Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen

Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

marraskuu 15, 2017

Molemmat omistavat komean kartanon, Wahlroos Salosssa Joensuun kartanon, jonka hän on jo lahjoittanut pojalleen.
Wahlroos kerran avasi kartanonsa radiotoimittajalle ja kertoi, että hän ostaa jatkuvasti lisämaita, kun niitä sopivasti tarjotaan. Lisäksi hän kertoi, että ei astu muiden varpaille kauppoja tehdessään, jos muitakin halukkaita ostajia on, Salossahan se parhaiten tiedetään. Tähän oheen katkelma kirjoituksesta vuodelta 2006, jolloin hän teki vaihtokauoan Salon kaupungin kanssa. Sitä isoa metsätilaa ei ainakaan mahdollinen muu ostaja voinut ostaa.

”Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.”

http://www.nettisanomat.com/
2006/11/11/etusivu.html#vaurastumisesta

Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen

Antti Herlin, Suomen rikkain mies.
Hänellä on perintönä Kirkkonummella Thorsvikin kartano. Kun rahaa on niin lisämaitakin Kirkkonummelta, ja muuatakin, kannattaa ostaa, merenrantaakin siinä sivusssa tulee lisää ja lisää.

Joskus himo on niin suuri, varsinkin jos kohde on houkutteleva, että kauppa jyrätään laittomuuden rajamailla, ehkä laittomuuksiinkin turvautuen. Rahallahan niistä selviää sitten ja rahastajat saadaan tyytyväisiksi. Maineellahan ei ole niin väliä. Tällainen kauppa paljastui Paratiisin papereista. Tehtiin kauppa vaikkei myyjällä ollut oikeutta ja valtuutta myydä, Rahaa lähetettiin paratiisiin ja osa jäi jonnekin. Eräs maaalueen omistajista väittää Ylen MOT-ohjelmassa, että hän ei ole saanut senttiäkään.

Herlin on Sanoma Oy:n pääomistaja ja niinpä Helsingin Sanomat kertoo puutteellisesti tästä asiasta, toisin sanoen kertoo toisesta asiasta.

Seurassa on selostusta tästä maakaupasta:
”Toinen kartanoherra

Marraskuussa Suomenlahden ranta ei ole kaikkein edustavimmillaan. Silti mielikuvitus rakentaa tänne hulppeita rantahuviloita.

Pankkiiri Lehdon ryhtyessä maakauppoihin huvilarakentaminen ei kuulunut suunnitelmiin. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee nimittäin Thorsvikin kartano, jonka isäntä Kone Oyj:n pääomistaja Antti Herlin on jo pitemmän aikaa pyrkinyt ostamaan alueelta lisää maata.

Lehto ryhtyikin hieromaan kauppoja Herlinin omistaman Security Trading Oy:n toimitusjohtajan Jukka Ala-Mellon kanssa.

Ala-Mello teki selväksi, että Herlin haluaa ostaa koko Långvik Southin omaisuuden kerralla. Yhtiöstä tarjottu 8,5 miljoonan euron hinta oli vähemmistöosakkaiden mielestä liian alhainen, mutta Lehtohan oli luvannut maksaa heille sitoumuksen mukaiset 2,7 miljoonaa euroa.

Kaikki vaikutti olevan kunnossa, kun kauppaa vielä suunniteltiin kesällä 2016.

Syyskuussa Lindforsin oli määrä mennä allekirjoittamaan kauppakirja Nordea-pankin tiloihin. Kauppoja edeltävänä yönä Lindforsin puhelin pirisi. Puhelimessa oli Lehto, joka ilmoitti, ettei pysty maksamaan senttiäkään.

Oli selvää, että kauppa peruuntui. Mutta varsinainen yllätys odotti Kone Oyj:n pääkonttorissa.

Keksityt valtakirjat

Samana päivänä Herlinin luottomies Markku Laulumaa kutsui Lindforsin Munkkiniemen kartanoon. Siellä Lindforsin eteen lyötiin kauppakirja.

”Ihmettelin, että mikä helvetti tämä on. Sanoin, etten ole nähnyt paperia koskaan aikaisemmin. Siitä koko totuus sitten alkoi paljastua”, Lindfors kertoo.

Kauppakirjan mukaan Lehto oli myynyt koko Långvik Southin Herlinille jo neljä kuukautta aiemmin eli toukokuussa 2016, kaksi viikkoa ennen myyntiin oikeuttavan sitoumuksen allekirjoittamista. Lehdon allekirjoitus löytyi jokaisen vähemmistöosakkaan nimen perästä merkinnällä ”valtakirjalla”, vaikka hänellä ei kauppahetkellä ollut mitään valtakirjoja. Osakassopimuksen mukaan hän ei olisi saanut myydä edes omaa osuuttaan ilman muiden lupaa.

Antti Herlinin ja Jukka Ala-Mellon täytyi tietää, että osakekauppakirjaa ei tehty rehellisellä mielellä. Kukaan ei ollut yhteydessä vähemmistöosakkaisiin eikä kukaan kysynyt vähemmistöosakkaiden suostumusta kauppaan saati siihen, että kaikki rahat siirretään Mika Lehdon pankkitilille.

