etusivu

lukijoilta

urheilu
tv ja radio
kulttuuri musiikki
netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!

ilmoita ilmaiseksi: osta&myy

tapaamiset

säälinkki

lahjoita ruokaa

hakemisto ja aiemmat lehdet

kuvat

tietolinkit

info

Kompastuuko
Aho
pankkisaliin?

Yhden totuuden julistus ei vakuuta.

Muut lehdet:

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
Veikko Vaniala

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista:

Toista linjaa ei ollut.

Esko Ahon mielestä pankkikriisistä on kulunut liian lyhyt aika. Toimenpiteiden järkevyyttä ei voi vielä arvioida.

Pankkikriisin hoidon yksi pääarkkitehdeistä, entinen pääministeri, presidenttiehdokas Esko Aho (kesk) ei ota vastuuta valitusta linjasta yksin.

- Linja pankkikriisin hoidossa oli yhteinen. Eduskunta päätti yksimielisesti, että pankit pidetään pystyssä, Aho sanoo."

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
Veikko Vaniala

Lue myös!

Aho - anteeksiantamaton amatööri?

Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministeri-
kaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden.

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Taloushistoriaa:

Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.

torstaina lokakuun 28. päivänä 1999.

Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu.

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan.

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa
Pilkkojan syntymäpäivä-
haastattelu.
maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999.

"Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!"
torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999

Tässä numerossa:

VARJOJA
Pankinomistajien tuessa

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Jaakko Lassila vai vai vai ...

Tahallinen hämäys keskustelussa 1:

Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!

Tahallinen hämäys keskustelussa 2:

Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni:

Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!

Ilta-Sanomat
tiistaina 16. marraskuuta 1999.

"Norjassa
kriisissä olivat
liikepankit.

Valtio otti ne
haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa."

"Tausta
Näin naapureissa

Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittavat menettivät rahansa. Norjassa lasketaan, että valtio pääsee plussalle, kunhan myy lopun pankkiomistuksensa.
.
Ruotsissa valittiin periaatteessa samanlainen linja kuin Suomessa: jaettiin pankkitukea ja perustettiin kaksi omaisuudenhoitoyhtiötä.
.
Ruotsissa pankkikriisi oli Suomea enemmän kiinteistökriisi. Ruotsissa asia hoidettiin niin, että kiinteistöjen arvoa ei kirjattu alas, ja vältyttiin turhilta konkursseilta.

Ruotsissa ja Norjassa pankeille ei ajautunut valtavia kiinteistömassoja, niin kuin Suomessa, jossa on puhuttu massiivisesta omaisuuden uusjaosta.

. Pankkikriisin vaikutukset valtiolle arvioidaan Ruotsissa plusmiinus nollaksi, kun otetaan huomioon valtion pankkiomistukset.

Norjan ja Suomen tilanne poikkesi Suomesta sikäli, että meillä taloudellinen lama oli syvempi kuin naapureissa.

Naapurimaissa ei myöskään ollut yhtään niin kehnoon jamaan joutunutta pankkia kuin Skop Suomessa.

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
Tausta

Tieteellisen perustutkimuksen erityispiirre.
(Sara Heinämaa)

Lain yläpuolella?

Tapaukset formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen.

Seppo
Lindblom
vääristelee omaa osuuttaan
Postipankin sotkuissa.

Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan.

Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi:
"Toimitus johtaja sai lähteä". Ei siis hän itse.

Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin.

Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta.

Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi!

Kaleva Torstai, 18.11.1999

"Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallis-
pankkeja.

Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi."

Torstai, 18.11.1999 Kaleva

Pankkituki-
puheet jatkuvat

Timo Paakki

"Monissa muiden alojen yrityksissä ajatellaankin yleisesti, että asiakkaat tuottavat. Siksi heidän käyntejään kannattaa toivoa.

Monissa puheenvuoroissa katsottiin ministerin arvioimalla tavalla, että valtion oli välttämättä turvattava rahoitusjärjestelmän toimivuus pankkikriisin aikaan.

Aiheellisia ovat silti kysymykset, tehtiinkö kaikki oikein. Suomen taloudenhan piti 80-luvun lopulla olla pohjoismaiden vahvin.

Nyt meille väitetään, että pohjoismaissa vain Suomessa valtion tappioon, vieläpä erittäin rankkaan, päättynyt pankkikriisin hoito johtui meidän taloutemme heikkouksista.

Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa.

Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista.

Ikävimpiin tapahtumiin koko kriisin hoidossa kuuluivat Säästöpankki Suomen pilkkomiseen johtaneet tapahtumat.

Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja. Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi.

Torstai, 18.11.1999 Kaleva
Timo Paakki

VARJOJA

Speden peleissä Spede ja Raimo Lintuniemi?

Jyväskylän areenassa
Pekka Kettunen vai Erkki ikonen?

Arena-teatterissa Antti Viinikka vai Eva-Riitta Siitonen.

Syytteet kaatuivat jälleen.

Ulf Sundqvist on kohta vapaa mies.

"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!"

Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva
Elmer Toivanen
50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla.

Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona.

"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä.

- Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataaan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen.

Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla.
- Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.

Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee.

- Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa.

Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii.

Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993.

Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat.

- Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo.

- Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä.

Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt.

Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996.

- Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee.
...
EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999..

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Viikon kuvat

etusivu

lukijoilta

urheilu
tv ja radio
kulttuuri musiikki
netti

asunto
ruoka

raha

pääkirjoitus

kirjoita!

ilmoita ilmaiseksi: osta&myy

tapaamiset

säälinkki

lahjoita ruokaa

hakemisto ja aiemmat lehdet

kuvat

tietolinkit

info

VARJOJA

Pankinomistajien tuessa

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila
vai vai vai ...

Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää?

sanomanetti.fi 18. marraskuuta 1999 pm

vai vai vai ...

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila

Pankinomistajien tuessa



VARJOJA

Mauno Koivisto, entinen Suomen tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin johtaja ja entinen Työväen Säästöpankin (myöhemmältä nimeltään STS-pankki) johtaja, entinen grynderirakentamisen konsultti, nykyisin eläkkeellä. Kirjoitti huomiota herättäneen artikkelin Keskisuomalaisessa: "Säästöpankit joutavat mennä" juuri ennen säästöpankkien lahtaamista.

Esko Aho, entinen Suomen pääministeri ja entinen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies, nykyinen presidenttiehdokas.

Ulf Sundqvist, Entinen ministeri ja entinen STS-pankin pääjohtaja, nykyinen konsultti, ollut syytteessä kavalluksesta, joka viime kesähelteellä hylättiin ja josta valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe ei valittanut hovioikeuteen. Syyte velallisen epärehellisyydestä on tällä hetkellä hovioikeuden ratkaistavana.

Pentti Kouri, sijoittaja ja liikemies. Tunnettujen Kouri-kauppojen rahoja katosi 120 miljoonaa Cayman-saarille ja sille tielle ne jäivät. Rahoista osallisiksi päässeiksi on mainittu jopa arvostettuja pääjohtajia! Nykyisin bisnekset ilmeisesti vaatimattomampia, mutta Kouri tullaan aina muistamaan hankkimastaan Kouri-kokoelmastaan, ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmastaan, joka ajautui Suomen valtiolle ja joka nyt on esillä "hävyttömästi" ilman Kourin nimeä!

Per-Erik Lundh, Metalliliiton puheenjohtaja ja entinen miljarditappion tuottaneen ammattiliittojen Osuuspankki Yhteistuen hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka irtautui tehtävästään juuri sopivasti ennen romahdusta, dollarien maahantuoja.

Jaakko Lassila, entinen Kansallis-Osake- Pankin pääjohtaja, entinen Pohjolan pääjohtaja, tuli kuuluisaksi "Tosi on"-lauseestaan, sekaantui Kouri kauppoihin ja lähti eläkkeelle ennen lopullista romahdusta.

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Kuvakertomus:
Jaska Jokunen
katso!

Laaja
kuvakertomus
Helsingin
Kallio 56-
sarjasta:
"3 rullaa, 32 kuvaa"
katso!

Kuvakertomus: Puhkupillit Jyväskylän kesässä: Pillit pussiin! katso!

Kuvakertomus:
Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylän
kesässä 1999
katso!

Kuvakertomus:
Elämä yhdessä kuvassa: Rullapoika katso!

Kuvakertomus:
Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä
1957 katso!

Viikon kuvakertomus: "Reilu peli"

Tahallinen hämäys keskustelussa 1:

Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!

Tahallinen hämäys keskustelussa 2:

Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!

Tähän lankaan menivät liian monet, ministeriä myöten!

