Outo ovela optio =

Suurenna! 15.04.2004. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoptionsa mahdollistamana.

kansallismaiseman
tuho!
Suurenna! 03.02.2005. Kaupungille tuleva rakennusoikeus joudutaan luovuttamaan Sanoma-WSOY:lle! !

nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005.
Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo.
"Kuten aina, tässäkin tarinassa löysät ja lipevät puheet inhottavat enemmän kuin tosiasiat. Palataan maan pinnalle. Todetaan, ettei suomalaisellakaan kapitalistilla ole isänmaata. On vain krokotiilien suo."
Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo.

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Topautoosat.fi

Renkaat.com

Lentäminen avautuu taas ihmisille

Pelaa nyt täällä

Suomalaiset nettikasinot löydät täältä

Uudet netticasinot löydät täältä

Miksi kirjojen lukeminen kannattaa?

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005, pääuutinen: Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta."Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskustakirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa."
Hokkus pokkus! Selostus raadollisesta saalistamisesta. Kun kaupungilla meni huonosti, niin rikas mies iski itsensä historialliseksi kaupunkikuvan turmelijaksi. Tässä selostus! Kaikki arkistot eivät ole kiinni.

nettisanomat.fi  -  torstaina 03.02.2005  - etusivu - nro 308 

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Torstaisin ja  tiistaisin extra!

Helsinki. Töölönlahden asemakaava.

Valkoinen = Finlandiatalo, Kiasma

Punainen = liikerakennukset

Vaaleanpunainen = Musiikkkitalo

Sininen = Eduskuntatalo, Postitalo, Rautatieasema

Keltainen = Sanomatalo

Vihreä = Holiday Inn- hotelli

-

Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät uudisrakennukset punaisella merkittyinä. Nettisanomat.com torstaina 15.04.2004.

Suurenna myös tilanne vuotta myöhemmin! 03.02.2005.
Kaupungille tuleva rakennus-oikeus joudutaan luovuttamaan Sanoma -WSOY:lle!

nettisanomat.fi  -  torstaina 03.02.2005  - etusivu - nro 308 

Helsinki. Töölönlahden asemakaava.

Valkoinen = Finlandiatalo, Kiasma

Punainen = liikerakennukset

Vaaleanpunainen = Musiikkkitalo

Sininen = Eduskuntatalo, Postitalo, Rautatieasema

Keltainen = Sanomatalo

Vihreä = Holiday Inn- hotelli

-

Kanava Terassitori RAtapiha Hakasalmen huvila Makasiinipuisto Makasiineista säilyviä osia Viherkansi Kansalaistori Mannerheimintie Töölönlahdenkatu Karamzininkatu

Suurenna myös tilanne vuotta aikaisemmin 15.04.2004. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoptionsa mahdollistamana.

ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!

1999
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikenne- keskusten rakentamisessa? Helsinki.
nettisanomat 21.10.1999.

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?
Helsinki.
Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.
Lyhyesti kävi näin: Vielä kymmenkunta vuotta sitten "mielipidevaikuttaja" Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ratkaisu olisi hyvä. Mutta sitten astui kuvaan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, joka ryhtyi puuhaamaan kyseistä tonttia WTO:lle. (WTO on lyhennys World Trade Organization-nimestä.) Hän tarjosi WTO:lle tontin ostomahdollisuutta toimitalon rakentamiseksi tälle isolle organisaatiolle. Kun tämä tuli Sanoma Oy:n tietoon, niin WTO sivuutettiiin ja Sanoma Oy osti tontin ja rakensi sille jättiläislasitalon, joka ei Nykytaiteen museon "takana" ole Helsingin pohjoiseen suuntautuvan avaran näkymän katkaisija.
Näin unohtui Helsingissä linja-autoterminaalin siirto rautatieaseman viereen.
nettisanomat 21.10.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912liikenne.htm

Kuva ja teksti: Pertti Manninen.

Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
nettisanomat 16.12.1999.

Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
"Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi."
Vastaus kysymykseen?
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm

Kuva: Pertti Manninen.

Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999.
SIVU A2.
"Kampin kaavamuutos paikallaan"
nettisanomat 16.12.1999.

Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999.
SIVU A2.
"Kampin kaavamuutos paikallaan
HELSINGIN keskustan suurin yhtenäinen rakennuskohde Kampin terminaalialue ei täytykään ihan niin massssiviseksi kuin valtuuston viime keväänä hyväksymä asemakaava esittää. Fredrikinkadun varrelle suunniteltu 6-kerroksinen rakennus aiotaan madaltaa vain yksikerroksiseksi. Niin Tennispalatsin edusta saa eteläåäätyynsä lisää avaruutta.
Muutos on tärkeä koko Kampin uuden keskustan ilmeelle. Se aiotaan rakentaa niin täyteen, että pienikin kevennys rakennusmassoissa on tervetullut. Nyt hylättäväksi esitettävän toimistotalon rakennusoikeus siirretään Fredrikinkadun länsipuolelle Kampin metroaseman tontille. Yleisön nähtävillä olevan kaavaluonnoksen mukaan sille on tarkoitus rakentaa viereisen Autotalon korkuinen toimistotalo.
Fredrikinkadun länsipuoli jäi Kampin terminaalialueen kaavoituksen ulkopuolelle. Tennispalatsia ja nykyistä bussikenttää uudistettaessa on syytä katsoa myös ympärilleen. Sähkötalo, Autotalo ja Kampin metroasema ovat oleellinen osa koko Kampin suunnittelualuetta. Siksi molempia kaava-alueita on tarkasteltava kokonaisuutena. Kaavaluonnoksen tarkoituksena on liittää Sähkö- ja Autotalon alueet osaksi Kampin uutta liikekeskustaa.
Kaksi uutta korkeaa liikerakennusta Fredrikinkadun molemmin puolin olisi jo liikaa. Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin. Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm

Helsingin Sanomat 16.12.1999.

Lue myös aikaisempi kirjoitus, jossa tietoja, kuinka Helsingin Sanomat onnistui saamaan nykyisen lasipalatsi-tonttinsa:
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.

Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
nettisanomat 16.12.1999.

Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
Helsingin Sanomat antaa Ohjeitaan ja Mielipiteitään eräästä Helsingin keskeisestä kaavoituskohteesta Kampin alueella. Sinänsä pääkirjoituksessa olevat asiat ovat kannatettavia, koska niissä pyritään osoittamaan järjetön massiivirakentaminen kaupunkikuvan turmelijaksi.
Paljon pahaa on Kampissakin jo tehty ja tuhoamisen pysäyttäminen on ehkä jo liian myöhäistä.
Kuvaava esimerkki nykyisen menon hyväksymisestä on kirjoituksen loppulause: " Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin.
Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."
Tällä lauseella Helsingin Sanomat hyväksyy alueen bisnes-slummiutumisen eikä kiinnitä huomiota siihen, että alueen avaruus katoaa vääjäämättömästi. Matalaa tilaa jää liian vähän, jäljelle jää jonkunlainen "hornankattila" yksikerroksine rakennuksineen.
Lehti ei puutu ollenkaan joihinkin aikaisempiin päätöksiin, jotka nyt tuottavat satoa. Niihin kuuluu kaupunginjohtaja Pekka Korpisen Finnlines-Vuosaari-sotkut ja -lupaukset, joiden täyttäminen johtaa hirvittävään lopputulokseen.
Lehti itse selostaa toisessa jutussa järjetöntä option puolustamistaan, joka johtaa vielä herkemmän alueen, eduskunnan edessä olevan alueen lopulliseen tuhoamiseen ja täyttämiseen. Sinne lykätään konserttitaloa kahteen kerrokseen ja Sanoman laajennusta ja ties mitä.
Onko Sanoma-WSOY pistetty ansaan vai onko se mennyt sinne ahneuksissaan vapaaehtoisesti. Joka tapauksessa uusi rakennus ja vielä optiot sitovat Helsingin Sanomien kädet, niin että se on jäävi kirjoittamaan Helsingin keskustan kaava-asioista.
Peruuttamaton tulee tapahtumaan.
Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi.
Se oli todellinen kulttuuriteko, jota kiittelisivät useat suomalaiset sukupolvet ja jonka ansiosta varmasti jäisi Suomen historiaan.
nettisanomat.com 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen.
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm

Kuva: Pertti Manninen.

Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
" Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi."
Vastaus kysymykseen?

Lue myös aikaisempi kirjoitus, jossa tietoja, kuinka Helsingin Sanomat onnistui saamaan nykyisen lasipalatsi-tonttinsa:
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912liikenne.htm

2000
Helsingin sanomat pakkoraossa.
Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
nettisanomat 27.03.2000.

Helsingin sanomat pakkoraossa.
Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
"tontille yltävät neljä rautatieraidetta sen sijaan vaikuttavat alimpien kerrosten suunnitteluun. Osa rakennuksesta voisi sijaita niiden yläpuolella."
Helsingin Sanomat torstaina 23. maaliskuuta 2000
Sanoma Oy:llä on optionsa kaupunkikuvan turmelemiseen nykyisen mammuttinsa lisäksi.
Näin ollen viereen rakennettava aluksi hotelliksi kaavoitettu ja tarkoitettu rakennus on muuttumassa vähintään yhtä kammottavaksi liikerakennukseksi.
Kuiskaten Helsingin Sanomat uskaltaa kirjoituksesssaan torstaina 23. maaliskuuta 2000 lausua, että "tontille yltävät neljä rautatieraidetta sen sijaan vaikuttavat alimpien kerrosten suunnitteluun. Osa rakennuksesta voisi sijaita niiden yläpuolella."
nettisanomat.com
ma 27.03.00, pertti manninen.
nettisanomat 27.03.2000.
http://www.nettisanomat.com/2000/03/23/etusivu.htm

Moto Guzzi, tyttö ja puhelin. Kuvasarja: Pertti Manninen.

2002
Kansallismaisema vuonna 2010?
Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010?
nettisanomat
14.03.2002.

Kansallismaisema vuonna 2010?
Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo.
14.03.02 Pertti Manninen, nettisanomat.com
Kuvannut ja kuvitellut Pertti Manninen

Raha ratkaisee!
Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee. Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman. Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on!
Helsingin Sanomat - jäävi?
Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa. Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu. Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta.
Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY. Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista.
Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut.
Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita. SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja.
And so what?
Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan.
Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002.
nettisanomat 14.03.2002.
http://www.nettisanomat.com/2002/03/14/kansallismaisema.htm

2004
Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.
nettisanomat
15.04.2004.

”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään.
Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä.
Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.”
Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY!
Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana.
Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät uudisrakennukset punaisella merkittyinä. Nettisanomat.com torstaina 15.04.2004.
nettisanomat 15.04.2004.

”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat
15.04.2004.

