edell. seur. N:o 567
|
2006
|
Taidenäyttely Hannele
Tuominen. Suuntaa
Etsimässä, Pastelli ja -
öljyvärimaalauksia, 12.11 - 8.12.2006,
Laakson sairaala, TaideLaakson näyttelytila. Avoinna: joka päivä klo 7-22 Tervetuloa. Ajo-ohje. 3 vrk:n sääennuste Nettikalenteri |
Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy |
Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu) Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! |
Sanomanetti keskiviikko
2006-11-29. Kuva. "Kiven lämpöä". Suomalainen punainen ja harmaa graniitti lämmittää kulkijoita heinäkuussa. Helsinki lauantaina 2006-07-01. Pertti Manninen. Kuva. |
EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! |
World
weekly |
Keskiviikko
2006-11-29.
Wahlroos -
Pajunen
- Jääviys -
Maaryöstö -
Saddam - Fortum
- Geokatkentä - Huhtiniemi
- Opintotuki -
Pietilä
- Sävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY
- Mielenosoitus kuva
|
phuket.fi |
|
Wednesday November 29 2006 Pope tries to build bridges Pope refuses to apologise for remarks about Islam but pledges support for Turkey's EU ambitions on first visit to a Muslim country. US media breaks 'civil war' taboo American public opinion likely to be swayed as NBC News announces semantic defiance of White House. Guardian/ Wordlatest Picture galleries 24 hours in pictures Hunger kills one child every 5 secs Cartoon: Steve Bell on the Nato summit. C'mon guys! Guardian Unlimited |
Khiam-raportti |
Sanomanetti
keskiviikko 2006-11-28. Kuva. "Kiven lämpöä". Suomalainen punainen ja harmaa graniitti lämmittää kulkijoita heinäkuun päivänä. Helsinki lauantaina 2006-07-01. Pertti Manninen. Kuva. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu) Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! Sanomanetti maanantai 2006-11-27. Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Lue! Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi. Pääkirjoitus. Lue! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-26. Kuva. "Saanko olla tässä, meitä löytämässä." Matkalta palattua Jyväskylän aseman teräspöydälle unohtunut lehti Keskisuomalainen: "Juice on poissa. Juankoski hiljentyi taiteilijan muistolle. Juhani Juice Leskinen" Kuva: Pertti Manninen sunnuntaina 2006-11-26 klo 21.51. Kuva. Sanomanetti torstai 2006-11-23. Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). Lue! Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! - Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs! EU ja Nato voisivat olla ilman. HBL Debatt. Kärnvapen. Mikael Böök. 2006-11-23. Lue! - EU och Nato kan vara utan. Läs! Sanomanetti tiistai 2006-11-21. Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva. Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. "Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita." Stig Gustafsson.Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen. Läs! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-19. Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12. Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä, tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta ... Ravintola-arvio. Lue. Sanomanetti tiistai 2006-11-14. Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10. Kuva. Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999 elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja Aatos Erkko vuosi sitten. Pääkirjoitus. Lue! Isänpäivä-extra! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Lue! Sanomanetti lauantai 2006-11-11. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta. Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla. Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuvateksti. Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue! Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen. Lue! Sanomanetti torstai 2006-11-08 Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista: Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue! Sanomanetti tiistai 2006-11-07 Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Viimeiset pihlajanmarjat pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva! Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue! Sanomanetti maanantai 2006-11-06 Kuvat: Pertti Manninen. Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue! Vaikea kuva & Oikeuden voitto eli rehellisiin kansa. Lue! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-05 Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.se. Läs! -Lue! Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ... Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-11-01 Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä. "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä. Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue! Sanomanetti torstai 2006-10-26 Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa! Sanomanetti tiistai 2006-10-24 Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005. Sanomanetti maanantai 2006-10-23 Isonna kuva! Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen. Sanomanetti lauantai 2006-10-21 Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun, ...". Lue! "Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue! Sanomanetti maanantai 2006-10-16 "Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle! Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa perjantaina 2006-10-06. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue! Sanomanetti perjantai 2006-10-13 Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa. Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003' One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä. Pääkirjoitus. Sanomanetti perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen. Sanomanetti maanantai 2006-10-09 Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue! Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue! "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue! "Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. Iltalehti maanantai 2006-10-02. Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..." ltalehti. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä". Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan mies käy Heinäluoman kimppuun". Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. Lue! Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... " Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue! Pääkirjoitus.Suomi 2006. Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua." Lue! Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa? Lue! Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee. Lue! "Huikea mahdollisuus luovuudelle" Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Kuva. "Kiven lämpöä". Suomalainen punainen ja harmaa graniitti lämmittää kulkijoita heinäkuun päivänä. Helsinki lauantaina 2006-07-01. Pertti Manninen. Kuva. |
