Syyskuu
2005
September

   sanomanetti.fi   verotus  media  kriittisyys

Tutkimus ja sen julkistaminen: Helsingin Sanomat ja Jaana Kurjenojan tutkimus "Veropolitiikka ja verotuotot."

Sanomanetti torstaina 22. syyskuuta 2005.
Koonnut Pertti Manninen.

 
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Perjantaina 21.01.2005.
(5/8 palstaa ylhäällä).

"Tutkimus: Kevennykset vähentäneet verotuottoja laskettua vähemmän.
Veronmaksajien määrä ja tulot kasvaneet arvioitua enemmän. Ilkka Ahtiainen Helsingin Sanomat

Viime vuosien veronalennukset eivät ole tulleet valtiolle likimainkaan niin kalliiksi kuin etukäteen on arvioitu. Veronmaksajain keskusliiton torstaina julkistaman tutkimuksen mukaan vuosien 1996-2003 veronalennusten kustannukset jäivät kymmenesosaan eli 475 miljoonaan euroon ennakoidusta 4,8 miljardista.

Tutkimuksen tekijä, liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja nimeää parikin syytä: valtion tuloveron maksajien määrä on kasvanut ja tulotaso noussut.

“Suuremmista tuloista maksetaan enemmän veroja, vaikka veroprosentti kevenisikin”, tutkimuksessa todetaan.

Kurjenoja myöntää, että tärkein edellytys verotuottojen lisääntymiselle on talouskasvu. “Mutta tilastollisesti merkitsevä niin henkilö- kuin arvonlisäverotuksessakin oli palkkaveroprosentti.”

Tutkimus vahvisti asian, jota on maalaisjärjelläkin pidetty selvänä. Kansalaisten kohentunut ostovoima kasvattaa myös arvonlisäverotuksen tuottoa.

Sellaista päätelmää tutkimustuloksista ei voi tehdä, että veronalennukset rahoittaisivat itsensä lähes kokonaan.

Tosin Kurjenoja kuuluu niihin, jotka uskovat veronalennusten dynaamisiin vaikutuksiin. Veronalennukset ruokkivat talouskasvua, koska ne parantavat kansalaisten ostovoimaa.

“Ostovoima vaikuttaa yksityiseen kulutukseen, joka kulkee käsi kädessä bruttokansantuotteen muutosten kanssa.”

Kurjenojan mukaan 1990-luvun lopun veronalennukset lievensivät kansainvälisen taantuman vaikutusta Suomeen tämän vuosikymmenen alussa..

Samanlaista tulkintaa esitti keskiviikkona valtiovarainministeri Antti Kallomäki (sd) kehuessaan hallituksen veropolitiikkaa Veronmaksajien messujen avajaisissa.

“Ansiotulojen verotuksen keventämisellä toivotut kasvu- ja työllisyysvaikutukset ovat selkeästi nähtävissä”, hän sanoi.

Hallituksen tekemät veronalennukset eivät ole lisänneet kansalaisten ostovoimaa täydestä arvostaan, Kurjenoja myöntää tutkimuksessa.

Näin on, koska kunnat ovat toistuvasti joutuneet korottamaan omia veroprosenttejaan valtion veropäätösten vuoksi.

Myös tämä selittää Kurjenojan tutkimustulosta - ennakoitua pienempiä veromenetyksiä koko julkisella sektorilla.

Muut tutkijat kommentoivat. Koonnut: Ilkka Ahtiainen /HS

Tutkimusprofessori Jaakko Kiander, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus: “Kyllä laskelma on ok. Yleisemmin voi sanoa, että kun vaikutusarvioita aikanaan tehtiin, näkemys Suomen talouden kasvusta on ollut aika pessimistinen. Toteutunut kasvu oli näinä vuosina erittäin nopeaa. Voimakas talouskasvu tuotti isot verotulot. Verotuksen keventäminen myös edisti kasvua, eli osittain on kyse myös dynaamisista vaikutuksista,” (Kuvateksti: Jaakko Kiander)

Varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari: “Noilla laskentaperusteilla tulos kuulostaa uskottavalta. En epäile hänen laskutaitoaan. On tietysti laskentatekniikkaa, mitkä tekijät otetaan huomioon, ja mitkä ovat syy- ja seuraussuhteet. Onko esimerkiksi parempi työllisyys ollut veronkevennysten ansiota. Joku toinen henkilö eri lähtökohdista päätyisi erilaisiin tuloksiin.” (Kuvateksti: Pauli K. Mattila).

Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos: “Tämä on aika karkeaa aggregaattianalyysia, joka ei mielestäni sovi verotuksen tutkimiseen kovin hyvin. Sellainen tutkimus toimisi paremmin, jossa on erotettu ihmisten käyttäytyminen ja rakennemuutos. Tämän tutkimuksellinen arvo ei mielestäni ole kovin suuri. Oma mielenkiintonsa tällä on, en muista, että kukaan Suomessa olisi aiemmin tällaista tehnyt.” (Kuvateksti: Ilpo Suoniemi)."
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Perjantaina 21.01.2005.

Tutkimus ja sen julkistaminen Helsingin Sanomissa ja lehdessä tähän mennessä julkaistut kommentit ja vastineet.

 
Helsingin Sanomat. Mielipide. Sunnuntaina 30.02.2005.
/5/8 palstaa ylhäällä). 

“Tutkimusten uutisointiin kriittisyyttä.

Äskettäin uutisoitiin näyttävästi Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimus, jossa selvitettiin veronkevennysten vaikutusta verokertymään.

Muun muassa Helsingin Sanomain (HS 21.1) mukaan “Vuosien 1996-2003 veronalennusten kustannukset jäävät kymmenesosan eli noin 475 miljoonaan euroon ennakoidusta 4,8 miljardista”. Taustalla oli ainakin odotettua nopeampi talouskasvu, mikä kasvatti verotuloja.

Tällainen tulos, jos se olisi totta, olisi epäilemättä lähes vallankumouksellinen, ja se pitäisi julkaista kansainvälisillä foorumeilla.

Jos myös tulevaisuuden veronkevennykset tulisivat yhtä edullisiksi, ei olisi huolta julkisen talouden tasapainon säilymisestä, ikääntymisen tai työllisyyden hoidon rahoituksesta, vaan ostovoima korjaisi tilanteen.

Veronkevennysten vaikutusten selvittäminen on hyvin tärkeä tehtävä, muun muassa, koska ne ovat olleet keskeisessä osassa edellisten ja nykyisen hallituksen talouspolitiikka.

Tehtävä on vaikea, koska verotus vaikuttaa hyvin monen mekanismin kautta talouden toimintaan.

Jo pelkästään syy- ja seuraussuhteiden kaivaminen esiin tilastotiedoista vaatii hankalia menetelmiä: kasvoiko verotuotto, koska talouskasvu voimistui vai voimistuiko talouskasvu, koska verotusta kevennettiin?

Veronmaksajien keskusliiton muutamaan kokonaistalouden tason havaintoon perustuva analyysiosa ei vastaa lainkaan kysymykseen veronalennusten dynaamisista vaikutuksista.

Tutkimusten laatukriteerien mukaan tämä tutkimus ei ole arvokas, koska sen antamiin tutkimustuloksiin ei voi luottaa. Parempi lähestymistapa olisi käyttää käyttäytymisvaikutukset huomioon ottavaa yksilötason aineistoa.

Tällaista tutkimusta on Suomessakin tehty, mutta sitä pitäisi tehdä, ja ollaan paraikaa tekemässä, lisää. Ilman tällaista tietoa on paras luottaa valtiovarainministeriön laskelmiin, joissa oletetaan, ettei veronmaksajien käyttäytyminen muutu.

Kurjenojan tutkimuksen päätulokset raportoitiin käsityksemme mukaan sellaisenaan useissa medioissa. Helsingin Sanomien juttu oli monipuolisempi, sillä siihen oli lisäksi kysytty kolmen muun asiantuntijan kommentit.

Tässä tapauksessa siis lukijat ja kuulijat saivat melkein aina puutteellista ja todennäköisesti myös virheellistä tietoa veronalennusten kustannuksista.

Mutta kyse on laajemmasta ja kenties vielä tärkeämmästä asiasta: miten uutisoida uudet tutkimustulokset?

Yleensä ennen julkaisemista tutkimukset ovat ainakin jonkin verran alttiita vertaiskritiikille esim. tieteellisissä seminaareissa tai lehtien julkaisuprosessissa; tässä tapauksessa niin ei ole ilmeisesti käynyt.