”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
"Töölönlahden alueen rakentamiselta poistuivat viimeisetkin kaavalliset esteet, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki asemakaavaan kohdistuneet valitukset.
Päätös tarkoittaa, että Töölönlahti on saanut ensimmäisen koko aluetta koskevan lainvoimaisen asemakaavansa sataan vuoteen. Pääosassa aluetta on ollut voimassa asemakaava vuodelta 1892.
Mistä päästä Töölönlahtea nyt aletaan rakentaa, kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi?
"Uskoisin, että ensimmäinen mitä tapahtuu on, on Musiikkitalo."
...
Oikeuden päätös laukaisee käyntiin myös tonttineuvottelut kaupungin ja valtion kiinteistöjä hotavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Sopia täytyy, mitkä radanvarteen sijoittuvista liike- ja toimistotonteista kuuluvat valtiolle ja mitkä kaupungille.
"Jako on ollut tekemättä, kun kaava on ollut prosessissa", Rajajärvi toteaa.
Johtaja Jorma Heinonen Senaatti-kiinteistöstä sanoo, että tontit eivät ole samanarvoisia. Satamarata vaikuttaa tonttien toteutusaikatauluun, ja siksi eteläisimmät tontit ovat parhaat.
"Tuskinpa me haluamme vain niitä tontteja, joita voidaan rakentaa vain satamaradan poistumisen jälkeen", Heinonen sanoo. Hänen mukaansa tontit pitää käytettävyyden mukaan jakaa taspuolisesti valtion ja kaupungin kesken.
Maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kampin-Töölönlahden uudesta rakennusoikeudesta 62 prosenttia, valtio 38 prosenttia. Kaupungin kiintiö on lähes kokonaan mennyt Kampin puolelle, joten Töölönlahdelta se saa vain rippeitä.
Radanvarteen tulee toimisto- ja liikerakennuksia. Mitä valtio omiinsa sijoittaa, siihen valtiovarainministeriölläkin on sanansa sanottavana.
Korttelien paikat ja rakentamisen määrät on nyt vahvistettu, mutta Rajajärvi pitää mahdollisena, että kortteleille tehdään myöhemmin yksilölliset, hankelähtöiset asemakaavamuutokset.
"Kun realistinen hanke tulee, kaavaa joudutaan todennäköisesti tarkistamaan. Keskustassa on ollut periaate, että kaavat on tehty räätälikaavana."
Helsinki voi rahoittaa Töölönlahden rakentamista Kamppi-Töölönlahtirahastosta. Tontinmyyntituloilla kartutettavaa rahastoa käytetään lähinnä kunnallisteknisiin investointeihin.
Rahastossa oli vuodenvaihteessa 37 miljoonaa euroa. Nykyisin varat ohjataan Kamppiin, mutta vireillä oleva Sähkötalon tintinmyynti Helsingin Energialle tuottaa kaupungille 22 miljoonaa euroa vielä tänä vuonna, ja se raha voidaan ohjata Töölönlahdelle.
Poliittiset puolueet voivat halutessaan osoittaa jo ensi vuoden budjettiin rahaston varoja Töölölahden rakentamiseen.
...
Töölönlahden asemakaavan hyväksyi Helsingin kaupunginvaltuusto helmikuussa 2002. Kaavasta valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginsuunnitteluseura, Kruunuhaan Asukasyhdistys ja Pro Töölönlahti-yhdistys.
Hallinto-oikeus hylkäsi valitiukset ja korkein hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa."
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm  

Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
"Töölönlahden maisemapuistoakaan tuskin pian nähdään; eihän kaupungilla ole rahaa rakentaa sitä. Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi SanomaWSOY:lle."
Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

Loppukommentti.
Helsingin Sanomat nettijulkaisuna on maksullinen. Helsingin Sanomien arkisto on muuttunut maksulliseksi. Tällä turvataan mahdollisen rahankilinän lisäksi se, että vanhojen juttuja ja niiden aiheita tai jonkun jutun puuttumista ei pääse kansalainen enää havaitsemaan. Lehti siis suojelee itseään pimittämällä vanhaa tietoa. Turha vaiva, kyllä joku aina kuitenkin paljastaa ja saavuttaa tarpeeksi julkisuutta. Tiedonvälityksen murros on tapahtunut tosiasia. Myös maksuttomia arkistoja on.
PS. Jään odottamaan juttua Marja-Leena Mikkolan viimeviikolla ilmestyneestä kirjasta Kadotettu lapsuus, jossa kirjailija on haastatellut Vienan-Karjalaan Suomen rajojen ulkopuolelle pystytettyjen siirtoleirien vangittuja lapsia. Pienintäkään uutista tästä en ole Helsingin Sanomissa nähnyt.
Pertti Manninen, nettisanomat.com tiistaina pääsiäisen jälkeen 13.04.2004.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

2005
Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta.
Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa.
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005

Muut lehdet. Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta.
Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa.
Valtiolla ei ole vielä suunnitelmia omille kortteleilleen.
Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunki on saamassa lisää rakennusalaa käyttöönsä Töölönlahden alueelta.
...
Maapoliittisessa sopimuksessa vuodelta 1986 määriteltiin rakennusoikeuden jako Helsingin ja valtion kesken. Viime vuonna Helsingin kiinteistövirastossa laskettiin toteutuneet rakennusoikeudet ja huomattiin, että kaupungille kuuluu rakennusoikeutta noin 30 000 kerrosneliömetriä eli musiikkitalon verran.
Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskuskirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa.
“Kyllä siitä kaksi korttelia kaupunginkin puolelle riittää”, johtaja Jorma Heinonen Senaatti-kiinteistöstä vahvistaa.
Heinosen mukaan suurella todennäköisyydellä kaksi pohjoisinta radanvarsikorttelia jää valtiolle. kolmas kortteli pohjoisesta katsottuna tulee kaupungille, ja kahdesta eteläisimmästä korttelista kumpikin saa yhden.”
KAUPUNKI C1.
Kuvateksti: Valtio saa käyttöönsä pohjoisimmat korttelit ratapihan varressa. Niiden paikalla on vielä pitkään autopikajunien lastauslaituri. Helsingin kaupunki saa korttelin Töölönlahdenkadun mutkan kohdalta.
Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005