Sanomanetti keskiviikko 2006-11-28. Kuva. "Kiven lämpöä". Suomalainen punainen ja harmaa graniitti lämmittää kulkijoita heinäkuun päivänä. Helsinki lauantaina Helsingin Sanomat. Mielipide. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Keskiviikko 2006-11-29. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. "Perustuslain hyväksyminen nyt olisi, sen tietyistä hyvistä puolista huolimatta, virhe, jos lähtökohtana on toive suomalaisten odotuksia vastaavasta, entistä paremmasta Euroopasta." Eduskunta äänestänee nyt perjantaina 1.12. Euroopan unionin perustuslaillisesta sopimuksesta. Hyväksymistä on lähinnä perusteltu väitteillä, että perustuslaki lisää unionin tehokkuutta ja selkeyttää sen peruskirjaa. Taustalla vaikuttaa arvio, jonka mukaan on Suomen intressien mukaista pysyä unionin ytimessä. Hyväksymistä on julkisuudessa äänekkäimmin vastustettu kansallismielisin perustein. Useimmille suomalaiset kannat lienevät vieraita. Emme halua olla kaikessa mukana, minkä isot EU-maat meille sanelevat, sisällöstä riippumatta. Mutta emme myöskään samaistu niihin, jotka katsovat, että paluu entisaikojen itsenäisyyteen on mahdollista. Perustuslain hyväksyminen nyt olisi, sen tietyistä hyvistä puolista huolimatta, virhe, jos lähtökohtana on toive suomalaisten odotuksia vastaavasta, entistä paremmasta Euroopasta. Perustuslaillinen sopimus hylättiin viime vuonna Ranskassa ja Hollannissa kansanäänestyksen perusteella. Sopimus ei näin ollen tule koskaan astumaan voimaan. Euroopan unioni ei tässä tilanteessa tarvitse uusia hyväksymispäätöksiä. Nyt tarvitaan uusia aloitteita siitä, millä tavalla eurooppalaista yhteistyötä tulisi kehittää, jotta se voisi saada kansalaisten selvän, innokkaan tuen. Hyväksymispäätös haittaa, mutta ei edistä, Suomen luovaa panosta keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Neuvotteluissa EU:n perustuslaista Suomen hallitus ja eduskunta asettivat yksimielisesti tavoitteeksi, että maamme valta päättää hyvinvointipolitiikan perustasta säilyy uudistuksessa heikentymättömänä. Tavoitteella oli HS-Gallupin mukaan kansalaisten keskuudessa 90 prosentin tuki. Tavoitteeseen ei päästy. Perustuslaillinen sopimus syventää EU:n uusliberalistista perusluonnetta. Se laajentaa unionin sisämarkkinamääräysten ja kauppapolitiikan uusien valtuuksien kautta unionin toimivaltaa ja päätösvaltaa hyvinvointipolitiikan ydinalueilla. Unionin perustuslaillinen sopimus ei tuo ratkaisua unionin demokratiavajeeseen vaan päinvastoin pahentaa sitä. Sopimus ei edes tunnusta Suomen perustuslain pääperiaatetta, jonka mukaan julkinen valta on aina kansan valtaa. Se ei myöskään anna lakialoiteoikeutta kansan valitsemille edustajille eikä kansalaisille, sillä aloitemonopoli säilyy komission virkamiehillä. Sopimus ei avaa uusia näköaloja siitä, miten unioni voisi kantaa globaalia vastuutaan. Se päin vastoin sitoo unionin turvallisuuspolitiikassa varustelukierteeseen ja talouspolitiikassa kilpailu- ja kasvupakkoon. Näillä vanhanaikaisilla konsteilla unioin taantuminen varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen. Unionin perustuslain ensimmäisen artiklan mukaan se "ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa". Sanamuoto velvoittaa kansanäänestyksen järjestämiseen. Suomessa äänestystä ei ole järjestetty. On esitetty, että perustuslaillinen sopimus on niin laaja ja monimutkainen kokonaisuus, etteivät kansalaiset pysty arvioimaan sitä. Päätös on siksi parempi tehdä eduskunnassa. Harvemmin on huomattu, mitä siitä seuraa, jos tämä perustelu pitää paikkansa. Oikeusvaltiossa lain täytyy olla kansalaisten ymmärrettävissä. Kansalaisen voi muussa tapauksessa olla perin vaikea tuntea oikeutensa, noudattaa lakia tai osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Perustuslaki on laeista tärkein ja juuri sen ymmärrettävyys on siksi oikeusvaltion perusedellytys. Jos siis on totta, että unionille ehdotettua perustuslakia on niin vaikea ymmärtää, ettei siitä pidä järjestää kansanäänestystä, tästä näyttää seuraavan, että se olisi eduskunnassa hylättävä. Hylkäämisen tuloksena meille Suomessa avautuisi erinomainen tilaisuus osallistua aloitteellisesti keskusteluun kansanvaltaisesta, sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ja ympäristön kannalta vastuullisesta Euroopasta. Thomas Wallgren filosofian dosentti yliopistonlehtori Helsinki. Kuva: EU:n jäsenvaltioiden lippuja Euroopan parlamentin edustalla Strasbourgissa. Linkki pääuutissivulta: Mielipide EU:n perustuslain hyväksyminen olisi virhe. Thomas Wallgren. Helsingin Sanomat. Mielipide. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Keskiviikko 2006-11-29. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Vuonna 2001. http://www.sanomanetti.fi/2001/04/26/paakirjoitus.htm Pääkirjoitus. Eurooppalainen Paavo Lipponen. "Paavo Lipposta kiinnostaa enemmän olla eurooppalainen kuin askarrella kotimaisten paskamaisuuksien parissa. Vasta historia tulee kertomaan, asettiko hän kykynsä ja kapasiteettinsa oikein." http://www.sanomanetti.fi/2001/04/26/paakirjoitus.htm Vuonna 2002. http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm Suomen perustuslaki pilkattavana Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla. Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan. Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. sanomanetti.fi. Opintolaina ainoa vaihtoehto? Köyhä opiskelija ei yllätä. http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm Vuonna 2003. http://www.sanomanetti.fi/2003/10/30/paakirjoitus.htm 30.10.2003. Työtä kaikille. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomille näytti olevan liikaa pastori Sipiläisen esittämä mielipide siitä, että työttömyysturvan kiristyminen vaarantaa ihmisoikeuksia. Piilottaessaan mielipiteen toisen jutun hännille, lehti käyttää ilmaisua työttömien ihmisoikeuksien asiantuntijaryhmä on kritisoinut "työttömien pakkotyöllistämistä". Torstaina 30.10. 2003. Pertti Manninen, sanomanetti.fi. http://www.sanomanetti.fi/2003/10/30/paakirjoitus.htm Vuonna 2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/01/08/muutlehdet.htm EU-perustuslaki valmis vasta vuoden kuluttua. Kansan Uutiset. (Kuva). http://www.sanomanetti.fi/2004/01/08/muutlehdet.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/suurivaalikeskustelu.htm Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Riikka Uosukaisen ja Risto Makkosen tentissä suorassa lähetyksessä Ruoholahdesta, Helsingin sydämestä. TV1 torstaina 10.06.2004 klo 21.05.... ... Vanhanen ... tähän mennessä ei ole löytynyt yhteisymmärrystä ja ja ratkaisu jää sitten ensiviikolle huippukokoukseen Uosukainen teidän ehdokkaanne entinen puheenjohtaja ja pääministeri Anneli Jäätteenmäki arvostelee tänään rajusti suomenmaassa teidän puoluelehdessänne puheenjohtaja Lipposta ja sanoo että koko Suomi on ikään kuin valjastettu yhden miehen urasuunnitteluun ja Siimes (?) ei ole Uosukainen ja arvostelee myös Lipposta keskustan vä vähättelystä tässä vaalikeskustelussa turha tulla lakki kourassa pyytämään tukea keskustaryhmältä kun on ensin tölvitty ja vähätelty ryhmän merkitystä hän kirjoittaa näin oletteko te pääehdokkaanne kanssa samaa mieltä joku ... Vanhanen meillä meillä on kakskymmentä ehdokasta kaikki ovat pää pääehdokkaita olen kuvannut sen kannan joka minulla on ja joka on Suomen hallituksella on Uosukainen se siitä Makkonen puheenjohtaja Lipponen onko teidän mielestä tässä kytketty nyt väärät asiat yhteen Lipponen minä kuuntelen pääministeriä ja keskustan puheenjohtajaa Uosukainen Soininvaaralle kommentti Soininvaara haluan vaan sanoa että yksi vihreiden alku alkuaikojen poliittisista slouganeista on se että oli kuului että henkilökohtainen on poliittista mutta en toivo toivoisi että sitä tulkittaisiin tuolla tavalla Makkonen tässä viimeaikaisessa keskustelussa on otsikoihin noussut myös mahdollinen kansanäänestys uudesta perustuslaista puheenjohtaja Vanhanen te olette sanonut että kansanäänestystä harkitaan jos tulee merkittäviä muutoksia siihen perustuslakiehdotukseen joka tällä hetkellä on mikä näköpiirissä olevista asioista perustuslaissa voisi olla niin ratkaiseva että Suomessa täytyisi harkita kansanäänestystä Vanhanen en ole verrannut niitä muutoksia tähän esillä olevaan versioon vaan jos unionin luonne muuttuu perusluonne muuttuu olennaisesti siitä mihin me aikanaan liityimme