Vähemmistöosakkaat ovat nyt tehneet keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, syyllistyikö Herlin tilanteessa lahjuksen antamiseen ja Lehto lahjuksen ottamiseen.”

https://seura.fi/asiat/tutkitut/maltalla-toimiva-nemea-bank-yritettiin-pelastaa-suomen-rikkaimman-rahoilla/

Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017.
Kuva: Erika Manninen

Mitäpä tähän lisäämään. Antti Herlin on saanut tilansa vieressä olleen merenranta-alueen omistukseensa. Sitä ei häneltä enää pois oteta. Nyt teeskennellään tietämätöntä kaupan sotkuista ja katsotaan kuka se konna oli. Jos Herlin, niin maksaa tuomion mukaan ja jos ei niin joku toinen maksaa, jos rahoja vielä jossakin on. Sillä ei nyt ole niin väliä jos joku myyjistä jää puille paljaille.

Niin. Paljonko ihminen maata tarvitsee?

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona 15.11.2017 19:27.

Tags: Antti Herlin, Björn Wahlroos, Halikko, Helsingin Sanomat, Henrik Lindforsin, Joensuun kartano, Jukka Ala-Mello, Kirkkonummi, Kone Oyj, konna, Kustaa Mauri Armfelt, maata, Markku Laulumaa, Mika Lehto, Nokia, Paratiisin paperit, Salo, Salon kaupunki, Sanoma Oyj, Security Trading Oy, tarvitsee, Thorsvik, valtakirja, Yle

http://viikkosanomat.fi/2017/11/15/bjorn-wahlroos-ja-antti-herlin-paljonko-ihminen-maata-tarvitsee/

Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen nimitettiin aikoinaan Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi, peräti varajohtajaksi (?). Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, eikö ole väärin, että hän nauttii yhtäaikaa huippueläkettä Suomen pankista, joka on tavallaan Euroopan keskuspankin filiaali, ja huippupalkkaa Euroopan keskuspankista. TV-kuva tästä on olemassa: Sirkka Hämäläinen jo poistuu tilaisuudesta ja kävellessään ilmoittaa: "Ei se ole väärin, olen tehnyt niin paljon Suomen hyväksi". Lainaus muistin varainen. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstai 2008-05-08. 

Pankkikuvat Timo Erkki-Heinon ohjelmasta "Pankkiryöstö" vuodelta 1992, joka aloitti Ylen viiden ohjelman pankkien pelastamisoperaatiosarjan. Luontokuvat "Lokki" tänään torstaina 2008-05-08 klo 14.35 ja "Pupu" eilen keskiviikkona 2008-05-07 klo 13:02. Keski-Suomi. Laukaa. Vuojärvi. Pertti Manninen.

Sirkka Hämäläinen ollessaan vielä Suomen pankin pääjohtaja: "Ei se ole väärin, olen tehnyt niin paljon Suomen hyväksi". - "Koroille ei ole asetettu ylärajaa, taivas on kattona". (Ylen lähetyksiissä 1992).

Veronmaksajien pelastaman pankin johtaja Björn Wahlroos: "Tähdet olivat suotuisat".(Käännös. Ylen ruotsinkielisessä lähetyksessä 1992).

Lue myös mm!

SanomaWSOY:n hallitukseen juuri nimitetty Sirkka Hämäläinen, Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja Euroopan Keskuspankin entinen johtokunnan jäsen, tahtoo tavata työttömiä Helsingin työttömien yhdistyksen puheenjohtaja Reima Kekäläisen esitteleminä. Tapaamiset järjestetään Sanomatalon ala-aulassa. 2004-04-01.

Lue myös mm!

 

Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas.
Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen.

Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilöitä kymmenissä kirjoituksissa, nimiä Koivistosta lähtien! 
Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen.
2006-11-11.

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." 
Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. 2004-05-20 

Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla. 
"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. 
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos." 1999-08-12

Laman uhrit ja tekijät - Suomalainen polttouhri - Liite: Kymmeniä pankkien pelastamis- ja asiakkaiden hukuttamiskirjoituksia (ainakin linkit!) 2008-02-19

Aho - anteeksiantamaton amatööri?
"Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen. Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista. Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!" 1999-10-14

Jukka Kilpi. Etiikka puoltaa vapautusta ylivoimaisista veloista. 2005-04-16 mm! 

Tämä oli sirpaleinen pääkirjoitus tänään torstaina 2008-05-08. Nettisanomat- Pertti Manninen.

Lipponen – konsultin irvikuva. Saukkomaa nuoleskelee Ilta-Sanomissa perjantaina 25.10.2013.

Ex-päämininisteri ja ex-eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ryhtyi sitten vielä kaiken päätteeksi nyhtämään venäläistä rahaa ryhtymällä kaasuputkiopnsultiksi. Eihän Lipposella tehtävään muita kykyjä ollut kuin, että hän oli ex-pääministeri ja ex-eduskunnan puhemies. Oikean, asiantuntevan konsultin irvikuva siis.