Loppukommentti.
Näinkö helppoa se on? Jatkon löytää linkistä:
http://www.nettisanomat.com/aihe/kaupunkikuva/es.htm
sitten myöhemmin. Jokainen lause tarkastellaan kriittisesti.Tähän pari nopeaa tehtävää: Kumpi oli SanomaWSOY:n option toteutumisen kannalta tärkeämpää: Kannattaa vai vastustaa Musiikkitalon rakentamista eduskuntatalon eteen? Kumpi oli SanomaWSOY:n option toteutumisen kannalta tärkeämpää: Kannattaa vai vastustaa Vuosaaren sataman rakentamista?
Torstaina 03.02.2005 Pertti Manninen, nettisanomat.
Kirjoittaja on paljasjalkainen helsinkiläinen, joka nyt asuu muualla.
Jatkon löytää linkistä: http://www.nettisanomat.com/aihe/kaupunkikuva/es.htm
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005

Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005, pääuutinen: Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta."Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskustakirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa."
Hokkus pokkus! Selostus raadollisesta saalistamisesta. Kun kaupungilla meni huonosti, niin rikas mies iski itsensä historialliseksi kaupunkikuvan turmelijaksi. Tässä selostus! Kaikki arkistot eivät ole kiinni.

nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005.
Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo.
"Kuten aina, tässäkin tarinassa löysät ja lipevät puheet inhottavat enemmän kuin tosiasiat. Palataan maan pinnalle. Todetaan, ettei suomalaisellakaan kapitalistilla ole isänmaata. On vain krokotiilien suo."
Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo.

27.01-päivälle on annettu nimeksi vainottujen päivä, kaikkien vainottujen ja tapettujen muistolle. Emme saa unohtaa yhtäkään, emme saa hyväksyä tappamista.

Eilisessä Aftonbladetissa on Anders Sandbergin kirjoitus: Se ondskan med egna ögon. (Näe pahuus omin silmin.) 60 år efter befrielsen av Auschwitz är lägret Polens viktigaste turistmål. OSWIECIM. Det är inte en plats man besöker för nöjes skull...

Silloin kun emme vielä paljon matkustaneet koimme tunnelman elokuvan Yö ja usva perusteella. Tässä ranskalaisessa (Resnaisin? ohjaamassa) oli kaikki.
Selostajan puhe tunkeutui sisimpäämme. Tahtoisin sen nähdä uudelleen.

"Vi ser på ruinerna av gaskammar och krematorier som nazisterna sprängde innan lägret övergavs. Tillräckligt mycket finns kvar för att man ska begripa den enorma industiella skalan på mördandet" (Anders Sandberg, Aftonbladet 26.01.2005)
"Näemme kaasukammioiden ja krematorioiden rauniot, jotka jäivät jäljelle.
Kaikkia natsit eivät ehtineet räjäyttää. Riittävästi niitä jäi jäljelle jotta voi käsittää sen suunnattoman teollisen mittakaavan murhaamisessa."

Näin Sandbergin kirjoitus päättyy.

Käsittää, tuntea, kokea, muistaa.

Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 27 tammikuuta 2005.

Linkki:

Ihmiskunnan vastuu. nettisanomat.com 06.09.01.
http://www.nettisanomat.com/2001/09/06/chaplinpuhediktaattori.htm

Kuva: Hannah kuuntelee Hynkelin puhetta.

Ahneus on myrkyttänyt ihmisten sielut, rakentanut maailmaan vihan barrikadit, marssittanut meidät kurjuuteen ja verenvuodatukseen.

Me olemme kehittäneet vauhdin, mutta sulkeneet itsemme eristykseen. Koneet, jotka suovat yltäkylläisyyttä, ovat jättäneet meidät puutteeseen.