Uosukainen mitä se voisi tarkoittaa Vanhanen jos esimerkiksi jäsenvaltioiden ja unionin välisissä toimivaltasuhteissa valta siirtyisi olennaisesti suuntaan tai toiseen se saattaisi olla tällainen tyypillinen esimerkki esimerkiksi jos vero verotuksessa siirrettäisiin merkittävästi valtaa unionille se olisi tämän tämän tyyppinen Uosukainen Siimes joku minulle tästä lyhyt... Siimes ensinnäkin haluaisin nyt muistuttaa että kyllä tää kysymys tään kansanäänestyksen järjestämisestä on ensisijaisesti arvokysymys että jos EU on demokraattinen niin on aivan hyvä että sen perustuslaistakin päätetään demokraattisesti ja haetaan sille oikea tuki kansalta koska mielestäni se tuki on mahdollista saada mutta toinen kysymys sitten kyllä tää keskustelu että muuttuuko EU:n luonne vai ei perustuslain myötä se on ensinnäkin täyttä hepreaa ihmisille ja se on toisekseen luultavasti täyttä hepreaa myös juristeille koska meidän suomalaisten tapa tulkita lakeja on hyvin kirjaimellinen ja toisaalta EU-oikeudellinen lähestymistapa on se että pykäliä aina venytetään että miten niitä voidaankaan tulkita ja ei me varmaan tähän asiaan mitään lopullista ratkasua saada luonteen muuttumisesta ennen kun kymmenen kahdenkymmenen vuoden kuluttua ja se perustuslain hyväksymisprosessi täytyy kuitenkin olla tässä ajassa ja nyt eli siksi pidän tätä ensisijaisesti arvokysymyksenä Makkonen tässä oli Kalliksella ja Soinilla samasta asiasta Kallis joo en mä nyt jatku tai taas haluais niinku korjata tai sitä mitä aikasemmin on on sanottu mutta kyllähän jokainen tämän pöydän ympärillä tietää että ei se lopullinen perustuslaki tule paljon poikkeamaan siitä mikä nyt on konventti esittänyt Uosukainen no miksi puheenjohtaja Vanhanen ottaa esille tämän ... Kallis ei ei no hän hän minä en minä en tiedä minkä takia hän ottaa sen esille mutta minä olen aivan vakuuttunut siitä että puheenjohtaja Vanhanen tietää ettei se paljon paljon siitä tule muuttumaan voi jonkin verran muuttua mutt ei paljon ja näin ollen niin kyllä mei meidän tulisi olla niin rehellisiä ja sanoa että mikä on meidän kantamme olemmeko me kansanäänestyksen kannalla vai emmekö me kyll se on turha niinku niinku sanottu ettemme tiedä sen sisältöä Uosukainen osittain Kalliksen päälle tähän me sallimme kommentin puheenjohtaja Vanhaselle joo olkaa hyvä puheenjohtaja Vanhanen Vanhanen e toki konventin ehdotus tiedetään mikä se on siihen noin sadalle sivulle on HVK aikana saatu neuvoteltua muutoksia ja minusta on hyvä sitten kun koko tulos tulee arvioitavaksi niin sen jälkeen arvioida har rauhassa myös tämä pää kansallinen päätöksentekomenettely me olemme Nizzan ja Amster Amsterdamin vastaavat sopimusmuutokset ratifioineet eduskunnassa niissäkin tapahtui muutoksia aika merkittäviäkin muutoksia minusta on syytä katsoa rauhassa sellainen päätöksentekotapa joka ihmisistä tuntuu myös oikeutetulta tämän sopimuksen arvoon arvoon nähden ja meillä on hyvää aikaa kesän ja syksyn mittaan tämä päätöksentekotapa etsiä yhdessä Uosukainen mutta tässä Kallis sanoi että voisi kyllä sanoa sen kannattaako ... vai ei Vanhanen osittain päälle olen olen sanonut että jos tämä tällä hetkellä ikään kuin pöydällä oleva versio toteutuu minusta unionin luonne ei muutu eikä tarvita kansanäänestystä olen sanonut sen selvästi mutta joku puheenjohtaja Vanhanen kun tästä käydään keskustelua niin minusta on sitt hyvä käydä aikanaan se keskustelu todella kunnolla ja katsoa jos väitetään että se luonne olennaisesti muuttuu siitä mihin me kymmenen vuotta sitten liityimme niin myös sitten esitetään mistä mihin tämä perustuu nyt uusi sopimus kokoaa vanhat neljä sopimusta yhteen toimivallan jakoa muuttamatta se selkeyttää päätöksentekojärjestelmää siitä tulee minusta selvästi parempi sopimus Kallis olemme samaa mieltä Vanhanen ja ... Makkonen nyt oli Soinille vielä ja ja Lipposelle tästä Soini niin tää on kyllä mielenkiintoista mä olin alkuviikosta Englannissa ja luin Deili Meilin pääkirjoitusta ja siellä sanottiin että se muuttaa olennaisesti tota tätä nykytilannetta se korvaa aiemmat perussopimukset se on kansallisen lainsäädännön yläpuolella se tekee unionista oikeushenkilön ja tuomioistuinten määrä valta kasvaa EU:ssa se on aivan ratkaseva muutos ja kyllä minä luotan Suomen kansaan että se on tästä kelvollinen äänestään ja sitä parempihan se olis että puolueet kaikki me puheenjohtajat joutusivat selittään kansalle mistä tässä on kysymys koska eduskunnassa me tiedämme että hallituspuolueiden jokainen kansanedustaja kannatta tätä perustuslakia oli sen sisältö mikä hyvänsä sen pitää ryhmäkuri huolen Uosukainen Lipponen Lipponen minusta pääministerin järkeily on tässä aivan aivan oikea eli me olemme aikanaan järjestäneet kansanäänestyksen liittymisestä Euroopan unioniin ja nyt on kysymys siitä onko tämä erilainen unioni joka tässä sopimuksessa syntyy puhutaan perustuslaista mutta se on tällainen vain sanonta joka ei ole sama ei vastaa sitä mitä me tarkotamme kotimaassa perustuslailla että tässä on todellakin koottu sopimukset yhteen ja yksinkertaistettu joku ei ole... Lipponen mutta unionin luonne ei muutu tässä on hieman sellaisia elementtejä jotka menevät niin kun syvemmän integraation suuntaan mutta on myös toista eli esimerkiksi parlamenttien asemaa tässä vahvistetaan eli unionin luonne ei todellakaan joku ei Lipponen siis näillä tiedoilla tule muuttumaan ja ja silloin minun johtopäätökseni on sama kuin pääministerin että ei ei tarvita kansanäänestystä ... Soini välihuuto olemmeko samassa unionissa kuin Britannia Uosukainen eli tästä mennään Katainen Siimes Soininvaara ja Enestam vielä kommentit Katainen (epäselvä) pääministeri on esittänyt aivan oikein mielestäni kutsun myös oppositiolle keskustelemaan siitä muuttuuko unionin perusluonne oleellisella tavalla kokoomus ottaa tämän kutsun ihan mielellään vastaan ja toivotaan että voitaisiin siinä keskustelussa käydä myös vakavampaa keskustelua ylipäänsä suomen EU politiikan linjasta näillä näkymin näyttää että unionin perusluonne ei tule muuttumaan niin radikaalilla tavalla että olis tarvetta järjestää kansanäänestystä eli uusi perussopimus voidaan aivan hyvin hyväksyä eduskunnassa mikäli jotakin dramaattista ei ei tässä seuraavien kuukausien aikana synny johon en usko Uosukainen Siimes Siimes no niinku mä sanoin keskustelu siitä että muuttuuko unionin luonne vai ei niin on kansalaisten korvissa hepreaa ja me saamme siihen vastauksen vasta parinkymmenen vuoden kuluttua mutta olennaista on nyt se että kansalaisille on epäselvää mikä on EU:n luonne tänään ja mielestäni tämä on yksi hyvä syy järjestää se kansanäänestys siis nythän alhainen äänestysprosentti todennäköisesti johtuu siitä että ihmiset kokevat että he eivät ymmärrä heitä ei kiinnosta he eivät osaa EU asioita eikö meidän pitäisi demokratiasta kantaa vastuuta ja pyrkiä kertomaan joku ... ei ole kannatusta koko... Siimes ihmisille EU:n luonteesta ja kansanäänestys olisi mielestäni erittäin hyvä tapa tehdä se eihän siinä ole kysymys jäsenyydestä tai ulos vaan nimenomaan siitä että EU tuotaisiin ymmärrettävämmäksi ihmisille jolloin ihmisten halukkuus myös osallistua poliittisesti Eurooppa politiikkaan varmasti kasvaisi Uosukainen Soininvaara Soininvaara on aika erikoista että aika monessa maassa nyt kuitenkin järjestetään tästä asiasta kansanäänestys ainakin näiden maiden mielestä se muuttuu niin paljon Soini (?) juuri niin Soininvaara mä olen tässä monen keskustelijan kanssa samaa mieltä että yksi vaara täss meidän Eurooppa politiikassa on se että tämä koko EU etääntyy ja koko sitä koskeva kielenkäyttö etääntyy