Suomen kansa antoi sitten tuomionsa presidentinvaaleissa tälle härskiydelle. Kannatus taisi jäädä sinne 8:aan prosenttiin. Härski-Lipponen oli sitten niin härski, että härskisti väitti ettei nostanut rahoja tuon muutaman kuukauden ajalta ja jatkoi sitten rahojen nostamista heti ensimmäisten vaalitulosten seljettyä,

Ei tämä ollut ensimmäinen kerta kun Suomen kansa tyrmäsi hänet. Hänhän, siis Sdp, jäi katkerasti muutaman tuhannen äänen päähän Keskustan Anneli Jäätteenmäestä sekoiltuaan Irakin sodan intoiluissa,

Tällaista kansan kahteen kertaan nujertamaa miestä sitten Ilta-Sanomien kolumnissa viestintäalan yrittäjä Harri Saukkomaa estoitta ylistää, Hänen mielestään on jotakin arvokasta kun Lipposesta on tullut konsultti. Ei yhtään poikkipuolista sanaa, onko hän konsultti vai konsultin irvikuva.

Kaikki liittyy kaikkeen ja sattumalta samalla aukeamalla kerrotaan siitä kuinka Herlinit onnistuivat järjestämään perintöriitansa Partekin ostamisella ja pilkkomisella. Se miten tämä liittyy Lipposeen ja Jäätteenmäkeen ja Herliniin, johtuu siitä, että Ilkka Herlin oli Jäättenmäen strategian luoja Lipposen nujertamisessa vuoden 2003 vaaleissa.

Lipponen oli  pääministeri ja Sinikka Mönkäre kauppa- ja teollisuusministeri silloin kun Partek myytiin Koneelle, joka, siis Antti Herlin, pilkkoi yhtiön ja sai eri osista ja traktoreista amerikkalaiselta ostajalta saman hinnan, kuin hän oli maksanut koko yhtiöstä, Näin nosturit ja lastinkäsittelyosat saatiin muille Herlineille ja omaisuus jaettiin siis valtion myötävaikutuksella niin, että Antti Herlin sai pitää yksin koko Koneen, siis hissiliiketoiminnan.

Mitään näyttöä ei tietenkään palkkioista ole, mutta tulihan Paavo Lipposelle ainakin kokemusta konsultoinnista. Siis määrätynlaisesta, ei okeasta vaan oikean konsultoinni irvikuvatodellisuudesta.

Liitän tähän oheen kirjoituksen, jossa kerrotaan tästä Partekin pilkkomisesta. Juttu on julkaistu Nettisanomissa syyskuussa 2003 siis melko tarkalleen 10 vuotta sitten!

Viikkosanomat. Pertti Manninen, Sunnuntai 2013-19-27  klo 18;33. Pertti Manninen.

LAINAUS 2003:

11.09.2003.
Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu.

Kauppa – ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen: ”En edes tiedä ketä kaikkia oli mukana. Toisaalta en näe syytä, miksi tietoa ei voitaisi julkistaa.” Helsingin Sanomien uutisissa torstaina 11.09.2003. ”Tappio kävi suomalaissijoittajien luonnolle.” – ”Valtran omistus Yhdysvaltoihin korkeaan hintaan.”

And, so what! 11.09.2003. Pääkirjoitus.

Kansan lehdet Ilta-Sanomat ja Iltalehti jakelivat Koneen Antti Herlinille ohjeitaan Valtran myymisestä suomalaisille sijoittajille, Ilta-sanomat Hannu Savolan kolumnissa ja Iltalehti pääkirjoituksessaan. Lievästi sanottuna hupaisaa. Tottakai Kone teki bisnestä ja myi sille, joka maksoi eniten.

Suomalaisen kiireesti kokoonkyhätyn sijoittajaryhmän kokoonpano pitäisi kyllä julkistaa, jotta nähtäisiin minkälaisia hörhöjä mukana oli. Tottakai ryhmää koottiin vakavissaan, mutta rahkeitten riittävyys olisi pitänyt ajoissa punnita.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä.

Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan.

Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa.

Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö.

Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna.

Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet.

Tämä oli pääkirjoitus. Tyylilaji kyllä jotakin laitista.

Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 11.09.2003.

Lue myös: And, so what! 31.07.2003

http://www.nettisanomat.com/2003/09/11/valtra.htm

Tags: amerikkalaiset, Antti Herlin, bisnes, 
hallitus, Hannu savola, Harri Saukkomaa, 
Ilkka Herlin, Ilta-Sanomat, iltalehti, 
Irakin sota, irvikuva, kaasuputki, keskusta, 
konsultti, Mauri Pekkarinen, 
Paavo Lipponen, Partek, pilkkominen, 
presidentivaalit, Sdp, sekoilu, 
Sinikka Mönkäre, so what, Valtra, 
venäläiset, yrittäjä

SPORT: JALKAPALLON DIVARIN RATKAISUOTTELU FC HONKA - TPS ESPOON TAPIOLASSA. Osa 2. - Osa 1.

