Väärää tietoa verotuksesta 2.

Veronmaksajien pääekonomistin Jaana Kurjenojan "tutkimuksen"  Veropolitiikka ja verotuotot uusi kritiikki: Veronalennuspropagandan härskit väitteet.
Yle a-piste maanantaina 19.09.2005.

Sanomanetti keskiviikkona 21. syyskuuta 2005.

Nauhalta purettua: Tee mitä tahdot nissan

Juho-Pekka Rantala
… Vaan kuinka ollakaan kävi ilmi että nuo tiedot perustuivat laskuvirheeseen se vain ei sitten kelvannut uutiseksi moneenkaan paikkaan propagandistit olivat onnistuneet ja virittävät taas uutta matoa koukkuun

Markku Lehtola
Hallitukset lipposen sateenkaaresta lähtien arvioivat, että vuosien 96-2003 veronalennukset vähentävät valtion verotuottoja lähes viidellä miljardilla eurolla

monia veroalen seuraukset pelottavat miten käy hyvinvointipalvelujen

Alennuksia vaatinut talouseliitti taas puolestaan riemuitsee kirkkainta helmeään myöten

se valistaa vaalikarjaa että verohelpotukset antavat potkua talouden kasvuun ja vaikuttavat myös sitä kautta verotuloihin

Ääni
Jos veroja pudotetaan vähintään puolet tulee takaisin valtion kassaan ( jorma ollilan teksti)

Lehtola
Tammikuussa veronmaksajain pääekonomisti jaana kurjenoja säväyttää laskelmalla jonka mukaan veroale ei olekaan leikannut verotuloja ennakoidulla viidellä miljardilla vaan vain kymmenesosalla siitä

laskelmassaan hän pohtii vastausta tällaiseen kysymykseen

Ääni
Miksi arvioidut 4,8 miljardin kustannukset ovat kutistuneet 475 miljoonan euron kustannuksiksi

Lehtola
Media tarjoaa kohutulokselle näyttävästi julkisuutta viisi palstaa helsingin sanomissa jossa kaksi tutkijaa kolmesta vilauttaa kurjenojan laskelmille tuoreeltaan vihreää valoa

turun sanomien mielestä tutkimus tarjoaa väittelyyn tervetullutta empiiristä pohjaa

kaleva suosittaa vaihtamaan levyn uuteen koska veroale ei olekaan rapauttanut hyvinvointipalvelujen rahoitusta

Monet kriittiset taloustieteilijät kuitenkin äimistelevät kurjenojan tulosta ja havaitsevat sen perustuvan yksiselitteiseen laskuvirheeseen

Lehtola
Millaisen laskuvirheen hän teki

Matti Virén
Itse laskelmissa on monenlaisia virheitä mutta olennaisin virhe koskee sitä että eri muuttujat on eri tavalla esitetty näissä laskentayhtälöissä

Lehtola
Missä määrin mielestänne näitä laskelmia tehdään tarkoitushakuisesti

Virén
No ainakin tässä tapauksessa nämä laskelmat ovat niin tarkoitushakuisia että varmaan tää tulos on ollut jo veronmaksajien tiedossa ennen kuin yhtään numeroa on tavallaan laitettu paperille

ja tää on tietysti jossain määrin masentavaa ainakin akateemisen ekonomistin näkökulmasta että tavallaan tätä hirveän tärkeää ongelmaa käsitellään tavallaan näin pintapuolisesti ja sitten hirveellä kiireellä niinkun riennetään julkisuuteen tuomaan tavallaan tuloksia jotka ei missään tapauksessa kestä niinkun tavaallaan semmosta tavanomaista tieteellistä kritiikkiä

Lehtola
Kuinka merkittävä tämä laskuvirhe oli sen päätelmän kannalta että nämä vuosien 96-2003 veronalennukset olisivat pienentäneet verotuottoja vain 10 prosenttia aiotusta

Virén
No tietenkin se kääntää sen täysin selälleen koska tavallaan tää mainittu tulos 10 prosentista on tietysti täysin väärä todellisuudessahan me ollaan joka tapauksessa hyvin lähellä 100 prosenttia.

Lehtola
Eräät taloustieteilijät laskivat veronmaksajain pääekonomistin tehneen noin kolmen miljardin euron laskuvirheen

Järjestön kotisivulle ilmaantuvatkin huhtikuussa niin sanotut täsmennetyt laskelmat joista laskuvirheeseen perustunut väite on poistettu

Toukokuussa ylen tv-uutiset paljastaa virheen päälähetyksensä ykkösuutisena

Eva Polttila
Tutkijoiden mukaan veronalennukset eivät ole niin edullisia valtiontalouden kannalta kuin on väitetty

veronmaksajain keskusliiton kohuttu tutkimus veroalen myönteisistä vaikutuksista perustuu uusien laskelmien mukaan virheeseen eikä pidä paikkaansa

liitto myöntää nyt itsekin tulkintavirheen

Lehtola
Veronmaksajain kohutun laskelman paljastuminen miljardiluokan virheeksi ei enää yllä muun valtamedian uutiseksi

esimerkiksi hyvin toimitettu helsingin sanomat ei vielä syyskuuhun mennessä oikaise lukijoilleen tammikuussa välittämäänsä virheellistä tietoa