kansalaisista niin kauaks ettei kukaan oikein ymmärrä mistä puhutaan kansanäänestys olisi hyvä haaste poliitikoille puhua asiasta selkokielellä samalla olen sitä mieltä että se sopimus sinänsä pitää hyväksyä jossain vaiheessa ehkä päädymme EU:ssa myös semmoiseen että alamme tehdä EU laajuisia kansanäänestyksiä koska tietysti semmoinen tilanne että 25:stä maasta 24 hyväksyy ja yks hylkää niin ei tietysti oo kauheen hyvä Uosukainen Enestam tarvitaanko kansanäänestystä uudesta perustuslaista Enestam meillä on suomessa toimiva edustuksellinen demokratia eikä meillä ole kansanäänestysperinnettä minusta silloin pitää tarkkaan harkita öö onko syytä ei riitä minusta että asia on vaikea tai tai arka vaan ne kaksi kertaa jolloin on äänestetty öö järjestetty toimivat minusta hyvinä esimerkkinä viinan myynnin vapauttaminen koskettaa meitä kaikkea ja EU:n jäsenyydestä todellakin valtaa siirrettiin tässä minusta ei ole siitä öö kysymys mutta yksi asia tietenkin mietityttää ja joka olisi kansanäänestyksen puolesta puhuva ja se on se että sillä tavalla tietenkin tietoja öö pystyttäisiin levittämään kysymys on kuitenkin onko se riittävä syy jos sillä tiellä mennään niin tämä ei tietenkään sitten ole ainoa asia vaan sillon ollaan pian Sveitsin tilanteessa jossa on koko ajan vaalit Uosukainen tässä kävi ilmi että hallituspuolueissa ei tätä kansanäänestystä pidetä todennäkösenä ja oppositiosta sitten löytyy nämä kansanäänestyksen kannattajat Kallikselle vielä lyhyesti ja sitten mennään muihin asioihin Kallis jos tästä yrittää jonkun johtopäätöksen vetää niin öö joutuu toteamaan että mitään kansanäänestystä ei järjestetä kun kolme suurinta puoluetta on sitä mieltä että unionin luonne ei muutu ja sen takia ei tarvitse järjestää mutta kyllä tosiasia on se että aina kun kansanäänestyksiä järjestetään niin kyllä tieto lisääntyy ja hyvä esimerkki siitä on Ruotsissa järjestetty kansanäänestys emusta kyllä kansa ymmärsi mistä on kysymys ja ne äänesti tulos ei ollut toivottava hallituspuolueiden hallituspuolueen kannalta ee ja ja aina kun kansanäänestyksiä järjestetään niin kyllä tietomäärä kasvaa tämä ei tarkoita sitä että kaikista asioista niinku Enestam antoi ymmärtää pitäisi järjestää että joutuisimme Sveitsin Sveitsin öö tilanteeseen joku ... Uosukainen Kiitos Kallis ne ovat ihan ihan Lipponen edellisen päälle puheenjohtaja ... Uosukainen kiitos Lipponen saanko kuitenkin sanoa että että emmehän mekään ole sitä mieltä että ei koskaan voi järjestää kansanäänestystä mutta hyvät kollegat täytyy vähän miettiä milloin kansaa vaivataan uurnille eihän kansaa sitä varten voi vaivata että me esitelmöisimme heille EU:sta joku päällekkäin hym Soini päällekkäin Britanniassa ... Vanhanen päällekkäin tässä keskustelussa... Siimes päällekkäin mistä me tie... Vanhanen keskustelussa ei ole tullut yhtään sellaista uuteen perussopimukseen liittyvää sisältökysymystä joilla sitä olis perusteltu tätä kansanäänestystä Soini tulihan niitä vaikka neljä tuhatta Makkonen vaikka vaikka kansanäänestys jää nyt auki vielä niin vaalit ovat joka tapauksessa tulossa nämä vaalit ovat hyvin osoittaneet sen että kansalaiset eivät ole selvillä siitä mistä Euroopan unionissa päätetään tai Euroopan parlamentissa päätetään keskeisessä roolissa tässä ovat ovat olleet tietysti tulevat mepit tai eurokansanedustajat heidän kampanjointi on ollut hyvin tällaista henkilökeskeistä ja teemat ovat tulleet heidän kauttaan me kävimme katsomassa kahta EU parlamentaarikkoa jotka omissa maissaan ovat nousseet vaikuttavaan asemaan ja he kertovat kuinka sen tämä tehdään tämä nousu ... Suuri vaalikeskustelu. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Riikka Uosukaisen ja Risto Makkosen tentissä suorassa lähetyksessä Ruoholahdesta, Helsingin sydämestä. TV1 torstaina 10.06.2004 klo 21.05. Experience the Reality. Kuva Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/suurivaalikeskustelu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksesta.htm Puheenjohtaja Matti Vanhanen haastattelussa sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. Experience the Reality. Kuva Pertti Manninen. toimittaja pääministeri puheenjohtaja Vanhanen miltä tulos ensi näkemältä näyttää Vanhanen no hyvältä saimme selvän vaalivoiton ainakin pari prosenttiyksikköä lisää vii viimekertaan silloin olimme oppositiossa nyt hallituksessa ja tässä suhteessa olen erittäin tyytyväinen ja neljä paikka kun koko maan paikat väheni kahdella se on vaalivoitto että olen hyvin helpottunut tästä tuloksesta toimittaja Anneli Jäätteenmäki näyttää saaneen valtaisan äänivyöryn miten tulkitsette hänen tulostaan Vanhanen no hän oli meidän kärkiehdokkaamme ja ja se oli vahva luottamus myös hänelle ja selvästikin keskustalaiset halusivat korjata sen viime kerran jolloinka meiltä tuli neljä miestä euro europarlamenttiin nyt meni reippaasti nainen läpi toimittaja miltä parlamenttiryhmän kokoonpano kokonaisuudessaan näyttää keskustan osalta? Vanhanen no se uudistui... Puheenjohtaja Matti Vanhanen haastattelussa sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksesta.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksestalipponen.htm Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen vastaa toimittajien kysymyksiin sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. Experience the Reality. Kuva Pertti Manninen. tv-toimittaja puheenjohtaja Lipponen on parhaillaan radion haastattelussa mutta mennään mukaan kuuntelemaan radiotoimittaja puolueet eivät puhu niistä asioista jotka ihmisiä kiinnostavat jotka ovat ihmisiä lähellä vaan puhutaan tuommoisista ylätason asioista esimerkiksi siitä kenestä on tulossa komission puheenjohtaja Lipponen no näihin asioihin täytyy palata sitten kiitoksia tv-toimittaja puheenjohtaja Lipponen kolme paikkaa näyttäisi tämä tulos joka on miltei lopullinen oliko tämä teille pettymys Lipponen no ensinnäkin täytyy olla erittäin tyytyväinen siihen että nousi näin korkealle me näytämme muulle Euroopalle ... ... tv-toimittaja valtakunnan ääniharavaksi näyttää nousseen Anneli Jäätteenmäki minkälainen järkytys se teille oli? Lipponen keskusta sai neljä paikkaa ja onnittelen heidän edustajiaan ja keskustaa tästä tuloksesta siellä on mielenkiintoisia tuloksia muutenkin muun muassa Alexander Stubb joka joka oli minun läheinen työtoverini ja avusti minua tärkeissä vaiheissa kun olin pääministerinä tämä on syytä panna myös ilolla merkille asiantuntemusta arvostetaan tv-toimittaja jos katsotaan tätä suomalaisten europarlamentaarikkojen listaa kokonaisuudessaan ... Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen vastaa toimittajien kysymyksiin sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksestalipponen.htm |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/valresultatet.htm Torstaina 17.06.2004. Muut lehdet. Valresultatet skakar EU-ledarna. Knappt 45,4 procent av medborgarna tog sig till valurnorna. Storbritanniens utrikesminister Jack Straw - här i ett korridorsnack med sin finländska kollega Erkki Tuomioja - anser att valresultatet är ett tydligt budskap om att väljarna vill ha ett EU som bättre tillvaratar deras intressen. Dagens Nyheter. Tisdag 15 Juni 2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/valresultatet.