1. puoliaika alkaa.


SPORT: JALKAPALLON DIVARIN RATKAISUOTTELU FC HONKA - TPS ESPOON TAPIOLASSA. Osa 2.

1. puoliaika alkaa.
Katsomot pullistelevat.
Kulma.
Vapari.
Potku.
Kiinniotto.
Varamies lämmittelee.
Kulmia molemmissa päissä.
Pallo sylissä.
Tiukkoja tilanteita.
Pallopoika ja pojat Niko ja Onni.
Tiukkoja tilanteita.
Pienin katsoja.
Onni yksin.

Kuvat: Pertti Manninen. Espoo Tapiola. Lauantai 21.10.2017 klo 15.01 - 15.46.

Osa 1 - 1. puoliaika alkaa! Osa 2 - Puoliajalla. Osa 3 Tulossa!

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

MATKALLA. Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Aamun aikaan ja keskipäivän aikaan.

MATKALLA. Metsän kautta ihmisten ilmoille ja takaisin. Aamun aikaan ja keskipäivän aikaan.
Kirkkonummi. Lapinkylästä Veikkolaan ja takaisin perjantaina 20.10.2017 klo 09.05- 09.25 ja 12.21- 12.30. Kuvat: Pertti Manninen. Isän syntymäpäivänä.
KUVASARJA

Nettisanomat - maailman luetuin suomalainen Nettisanomat. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Numero1061
tiistai 2009-10-20

Arkisto 2004.

Erkki Manninenalkuperäinen kuvannimi

Tiistaina 21.09.2004. Arvo Turtiainen ja isäni vuonna 2004. Vaikea on ymmärtää oman tiensä kulkijaa. Torjuntavoitolla hekumoidaan!  Jatkosodan vankilassa virunut unohdetaan! (Helsingin Sanomat, päätoimittaja Janne Virkkunen, pääomistaja Aatos Erkko). Isäni oli eturintamassa, selvisi ja tiesi mitä se oli,  ei paljon kertonut. Kuparisen muistomitalinkin hukkasin, kun sitä pikkupoikana kavereilleni esittelin. Siinä oli jonkinlainen nahkalakkiin pukeutunut sotilas, ainakin niin sen muistan, kypärä se ei ollut. Vaikea on ymmärtää oman tiensä kulkijaa. Vuonna 2004:kin. Pertti Manninen. Arvo Turtiaisen syntymästä tuli torstaina 16.09.2004 kuluneeksi 100 vuotta. Isäni Erkki Mannisensyntymästä tulee keskiviikkona 20.10.2004 kuluneeksi 94 vuotta. Kuva: 3 rullaa, 32 kuvaa, 13-vuotiaan koulupojan ensimmäiset valokuvat.Helsinki, Kallio 1956. Pertti Manninen.

POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista.

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.
Niinistö yllytti vielä pohtimaan.
POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistön mielestä eduskunta voisi keskustella ydinasekieltosopimuksesta: - Minulla ei ole mitään ydinasekieltoakaan vastaan.

"Viime kesänä 122 maata äänesti YK:ssa ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta, mutta Suomi ei ollut näiden maiden joukossa."

"Sopimuksen allekirjoittamista ovat vaatineet viime aikoina sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät."

"Lisää pontta vaatimukset saivat sen jälkeen kun Nobelin rauhanpalkinto toissa viikolla pitkään sopimusta ajaneelle ydinaseiden vastaiselle ICAN-kampanjalle."

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.

ARKISTO 2007.

2007 TAMM 09 

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2007/01/09/
aretvar1957.html

SPORT. Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään.

SPORT. Timo Jutila kertoo ensimmäisestä liigapelistään.
Ylen Aamu-tv:n uusinnassa keskiviikkona 18.10.2017 klo 15:34.

- Pelasit SM-liigaa yli 560 ottelua ja kaikki Tapparan paidassa. Oliko sulle jo synnytyslaitoksella selvää, että menet pelaamaan Tapparan riveihin?
- Kun Tampereella syntyy, peppuun tulee Tappara- tai Ilves-tarra. Mä olin Tappara. Marjamäen Pekasta tuli sitte idoli, pelikaveri ja hyvä ystävä. Terveiset kolmoselle. Se kuuntelee tuolla yläkerrassa. Kyllä se oli selkee juttu. On ollut tosi upeaa edustaa Tapparaa noinkin pitkään.

- Pelasit ensimmäisen liigaottelun 16-vuotiaana. Ensimmäisessä ottelussa tuli heti maali.
- Pelattiin Ässiä vastaan. Täys tupa Hakametsässä. Siinä ei ollut aikaa katella ja ihmetellä, ku porilaiset tuli päälle. Mukana oli semmonenki legenda kuin Vellu Ketola. Mä mietin monta kertaa, et mitä mä teen, ku toi iso musta tulee. Hyvä ystävä ja kova pelaaja Valkeapään Pedro sanoi, et astu sen lavan päälle. Rikkinäisellä mailalla ei saa pelata. Kaikenlaisia vinkkeitä sielt tuli. Hienoja muistoja jätti kyllä. Varmasti kukan pelaaja ei hevillä unohda ekaa liigapeliä.

