 
edell. seur. |
N:o 560
2006
|
 XXV Oulun kansainvälinen lastenelokuvafestivaali 13.-19.11.2006 3 vrk:n sääennuste - Nettikalenteri |
 Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy |
| Friday November 17 2006 Socialist party endorses Royal Ségolène Royal's battle to become the first woman president of France begins in earnest. Bush returns to Vietnam President flies in for visit dogged by unlearned lessons of history. Iran blacklists bestsellers Books including Girl With a Pearl Earring banned by censors. Guardian Unlimited guardian/ wordlatest 24 hours in pictures Hunger kills one child every 5 secs |
Sanomanetti tiistai
2006-11-14. 
|
| Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999 elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös Aatos Erkko. Pääkirjoitus. Lue! Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10. Kuva. |
| Isänpäivä-extra! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Lue! |
 |
World
weekly |
 Perjantai 2006-11-17.
Wahlroos -
Pajunen
- Jääviys -
Maaryöstö -
Saddam
- Fortum - Geokatkentä - Huhtiniemi
- Opintotuki -
Pietilä
- Sävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY
- Mielenosoitus kuva
|
phuket.fi |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Suuri
maaryöstö. Sipoo. Vanhasen
valinnat ja Mannisen manipuloinnit
paljastumassa! Pääkirjoitus.
Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! YLE24 Torstai 2006-11-16. Taloussanomat
Perjantai 2006-11-17. Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999 elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Lue! YLE24 Perjantai 2006-11-17.Kansalaisten turvallisuudentunne parantunut hieman Yhä useampi suomalainen kokee olonsa turvalliseksi liikkuessaan asuinalueellaan tai asuinkuntansa keskustassa yksin viikonloppuiltaisin. Vanhanen: EU-ydinajattelun aika ohi Pääministeri matkustaa tänään Puolaan sovittelemaan Puolan ja Venäjän kiistoja, jotka uhkaavat ensi viikonlopun EU-Venäjä-neuvotteluita. Jaakonsaari: Nato-optio heitetty roskiin Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) arvostelee turvallisuuspoliittisen keskustelun tyrehdyttämistä.Yle 24 Uutiset online Kotimaa |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com 
|
|
Sanomanetti
tiistai 2006-11-14.
Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999 elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja Aatos Erkko vuosi sitten. Pääkirjoitus. Lue! Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10. Kuva. Isänpäivä-extra! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Lue! Sanomanetti lauantai 2006-11-11.  Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla. Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta. Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue! Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen Lue! Sanomanetti torstai 2006-11-08  Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista: Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue! Sanomanetti tiistai 2006-11-07  Viimeiset pihlajanmarjat pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva! Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue! Sanomanetti maanantai 2006-11-06 
 Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Kuvat: Pertti Manninen. Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-05 
Optioner i Fortum värda en halv miljard - Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.se. Läs! -Lue! Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ... Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-11-01   Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä. "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä. Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue! Sanomanetti torstai 2006-10-26   Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa! Sanomanetti tiistai 2006-10-24 
 Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005. Sanomanetti maanantai 2006-10-23 
Isonna kuva!Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen. Sanomanetti lauantai 2006-10-21  Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun, ...". Lue! "Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue! Sanomanetti maanantai 2006-10-16 
 "Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle! Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa perjantaina 2006-10-06. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue! Sanomanetti perjantai 2006-10-13 
Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa. Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003' One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä. Pääkirjoitus. Sanomanetti perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen. Sanomanetti maanantai 2006-10-09 
 
 Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue! Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue! "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue! "Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. 
   Iltalehti maanantai 2006-10-02. Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..." ltalehti. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä". Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan mies käy Heinäluoman kimppuun". Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. Lue! Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... " Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue! Pääkirjoitus.Suomi 2006. Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua." Lue! Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa? Lue! Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee. Lue! "Huikea mahdollisuus luovuudelle" Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com
|
| Sanomanetti
tiistai 2006-11-14.
Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999 elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja Aatos Erkko vuosi sitten. Pääkirjoitus. Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10. Kuva. Pääkirjoitus. Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999 elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja Aatos Erkko vuosi sitten. Otsikon perusteluksi tähän hiukan sirpaleista historiaa, toisin sanoen joitakin satunnaisia Nettisanomien kirjoituksia. Helsingin Sanomien pääkirjoitusten lomaan on liitetty myös opiskelijoiden omia kirjoituksia. Lähinnä selostuksia siitä, kuinka maan hallitukset jatkuvasti pettävät lupauksiaan, vaikka hallitusohjelmiin onkin kirjoitettu ylväitä sanoja opiskelijoiden aseman parantamisesta. Toinen ryhmä kirjoituksia kuvailee opiskelijan arkea opiskelijan itsensä näkemänä ja kokemana. Nykyistä hallitusta arvioi nyt tämä viimeinen marraskuun 2006 Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Opiskelijoiden tukeminen jäi seuraavalle hallitukselle.". Pääkirjoitus kokonaisuudessaan tämän kokoelman lopuksi. Sanomanetti torstaina elokuun 12. päivänä 1999: Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset". "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." ... Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä. Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole. Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset". Kommentti: Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa! sanomanetti.fi 12.08.99. pm http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#pienetki Samassa numerossa. asianosaisen Vertti Kiukaan ja toisen asianosaisen Ben Zyskowiczin kirjoitukset Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia". Tähän valittuna Kiukaan Ilta-Sanomissa julkaistu kirjoitus. Sanomanetti torstaina elokuun12. päivänä 1999: Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa" "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." ... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteutettaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä. Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia". Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markkaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa. http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#yksil Leikkausasia eteni syksyllä 1999, eikä Sanomanetti voinut olla kirjoittamatta pääkirjoituksen luonteisesti asiasta. Sanomanetti torstaina syyskuun 16. päivänä 1999: Köyhät tapelkoot keskenään! Lipponen ja Niinistö haluavat lievittää opiskelijoiden asumistukileikkauksia muiden tukea saavien kustannuksella. Sen verran närää on opiskelijaperheiden budjetissa ehdotettu asumistukien leikkaus herättänyt, että ministerienkin täytyy asiasta jotakin sanoa. Pääministeri Paavo Lipponen Ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö jatkavat omaa valitsemaansa yhteiskuntapoliittista linjaansa: Tapelkoot köyhät ja kurjat keskenään! Nyt he esittävät opiskelijoiden tukien leikkaamisen vähentämistä repimällä siihen varoja yleisestä asumistuesta. Asumiseen tarkoitetut tuet ovat siksi olemassa, että jokainen voisi asua edes jonkinlaisessa lämpimässä majassa kovimmilla pakkasilla. http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997koyhatasuvat.htm Sanomanetti torstaina syyskuun 16. päivänä 1999: Zyskowisz peräytyy? Lindén peräytyy? Pitivätkö opiskelijat puoliaan riittävän näkyvästi? Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowisz on ilmoittanut, että eduskunta voi muuttaa ehdotettua opiskelijoiden asumistuen leikkauksia. Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi Lindén kehottaa eduskuntaa korottamaan opiskelijoiden asumislisää siitä, mitä päätettiin hallituksen budjettiriihessä. Opiskelijoiden oikeuksiensa puolustaminen näyttää ainakin liikauttaneen päättäjiä. Kannattaa kuitenkin seurata näytelmä loppuun saakka ja muistaa, että esitetty leikkaussumma on 130 miljoonaa. Jos leikataankin vain puolet 65 miljoonaa, niin silti onnistuttiin leikkaamaan 65 miljoonaa! Opiskelija ei ole tässä näytelmässä katsoja vaan pikemminkin näytelmän päähenkilö, jonka on vaadittava käsikirjoituksen muuttamista. Peräti onnellinen loppu? http://www.sanomanetti.fi/1999/09/16/n997zyskow.htm Paria viikkoa myöhemmin Helsingin Sanomat antoi palstatilaa mielipidekirjoittajalle, tervejärkiselle nuorelle. Käyttämällä termiä tervejärkinen Sanomanetti tietenkin ihaili nuorta kirjoittajaa tuoden sanan esille vastapainoksi niin päättäjille kuin Helsingin Sanomille, josta oli näyttänyt sukeutuvan opiskelijan vihaaja tai ainakin halveksija. Sanomanetti torstaina syyskuun 30. päivänä 1999. Ammattiin Opiskelevat-Sakki ry:n edunvalvontasihteeri Saana Siekkinen: Opintotukea muillekin kuin korkeakoululaisille. Selväjärkinen selostus opintotuesta 1. "Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä." Helsingin Sanomat on onnistunut omissa kirjoituksissaan vääristämään ja hämärtämään kaikki opiskelijoita ja heidän toimeentuloaan koskevat asiat asenteellisilla kirjoituksillaan, joissa syyllistetään nuoret eteenpäin pyrkivät ihmiset. Onneksi lehti julkaisee sentään mielipidesivullaan selväjärkisiä ja myös selkokielisiä selostuksia. Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999: "Opiskelijoiden opintotuki puhuttaa edelleen: Valtion ensi vuoden Budjettiin sisältyvä esitys opiskelijoiden asumisen tukemisen leikkaamisesta on herättänyt kiivasta keskustelua. Viimeksi valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas esitti opintojen lainapainotteisuuden lisäämistä opiskeluaikojen lyhentämiseksi." "Julkinen keskustelu opiskelijoiden toimeentulosta näyttää ikävä kyllä keskittyvän lähinnä hyvin toimeentulevien korkeakouluopiskelijoiden elämäntilanteisiin." "Tämän vuoden maaliskuussa yliopistossa opiskelevia opintotuen saajia oli 63 500 ja ammattikorkeakouluissa opiskelevia 41 000. Samaan aikaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia opintotuen saajia oli peräti 105 000 eli saman verran kuin korkeakouluissa opintotuen saajia yhteensä. Tämä opintotuen saajien toinen puolisko unohtuu useimmiten, kun opiskelijoiden toimeentulosta keskustellaan." "Toisen asteen koulutuksessa vanhempien luona asuva alle 20-vuotias opiskelija voi saada opintorahaa 130 mk/kk ja alle 18-vuotias itsenäisesti asuva 500 mk/kk. Isompiin rahoihin pääsee käsiksi täytettyään 18 vuotta ja vanhempien luota pois muuttamalla. Tällöin opintoraha on maksimissaan 1270 mk/kk." "Olennaista kuitenkin on, että toisen asteen koulutuksessa kaikilla alle 20-vuotiailla otetaan huomioon vanhempien tulot opintotukea myönnettäessä asuipa vanhempien luona tai itsenäisesti. Tällaisia opiskelijoita on ammatillisissa oppilaitoksissa noin 40 000." "Opiskelijan opintoraha alkaa pienentyä, kun vanhempien bruttotulot ylittävät kuukaudessa 6 750 markkaa eli vuodessa yhteensä 162 000 mk. Eikä opintotukeen ole lainkaan oikeutettu, kun vanhempien tulot ovat yli 10 100 markkaa kuukaudessa, vuodessa 242 000 mk. Opiskelijoiden vanhempien huollettavien määräkään ei lievennä opintotuen tuloharkintaa." "Ammattiin opiskelevien keskimääräinen opintoraha oli maaliskuussa 989 markkaa ja alle 20-vuotiailla tätäkin alhaisempi. Tosiasia on, ettei opintotuki riitä opiskelijoiden toimeentuloa turvaamaan. Ammattiin Opiskelevat- Sakki ry:n Suomen Gallupilla 1997 teettämässä tutkimuksessa ammattiin opiskelevat arvioivat tärkeimmäksi opintojen rahoituslähteeksi vanhempien kukkaron!" "Toivottavasti tulevaisuudessa julkisessa keskustelussa huomioidaan, että puolet opintotukea saavista opiskelee toisella asteella, eivätkä he välttämättä saa suurinta mahdollista opintorahaa. Samalla olisi syytä huomioida, että opiskeluaika ammatillisessa koulutuksessa on kolme vuotta, eikä se lyhene vaikka opiskelijan toimeentuloa kiristettäisiinkin. Muistettava olisi myös, että ammattiin opiskelevien toimeentulo on korkeakouluopiskelijoita niukempi. Kun toimeentulo koostuu murusista, pienikin leikkaus tuntuu jokapäiväisessä elämässä. Kaikilla opiskelijoilla ei myöskään ole edessään korkeapalkkaista työtä, jonka kiilto silmissään he huolettomasti nostaisivat opintolainaa." Ammattiin opiskelevan Saana Siekkisen kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina 28. syyskuuta 1999. (Sanomanetti 29.09.99 ) http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999selvajark.htm Asian käsittely muuttui Eduskunnassa farssiksi, mikä ei tietenkään lämmittänyt opiskelijaa. Sanomanetti torstaina syyskuun 30. päivänä 1999: Farssi 1. Opiskelijoiden asumistukileikkaus. Kaikki ovat vastaan ja silti leikkaus etenee! Kaikki kansanedustat kaikista puolueista, jotka käyttivät asiasta puheenvuoron eduskunnassa tuomitsevat asumistuen leikkauksen. Siitä huolimatta asia etenee luonnonlainkaltaisesti ja lopputulos saattaa olla hallituksen talousarvion mukainen, jonka kaikki hallituspuolueet ovat hyväksyneet. Farssiksi asia muuttui, kun kokoomuslainen opetusministeri Suvi Lindén ainoana puolusti hallituksen yksimielistä esitystä, mutta kuitenkin kertoi vastustavansa leikkauksia! Yksityishenkilönäkö? http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999farssi1opisk.htm Jyväskylässä kaupunkikin tahtoi kurjistaa opiskelijoita. Uutistieto suoraan opiskelijalta ennen Keskisuomalaista, joka ei ehkä julkaissut koko asiaa. Sanomanetti torstaina syyskuun 30. päivänä 1999: Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista? Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusesta lähtöisin oleva idea nostaa Keski-Suomen Opiskelija- asuntosäätiön omistamien talojen maanvuokraa rajusti herättää hämmennystä. Eikö valtiovallan kuristamistoimet riitä? Tarvitaanko jo kunnatkin apuun opiskelijoiden kurjistamisessa. Mistä tässä on oikein kysymys? Onko köyhempien perheiden lasten opiskelu erityisen vaarallista? (Sanomanetti 29.09.99 11:52 pm) http://www.sanomanetti.fi/1999/09/30/n999jyvasopiskas.htm Kului kaksi vuotta, kun taas asiasta oli syytä kirjoittaa. Voi olla, että välistä puuttuu jotakin, mutta tähän hätään mitään muuta ei löytynyt. Voi olla, että lehtikirjoituksia oli tullut kerättyä johonkin arkistoon, koska seuraavaksi julkaistava juttu on puolitoista vuotta vanha. Voi olla, että taas Helsingin Sanomien pääkirjoitus pisti löytämään sen. Nettisanomissa opiskelijan kirjoitus ja Helsingin Sanomien pääkirjoitus julkaistiin vierekkäin. Tässä ensin asianosaisen kirjoitus. Sanomanetti torstaina 9. elokuuta 2001: "Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään." Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Opintolaina ainoa vaihtoehto? Lyhyesti. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00. Opiskelen. Ahkerasti. Valmistun. Saan hyvän työpaikan. Kannan veromarkkani valtion kirstuun. Todellisuudessa asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Onko "parempi" työpaikka tarpeeksi motivoiva tavoite, kun penniä pitää venyttää aivan viimeiseen asti? Vuokran, puhelinlaskun ja bussikortin maksun jälkeen rahaa riittää juuri ja juuri peruselintarvikkeisiin ja talousmenoihin. Aina ei niihinkään. Haluaisin joskus käydä elokuvissa, mutta en siksi suostu ottamaan opintolainaa. Haluaisin joskus vierailla ystävieni tai perheeni luona. Elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Onneksi päättäjät ovat huomanneet tämän ja nostaneet työttömien kuukausituloja lähes kolmanneksella. Yleinen elinkustannusten nousu koskettaa rankasti myös opiskelijoita. Missä on meidän lisätukemme? Nuoret eivät vaikuta - äänestä. Onko nuorten passiivisuus päätösten syy vai seuraus? Tietoa ei voi syödä. Jenni Nurmi, opiskelija, Tampere. Helsingin Sanomat 03.11.00. http://www.sanomanetti.fi/2001/08/09/etusivu.htm Sanomanetti torstaina 9. elokuuta 2001: Köyhä opiskelija ei yllätä. 3. pääkirjoitus. Helsingin Sanomat 07.08.01. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tutki opiskelijoiden toimeentuloa ja sai tulokseksi, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulot vaihtelevat melkoisesti: kyselyyn vastanneista kolmannes eli köyhyysrajan alapuolella, mutta toisaalta joka viides asui omassa asunnossaan. Opiskelijoiden tulot eivät yltäneet lähellekään koko väestön keskituloa. Tutkimustulosta tuskin voi pitää ällistyttävänä. Paljon yllättävämpää olisi ollut, jos Helsingin yliopiston opiskelijat olisivat osoittautuneet huippuansioihin yltäväksi ryhmäksi. Opiskelijoiden keskituloksi tutkimuksessa saatiin 4 390 markkaa. Tulot tulivat pääasiallisesti opintotuesta ja työnteosta. Valtion takaamaa opintolainaa opiskelijat karttelivat: lainaan turvautui joka kolmas opiskelija. Toimeentulotukeakin oli nostettu, vaikka puolet vastanneista ilmoitti, ettei edes tiennyt opiskelijan mahdollisuuksista nostaa toimeentulotukea. Vastaajat valittivat opintotuen vähäisyyttä: se estää täysipainoisen keskittymisen tutkintoon. Yhteiskunta panee opintotukeen miljardeja. Sitä on tuskin mahdollista nostaa niin korkeaksi, että jokaiselle opiskelijalle riittäisi rahaa kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin: korkeatasoiseen asumiseen Helsingissä, hyvään syömiseen, vapaa-ajan harrastuksiin, matkusteluun ja kännykkälaskuihin. Opiskelija joutuu pakostakin tinkimään menoistaan, turvautumaan vanhempiinsa tai käymään töissä, mutta yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen yliopistokoulutuksen, joka mahdollistaa hyvän aseman työmarkkinoilla näinä pätkätöiden aikoinakin. Kiitokseksi yhä useammat opintolainan ottajat jättävät lainansa hoitamatta. Pääkirjoitus . Helsingin sanomat 07.08.01. tiistaina 7. elokuuta 2001. "Kännissä kirjoitettua?" -osastoon. linkki! Pääkirjoitukset: 1. Etusijalle pantava työn verotuksen alentaminen. 