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/06/24/etusivu.htm Lippossanomat Torstaina 01.07.2004. Oikeastaan teatterisanomat, lajina farssi. Minkälaisina pölöinä lehdistö pitää kansalaisia, kun uskottelee, että komisario-nimityksessä olisi jotain kilvoiteltavaa. Sen jälkeen kun surullisen hahmon ritari Erkki Liikanen nimitettiin Suomen pankin pääjohtajaksi, on aivan turhaa kenenkään astua klovnin rooliin ja puhua vakuuttavalla kaksirintaäänellä, siis Sinikka Mönkäreen, että olen ollut yhdeksän vuotta ministerinä ja hoitanut sitä sun tätä. Kas kun ei maininnut Partek-kauppaa. Pääministeri Matti Vanhanen päättää ja sillä hyvä! Lue lisää joskus! http://www.sanomanetti.fi/2004/06/24/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/07/15/etusivu.htm JUILLET 14 2004 Presidentti Jacques Chirac on tulossa kahdessa mustassa autossa seurueineen 28 moottoripyöräpoliisin auran ympäröimänä Champs Elyséetä pitkin vilkuttaen kansalaisille kätensä auton ikkunasta ulos työntäen.Tunnelman kuvannut suoraan Pariisista Pertti Manninen, sanomanetti.fi. Lue lisää! "J. Chirac a annoncé mercredi au cors de son traditionnel entretien du 14 juillet que les Francais se prononceraient en 2005 par référendum sur la ratification de la Constitution européenne. Torstaina 15.07.2004. Ranska järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. "Perustuslaki koskee ranskalaisia suoraan, joten he saavat kertoa mielipiteensä suoraan." Presidentti Jacques Chirac Ranskan kansallispäivänä 14. heinäkuuta. http://www.sanomanetti.fi/2004/07/15/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/alexstubb.htm Pääkirjoitus. Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 22.07.2004. Stubb & Constitution EU-asiantuntija Alex Stubb (entinen Alexander Stubb) on ruvennut käyttämään EU:n jäsenvaltioissa hyväksymisen vaatimasta perustuslaista nimitystä perustuslaillinen sopimus. Vielä ennen EU-parlamentin vaaleja suuressa vaalikeskustelussa kaikki puoluejohtajat käyttivät termiä perustuslaki. Helsingin Sanomat kuitenkin rupesi pääkirjoituksessaan, päätoimittaja on Janne Virkkunen, käyttämään termiä perustuslaillinen sopimus ja kuuliaiset puoluejohtajat, niin pääministeri Matti Vanhanen kuin Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käyttivät jo vaalivalvojaisissa sujuvasti vielä lyhyempää ja vähättelevämpää termiä perussopimus! Jonkun aikaa kesti ennen kuin käsky meni perille Helsingin Sanomissakin, koska toimittajat aika pitkään käyttivät perustuslaki-termiä, kovapäisimmät ehkä vieläkin! EU-vaaleissa ammatikseen EU-asiantuntija ilmoittanut europarlamentaarikko, nykyisin siis nimeltään Alex Stubb on saanut nyt oman mainoskolumnipalstansa SanomaWSOY-konsernin lehdessä Ilta-Sanomat, nimeltään Stubb. Siinä hän eilen keskiviikkona 21.07.2004 laskettelee seuraavaa otsikon EU ei voi jäädä tuleen makaamaan alla, muun muassa: "Ensinnäkin perustuslaillinen sopimus pitää hyväksyä jokaisessa EU-maassa." . " Vaikka uusi perustuslaillinen sopimus ajautuisi vastatuuleen, ei kannata aliarvioida unionin kykyä selviytyä kriiseistä." Tämä laajalla ja hyvällä kielitaidollaan rehvasteleva europarlamentaarikko ei osaa siis suomen kieltä, koska kääntää sanan väärin suomenkielelle. Iso-Britanniassa käytetään termiä: Constitution. Constitution 2 a the body of fundamental principles or established precedents according to which a State or other organization is acknowledged to be governed. (The Concise Oxford dictionary of current English. Eighth edition 1990). Toinen mahdollisuus on tietenkin se, että saadessaan palstan hänen täytyy alistua SanomaWSOY:ssä keksittyyn diminutiiviseen nimeen. Kolmas on tietenkin se, että hän on sen itse keksinyt suuressa asiantuntemuksessaan ja tarkoituksenmukaisuudessaan. Näin meitä nyt sopimuksetetaan! Stubb & Constitution. Pääkirjoitus. Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 22.07.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/alexstubb.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/keijokorhonen.htm Muut lehdet. Keskisuomalainen tiistaina 20.07.2004. Keijo Korhonen: Herran kukkarossa. Missä Suomi sijaitsee? Ensimmäinen reaktioni: "Haetanneeko tuo mittään", sanoisi kainuulainen, liekö tuolla väliä missä tällainen pohjoisbaltilainen europrovinssi ja kenraalikuvernementti sijaitsee. Vastaus kysymykseen on pääasiassa kognitiivinen: missä Suomen koetaan sijaitsevan. Euro-Suomessa vallitsee identiteettikriisi. Samalla kansallinen suuntakriisi. Johdatusta ei löydy vakiintuneilta valtarakenteilta. Suomen pääpuolueet ovat - anteeksi sanonta - suoraan perseestä: kaikki saman eliitin yllä pitämää samaa Vallan Puoluetta. Eri tulkintoja. Meksikolainen kirjailija ja kosmopoliitti Carlos Fuentes pohti äskettäin (teoksessa "Los años con Laura Diaz") eri kansakuntien vastauksia kysymykseen, mitä heille merkitsee la patria (sana tarkoittaa espanjan kielessä yhtä aikaa isänmaata, kotimaata ja synnyinmaata): Amerikkalaiselle la patria on optimistinen hymni, englantilaiselle väsynyt pila, venäläiselle tunteellista kiihkoilevaa hulluutta, ranskalaiselle älykästä ironiaa, espanjalaiselle ja meksikolaiselle tuskallinen päähänpinttymä. Suomalaiselle kysymys on kaksitasoinen: Missä Suomi sijaitsee "sisään päin" eli osana suomalaisen minuutta, ja missä Suomi on ulkoisesti eli suhteessa maan fyysiseen ympäristöön. Sisään päin suomalaisen patria on utopinen kesäyön unelma, kymmentuhatvuotisen metsäläisen Impivaara. (Suomalaiset ovat aina olleet utopioihin luiskahtavaa kansaa siirtolais-utopisteistä ja korpikommunisteista AKS-seuraan ja euro-hurahtaneisiin saakka.) Suhteessa muihin on patrian hallitseva osa alemmuudentuntoista anteeksipyyntöä omasta olemassaolosta, antautumista viisaampien, vahvempien, parempien johtoon. Suomalaisen patria on siten eräs torpparimielen muoto. Kuten tuo pirullinen panslavisti Feodor Dostojevski totesi, suomalaiset eivät ole valtiota muodostava kansakunta, vaan ainesosa joko slaavien tai germaanien muodostamissa kansakunnissa. - 1917-1995 sattui 78 vuoden lipsahdus säännöstä, itsenäisyyden parenteesi. Siitä maksettiin uljaasti 1939-45. Nyt ollaan taas onnellisina isoisten sylissä. Sijainti vaikka missä. Ongelman "missä Suomi sijaitsee?" eksternaaliseen osaan on eri aikoina kehitelty erilaisia vastauksia: 1) syrjässä, kaukana, köyhänä - seurauksena pakoreaktiot: mm. pitää olla niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia että! Pitää olla luokan paras oppilas, Euroopan kovassa ytimessä... 2) eristettynä, saaressa, saarrettuna, etulinjassa - reaktio "Raja railona aukee edessä Aasia, Itä takana Länttä ja Eurooppaa varjelen vartija sitä! 3) etnisenä elementtinä: EU-eliittimme ja Brysselin byrokraatit ovat samalla linjalla Dostojevskin kanssa. 4) Baltiassa vai Pohjoismaissa: Talvisodan haaste otettiin vastaan pohjoismaisena kansakuntana, Eu-jäsenyyteen mentiin baltilaisena ja itäeurooppalaisena maana Venäjän uhkaa paeten. 5) omalla paikallaan, uniikkina: Pitkä kansallinen linja G.M. Sprengtportenista ja G.M. Armfeltista Paasikiveen ja Kekkoseen. Tämä linja kuljettiin loppuun 1994/95. Muille puskurimaata. Entäpä objektiivinen ongelma - miten muut näkevät Suomen? Jos kysyn tätä oppilaaltani University of Arizonassa, saan vastaan hämmästynyttä tuijotusta: Mikä Suomi? Missä? Historiallisesti Suomi on ollut ulkopuolisille vaihtomateriaalia, puskurimaata, harmaata vyöhykettä, lakmuspaperin tehtävässä. Mitä muuta voi odottaa maasta, jonka sijainti on noin 60-70 astetta p.l. ja asukasluku vieläkin vain viisi miljoonaa? Tarkastelen nykyistä tilannetta kahdelta tasolta. 