- Etenkin 80-luvulla oli tosi kovia vuosia. 86, 87 ja 88 tuli kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta. Mikä siinä oli takana, että Tappara oli niin ylivoimainen?
- Kyllä yks asia on Rauno Korpi. Se mitä Korpin Rane teki ja miten se kehitti pelaajia. Rane sai joukkueen aikaaan. Meille tuli heti joukkuearvot ja joukkueen säännöt, et mitä me arvostetaan ja mitä me tehdään. Mikään juttu ei mennyt joukkueen edun edelle. Tuli semmonen voittamisen kulttuuri. Opittiin siihen, ett tää ei riitä. Kun oltiin voitettu -86, Rane heti kysyi, pystytäänkö voittaan toinen. Taas se lähti motivoimaan, että ei kahta ilman kolmatta. Oli positiivinen halu kehittyä ja oppia voittamaan.

- Vuonna 2016 jouduit leikkaukseen.

(TV-tekstitys on paikoin lyhennetty alkuperäisestä puheesta.)

Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

ASUNNOTTOMUUS. Yhden asunnottoman kävely Jyväskylässä 2017.



Jyväskylässä 2017.
Yle TV-uutiset tiistaina 17.10.2017 klo 18:15 Asunnottomien yön saapuessa.

Toimittaja: Asunnottomien auttamiseksi etsitään uusia malleja. Esim. Jyväskylässä aikuistyön väki jalkautuu paikkoihin, joissa asunnottomat viettävät öitään. Ajatus asunnottomien kävelystä on lähtöisin Barcelonasta.

"Unto", asunnoton Jyväskylä.
- Minä vaan sanon ne ...
- No sanopa nyt tästä.
- Tuossa on yksi, tuolla on toinen ja tuolla alempana on kaksi ...

- Me ollaan nyt tekemässä tämmöistä asunnottomien kävelyä.

Susanna Hult, asumisneuvoja Jyväskylän kaupunki.
- Joo, mä osallistuin Barcelonassa kävelyyn, jossa entinen asunnoton kertoi oman elämäntarinansa. Se oli silmiä avaava kokeus ja ajattelin, että tuodaan se tännekin.
- Aamulla he käyvät uimahalleissa ja Matkakeskuksessa lämmittelemässä.

Tenho Tornberg, Yle Jyväskylä
- Tällainen lehtiroskis keskustan kupeessa on tyypillinen asunnottomien majapaikka. Tämä on lämmin ja suojaisa. Kyllä tuolla yönsä voi viettää, mutta aika hurjalta tämä tuntuu.

- Onko sulla arviota, paljonko tällaisia ihmisiä on?

Hanna-Riikka Alasippola, vastaava työntekijä, Jyväskylä katulähetys ry
- Joitakin kymmeniä sellaisia, jotka täällä kadulla liikkuu, mutta on paljon niitäkin, joista me ei tiedetä.

Susanna Hult
- On yhtä monta tarinaa kuin asunnontakin. Ei ole yhtä asunnottoman stereotyyppiä. Tuolla portaiden yläpäässä on syvennys, jossa on lämmin nukkua. Yleiset paikat on varmaan kaikkien tiedossa, mutta jokaisella on omat piilopaikat, missä kokee olonsa turvalliseksi.

"Unto"
- Roskapöntöt, kauppakäytävät, kaikki ovet ja ikkunat on mulle tuttuja. Ja aina tulee vartija.

- Sanot, että tämä on "näkymätön kansa".
- Asunnottomat itse ovat todenneet olevansa näkymättömiä. Heitä ei näy, ja ehkä he haluavatkin olla näkymättömiä, mutta luulen, että me ei myöskään haluta nähdä heitä.

Toimittaja:
Sitten taidetta maailmalta. Lasten ja nuorten kansainvälinen taidenäyttely Hyvinkäällä on tällä kertaa koottu yhdessäolon ympärille. Näyttelyyn valittiin 200 teosta liki 7000 lähetetyn yön joukosta. Lasten työt näyttävät, miten paljon meillä ihmisillä on yhteistä.

Satulotta Peltola, Yle Hyvinkää
- Kulttuurikeskus Villa on täynnä lasten ja nuorten taidetta. Esillä on teoksia 40 eri maasta.

(TV-tekstitys on paikoin lyhennetty alkuperäisestä puheesta.)

Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

ARKISTO 2005

http://www.nettisanomat.com/2005/10/17/etusivu.htm

POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit oikeusministeriöön tutkittaviksi. Kuvasarja.

POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus tuo kannattakortit oikeusministeriöön tutkittaviksi. Kuvasarja.
Yle TV-nytt maanantaina 16.10.2017 klo 17:55. Tekstit toisesta ohjelmasta. Pikkukakkosesta.
Kuvat: Pertti Manninen.
KUVASARJA

Heinäkuussa 2017.
HALLINTAREKISTERILAIN TULTUA HYVÄKSYTYKSI EI ENÄÄ TARVITSE TYYTYÄ TÄLLAISIIN KÄTKÖIHIN.



RAHAA, VÄÄRENNETTÄ!
Ylen uutislähetyksessä kerrotaan jostakin. Teksti jostakin toisesta ohjelmasta.
Kuva: Pertti Manninen maanantaina 26.06.2017 klo 20:43.

TIMO SOINI ESITTELEE KANNATUSKORTTEJA.

Yhdistetty kuva: Nettisanomat. Pertti Manninen. 18.07.2017

http://www.nettisanomat.com/
2017/07/09/etusivu.html

Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa.

Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa.
Kirkkonummi. Kauhala. Vesterkulla. Lauantaina 15.10.2017 klo 18:22. Kuva: Pertti Manninen.

SPORT: Kuvia käsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. TV-Nytt lauantaina 14.10.2017.

SPORT: Kuvia k äsipallo-ottelusta Grankulla IFK - Kyrslätt IF. Yle TV-Nytt lauantaina 14.10.2017.
- Carolina Rehnberg, lagkapten. Grankulla IFK.
Korhonen 30, Bergholm 6.
- Ingrid Degerth, Kyrkslätt IF.
Yle: Jorma Vihtonen bild - Alf Strömberg klipp.

Kuvia

Kuvat: Pertti Manninen

Nettisanomat 18 vuotta! 2002. numero! Ensimmäisen numeron etusivu ja hitusen historiaa LUE!

Matkalla Suomessa keskiviikkona 12. heinäkuuta 2017. Kuvasarja 12:49 - 13:25.

Matkalla Suomessa keskiviikkona 12. heinäkuuta 2017. Kuvasarja 12:49 - 13:25.

Humppilassa 2.
Kuvat: Pertti Manninen. Kaikki kuvat. Katso!

Seuraava

Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota vietetään 9. elokuuta.

YK:n yleiskokous sopi asiasta 23.12.1994, päätöslauselmalla 49/214. Päivä valittiin, koska 9. elokuuta 1982 kokoontui ensimmäinen alkuperäiskansoja käsittelevä työryhmä YK:n ihmisoikeustoimikunnassa.

Päivänä muistetaan maailman monikulttuurisuutta, alkuperäiskansojen kulttuureja, ansioita ja saavutuksia. Päivä julistettiin, koska maailman monikultturisuuden tunnustamiseen on vielä pitkä tie, sillä kaikkia alkuperäiskansoja ei kohdella tasa-arvoisesti eikä heidän saavutuksiaan ympäristönsuojelussa tunnusteta tai ihmisoikeuksiaan kunnioita.

Suomessa päivä on yksi saamelaisten, yhdestätoista virallisesta liputuspäivästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/
Kansainvälinen_maailman_alkuperäiskansojen_päivä

helmikuu 7, 2017 
Vieraillessaan Lapissa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017 hän ilmoitti että hän ei ryhdy erotuomariksi vaan jättää saamelaisten oikeuskysymykset hallituksen ratkaistavaksi, siis tasavallan hallituksen, jonka pääministerinä on keskustan Juha Sipilä.

Ei hyvältä näytä saamelaisten kannalta. Kansainvälisten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien sopimusten ratifiointi jää ja maanomistus ja hallinta pikkuhiljaa valutetaan pois saamelaisilta, joiden elinkeino ja eläminen riippuu näistä sopimuksista.

Presidentti Niinistö jatkaa tylyä linjaansa, jonka hän omaksui jo ministerinä ollessaan.

Nyt hän pesee kätensä koko kansan presidenttinä.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Tiistai 07.02.201717:58

http://viikkosanomat.fi/2017/02/07/presidentti-sauli-niinisto-pesee-katensa-saamelaisten-oikeuskysymyksessa/

Arkisto. Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa osasta 5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Yle saamelaisten kansallispäivänä 06.02.2017. Osa osasta 5.
Yle TV1 Uutiset klo 20:35.

Hallituksen ja saamelaiskäräjien välit ovat kireät.
...
Toimittaja Sasha ... "Presidenttiparin vierailu Inarissa vain yksi mutta sitä mieluisin syy. Esityksiä oli valmisteltu paljon. Oli saamelaisten kansallispäivä ja myös pohjoismaisen saamelaisyhteistyön satavuotispäivä."

Roope: "Mäkin tykkäsin Amokista ja Ailusta. Ne on mun lempiartisteja".

Toimittaja: "Saamelainen räppi ottaa kantaa, nyt epäoikeudenmukaisesti toteutuviin maa- ja vesioikeuksiin."

Ailu Valle: "Parin viime vuoden aikana on huomattu, ettei valtio halua tukea saamelaisia varsinaisissa. oikeissa asioissa."

Toimittaja: " Luonnonvarojen käyttö nousi esiin myös Saamelaiskäräjien ja presidentin neuvotteluissa. Saamelaisten ja Sipilän hallituksen välit ovat kireät".