Tietämyksemme on tehnyt meidät kyynisiksi, koviksi ja tylyiksi. Me ajattelemme liian paljon ja tunnemme liian vähän. Enemmän kuin koneita me tarvitsemme ihmisyyttä. Enemmän kuin älykkyyttä me tarvitsemme ystävällisyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämä on väkivaltaista ja kaikki ovat kadotettuja."

Charlie Chaplin 24.06.40.

The Great Dictator - Diktaattori. Charlie Chaplin 1937-1940. "Jos olisin tiennyt saksalaisten keskitysleirien kauhuista, en olisi voinut tehdä Diktaattoria: en olisi voinut laskea leikkiä natsien mielettömästä murhanhimosta." (Chaplin - elämä ja elokuvat, David Robinson 1985). Ihmiskunnan vastuu. nettisanomat.com 06.09.01.

Thursday January 27, 2005
Guardian Unlimited

Survivors gather at Auschwitz

World leaders and Holocaust survivors gather to mark the 60th anniversary of the liberation of Auschwitz.

Focus: the Holocaust

Nettisanomat 20 vuotta sitten 27.1.2005.
http://www.nettisanomat.com/2005/01/27/etusivu.htm

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

2013. "Julkinen halu".

"Julkinen halu"
Jyväskylä. Torstai 2013-01-03 17:30 bussissa Metsän tarinan jälkeen. Kuva: Pertti Manninen.

Arkisto 2004. Ilta-sanomat ja Iltalehti julkaisivat salaisen Irak-asiakirjan, jonka vuotajaa ei koskaan saatu selville!.
SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!
http://www.nettisanomat.com/2004/03/25/etusivu.htm

Presidentin kirje. Kuka oli vuotaja? Niinistö itse? Pääministeri Jyrki Katainen? Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen?

tammikuu 4, 2013

Julkisuudessa useissa lehdissä on julkaistu presidentti Sauli Niinistön kirje näköisenään allekirjoituksineen. Kirje oli osoitettu ”pääministerille”. Kirjeessä presidentti pyysi alentamaan palkkiotaan, ei siis palkkaansa, johonkin 2006 tasoon.

Palkkio on verovapaa, sen siis saa kokonaan pankkitililleen. Koska palkkiosta on säädetty laissa, niin sen alentamiseen tarvitaan lainmuutos.

Jossakin lehdessä tämä kuuluisa Sonera-Heinonen kertoi, että lainmuutostöihin on jo ryhdytty ja että lainmuutostyö kestää kuukauden verran.

Ihmetystä sitten herättää, miten tätä jo julkisuudessa käsitellään. Onko edes varmistettu saako esitys edes hallituksen kannatuksen.

Vaikka asia ei valtion turvallisuutta vaarannakaan, niin tuntuu kyllä aika omituiselta. että kirje on vuodatettu julkisuuteen. Kymmenkunta vuotta sitten silloinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan tai erotettiin silloin julkaistujen asiakirjojen vuoksi.

Olisikohan nytkin syytä selvittää kuka tämän kirjeen julkisuuteen vuoti ja erottaa tai pakottaa pyytämään eroa, jos vuotaja on joku muu kuin presidentti Sauli Niinistö itse.

Perjantaina 2013-01-04 18:50 Viikkosanomat. Pertti Manninen.

Tags: Anneli Jäätteenmäki,  Eduskunta, ero, erottaminen, 
esitys,hallitus, Jyrki Katainen,  lainmuutos, laki, lakiesitys, 
Olli-Pekka Heinonen, pääministeri,  päätös, palkka, palkkio, presidentti,  Sauli Niinistö,Sonera, Sonera-Heinonen, valtiosihteeri, veroton, vuotaja, vuoto

2013
http://www.nettisanomat.com/2013/01/04/etusivu.html

Osta myös uusi TV-lehti. Vain elämää on huima rahasampo. Näin tähdet tienaavat. Ilta-Sanomat. Torstai 3.1.2013. Hinta 1,41 e. Niinistö haluaa.
2013/01/03.

Toimitus: Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com Julkaisija - Publisher: nettisanomat @hotmail.com
Jokaiselle etusivulle - Sivustot - Dilemma
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi