sanomanetti.fi 15.01.2004. Muut lehdet.

Helsingin Sanomat. Mielipide.
Torstaina 8. tammikuuta 2004.
Jyrki Virolainen, lainkäytön professori. Ikaalinen.

Irak-syytteen julkistaminen arveluttavaa.

"...
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti olisi ensinnäkin edellyttänyt. että käräjäoikeus olisi varannut asianosaisille ja erityisesti syytetyille tilaisuuden lausua mielipiteensä haastehakemuksen julkistamisen suhteen.
...
Käräjäoikeuden menettely olla kuulematta jutun asianosaista on mielestäni selvä oikeudenkäyntivirhe.

Julkisuuslain mukaan syytteen sisältävä haastehakemus on pidettävä salassa, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa.

Tästä pääsäännöstä, jota valtakunnansyyttäjä on noudattanut voidaan poiketa vain laissa mainituista erityisistä syistä.

Niistä yksi ja tässä tapauksessa relevantti on se, onko ilmeistä, että tiedon antaminen syytteen sisällöstä ei ilman painavaa syytä aiheuta asianosaiselle vahinkoa tai kärsimystä.

Käräjäoikeus on katsonut, että "on erittäin vaikea nähdä, että tiedon antaminen haastehakemuksesta aiheuttaisi vastaajille jotain vahinkoa tai kärsimystä".

Niinpä niin, mutta juuri sitä varten käräkjäoikeuden olisi pitänyt kuulla vastaajia ja tiedustella heiltä aiheutuisiko julkistamispäätöksestä heille vahinkoa tai kärsimystä! Tämän käräjäoikeus on kuitenkin laiminlyönyt.
...
Käräjäoikeuden olisi toki pitänyt jo viran puolesta ottaa päätöstä harkitessaan huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Sen keskeisin kohta rikosjutussa on syyttömättämyysolettama, joka edellyttää muun muassa, että rikoksesta epäiltyä ei leimata taroeettomasti ennen oikeudenkäyntiä.

Syytteen yksityiskohtainen käsittely ennen oikeudenkäyntiä mediassa on omiaan heikentämään vastaajan asemaa syyttäjäpuoleen nähden. Syyte on itse asiassa vasta syyttäjän todennäköisiin syihin perustuva väite vastaajan syyllisyydestä tiettyyn tekoon.
...
On suorastaan käsittämätöntä, ettei käräjäoikeus ole päätöksessään puntaroinut syytteen julkistamista lainkaan syyttömyysolettaman tai yleensä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta, vaan on perustanut ratkaisunsa yksinomaan tiedotusvälineiden haluun tiedottaa yhteiskunnallisesti merkittävästä rikosasiasta.
...
Syytteen julkistamisesta voidaan toki olla eri mieltä, mutta yhteiskunnallisesti niin tärkeää rikosasiaa ei voi edes olla olemassa, joka oikeuttaisi tuomioistuimen käräjäoikeuden tavoin sivuuttamaan asianosaisen kuulemisen ja jättämään pohtimatta julkistamisen merkirtystä syyttömyysolettaman ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta.

Käräjäoikeuden menettely ja ratkaisu eivät mielestäni toteuta perustuslaissa (PL 21 §) eikä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (6. art.) oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetettuja vähimmäisvaatimuksia."

Jyrki Virolainen, lainkäytön professori. Ikaalinen.
Helsingin Sanomat. Mielipide.Torstaina 8. tammikuuta 2004.

Syyttäjä: Anneli Jäätteenmäki pyysi salaista Irak-tietoa Manniselta toistuvasti. Helsingin Sanomat. 24.12.2003.
sanomanetti.fi 25.12.2003. 1. Syyttäjä: Anneli Jäätteenmäki pyysi salaista Irak-tietoa Manniselta toistuvasti.

Kommentti 2. Onko valtionsyyttäjä erehtynyt asiakirjoista?
Syytekirjelmässä puhutaan salaisen asiakirjan WASB-050 luovuttamisesta. Iltalehti väittää asiakirjan olleen WASBH-050. Kuka oikein valehtelee tai onko asiakirjoja ollut useita eri versioita? Mitkä niistä siinä tapauksessa ovat olleet salaisia? Sekavalta näyttää. sanomanetti.fi. Pertti Manninen. Torstaina 25.12.2003.

Iltapäivälehtien vuotamat salaiset asiakirjat. sanomanetti.fi. Torstaina 17.07.2003.