2. Dopingjahdin kiusallinen huti. 3. Köyhä opiskelija ei yllätä. sanomanetti.fi 23.08.01. pm. http://www.sanomanetti.fi/2001/08/09/etusivu.htm Varmemmaksi vakuudeksi Sanomanetti julkaisi tämän Helsingin Sanomien pääkirjoituksen toiseenkin kertaan, nyt ilman kännissä kirjoitettua-linkkiä! http://www.sanomanetti.fi/2001/08/30/ark_koyhaopiskhs.htm Taas pari vuotta eteenpäin ja kirjoitukset, joista tässä otsikot. Hiukan tuntuu siltä, että jotakin puuttuu välistä. Tai sitten vain on niin, että edellinen, Paavo Lipposen II-hallitus, jossa Sauli Niinistö oli valtiovarain ministerinä toteutti vain tyynesti opiskelijan (köyhän opiskelijan) kurituslinjaa. Maaliskuussahan on vaalit ja jos Lipponen kaatuu, niin kaikki muuttuu paremmaksi. Näinkö ajateltiin? No niin. Anneli Jäätteenmäen hallituksen, joka sitten ihan pian muuttui Matti Vanhasen hallitukseksi, hallitusohjelmassa oli lupaus, jonka mukaan "opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parannetaan". Jos hyvää tahtoa olisi ollut, niin sanontahan olisi voinut tarkoittaa jotakin, mutta ei ollut. Rahaa löytyi kyllä ökyrikkaiden varallisuusveron poistoon. Opiskelijat, niinkuin yleisesti ottaen kaikki köyhät, jäivät nuolemaan näppejään. Hallitus alensi työssäkäyvien tuloveroja hurjasti heti ensi työksi, ei puuttunut pääomien verotukseen jne. Tuloksena esim. eläkeläisten veroprosentti on korkeampi kuin työssäkäyvien. Helsingin Sanomat jatkoi yhä edelleen opiskelijan halveksimista heinäkuussa 2003 julkaistussa kirjoituksessa, johon onneksi tervejärkiset opiskelijat Reetta Kuomanen ja Miia Veijonen vastasivat välittömästi. sanomanetti.fi torstaina 10.07.200:. Hoitamattomat opintolainat lisääntyvät edelleen. "Hoitamattomat opintolainat ovat edelleen hyvin suuren luokan ongelma." Helsingin Sanomat. Kotimaa. Riku Jokinen. Maanantaina 30.06.2003. http://www.sanomanetti.fi/2003/07/10/opintolaina.htm Lainaa vaikea hoitaa palkatta. "Jälleen kerran opiskelijoita osoitetaan syyttävällä sormella, vaikka pitäisi keskittyä pohtimaan perimmäisiä syitä, mistä takaisinmaksuongelmat juontavat juurensa." Reetta Kuosmanen, puheenjohtaja. Miia Veijonen, projektisihteeri, Sakki ry. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 05.07.2003. http://www.sanomanetti.fi/2003/07/10/opintolaina.htm Maaliskuussa 2004 Sanomanetti julkaisi muutamia opintososiaaliseen parantamiseen liittyviä otsikoita. Sanomanetti torstaina 18. maaliskuuta 2004: "Ei ole oikeudenmukaista eikä yhteiskunnan kannalta mielekästä, että aloilla, joilla työllistymistilanne on epävarma, opiskelisi pääasiassa varakkaiden perheiden lapsia." Oskari Nokso-Koivisto, SYL:n puheenjohtaja. http://www.sanomanetti.fi/2004/03/18/etusivu.htm Pakko painaa rahan perässä käsi ojossa. Koulukäräjät: Ikaalisten liiketalouden opiskelijat maksavat opintotuella vuokria Tampereelle. Puolet opiskelijoista käy töissä, sillä opintotuki menee vuokraan. Aamulehti keskiviikkona 17.03.2004. Hyväksyn opintolainan jos työpaikka taataan. Helsingin Sanomat. Mielipide. Mirja Mäenpää. 31.01.2003. Kaikki eivät saa opintotukea. Ilta-Sanomat. Lukijat. 18v pojan äiti. Opintolainakin riittää vain niukkaan elämiseen. Kuukauden opintoraha hupenee alle kahdessa viikossa. Turun Sanomat maanantaina 18.08.2003. "Välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa". Pääministeri Matti Vanhanen. Keskisuomalainen keskiviikkona 21.02.2004. Vanhasen opintoputki: 12 vuotta. Ylioppilaslehti. Äijänumero. Nro 18. 2003. Opiskelijoiden välinen tasa-arvo tärkeää. Helsingin Sanomat tiistaina 16.03.2004. Mielipide Oskari Nokso-Koivisto. http://www.sanomanetti.fi/2004/03/18/etusivu.htm Huhtikuussa 2004 oli mielenosoitusten vuoro. Muutama kirjoitus pötköön ja toteamus siitä, että Helsingin Sanomat ei kirjoittanut näistä mielenosoituksista yhtään mitään! Torstaina 24.04.2003. Paths of Glory. Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. Miksi, Raimo? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) ja jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (JAMKO) yhdistivät voimansa ja tivasivat vastausta otsikon kysymykseen järjestämällä keskustelutilaisuuden, jossa Raimo Sailaksen työllisyysryhmän jäsen, professori Jaakko Pehkonen, esitteli raporttia ja vastasi opiskelijoiden kysymyksiin. Yliopiston päärakennuksen juhlasaliin saapui maanantaina 7. huhtikuuta vain muutaman päivän varoitusajalla yli 200 erittäin kiinnostunutta kuulijaa. Pehkonen esitteli alustuksessaan työryhmän tavoitteita ja lähtökohtia sekä opintotukiasioita. Hän käytti pakollisesta opintolainasta termiä ehdollinen tuki. Työryhmän tavoitteena on työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja työttömyysasteen lasku viiteen prosenttiin. Työurat on saatava pidemmiksi ja työttömät