Toimittajilta ei luonnollisestikaan voi edellyttää kykyä arvioida tutkimuksia samantasoisella kritiikillä. Helsingin sanomien käyttämä muiden asiantuntijoiden haastattelu on varmasti yksi parhaista keinoista saada mukaan jonkinlainen laatuarvio, joka sekin toki riippuu siitä, millaiset arvioijat valitaan.

Huomiota voi myös kiinnittää siihen, onko tutkimuksen taustalla etujärjestö vai riippumaton tutkimuslaitos. Yhteiskunnaallisissa ilmiöissä hyvin yksinkertaiset lopputulokset johtavat usein myös harhaan. Totuus on, niin valitettavaa kuin se onkin, usein paljon monimutkaisempi.

Vaikka useat tutkijat eivät siitä pidäkään, on myös tutkijakunnalla oma vastuunsa reagoida. Kritiikki tulee toki esittää ensisijaisesti tieteen sisällä, mutta julkista keskustelua tarvitaan, koska virheellisellä tutkimustuloksella voi olla julkisuuden kautta haitallisia vaikutuksia.

Pertti Haaparanta professori Helsingin kauppakorkeakoulu.
Jukka Pirttilä erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos”

Tekstiupotus: “Mutta kyse on laajemmasta vielä tärkeämmästä asiasta: miten uutisoida uudet tutkimustulokset?”
Helsingin Sanomat. Mielipide. Sunnuntaina 30.02.2005.

Tutkimus ja sen julkistaminen Helsingin Sanomissa ja lehdessä tähän mennessä julkaistut kommentit ja vastineet.


Helsingin Sanomat. Mielipide. Perjantaina 04.02.2005.
(4/8 palstaa alhaalla).

"Tutkimus tuskin yllätti asiaa tuntevia.

Pertti Haaparanta ja Jukka Pirttilä (HS 30.1) olivat tyytymättömiä tutkimukseeni, jonka mukaan vuosien 1996-2003 veronkevennysten kustannukset ovat jääneet kymmenesosaan alkuperäisistä arvioista. Heidän mielestään tulos on lähes vallankumouksellinen. asiaa tunteville ei näin kuitenkaan taida olla.

Valtiovarainministeriön lakiesityksissä esittämät laskelmat verotuksen vaikutuksista ovat staattisen maailman budjettilaskelmia. Nämä laskelmat ovat tärkeitä arvioitaessa puhtaita budjettivaikutuksia, mutta eivät kerro, todellisia talousvaikutuksia maailmassa, jossa talous kasvaa, ansiot kehittyvät ja veropohja muuttuu.

Kuitenkin kirjoittajien mielestä lakiesityksen staattisiin laskelmiin on “paras luottaa”. Olisi siis luotettava siihen, että henkilöverotuksen tuotto on leikkautunut vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla, vaikka Verohallinnon maksuun panema ja tilastoima todellinen verotuotto näyttää ihan muuta.

Kirjoittajat syyttävät minua myös virheellisestä tutkimustuloksesta. Tutkimukseni päätulos on, että vuodesta 996 lähtien harjoitettu tulo- ja veropolitiikka talouskasvua tukemana ei ole vaarantanut verotuottoja. Väitän, ettei kyse ole virheestä.

Haaparannan ja Pirttilän mielestä syy-seuraussuhteiden kaivaminen esiin tilastoista on vaikeaa. Analyysin vaikeudesta ilmeisesti johtuu, ettei tutkimustuloksia verotuottojen muutoksista ole paljoa julkaistu.

Veropolitiikan ja talouskasvun vaikutukset julkisen sektorin rahoitukseen askarruttavat kuitenkin jatkuvasti sekä poliittisia päättäjiä että tavallisia suomalaisia, eikä tätä pohdintaa pidä sivuuttaa aiheen vaikeuteen vedoten.

Kirjoittajat havaitsevat aivan oikein, ettei tutkimukseni käsitellyt veropolitiikan dynaamisia vaikutuksia. Tämän aiheen olen jättänyt suosiolla muille.

Tutkittu tieto dynaamisista vaikutuksista auttaisi kuitenkin päätöksentekijöitä eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa. Tätä tutkittua tietoa on Haaparannan ja Pirttilän edustamilta tahoilta odotettu jo vuosikausia - ja odotetaan yhä.

Jaana Kurjenoja
pääekonomisti Veronmaksajain Keskusliitto".
Helsingin Sanomat. Mielipide. Sunnuntaina 30.02.2005.

