| HS-Gallup
vääristelee tuloksensa - tutkimuksen puoskarointia |
Helsingin
Sanomat julkaisi lauantaina 9. lokakuuta presidenttiehdokkaiden kannatusta
mittaavan mielipidekyselyn otsikoiden sen seuraavasti:
"HS-Gallup
Rehn ja Uosukainen selvästi suosituimpia ehdokkaita
Aho ja Halonen kolmansia, Hautala ja Kuisma jäävät kauas
muista" |
|
Äänestäisi
ensimmäisellä kierroksella prosenttia |
Elisabeth Rehn
Riitta Uosukainen
Esko Aho
Tarja Halonen
Heidi Hautala
Risto Kuisma
joku muu
ei osaa sanoa |
Näin
julkaistiin
29
26
19
19
_4
_1
_2
|
Näin
ei
julkaistu
26-32
23-29
16-22
16-22
_1-_7
_0-_4
_0-_5
|
Näin
ei
julkaistu
27
24
18
18
_4
_1
_2
_6 |
Näin
ei
julkaistu
24-30
21-27
15-21
15-21
_1-_7
_0-_4
_0-_5
_3-_9 |
| |
Helsingin
Sanomien jutussa hyvin pienellä aivan eri sivulla mainittu 2,5 prosentin
virhemarginaali on pyöristetty 3 prosentiksi, koska kymmenyksen tarkkoja
lukuja ei ole julkistettu. |
|
HS:n
väite: |
Väite
oikea vai väärä: |
Numeroiden
perusteella: |
| Rehn
ja Uosukainen selvästi suosituimpia ehdokkaita. |
väärä |
Aho ja Halonen aavistuksen perässä, ainakin Rehniä. |
| Aho ja
Halonen kolmansina. |
väärä |
Uosukainen,
Aho ja Halonen tasoissa. |
| Rehnin
ja Uosukaisen suosiolukemat ovat lähes tasoissa. |
oikea |
Näin
myös lukuja tulkitsemalla. |
| Rehnin
Suosio on hieman laskenut... |
väärä |
Kesäkuussa
34 % ja lokakuussa 29 %. Mahtuu virhemarginaaliin. |
| Uosukaisen
kannatus on noussut selvästi. |
oikea?
|
Kesäkuussa
17 % ja lokakuussa 26 %. Ainakin jonkunverran noussut.
Koska uuden tuloksen yhteydessä ei julkaistu kesäkuun tuloksia
on vaikea sanoa, ovatko luvut ylipäätään vertailukelpoisia,
niissähän on saattanut olla Niinistökin mukana, ja
hänen poisjääntinsä kyllä selittää
Uosukaisen nousun.
Jos näin sattuisi olemaan, niin kyllä tämä HS:n Gallu-touhu
olisi varsinaista sekoilua, jota ei uskoisi tapahtuvan. |
| Ahon
suosio hieman noussut |
väärä |
Yhden
prosenttiyksikön muutos mahtuu virhemarginaaliin ja "yhtä
oikein" olisi väittää Ahon suosion laskeneen. |
| Halosen
suosio laskenut |
väärä |
Neljän
prosenttiyksikön laskukin mahtuu vielä virhemarginaaliin. |
| Hautala
ja Kuisma jäävät kauaksi jälkeen neljän kärjestä. |
oikea |
Näin
myös lukuja tulkitsemalla. |
Toisen
kierroksen äänestäminen:
Rehnin kannatus 52 % ja Uosukaisen 48 % |
"oikea" |
Oikeammin
Rehn 49-55 % ja Uosukainen 45-51 %, jolloin virhemarginaali tulisi
samantien kerrottua. |
Toisen
kierroksen äänestäminen:
Rehn voittaa Ahon selvästi |
oikea |
Toisen
kierroksen äänetyskäyttäytymiseen vastaaminen on tässä
vaiheessa kyllä osittain leikillistä ja tarkkaamatonta, koska
äänestäjä voi todella paneutua asiaan vasta ensimmäisen
kierroksen jälkeen.