töihin. "Tähtäimessä on tilanne, jossa vallitsee työvoimapula. Opintotukiasia on herättänyt keskustelua ihan ansaitusti, mutta kannanottojen kanssa on hieman hätiköity. Taustatietoa ei ole ehkä ollut riittävästi", Pehkonen arvaili. Työryhmä poistaisi nykyisen opintotuen ja asumislisän kokonaan korkeakouluopiskelijoilta ja korvaisi sen lainalla. "Laina on tuki, sillä lainapääoman voi vähentää opintojen jälkeen palkkaverotuksessa. Opiskeluaikaisille muille tuloille ei aseteta rajoituksia. Lainan saamisen edellytyksenä on opintojen edistyminen", Pehkonen selvitti. "Ainoa ehto on, että työllistyy Suomessa ja saa palkkaa. Jos ei ansaitse tai jos työllistyy ulkomaille, maksaa siis lainan takaisin." Tässä vaiheessa yleisön tunteet alkoivat kuumeta. "Tomaatteja naamaan" joku äityi huutamaan Pehkosen miettiessä, millaisista palkkasummista lainaa voisi aikanaan vähentää. Esimerkit kuten 4000 euroa kuussa 40-vuotiaana (jolloin laina olisi kuitattu 4-5 vuodessa) kirvoittivat yleisöstä röhönaurut ja spontaanit väliaplodit. "Jos te edes vähän ajattelisitte...", Pehkonen vetosi kuulijoihinsa. "Kiitos samoin!" eräs kuulija kuittasi heti. Spontaaneja välihuutoja riitti, vaikka puheenvuoroja yritettiin jakaa tasaisesti. Miten pakolla otettu pankkilaina voi kannustaa valmistumaan? "Ehdollinen tuki kannustaa työllistymään ja saa opiskelijan miettimään koulutusvalintojaan entistä tarkemmin." Uusi välihuutojen sarja, nyt yleisö peräsi tasa-arvoa. "Opiskelu on valinta, vai onko joku pakottanut teidät tänne? Ei tässä ole kyse kenenkään kurittamisesta. Tulevaisuudessa korkeakoulutetut pääsevät töihin vielä paremmin kuin nyt." "Pankit myöntäisivät opintolainat ja valtio takaisi ne täysin, myös maksuhäiriöisille. Järjestelmässä pitää olla huojennuksia jatko-opiskelijoille, armeijaan menijöille, äitiyslomalaisille jne. Mutta niitä saa Opetusministeriö miettiä ja laskea, ja joka tapauksessa ne ovat pieniä osia kokonaisuudesta." Pehkosen mielestä uusikaan järjestelmä ei erottelisi ihmisiä varallisuuden mukaan, ei vanhempienkaan varallisuuden. Keskustelun jälkeen yliopiston päärakennukselta lähti mielenosoitusmarssi kävelykadulle opintorahan korottamisen puolesta ja Sailaksen opintolainamallia vastaan. www.jyu.fi/jylkkari http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm Paths of Glory. Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. Miksi, Raimo? Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. ANTTI VESALA, JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI. TUOMAS VISKARI, JYYN SOSIAALISIHTEERI. Sailas, oikeesti! Parisen viikkoa kotimaan keskustelussa on pulistu niin sanotusta Sailaan paperista. Sen ehdotuksia ovat arvostelleet niin opiskelijajärjestöt kuin ammattiyhdistysliike. Paperin tuottaneen työryhmän mielestä kyseessä on kuitenkin hyvinvointivaltion pelastamisohjelma. Valtiosihteeri Sailaan johtaman työryhmän ehdotusten tarkoitus on parantaa työllisyysastetta ja varautua edessä olevaan julkisten palveluiden rahoituksen ongelmaan esittämällä joukko toimenpide-ehdotuksia. Työryhmän jäsenenä ollut professori Jaakko Pehkonen oli äskettäin alustajana JYY:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Hän puolusti opintotukijärjestelmää, jossa lainapääoma olisi kokonaan verovähennyskelpoinen. Pehkosen mukaan kyseessä olisi ehdollinen tuki, joka realisoituisi valmistumisen jälkeen, kun opiskeluputken toisesta päästä työllistytään. Huomiotta jäi kuitenkin, että työryhmän raportissa ei esitetä mitään sataprosenttisen verovähennyksen mallia. Raportin mukaan esimerkiksi verovähennysoikeus koskisi "merkittävää osaa" lainapääomasta. Sepäs selvensi. Muutakin kyllä ehdotetaan kuin lainapohjaista opintotukea. Työryhmä on ilmeisesti sitä mieltä, että opiskelijat pitkittävät valmistumistaan silkkaa ilkeyttään. Vai miltä muuten kuulostaa seuraava: "Opiskelun tehostamiseksi nykyistä rajatonta opiskeluoikeutta tulee rajoittaa ajallisesti. Opiskelujen jouduttamiseksi tulee tehostaa opinto-ohjausta ja nopeuttaa opintosuoritusten vanhenemista." Moneen kertaan on yritetty kertoa, että opinto-oikeuden katkeaminen tai alkupään suoritusten vanheneminen ainoastaan kasvattaisi pysyvästi opiskeluputkesta putoavien määrää. Kirjaimellisesti ikuisten ylioppilaiden tulva pätkätyömarkkinoille saisi aivan uudenlaiset mittasuhteet. Yliopistot eivät muuten ole lainkaan niin "tehottomia" kuin katkeroituneet valtiosihteerit haluavat nähdä. Koko 1990-luvun ajan opiskelijamäärät yliopistoissa ovat kasvaneet ja henkilökunnan määrä on pysynyt suurin piirtein samana. Opiskeluajat puolestaan ovat lyhentyneet alasta riippuen