"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.

Ei voi olla sattuma, tai sitten voi, että valtakunnan päälehti uutisoi eduskunnassa käytyä keskustelua sisäsivuillaan otsikoiden juttunsa isoin kirjaimin:

Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta"

ja hiukan pienemmällä.

Siimes: Pankit ilmeisesti tottuneet saamaan tukea tavalla tai toisella.

Juttu alkaa Voutilaisen puheiden tyrmäämisselostuksella Sitten on asiaa:

"Hallituksen pankkitukiselonteon käsittelyn yhteydessä korostettiin sitä, että pankkikriisissä on ollut rahan lisäksi kyse suuresta inhimillisestä onnettomuudesta. Sekä vasemmistoliiton, kristillisten että pienryhmien ryhmäpuheissa ehdotettiin talouskriisin takia velkaantuneiden jonkinlaista armahdusta."

"Ehdotus ei saanut tukea suurista ryhmistä." .
"(Siimes) torjui selkeästi ehdotukset pankkikriisin jälkeisten velkojen yleisestä armahtamisesta."

"Sdp:n Leena Luhtanen nimesi pankkikriisin aikaan pääministerinä olleen keskustan Esko Ahon "pankkituen varsinaiseksi pääarkkitehdiksi"."

Sitten Luhtanenkin sortuu lillukanvarsiin, niin kuin myös keskustan Mari Kiviniemi, joka kuitenkin
"nimesi kriisin säästöpankkikriisiksi ja koko kansantalouden poikkeustilaksi."

Sitten Kari Kantalainen (kok) jatkoi lillukanvarsilinjalla kunnes jatkoi:
".yleiseen velallisten armahdukseen ei voida mennä."

Sitten Kari Uotila (vas) vaati yksityisille yrityksille, siis pankeille palveluvelvoitetta! Lopulta hänkin vaati:
"pankkikriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden velallisten omista lähtökohdista tapahtuvan sovittelun lisäämistä."
""Ennen perintäkannan siirtoa uudelle perintätaholle tulee mahdollisimman monelle perittävälle antaa mahdollisuus sovintoratkaisun tekemiseen"."

Sitten Vihreiden Erkki Pulliainen
"kepitti hallituksen selontekoa siitä, että siinä käsitellään pankkikriisiin liittyvää lähihistoriaa "niukasti ja silkkihansikkain"."
"Pulliainen nimesi 1990 pääministerinä olleen Harri Holkerin (kok) "kasinopelikauden ruhtinaaksi" ja Holkerin hallituksen kauden "tyhmyyden aikakaudeksi".

Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan! (nettisanomat).

"Pulliainen esitti erillisen komitean perustamista käsittelemään ylivelkaantuneiden ongelmia. Sen puoleen voisivat määräajan puitteissa kääntyä kaikki ne, jotka "katsovat tulleensa väärinkohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla"."

Taidatkos sen ihanammin sanoa! (nettisanomat).

Ruotsalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ola Rosendahl puuttui lillukanvarsien lisäksi myös takaajan asemaan:
""Pankkikriisin aikana takaaja ei aina ollut tietoinen velvoitteistaan."

Itseasiassa pankit huijasivat ihmisten nimiä papereihin kertomatta esimerkiksi mitä yleispanttaus tarkoittaa! (nettisanomat)

Kristillisen liiton Sakari Smeds:
"Pankkikriisin murjomille pitää antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus". "Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä akordia, velka-armahdusta, laajaa sopimisen ja sovittelun henkeä".

Perusssuomalaisten Raimo Vistbacka totesi, että: "pankkituki olisi pitänyt kierrättää velallisten kautta"."

Remonttiryhmän Risto Kuisma arvioi, että "pankkituella ostettiin hiljaisuus ja estettiin kriisin syiden avoin selvittäminen."

"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.



sanomanetti.fi 18. marraskuuta 1999 pm

Lue myös!

Taloushistoriaa:
Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.
torstaina lokakuun 28. päivänä 1999.

Aho - anteeksiantamaton amatööri? Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden.
torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu.

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan.

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa

Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.

maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999.

"Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!"
torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!

Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan eduskunnan "pankkituki"-keskustelun viikolla.

Tieteellisen perustutkimuksen erityispiirre.

(Sara Heinämaa)

Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan!

Missä se on nyt? Sainion

Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999