Sentähden tällainen kysymyksen asettelu on tiedotusvälineen
puolelta hyvin arveluttavaa, koska sillä saattaa olla tahallinen
tai tahaton vaikutus ensimmäisen kierroksen äänestyskäyttäytymiseen,
Rauhassa äänestäminen kuuluu demokratiaan ja on siitä
kai jotain säädetty Suomen laissakin. |
Toisen
kierroksen äänestäminen:
Rehn voittaa Halosen selvästi |
oikea |
Toisen
kierroksen äänestäminen:
Uosukainen voittaa Halosen |
oikea |
| HS-Gallup
jatkuu sitten sisäsivulla suurikokoisin otsikoin asiaa esitellen,
mutta tässä ei enää puututa yksityiskohtaisesti
tulosten julkistamistapaan, vaan joihinkin huomioihin, jotka kaiken
kaikkiaan syntyvät tästä HS-Gallupista.
1) Edellä on osoitettu, että puolet HS-Gallupin johtopäätöksistä
ovat vääriä, toisin sanoen julkaistutkin tulokset
eivät tue johtopäätöksiä. Tämä johtuu
pääosiltaan yksinomaan siitä, että kyselytutkimuksen
luonteeseen kuuluva virhemarginaali unohdetaan systemaattisesti.
2) Vain neljä prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei
äänestä ollenkaan. Kun äänestysprosentti sitten
vaaleissa on esim. 75-80 prosenttia, niin suuren äänestämättömän
joukon mielipide on kuitenkin mukana näissä HS-Gallup-luvuissa.
Pitäisikö jotenkin ensiksi kysyä aietteko äänestää
ylipäätään?
3) Tuntuu lukujen suoraviivaistamiselta, kun "ei osaa sanoa"-vastaajien
osuutta ei haluta ottaa ollenkaan mukaan julkistettuihin lukuihin.
4) Vaikka tutkimuksen selitysosassa ei kerrota että, puoluekantaa
kysyttiin, niin sitä on kysytty, koska julkaistaan taulukko
presidenttiehdokkaiden kannatuksesta puoluekannan mukaan. Kysyttiinkö
sitä ennen vai jälkeen "Ketä Te äänestäisitte"-kysymyksen.
Missään ei kerrota kuinka monta prosenttia vastaajista jätti
tähän kysymykseen vastaamatta, vaan jälleen julkaistaan
suoraviivainen taulukko, josta vastaamattomat on unohdettu ja taulukosta
sitten esitellään erilaisia tuloksia.
5) Kaiken kaikkiaan Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen,
joka on pistetty vastaamaan tästä julkistamisesta, on tehnyt
työnsä niinkuin toimittajalta edellytetään. Uutinen
pitää repäistä sieltäkin, missä sitä
ei ole.
6) Presidentinvaalista ollaan koko ajan tekemässä viihteellistä
näytelmää tai urheilukilpailua, jossa on alkusarja ja
lopuksi Suuri Finaali. Todelliset Suomen kohtaloihin vaikuttavat linjanvedot
jäävät taka-alalle.
"Se mistä
ei puhuta on valinta."
Pertti Manninen
sanomanetti.fi keskiviikkona 13. lokakuuta 1999
Lue myös:
Kalluppi-humpuukia Ylessä! Mielipidekyselyistä on tullut
viihdettä.
Nettisanomat 99/7b
maanantaina syyskuun 20. päivänä 1999
Ylen mielipidemittaussekoilu
jatkuu.
Tässä numerossa torstaina
lokakuun 14. päivänä 1999
|
| Suomen Gallup Oy
on yksityinen osakeyhtiö, jonka tutkimustuloksia ei kukaan ulkopuolinen
pääse tarkistamaan ja samoin Helsingin Sanomat-lehteä julkaisee
yksityinen osakeyhtiö Sanoma Oy, jonka kirjoittamisen perusteiden
oikeellisuutta ei kukaan ulkopuolinen pääse tarkistamaan. |