keskimäärin 0,5-1,5 vuodella. Hassua muuten, että tämä on tapahtunut opintorahapainotteisen opintotuen aikana. Milläköhän logiikalla paluu lainapohjaan auttaisi puristamaan vielä yhden vuoden pois valmistumisajoista? Sailaan raportti on opiskelijoiden näkökulmasta silkka pettymys, muutenkin kuin ylimalkaisen ja kyseenalaisen opintotukilinjauksensa vuoksi. Julkisuudessa on moitittu opiskelijoita "kokonaisuuden unohtamisesta" ja "seinästä reväistyistä kannanotoista". Ihmekös tuo, kun työryhmä ei itsekään ole pystynyt näkemään ehdottamiensa toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia, jotka ampuvat heidän omia tavoitteitaan nilkkaan. Työryhmän ehdotukset ovat opiskelijoiden vanhoja tuttuja, joita saadaan tervehtiä aina muutaman vuoden välein. Kun opiskelijoilta toivotaan ennakkoluulottomuutta ja kykyä nähdä tulevaisuuteen, olisi meilläkin kai oikeus toivoa vaihteeksi muutakin kuin laiskurivihjailuja ja parasta ennen-päiväyksen ylittäneitä toimenpide-ehdotuksia. Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. ANTTI VESALA, JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI. TUOMAS VISKARI, JYYN SOSIAALISIHTEERI Sailas, oikeesti! www.jyu.fi/jylkkari http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm Paths of Glory. Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. Pääkirjoitus. Anna-Maija Tuuliainen Sailas ja reaalimaailma ovat kovin kaukana toisistaan ainakin työllisyystyöryhmän loppuraportin opiskelijoita koskevassa osiossa. Ennenkin on tarjoiltu tylyjä lääkkeitä ja kehotettu nielemään ne saman tien, ettei myöhemmin tarvitsisi selkä seinää vasten vielä ikävämpiä toimenpiteitä. Yhden ainoan vaihtoehdon politiikka näyttää juurtuneen Suomeen pysyvästi. ... Kun esityksen purkaa osiin, huomaa nopeasti miksei se toimi oikeassa elämässä. Kaikki korkeakoulutetut eivät työllisty automaattisesti, niin erilaiset ovat eri alojen työllisyysnäkymät. Sitä paitsi on aloja, joille koulutetaan aivan liikaa ihmisiä. Akateemisilla matalapalkka-aloilla laina on rasitteena kauan.... Mikä saa työryhmän luulemaan, että vähävaraisemmista oloista tulevat uskaltavat sitoutua kymmenien tuhansien eurojen lainaan, kun työpaikasta ei todellakaan kenelläkään ole automaattisesti takuuta; ja jos ei työllisty, laina on maksettava takaisin? ... Kun asumislisä poistuisi, 600 euroa ei riittäisi elämiseen ainakaan jos asunto olisi vuokrattava yksityisiltä markkinoilta - läheskään kaikkihan eivät mahdu opiskelija-asuntoihin. Tällöin olisi pakko mennä töihin ja opinnot hidastuisivat - tästähän työryhmä halusi päästä eroon. Samalla niskaan hengittäisi mahdollinen rajatun opiskeluajan päättyminen. Jyväskylän Ylioppilaslehti 16.04.2003. Pääkirjoitus. Anna-Maija Tuuliainen. Sailas ja reaalimaailma. www.jyu.fi/jylkkari http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm Sanomanetti torstaina 10.04.2003: Sailaksen työryhmän jäsen professori Jaakko Pehkonen: "Opiskelu on valinta, onko joku pakottanut teidät tänne?" "En näe mitään, mikä ehdotuksessa erottelisi ihmisiä varallisuuden perusteella. Joillakin aloilla tuen saa vain maksettua hitaammin takaisin kuin toisilla. Jos opintojen jälkeen pääsee töihin, niin ei tässä mallissa ole mitään riskiä." "Työryhmän ajatus opintotuesta ei vaikeuta köyhässä perheessä kasvaneen opintoja. Joidenkin vanhemmat vain voivat tukea lapsiaan enemmän kuin toisten. Emme me voi takavarikoida rikkaiden vanhempien omaisuutta ja jakaa sitä eteenpäin." Professori Jaakko Pehkonen. Keskisuomalainen tiistaina 08.04.2003. Tuomas Kokko. Sailas ajoi opiskelijat kadulle. Kuvateksti: Nico Holmberg osallistui maanantaina Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan järjestämään mielenosoitukseen. Mielenilmaus vastusti Sailaksen työryhmän opintotukimallia. "Yksi opiskelija kysyi, miksi opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka täytyisi elää velalla? - Opiskelu on valinta. Onko joku pakottanut teidät tänne?, Pehkonen vastasi kuulijakunnalleen." http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm Sanomanetti torstaina 10.04.2003: Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 09.04.2003. Opiskelijat tyrmäsivät Sailaksen ehdotuksen. ... - Lainaan perustuva opintojen rahoitus lisäisi opiskelijoiden eriarvoisuutta. opiskelijat välttelisivät edelleen lainanottoa ja kävisivät töissä entistä enemmän opiskelujen rahoittamiseksi. Keskittyminen opintoihin olisi entistä vaikeampaa ja se vain pidentäisi opiskeluaikaa, pohtii Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Marika Lindholm. ... - Ehdotuksen toteutuminen ajaisi nuoria ammattikouluihin, koska