Heikki Palto: "Tällä hetkellä ne eivät ole mitenkään hyvät. Kyse ei ole meistä."

Toimittaja: "Presidentiltä riitti ymmärrystä, mutta erotuomariksi hän ei ryhdy."

Niinistö: "En ota kantaa, mitä keskustelun johdosta pitäisi tehdä. Nämä ovat hallituksen asioita. Kun asiat ovat auki, ei minun ole sopivaa niitä kommentoida".
... 

Yle saamelaisten kansallispäivänä maanantaina 06.02.2017. Yle TV1 Uutiset klo 20:35. (Osa)

Heikki Palto on Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Yle saamelaisten kansallispäivänä 2007.
Osa1: Klo 15:00 Yle TV1 Uutiset, Yle News ja Selkouutiset KUVASARJA
Osa2: Klo 18:00 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA
Osa3: Klo 19:30 Yle Fem Nyheter KUVASARJA 
Osa4: Klo 20:30 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA
Osa5: Klo 20:35 Yle TV1 Uutiset KUVASARJA

Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.

(Artikkelin kuva)

"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala.

"Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 

Ylessä saamelaisten kansallispäivänä 2012. 

2012. Miksi olette niin hienoina tänään? - Nyt on saamelaisten syntymäpäivä.
Kuva:Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm

Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/2007/04/04/etusivu.html 

Kiitollisuus

"Kustansin vuonna 2000 kirjasen 100 syytä olla kiitollinen. Otan sen yöpöydän laatikosta ja selaan sivuja läpi ..."

Olet selvinnyt tästä päivästä.
Monet eivät selviä, joten ennen kuin käyt nukkumaan, lausu rukous. Kiitä, että sinusta on huolehdittu tänäkin päivänä.

Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia.
Se voi kuulostaa kliseeltä, mutta se on totta. Ystävyyttä, terveyttä tai vapautta ei voi ostaa. Muista pitää niitä arvossa.

Vapaa yhteiskunta.
Maailma muuttuu. Ihmiset tulevat suvaitsevaisemmiksi, demokratia laajenee ja sananvapus kasvaa. Käytä se hyödyksesi.

Tiedät voimavarasi.
Vanhemmiten alkaa ymmärtää, että elämässä ei voi saada kaikkea haluamaansa. Tee sitä, mikä on realistista ja mahdollista, muuten voimasi ehtyvät.

Hyvät uutiset.
Ole niistä kiitollinen, oli tuoja kuka tahansa ja olivat ne kuinka vähäpätöisiä tahansa.

Läheistesi myötätunto.
Se ei ole itsestään selvää. Anna sille arvoa, ilmaise kiitoksesi ja kun aika koittaa, tue ja lohduta vuorostasi heitä.

Eniten menneestä maailmasta ihminen kaipaa kiitollisuutta.

Arto Manninen

(56) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toukokuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

Keskisuomalainen tiistaina 7.2.2017. Inari. Heta Hassinen/STT

Presidentti toivoo yhteistyön tiivistyvän.
Juhlavuoden maakuntakiertue: Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja arvioi, että suhteissa hallitukseen on parantamisen varaa.

..."Sisällä saamelaisten kansallispäivän juhlassa puheenaihe siirtyi luontevasti saamelaisten oikeuksiin . juhlapuheesssaan Niinistö kertoi toivovansa, että yhteistyö Suomen valtion ja saamelaisten välillä sujuu ymmärtävässä ja kunnioittavassa hengessä.

- Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana saamelaiset ovat pitäneet esillä omia oikeuksiaan, ja tässä työssä toivon, että yhteistyö Suomen valtion ja saamelaisten kesken vain tiivistyy.

Presidentti ei kuitenkaan ottnut kantaa siihen, pitäisikö Suomen vahvistaa YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn 169-sopimus nyt itsenäisyyden sekä saamelaisyhteistyön 100-vuotisjuhlavuonna.

- Nämä ovat hallituksen asioita Suomessa, ja kun asiat ovat kovasti auki, niin ei ole sopivaa, että lähden niitä kovin paljoa puntaroimaan, Niinistö totesi.

Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto arvioi, että Niinistön kehotus läheisempään yhteistyöhön kuulostaa erittäin hyvältä. Hän mainitsee. että yhteistyössä maan hallituksen kanssa olisi vielä paljon parantamisen varaa.

- Nyt näyttää, että vastakkainasettelu on kääntymässä ja olisikin hyvin tärkeää, että alettaisiin huomioida enemmän saamelaisia ja saamelaisten oikeuksia, Paltto pohtii.

Saamelaisyhteistyötä juhlittiin maanantaina myös Trondheimissa Norjassa, jossa pidettiin 100 vuotta sitten pohjoisen yhteistyön vauhtiin sysännyt saamelaiskokous. Suomi osallistui maanantain juhlallisuuksiin virkamiestason edustuksella, sillä työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) joutui perumaan matkansa hallituskiireiden takia.