1) Markkinataloudellisesti: EU ei ole tärkeä traditionaalisena eurooppalaisena suurvaltahankkeena (Saksan/Ranskan akseli, Charlemagne'ismi) vaan hyötypohjana eurooppalaisperäisille ylikansallisille korporaatioille. Globaalikapitalismin maaninen logiikka - mukaan luettuina keskittyminen, oligopolit, valtioiden vääristämät epätäydelliset markkinat, heikompien (sekä omien jäsenmaiden että kehitysmaiden) riisto, maailmanlaajuiset markkinat + tuotanto + pääomat + työvoima + management (esimerkkinä Nokia), uusi maantieteellinen luokkajako ydinalueet vs reuna-alueet, vapaan kaupan palvonta, uudet etuoikeutetut luokat (teollisuusjohto, kansainväliset byrokratiat, työvoimaeliitti eli symbolianalyytikot) - on luonut Talouden Uuden Maailmanjärjestyksen. Marxismi on kuollut, mutta monet Karl Marxin oivallukset ovat aina vain elinkelpoisia. T.U.M. hyödyntää perinnäisiä valtioita, mutta välttää vastuita, jotka valtioiden on kannettava (mm. terveys- ja sosiaalikulut). Tämä on osa valtiojärjestelmän romuttumisprosessia. Euroopan T.U.M:ssä Suomi on materiaalia, on reuna- ja syrjämaa. Suomi siis raataa, tuottaa ja vie epätoivoisesti dumppaushintoihin (huom. kauppa- ja vaihtotaseen kehitys: kukaan ei investoi Suomeen); on toissijainen markkina-alue, tuottaa hieman metsävaroja ja symboli-analyytikkoja. Maa hoidetaan onnistuneesti kotimaisella nöyrä-eliitillä, jonka edut yhtyvät euro-korporaatioiden ja Brysselin byrokratian johdon kollektiivietuihin. Siivellä mennään. 2) Geopoliittisesti: A) Hegemoniavaltion kannalta: USA tuottaa kansainvälisiä ilmaishyödykkeitä, myös Suomelle. Suomi on menettänyt post-SNTL-tilanteessa ja EU:n jäsenenä koko kiinnostavuutensa - hyvä! Olemme siivellä: saamme edut, mutta vältämme vaarat. Esim. terrorismivaara-humpuukin. Meihin ei yksikään järkevä "terroristi" tuhlaa vähäisiä resurssejaan. Mainiota! B) Suomi ympäristönsä ronttivaltioiden (rogue states) kannalta: Kysymys on Paasikiven kohtalonkolmiosta Tukholma - Moskova - Berliini. Ruotsi ei ole ollut ronttivaltio 1600-luvun jälkeen. Historia kertoo, että suurvalta ja pienempikin on taipuvainen hyökkäyspolitiikkaan kun hallituksen käytettävissä on kurinalainen tai alistettu, huonosti koulutettu tai kansallisvihainen väestö, jonka rakenne on nuori. Aggressiovoiman ydin: runsaasti 18-22-vuotiaita nuoria miehiä. Tärkein sosiaalitiede on demografia. Se kertoo meille suloista sanomaa: Saksan naisten fertiliteettiluku on 1,3, Venäjän 1,1. Saksan väestöstä on alle 15-vuotiaita 15 %, Venäjän 18 % (tämä luku johtaa hieman harhaan, koska väestön odotettavissa oleva elinikä on Venäjällä järkyttävän alhainen.) Saksa on siten ensimmäistä kertaa sitten Bismarckin ja Venäjä ensimmäistä kertaa sitten Iivana Tuikean "Julman" kyvytön hyökkäyspolitiikkaan. Ei vain määrä vaan myös laatu. Ei vain sotilaiden määrät, vaan myös laatu: kehittyvä modernismi, lisääntyvä hedonismi ja kansalaisen omien oikeuksien arvostaminen, parantuva koulutustaso, lisääntyvät ylikansalliset yhteydet, nuorten mahdollisuudet sijoittua yhteiskunnassa muutenkin kuin väkivaltakoneistojen palvelukseen - tekevät hyökkäyspolitiikan vaikeaksi. Se näkyy nyt Saksassa: Washington vaikertaa jo saksalaisen militarismin puutetta... Asenne "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä" huvittaa ja pelottaa nykynuoria. Itse asiassa perinteiset ronttivaltiot Saksa ja Venäjä turvaavat puskureina Suomea eräitä uusia paineita vastaan. Summa summarum: Taloudellisesti Suomi sijaitsee EU-herrain kukkarossa, geopoliittisesti Suomi nyt vihdoinkin sijaitsee Herran kukkarossa. Yksinkertaisesti: kukaan ei meitä nyt uhkaa ja myös uhkapotentiaali on romahtanut. Miten suloista onkaan olla vapaamatkustaja. Miten hyvä onkaan pysyä puolueettomana kiistoissa ja selkkauksissa, jotka eivät meidän etujamme kosketa. Miten nautinnollista onkaan olla näillä leveys- ja pituusasteilla pieni eli reilusti alle 1 promillea maailman ihmisistä. "Kell onni on, hän onnen kätkeköön Kell aarre on, hän aarteen peittäköön Ja olkoon onnellinen onnestaan Ja rikas riemustansa yksin vaan! Nyt ei tarvita Natoa eikä EU:n Blitzkrieg-joukkoja eikä helikopteri-militarismia. Nyt tarvitaan järkeä ja itsekkyyttä. "Tuntemattoman" Lahtinen totesi: "Se yksi kahjo sieltä Saksasta lähtee liikkeelle, ja meidän nilkit seuraavat perässä." Mutta Lahtinen ei tuntenut Euroopan unionia. Suomen turvallisuuspoliittinen ongelma on nyt, miten pitää kurissa meidän nilkit, jotka hinkuavat mukaan Euroopan hiekkalaatikolle. Ja eiköhän se ongelma ratkea demokratian keinoin. Teksti on lyhennelmä esitelmästä, jonka Keijo Korhonen piti Jyväskylän Kesän ja Kauko Sorjosen säätiön tilaisuudessa 6.7. Korhonen on kansainvälisen politiikan professori Arizonan yliopistossa Yhdysvalloissa. Experience the Reality. Kuva: Pertti Manninen http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/keijokorhonen.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/05/etusivu.htm Torstaina 05.08.2004. Pääkirjoitus. Sopimus vai laki? Poliitikot pyörivät kansanäänestysasian ympärillä. Helsingin Sanomat käyttää pääkirjoituksessaan eilen keskiviikkona nimitystä: perustuslaillinen sopimus ja tänään torstaina lehti julkaisee pääkirjoituksensa vieressä näkyvällä paikalla ylhäällä Terhi Kiiskisen vieraskynä-artikkelin: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Lehti on aivan sekaisin. Voisi nyt päättää kumpaa termiä käytetään. Onko mahdollisessa kansanäänestyksessä tarkoitus äänestää EU:n perustuslaista vai siitä, että sovitaan siitä, että sovitaan tai mahdollisesti hyväksytään joku sopimus tai joku laki tai joku perustuslaki tai joku... Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 05.08.2004. "Experience the Reality". Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/05/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/loperonsanomathelsingin.htm Torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus. Löperön Sanomat. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunilan työttömyyttä käsittelevän kirjoituksen otsikoiden pääväite ja saman tien koko kirjoitus osoittautui lörinäksi. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin joutui antamaan siitä tiedotteen jo julkaisupäivänä ja oikomaan syntyneitä väärinkäsityksiä. Kirjoituksen julkaissut Helsingin Sanomat korjasi asian seuraavana päivänä saavuttaen ilmeisesti korjausten Suomen ennätyksen korjauksen huomattavuudessa ottaen huomioon asian tärkeyden ja kuinka se koskettaa kipeästi satoja tuhansia suomalaisia suoraan ja miljoonia, joille oikea tieto olisi tarpeellista muodostaessaan käsitystä suomalaisesta todellisuudesta. Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/loperonsanomathelsingin.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm Torstaina 12.08.2004. Matti Vanhanen ennen kohua. Katkelma Seuran kirjoituksesta: Hannu Toivonen: Politiikan kuolema. Seura 13.08.2004. (Jakelussa päivää aikaisemmin.) Teksti Hannu Toivonen "Politiikan kuolema. Pääministeri Matti Vanhasen suosioluvut kansangallupeissa ovat niin suuria, että jopa Vanhanen pitää niitä epänormaaleina. Mutta mihin mittausten 85 prosentin lukemat perustuvat? Vai perustuvatko ne mihinkään? Matti Vanhanen on ollut pääministerinä runsaan vuoden. Keskustalaisen puoluetoverinsa, Anneli Jäätteenmäen katastrofaalisten pääministerikuukausien jälkeen Vanhanen nousi hallituksen johtoon kuin vahingossa ja myös omien suunnitelmiensa vastaisesti. Tekojensa valossa ei yhden vuoden aikana ole tapahtunut kovin paljon sellaista, mikä suoraan selittäisi Vanhasen megasuosion. Hallituksen asettamat 100 000 uuden työpaikan tavoitteet vaalikaudella ovat jo nyt romuttuneet täysin, kuten demariministerit Antti Kalliomäki ja Tarja Filatov ovat kuuluvasti todistaneet. Kesäkuussa 2004 työpaikkojen määrä oli vuodessa jopa laskenut tuhannella. Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan. Vanhanen on sanonut ei oman puolueensa lupauksille opintotuen korotuksesta ja opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton nostamisesta. Samoin on käynyt eläkeläisten kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen kanssa, ja eläkkeiden indeksiä jopa kovennetaan alle 65-vuotiaille. Hurjimmin on käynyt keskustaministeri Liisa Hyssälän maalailemille kansaneläkkeiden 300 euron tasokorotuksille: todellisuudessa eläkeläiset saavat seitsemän euron lisän ja senkin vasta vuoden 2006 alusta." Seura 13.08.2004. (Jakelussa päivää aikaisemmin.) Teksti Hannu Toivonen Ensimmäiset kappaleet artikkelista, jossa myöhemmin Heikki Patomäki ja Esko Antola arvioivat Vanhasta ja hänen tekojaan. Iltalehden viime viikonvaihdenumerossa niitä ei Aarno Laitisen mukaan olekaan. "Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan." Hannu Toivonen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista. Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun. Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia. " ...Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi. Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä. ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla." Lea Karhu, HS. Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia. Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm sanomanetti.fi tiistaina 17.08.2004. Kuva: Pertti Manninen. Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. "Tämä vahvistaa sen, mitä havaitsin väitöskirjassanikin , että oligarkian sisällä on oligarkia. Kaksi kolme ihmistä on päättänyt asian, josta piti keskustella hallituksen sisällä ja eduskunnan kesken." Kansanedustaja Arja Alho oligarkian ilmoituksesta, että kansanäänestystä EU:n perustuslaista ei järjestetä. Oligarkia. sanomanetti.fi tiistaina 17.08.2004. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Keskusta tyytyy Vanhasen kielteiseen kansanäänestyskantaan. "Hänen tahtonsa on hallituksen tahto", totesi äänestystä puoltava Pekkarinen. Arto Astikainen Helsingin Sanomat Lahti. Päähallituspuolue keskusta on asettumassa puheenjohtajansa, pääministeri Matti Vanhasen kannalle, ettei EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta tarvita Suomessa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Keskustassa on paljon kansanäänestyksen kannattajia, mutta puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa käytettiin maanantaina vain pari puheenvuoroa. Kansanedustajat Katri Komi ja Markku Rossi asettuivat suoraan tukemaan Vanhasta. Kansanäänestystä julkisesti toivoneet ministeri Mauri Pekkarinen ja europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski esittelivät perusteensa mutteivät nostaneet aiheesta sen suurempaa meteliä. "Ymmärrän, että hänen tahtonsa on hallituksen tahto", kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen totesi hieman kyynisesti. ... Kuvateksti: Keskusta tuki puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa pääministeri Matti Vanhasen kantaa, ettei EU:n perustuslaista pidä järjestää kansanäänestystä. Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Alkuosa artikkelista sivulla A6, 6/8 palstaa ylhäällä, kuva 5 palstaa. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Lipponen ei kannata kansanäänestystä EU:n perustuslaista. Arja Alho arvostelee päätöksentekoa pienessä piirissä. Jouni Mölsä Helsingin Sanomat Oulu. Sdp:ssä on erimielisyyttä siitä, tulisiko EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta järjestää Suomessa neuvoa-antava kansanäänestys vai ei. Maanantaina alkaneessa Sdp:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa alustanut puolueen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kertasi kantansa, ettei kansanäänestystä ei pidä järjestää. Hänen mielestään kansanäänestys on raskas järjestelmä, joka ei sovi hyvin suomalaiseen poliittiseen perinteeseen säännöllisenä päätöksentekotapana. Lisäksi selkeän kysymyksenasettelun teko olisi vaikeaa. Lipposen mukaan EU:hun liittymisessä vuonna 1994 järjestettyyn kansanäänestykseen liittyi myös jonkinasteisen päätäntävallan siirto EU:n yhteiseen päätöksentekoon. "Silloin EU oli lopulta sittenkin ensisijaisesti itsenäisten valtioiden liitto. Tässä perimmäisessä suhteessa uusi perussopimus ei muuta unionin luonnetta", hän perusteli Oulun kaupungintalossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho on eri mieltä. Alho arvioi, että EU on enemmän kuin kansainvälinen järjestö. Hänen mukaansa olisi valtiosäännön hengen mukaista sisällyttää valtiosääntöön, että osa Suomen päätöksentekovallasta ja oikeudenkäytöstä sisä- ja ulkoasioissa siirtyy unionitasolle. "Silloin se merkitsee, että perustuslakisopimus täytyisi hyväksyä eduskunnassa neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeenkin kahden kolmasosan enemmistöllä", hän linjasi kokouspaikan käytävällä. Alhon mielestä hallitusryhmien johtajat hätäilivät ilmoittaessaan kantanaan, ettei kansanäänestystä tarvita. "Tämä vahvistaa sen, mitä havaitsin väitöskirjassanikin , että oligarkian sisällä on oligarkia. Kaksi kolme ihmistä on päättänyt asian, josta piti keskustella hallituksen sisällä ja eduskunnan kesken." ... Kuvateksti: Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen tervehti Paavo Lipposta Oulussa. Takana sisäministeri Kari Rajamäki (vas.) ja kansanedustaja Kalevi Olin. Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Alkuosa artikkelista sivulla A6, 6/8 palstaa alhaalla, kuva 3 palstaa. Edellä mainittujen juttujen välissä on vielä Tausta. Tanskassa vaikuttaa jo perinne, Hollannissa kokemus on uusi. Heikki Aittokoski. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/paakirjoitus.htm Sanomanetti torstaina 19.08.2004. Mitä sinä haluat? Pääkirjoitus: Pääministeri Matti Vanhanen. Ylen radiouutisissa sunnuntaina 15.08.2004 klo 17.30. "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Sanomanetti torstaina 19.08.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/paakirjoitus.htm Torstaina 19.08.2004. Perustuslaki jatkuu ... Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004. Leif Salmén-kolumni. Kenen valta? Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/salmenvalta.htm Iltalehti keskiviikko 18.08.2004 Kenen valta? Leif Salmén Kun valta kuuluu kansalle, kenelle se kuuluu? Kysymys on vaivannut mieltä kun olen seurannut keskustelua EU:n perustuslaista. nyt voin vastata siihen. Ainakaan Suomessa valta ei kuulu kansalle, vaikka niin väitetään ja vaikka joku on lukenut Suomen perustuslakia niin, että siinä selvästi sanotaan, että "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle". Tämä kävi selväksi kun Matti Vanhanen vanhaan tsaristiseen ja bresjneviläiseen tapaan selitteli, ettei mitään kansanäänestystä uudesta EU:sta tarvita. Tarja Halosen tapaan "hänestä tuntui", ettei uusi perustuslaki merkittävästi muuta jäsenvaltioiden ja unionin vallanjakoa. Minä en välitä tippaakaan siitä, miltä Vanhasesta tai Halosesta tuntuu. En halua, että maan kohtaloista päätetään mutu-periaatteella. Tärkeämpää on tietää ja arvioida mitä todella tapahtuu. Akatemiatutkija Terhi Kiiskinen on tulkinnut Suomen perustuslakia niin, että kansalle kuuluva perustuslaillinen valta on luovuttamatonta. "Sekä vallan siirto, että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita." Jos tämä periaate halutaan kumota, on Suomen perustuslakia muutettava. EU:n perustuslaki siirtää kiistatta lisää valtaa Suomen kansalta ylikansallisille elimille. Tärkeää ei ole, miten suuri siivu vallasta menetetään. Tärkeää on periaate. Jos siitä laistetaan ja vähätellään vallan menetystä, luisutaan äkkiä kaltevalle pinnalle: avataan portit kansanvallan jatkuvalle