Antti Kokkonen
No me emme mistään koskaan saaneet sitä tietoa että se olis virheellinen

aikanaanhan me uutisoimme sen ja sitä tuoreeltaan pyydettiin kolmea kansantaloustieteilijää arvioimaan koska kysymys on kiistanalainen

nää veronkevennysten vaikutukset kuinka paljon ne maksavat itse itseään niin siitä on jatkuvasti poliittista kiistaa ja tutkijat ovat myös eri mieltä jolloin hoidimme sen tuoreeltaan kommentoiden

ja sen jälkeen jos tällainen tieto että laskelmat olivatkin ihan matemaattisesti vääriä se ei koskaan kantautunut helsingin sanomien politiikan toimitukseen asti

Lehtola
Kokkonen huomauttaa että tulosta jonka mukaan veronalennukset olisivat pienentäneet verotuottoja vai kymmenen prosenttia ennakoidusta ei julkaistu lehden kantana vaan se oli vain yksi tutkimus joka uutisoitiin

Kokkonen
Meillä on ollut kuitenkin myös öö tapana luottaa veronmaksajain laskelmiin vaikka veronmaksajat on tietysti etujärjestö mutta yleensä heidän tuottamansa materiaalin faktat pitävät paikkansa johtopäätökset tietenkin jokainen tekee itse

Lehtola
Ainakaan nyt puheena olevassa tapauksessa etujärjestön faktoihin ei liene syytä luottaa sillä nämä täsmennetyt laskelmatkaan eivät oikeasti korjaa virhettä

Kurjenoja
Laskuvirhettä ei ole tehty

tulkinnassa on ää vedetty vähän mutkia suoraksi mutta tutkimuksen päätulos eli henkilöverotuksen kasvu on todellakin tilastoista nähtävä tosiasia eli henkilöverotus on vuoteen 2003 mennessä tuottanut kaks ja puol miljardia euroa reaalisesti

Lehtola
Täsmennetty laskelma panee siis alkuperäistä paremmaksi ja tarjoaa päätelmää että verokevennykset eivät ole leikanneet verotuottoja edes kymmenesosalla ennakoidusta vaan ovat päinvastoin kasvattaneet verotuottoja

Täsmennetyssä laskelmassaan kurjenoja pohtiikin jo näin muotoiltua kysymystä

Ääni
Miksi arvioidut 4,8 miljardin euron kustannukset ovat kääntyneet 2,5 miljardin euron tuotoiksi

Kurjenoja
Oikeastaan voi sanoa että se on pieni mysteerikin

veronkevennykset ei oo leikannu verotuottoja

verotuotot ovat kasvaneet kaks ja puol miljardia euroa ei suinkaan leikkaantuneet 4,8 miljardia euroa niin kuin sitten näissä lakipäätöksiä tehtäessä perusteluissa on sanottu

Lehtola
Ilman noita veroleikkauksia verotuotot tietenkin olisivat olleet miljarditolkulla suurempia mitä ovat olleet eikö totta

Kurjenoja
No veronkevennyksethän ovat lisänneet yksityisten ihmisten kulutusta ja tää kulutushan on pitäny suomen taloudellista kasvua pinnalla viime vuosina kun esimerkiksi vientisektorilla ei oo menny kauheen hyvin

eli tätä mä en missään nimessä allekirjoita että veronkevennykset olis leikanneet esimerkiksi taloudellista kasvua

ei todellakaan

Rantala
Jaa a ehkä tämä kiista ratkeaa sillä vanhalla ehdotuksellani siitä että eiköhän siirretä verot valtion maksettaviksi

näin olivat asiat tällä kertaa on aika sanoa aa piste.

Mukana toimittaja Markku Lehtola, Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies Antti Kokkonen, taloustieteen professori Matti Virén ja Veronmaksajain pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Kommentti: Huh huh ja vielä kerran huh!
Pertti Manninen.

Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja ei hellitä. Pääkirjoitus 19.09.2005.

 Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista.   Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi. Erään tutkimuksen anatomia: Jaana Kurjenoja: "Veropolitiikka ja verotuotot." Veronmaksajat. 17.05.2005

 Tutkimus: Kevennykset vähentäneet verotuottoja laskettua vähemmän. Helsingin Sanomat  perjantaina 21.01.2005.
Tutkimusten Uutisointiin kriittisyyttä. Helsingin Sanomat sunnuntaina 30.01.2005.  Mielipide. Pertti Haaparanta ja Jukka Pirttilä.
Verotutkimus tuskin yllätti asiaatuntevia. Helsingin Sanomat perjantaina 04.02.2005. Mielipide. Jaana Kurjenoja. Tulossa!