- Tässä kävi niin, että minäkin sain sinne kutsun, mutta kuukausia sen jälkeen, kun tämä (Inarin) tilaisuus oli jo sovittu. Ilmeisesti hallituksella oli tuiki tähdellistä keskusteltavaa tänään ja sen vuoksi ministeri Lindström ei päässyt paikalle. Hänenhän piti sinne Trondheimiin lähteä, Niinistö kertoi Inarissa.

Pohjoismaiden kesken ei Niinistön mukaan ole erityisiä erimielisyyksiä saamelaisasioiden hoidosta.

- Nyt on mielenkiintoinen vaihe, kun Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Ainakin minun toivomukseni on, että Pohjoismaat ovat tiukasti mukana meidän ohjelmassamme, ja varmasti nämä saamelaiskysymykset nousevat esiin myös siellä."

Keskisuomalainen tiistaina 7.2.2017. Inari. Heta Hassinen/STT
Kuva: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat ylälappilaisia saamelaisnuoria saamealaismuseo Siidan edustalla Inarissa saamelaisten kansallispäivänä maanantaina.

Kuva Pertti Manninen 13.02.2017

(Artikkelin kuva)

Ylessä saamelaisten kansallispäivänä 2012. 

2012. Miksi olette niin hienoina tänään? - Nyt on saamelaisten syntymäpäivä.
Kuva:Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2012/02/11/etusivu.htm

Arkisto 2012. Yle saamelaisten kansallispäivänä.
Evankelis-luterilainen kirkko pyysi saamelaisilta anteeksi. Kuvasarja. 

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

  

Nettisanomat Keskiviikko  2007-04-04. "Äidin rakkaus". Helsinki. Rautatientori. Lauantai 2007-03-31 klo 11. Pertti Manninen. Kuvasarja.
http://www.nettisanomat.com/2007/04/04/etusivu.html 

Totuus

Epäröidessäsi kerro totuus.
Mark Twain

Totuus on arvokkain asiamme. Säästäkäämme sitä.
Mark Twain

Totuus voi vasta silloin vaikuttaa, kun vastaanottaja on sitä varten kypsä. Ei riipu siis totuudesta, että ihmiset ovat vielä niin kaukana totuudesta.
Christian Morgenstern

Totuuden hautajaisissa lauletaan aina samaa virttä: "Minä olen oikeassa ja sinä olet väärässä".
Lin Jutang

(47) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Huhtikuu. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 

2015

HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.

HUHTIKUU 2015. KUVA. NUORALLATANSSI MAALAISTENTALOLLA VAALITULOKSEN SELVITTYÄ YHDEN MAINOKSEN VIELÄ MUISTUTTAESSA NATOSTA JA JULKISISTA PALVELUISTA.

KUVA: PERTTI MANNINEN PÄIVÄMATKALLA HELSINGIN KAMPISSA TIISTAINA 21.04.2015 16:14 ISMO HÖLTÖN NÄYTTELYYN TUTUSTUEN ATENEUMISSA JA VANHEMPIEN HAUTAA KEVÄTKUNTOON LAITTAEN MALMILLA.

ARKISTO SYYSKUU 2014.
PAASIKIVEN PATSAALLA.

PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie.

Kaiken keskellä aina läsnä! - VIIKKOSANOMAT

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS

Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Sanomanetti 2017/11/15 - N:o 2021 - Björn Wahlroos ja Antti Herlin. Paljonko ihminen maata tarvitsee? - Arkisto 2008. Mistä ahneus alkoi? - Arkisto 2003. Talous. Kone sai Partekin puoli-ilmaiseksi. - Ameeba Porkkalassa sunnuntaina 24.09.2017. Kuva: Erika Manninen - Arkisto 2004. Arvo Turtiainen ja isäni vuonna 2004. - Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. - Arkisto 2007. "FÖRBJUD ATOMVAPNEN". 1957. Kuva - Arkisto 2004. Kalervo Kummola palkkasi Timo Jutilan. - ASUNNOTTOMUUS. Arkisto 2005. Kahden asunnottoman puheenvuoro. - POLITIIKKA. Sininen tulevaisuus - LUONTO. Peurat pellon reunalla hämärtyvässä illassa. Kuva - Kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä on kansainvälinen vuosipäivä - Arkisto: Presidentti Sauli Niinistö pesee kätensä saamelaisten oikeuskysymyksessä. - KUVA. HALLINTAREKISTERILAIN - TIMO SOINI ESITTELEE KANNATUSKORTTEJA. - SMILE from MODERN TIMES - Hymy - PATSAALLA - KUVAT. KAMPISSA. - Vuosisadan kuva - Kuva. Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. - Kuva. Käden ojennus. Karuselli. - etusivu - Keskiviikko 15.11.2017 - Nettisanomat - Sanomanetti - Blogi: Viikkosanomat.fi - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

2017,

N:o 2021. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Sivu 2017-11-151 ja 2017-11-18 , nettiin 2017-11-18 11:35, linkkejä 2017-11-18.