lepistön mielestä Nokian tyylistä "kultamunaa" ei muusta yrityspohjasta saada.
- 20-20 henkeä työllistäviä yrityksiä voidaan Äänekoskelle saada, Nokian tyylistä suurtyöllistäjää ei ole näköpiirissä, Arto Lepistö toteaa.

Kaupunginjohtaja on kuitenkin tyytyväinen siihen, että 140 työpaikkaa säilyvät kaupungissa. Scanfil Oy:stä ollaan oltu jo yhteydessä kaupungin johtoon.

.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaSimo Salmelin taas vastaanottaa uutisen Nokian lähdöstä tyynemmin.
- Itseasiassa se on ollut odotettavissa. Uutinen on enemmänkin se, että tilalle tulee vakavarainen yrittäjä ja työpaikat säilyvät, Salmelin sanoo.

.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajaRisto Kummun mukaan Nokian poislähtö on hyvin vakava asia. Nyt katsotaan myös luottamushenkilöiden todellista kykyä ratkaista isoja asioita."

Issu Huovinen Sisä-Suomen lehti 15.6.2000.

Pihla Tiihonen Sisä-Suomen lehti lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Nokia haudattiin pahoilla mielin

"Nokia myi meidät varmaan pestäkseen kätensä irtisanomisista"

"13. kesäkuuta kello 8.30 Nokian Äänekosken yksiköiden luottamushenkilöille kerrottiin, että koko tuotanto ja kaikki 140 työntekijää siirtyvät elektroniikka-alan sopimusvalmistaja Scanfil Oy:lle heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Kello 10 muu väki sai saman tiedon. Hetki oli tyrmäävä reilut parikymmentä vuotta Nokialle töitä tehneille ihmisille.

- Se oli kuin isku päin naamaa. Päällimmäisenä on pettymys, paha mieli Nokiaa kohtaan, ja pelko tulevaisuudesta.

Nokia myi meidät varmaan sen takia, ettei sen tarvitse irtisanoa, vaan sen tekee joku muu.

Nokia pesee kätensä, koska se ei halua kielteistä julkisuutta, kasettitehtaalla työskentelevä Sirkka ja kaapelitehtaan Mirja arvostelevat.

Viimeinen nokialainen työpäivä päätettiin perjantaina noin 40 työntekijän voimin Nokian hautajaisiin.

Pitkäaikaista työnantajaa muistettiin ristillä ja risuseppeleellä.

Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Missä olit, kun sinut myytiin?

- Ennen kysyttiin, että missä olit kunKennedy tapettiin. Nyt kysytään, missä olit kun sinut myytiin.

Kun heräsin tänä aamuna, ajattelin hetken, että se olikin vain pahaa unta, huoltomiesMartti kuvaa tunnelmia.

Joku epäuskoinen lomalainen lähetti nokialaisellaan viestin "keksi parempi vitsi", kun työkaveri ilmoitti tekstiviestillä työnantajavaihdoksesta.

- Kyllä se ärsyttää, kun puhutaan yhtä ja tehdään toista.

Kauniin pinnan alla on sontaa.

Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Pääyksikkö kasettitehtaalla oli Nokian oma, ja kaapelitehtaalle vuokrattu entinen painotalokin sai vasta viime talvena nyt poistetut Nokia-kyltit katolleen.

Huhtikuussa kerrottiin, että työntekijöiden määrä pysyy samana.

- Ihan loppuun asti suunniteltiin, miten omaa työpaikkaa voi kehittää. Kaipa sitä sitten saneerattiin myyntikuntoon, kaapelitehtaan Mirja ja Sinikka toteavat.

Työntekijät pelkäävät irtisanomisia

Scanfil Oy keskittää syksyn aikana kaupungissa kaiken toimintansa Äänekoskentiellä sijaitsevalle kasettitehtaalle. Työntekijät ihmettelevät, miten kaapelitehtaalla työskentelevät 60 ihmistä mahdutetaan nykyisten 80 lisäksi kasettitehtaan kiinteistöön.

- Väkisin tulee mieleen, että irtisanotaanko ihmisiä. Monelta loppui nyt työsopimus, mutta neljä ihmistä viidestä vakinaistettiin. Se antaa toivoa, Sinikka ajattelee.



Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

- Minulla on sellainen tunne, että en jää eläkkeelle työelämästä.

Uusi bisnes on varmaan tyhjien kaljapullojen kerääminen. Meillä on paljon 40-50 -vuotiaita ihmisiä ilman kummempaa koulutusta.

Jos niillä eväillä jää työttömäksi, ei uudesta työpaikasta ole toivoa, Mirja huolehtii.

Nokia karsii pikkuhiljaa ydinosaamiseksi määritellyn ulkopuolelle jäävät osa-alueet. Esimerkiksi terveydenhuolto ulkoistetaan ostopalveluiksi.

Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

- Ulkoistamiseen liittyy ihmiskohtaloita, jotka yleensä menevät aina huonompaan suuntaan.

Halasimme ja hyvästelimme juuri terveydenhoitajamme, joka myytiin yksityiselle Jyväskylään, Martti kertoo.

Kaikki aika tuottavaan työhön

- Uusi omistaja sanoi suoraan, että tehokkuus on tulevaisuuden sana. Kaikki aika pitää käyttää tuottavaan työhön. Se kuulostaa aika tiukalta, Ritva sanoo.

- Olen aiemmin ollut elektroniikka-alan sopimusvalmistajalla töissä. Siellä vahdittiin toisia ja ilmapiiri oli paljon Nokiaa kireämpi.

Työt on sopimusvalmistajalla tehtävä nopeasti, ja työajoissa on joustettava.



Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000 

lue muistokirjoitus!

Minä suunnittelisin elämän mieluummin perheen kuin työn mukaan, vasta pari vuotta kasettitehtaalla työskennellyt Saritoteaa.

Nokian palveluksessa ei Ritvan mukaan ole tarvinnut riidellä työsuojelusta ja muista perusasioista. 

Myös terveyttä ja työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä virkistystoimintaan panostettiin.

Saavutetuista eduista luopuminen tuntuu karvalta. Kun Nokia pesi työvaatteet ja toimitti ne viikattuina palkollisilleen, Scanfil Oy antaa pesupulveria ja huuhteluainetta. Entiset kaksi talon tarjoamaa kahvitaukoa päivässä vaihtuvat automaatista ostettavaan sumppiin.

Haastateltujen nimet muutettu."

Lasse Hämäläinen
Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Halpatyövoiman maat kummittelevat kulisseissa, kun suurin ja kaunein keskittyy Suomessa luovaan hulluuteen, eli Nokia painottaa tuotekehitykseen.

Jatkossa raaka työ suhdanteineen, lakkouhkineen ja lomautuspaineineen ei rassaa eikä tahraa mainetta.

Lasse Hämäläinen
Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Lasse Hämäläinen
Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000 

Lasse Hämäläinen
Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Lasse Hämäläinen
Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Lasse Hämäläinen
Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000

Lasse Hämäläinen
Sisä-Suomen lehti
lauantaina 1. heinäkuuta 2000