Asiaan liittyviä kirjoituksia:

Väärää tietoa verotuksesta 2.
Veronmaksajien pääekonomistin Jaana Kurjenojan "tutkimuksen"  Veropolitiikka ja verotuotot. Uusi kritiikki: Veronalennuspropagandan härskit väitteet.
Yle a-piste maanantaina 19.09.2005.

Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja ei hellitä. Pääkirjoitus 19.09.2005.

Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista.  
Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi. Erään tutkimuksen anatomia: Jaana Kurjenoja: "Veropolitiikka ja verotuotot." Veronmaksajat. Anatomian 19 vaihetta:

1 Kurjenojan tutkimus. Maanantaina 16.05.2005 Pertti Manninen. &
Jot 2/2005 Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja:  Veronkevennyksen todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta.

2 Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: Talouskasvulla ja verotuksen dynaamisilla vaikutuksilla tiivis yhteys verotuottoihin (7.4.2005)

3 Verotietoa42 7.4.2005 2. p. (20.1.2005 1. p.) Veropolitiikka ja verotuotot.Tilastollinen analyysi henkilöverotuksen, arvonlisäverotuksen ja yhteisöverotuksen tuotoista 1980-2003
Jaana Kurjenoja.

4 Taloussanomat. Sunnuntaina 15.5.2005 11:38. Yle: Veroalen vaikutukset perustuvat laskuvirheeseen.

5 Farmi-uutiset. Maaseudun yritystoiminnan tiedotuslehti.
Lehti 2/05 Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja:
Veronkevennysten todellinen hinta jäi kymmenesosaan ennakoidusta.

6 “Valitut palat. Tämä on ryöstö. Miten paljon suomalainen tosiasiassa maksaa veroja? Reino Rasilainen

7 “Veronmaksajat, tiedote 7.4.2005. Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenojan täydennetyt verolaskelmat: TALOUSKASVULLA JA VEROTUKSEN DYNAAMISILLA VAIKUTUKSILLA TIIVIS YHTEYS VEROTUOTTOIHIN. Tämän tiedon välitti Observer Tiedotepalvelu.

8Jaana Kurjenojan kommentti Ulla Hämäläisen PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN TUKENA –kolumniin.

9 Ulla Hämäläinen KOLUMNI 20.10.2003
PÄIVÄHOITO LAPSIPERHEIDEN TUKENA – MISSÄ MENNÄÄN?

10 "Mikä on Tieteen linkkitalo?

11 Kaleva.plus.talous. Talous 09:03 20.01.05 . Veronmaksajat: Veroale maksoi odotettua vähemmän

12 YLE24 Sunnuntai 15.05.2005. Veronalennukset olleetkin luultua epäedullisempia.Julkaistu 13.05.2005, klo 17.23 (päivitetty 13.05.2005, klo 21.19)Kuva: YLE24 Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)

13 Yritys katsoa ja kuunnella tyrehtyi kuitenkin tiedon puutteeseen, linkki vei sivulle, jossa mainittua juttua ei ollutkaan. Muita saman uutislähetyksen juttuja oli kyllä!

14 Aluksi en oikein uskonut ja varmemmaksi vakuudeksi pähkäilin lisää ja löysin tällaisenkin “Talous“-sivun ja linkin, joka taas kerran johti harhaan. Juttu on jostain syystä kadonnut.

15 Uskottava se oli, juttua ei löytynyt.

16 Turun Sanomat. Talous 23.4.2005 4:02:07
Julkisuus ja tutkimus.   Markus Jäntti

17 Yle 24 uutiset. Tv1. Perjantaina 13.03.2005 klo 23.05.

18 "Verotutkimuksen vaikeudesta" Pertti Haaparanta professori Helsingin kauppakorkeakoulu ja Jukka Pirttilä. erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos.
1. Johdanto 2. Miten tulisi tutkia? 3. Kurjenojan työn kritiikkiä 4. Lopuksi

19 Siinäpä sekin sitten tuli referoitua (purettu PDF-muodosta painovirhevarauksin).

Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista.   Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi. Erään tutkimuksen anatomia: Jaana Kurjenoja: "Veropolitiikka ja verotuotot." Veronmaksajat. Anatomian 19 vaihetta.

 

Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja ei hellitä. Pääkirjoitus 19.09.2005.

 Tämän numeron etusivulle!