pakollisen lainan tuomaa taloudellista riskiä ei uskallettaisi ottaa. Toisaalta se veisi ihmisiä aloille, joissa työn saanti on varmaa tai työ on kovapalkkaista, selvittää Lindholm. ... - Suomen kannattaa panostaa koulutukseen. Takaamalla kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua maamme kilpailukyky säilyy, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) varapuheenjohtaja Tiina Hokkanen. ... - Lähes kaikki yliopistoon tulevat ovat motivoituneita ja heillä on kova halu valmistua. Opintoajan rajaaminen lisäisi stressiä, sillä opintoihin ei jäisi aikaa keskittyä, päättelee Marika Lindholm. ... Ohjauksen parantaminen olisi välttämätöntä. Opinto-ohjaus olisi erityisesti otettava panostuksen kohteeksi. Kaikkien opiskelijoiden pitäisi tuntea kuuluvansa kouluun ja tietää mitä sieltä haluaa. Tähän on tullut avuksi hyvää palautetta saanut opiskelijatutor-koulutus, kertoo Lindholm. Myös terveys- sekä mielenterveyspalvelut voisivat Lindholmin mukaan olla kehityksen kohteena. - Jotain on siinäkin pielessä, kun psykiatria joutuu jonottamaan neljä kuukautta. ... Opiskelijajärjestöt eivät usko ehdotuksen läpimenoon sellaisenaan. - Jonkinlainen opintoajan rajaus tai muutos tukiin on ehkä tulossa, mutta tällaisen ehdotuksen läpimenoon en usko enkä ymmärrä miksi tällainen ehdotus on ylipäätään jätetty, kommentoi Marika Lindholm. - Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa on tärkeää näyttäytyä ja näyttää, että tosissaan ollaan. Toivottavasti päättäjät tajuavat missä tulevaisuus on, Lindholm jatkaa. Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 09.04.2003. Panu Jansson. Kuvateksti: Sailaksen ehdotuksesta närkästyneet opiskelijat osoittivat mieltään maanantaina Jyväskylän keskustassa. "Sailaan kaunis maailma, opiskele lainalla!" -joukkohuuto toi esiin raportin päällimmäisen ristiriidan. Jyväskylän yliopistolla järjestettiin maanantaina tilaisuus, jossa halukkaat saivat tentata Sailaksen työryhmän jyväskyläläistä jäsentä, professori Jaakko Pehkosta. Tilaisuuden jälkeen sankka joukko opiskelijoita osoitti mieltään rauhallisissa merkeissä suunnaten kulkunsa yliopistolta kohti keskustan kompassia. "Toivottavasti päättäjät tajuavat missä tulevaisuus on." Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Marika Lindholm. http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com
|
| Sanomanetti
torstaina 10.04.2003.
Liite. Lisäys muutamaa
päivää myöhemmin, torstaina 2006-11-16,
eli tutkittua tietoa siitä, mitä opiskelijat omienan
kokemustensa kautta työllistymisestä opintojen jälkeen
tiesivät ja aavistivat. Maan hallitukset ja härskit
virkamiehet Raimo Sailaksen
johdolla eivät välittäneet ottaa asioista selvää.
Vai ilkeyksissäänkö he halusivat opiskelijoiden
kurittamista ja kurjistamista. Tähän
lopuksi joitakin havaintoja siitä miksi asiat ovat
häin kurjasti jo vuosikymmene:
Vuonna 1999 Sanomanetti kirjoitti aikaisemmin mainitun Vertti
Kiukaan kirjoituksen edessä ja jälkeen sloganin,
johon näytti kiyeytyvän maan hallitusten leikkausfilosofia:
"Köyhät
opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi
pankinomistajien tukea!". Eihän tätä paljon
tarvitsisi muuttaa nykypäivään soveltuvaksi:
"Te kaikki saatanan köyhät, ettekö te ymmärrä,
että optiomiljönäärit ja pääomatuloja
saavat ovat valtion erityisessä suojeluksessa, jotta he
viihtyisivät tässä rakkaassa isänmaassamme." Ja
itsekkäitä pikkuperusteluja jotenkin: Vaikka meillä
kaikilla päättäjillä ei niin kovin paljon
pääomatuloja olekaan, mitä nyt Sdp:n valtiovarainministeri
Eero Heinäluomalla
ja Eduskunnan puhemies Paavo
Lipposella, joka on ilmoittanut kotiuttavansa kepulikonstein
ilmoittamatta jättäneensä osakkeet käyttöönsä
vasta luopumisen jälkeen. Sanomanetti
kirjoitti 2. pääkirjoituksessaan Eurooppalainen
Paavo Lipponen valtansa huipulla olevasta pääministeristä
siteeraten pari lausetta Helsingin
Saomissa julkaistusta syntymäpäiväonnittelusta. Onnittelemme.
"Pääministeri ei ole aina äreä." näin: Sanomanetti
torstaina 26. huhtikuuta 2001 "Mutta
nyt pitää katsoa eteenpäin." ... " Hallituksella
täytyy olla toimintakykyä - riippuen siitä miten
suhdannetilanne kehittyy - tarvittaessa tukea kasvua ja työllisyyttä."
(Helsingin Sanomat 2001-04-22). Tällaisenkin
lausuman saa lukea Helsingin
Sanomien syntymäpäiväonnittelusta 60-vuotiaalle
Paavo Lipposelle. Lehden
omaksuman linjan mukaisesti "työttömyys"-sanaa
ei kirveelläkään turhaan mainita. Tässäkin
laajassa onnittelussa mitään ei kysytä tästä
tabusta ja Lipponen kuittaa asian näin vaatimattomasti. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com
|