nakertamiselle. Vanhanen, Halonen ja muut myöntyväisyyspoliitikot luulevat, että kyse on tarkoituksenmukaisuudesta. he ovat vaarallisella tavalla väärässä. Kansan valta ja perustuslain määräyksiä koskevat muutokset ovat periaatekysymyksiä. Halonen ja Vanhanen yrittävät kiemurrella irti näistä periaatteista. se on säälittävää, surullista katseltavaa. Todistamme kummallista näytelmää. Valtiojohto vähättelee unionin perustuslakia vaikka vielä eilen koko hanketta luonnehdittiin "historialliseksi" ja "ratkaisevaksi" EU:n tulevaisuuden kannalta. Enemmistöpäätösten määrä lisääntyy ja vastaavasti veto-oikeutta rajoitetaan - eikö se vähennä suomalaisten valtaa? Toimielinten valtasuhteita muutetaan ja uusia perustetaan. Tämä ei ole sama unioni, johon Suomi liittyi vuoden 1994 kansanäänestyksen seurauksena. Luulevatko Halonen ja Vanhanen, että suomalaiset ovat tyhmiä? Että kansalaiset eivät huomaa, miten heitä höynäytetään? Luulevatko he, että suomalaiset suostuvat nöyriksi alamaisiksi? Unionin perustuslaki hyväksytään joka tapauksessa eduskunnassa. Se ei voi olla mikään läpihuutojuttu, jossa 2/3 enemmistö yksillä valtiopäivillä hyväksyy sen kuten minkä tahansa kansainvälisen sopimuksen. Vallan siirto unionille, josta tulee juridinen henkilö ja itsenäinen toimija, merkitsee viimeistään nyt muutosta Suomen poliittiseen järjestelmään. Suomalaisista tulee yhä selvemmin EU:n alamaisia. Johtopäätös on itsestään selvä. Eduskunnan on tehtävä päätöksensä kaksilla valtiopäivillä tai vaikeutetun säätämisjärjestyksen kautta, 5/6 enemmistöllä. Kansanäänestys voi tukea eduskunnan päätöksentekoa ja suomalaisen kansanvallan kannalta se saattaisi olla hyvä asia. Mitä vanhaset ja haloset pelkäävät, kun he eivät uskalla antaa kansalaisille äänivaltaa asiassa? Sitäkö, että kansa äänestää väärin? Sitäkö, että Suomelta menisi maine EU:ssa? Sitäkö, että demokratialla on hintansa, että se sisältää riskinottoja? Mutta demokratia on aina riski. Eikä mikään vahingoita sitä niin kuin vallanpitäjien temppuilu kun he yrittävät tehdä siitä oman valtansa työrukkasen. Demokratian vastakohta ei ole vain diktatuuri vaan myös näennäisdemokratia. Siihen suistutaan jos kaupanteko maan perustuslain kustannuksella onnistuu. Minä kannatan tässäkin asiassa tyrannien vastaisessa taistelussa kaatuneen Ciceron kantaa: olkaamme lain orjia ollaksemme vapaita! Iltalehti keskiviikko 18.08.2004 Kenen valta? Leif Salmén http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/salmenvalta.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Sanomanetti torstaina 19.08.2004. Kansanäänestys? Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen Pääministeri Matti Vanhanen perusteli kielteistä kantaansa kansanäänestykseen EU:n perustuslaista sillä, että unionin luonne ei muutu sillä tavalla, että tarvittaisiin kansanäänestys. Eivätkö alla olevat EU:n perustuslain kohdat ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle? EU:n perustuslain I osa, 1. artikla: Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioidensa politiikat, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa. Artikla I.6, 1. momentti: Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden. Artikla I.15.1: Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvistamalla kyseisen talouspolitiikan yleislinjat. Jäsenvaltiot yhteensovittavat talouspolitiikkansa unionissa. Artikla I.15.3: Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvistamalla kyseisen politiikan suuntaviivat. Artikla I.16.1: Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopoliittiset alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen. Artikla I.41.2: Yhteinen turvallisuus- ja puoluepolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Antti Pesonen Alajärvi Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. 4/6 palstaa ylhäällä. Kuva 2 palstaa. Kuvateksti: Kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista puhuttaa puolesta ja vastaan. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. EU:n uudesta perustuslaista ei tarvita kansanäänestystä. Uskon pääministeri Vanhasen vakuutukseen asiassa. Onhan meillä eduskunta, joka voi hoitaa asian. Onneksi oppositiopuolueista kokoomus on asettunut järkevästi hallituksen kannalle. En ymmärrä Osmo Soininvaaran ja Suvi-Anne Siimeksen kannanottoja asiassa. Miksi järjestää laista kansanäänestys, sehän olisi kuitenkin vain neuvoa-antava. Eduskunta joutuisi kuitenkin tekemään asiassa oman ratkaisun. Jos pelätään tämän lisäävän EU-kielteisyyttä, voihan hallitus teettää perustuslaista eräänlaisen tiivistetyn kansanpainoksen, jota voidaan jakaa suomalaiskoteihin. Eikö asia hoituisi sillä? Suomalaisista suurin osa kannattaa EU:ta ja hyvä niin. Ei asia uudella äänestyksellä siitä miksikään muutu. Tapani Luoma Valkeala Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. 1/6 palstaa ylhäällä. Yhteinen kuva 2 palstaa. Kuvateksti: Kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista puhuttaa puolesta ja vastaan. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? Pääministeri Matti Vanhasen mielestä EU:n perustuslaista ei ole tarvetta järjestää kansanäänestystä ja että hallitusryhmien vetäjien kesken on sovittu, ettei äänestystä järjestetä. Onko Suomen kansa niin tyhmää, ettei poliittinen eliitti uskalla luottaa siihen? Voihan olla suuri vaara, että kansa äänestäisikin "väärin". On uskomatonta, miten osa poliitikoista kuvittelee voivansa päättää asioista kansan puolesta. Se ei ole demokratiaa vaan diktatuuria. Enää puuttuu vain se, että ilmoitetaan ettei myöskään eduskuntavaaleja järjestetä. Voi näet olla niin, että kansa alkaa olla sen verran kypsää todellisille muutoksille. Vanhat poliitikkoplantut saavatkin väistyä kansaa nöyryyttämästä. Kapinako avuksi? Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? 3/6 palstaa keskellä. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. Pääministeri Matti Vanhanen torjuu kansanäänestyksen järjestämisen EU:n perustuslaista. Hänen mukaansa unionin perusluonne ei muutu sillä tavalla, että tarvittaisiin kansanäänestys. EU myytiin suomalaisille vuonna 1994 itsenäisten valtioiden liittona, joka tuo työtä ja sijoituksia. Suomen piti säilyttää oma rahansa, talouspolitiikkansa ja liittoutumattomuutensa. Perustuslailla perustetaan uusi EU, josta tulee käytännössä liittovaltio. Sen lainsäädäntö on jäsenmaiden lainsäädännön yläpuolella. Perustuslain hyväksyminen merkitsee myös sotilaallista liittoutumista. Torjuessaan kansanäänestyksen EU:n perustuslaista pääministeri tekee kauaskantoisen virheen, "lyö itseään kirveellä jalkaan". Tosiasia nimittäin on, että vain pieni vähemmistö suomalaisista kannattaa EU:n vallan lisäämistä. Selkeä enemmistö haluaisi valtaa siirrettävän EU:sta takaisin Suomeen. Vallanpitäjät joutuvat ennen pitkää vastaamaan siitä, että ovat sivuuttaneet kansalaiset. Antti Pesonen Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen liiton puheenjohtaja. Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. 3/6 palstaa alhaalla. Lue myös! Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004. Leif Salmén-kolumni. Kenen valta? Sanomanetti torstaina 19.08.2004. Kansanäänestys? http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Mitä sinä haluat? Tiistaina 24.08.2004. Perustuslaki jatkuu ... Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 10 asiaa, joista et pääse äänestämään. Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Mitä siitä tulee kun toinen puhuu perustuslaista ja toinen perussopimuksesta? http://www.sanomanetti.fi/2004/08/24/vanhanenvalta.htm Sanomanetti tiistaina 24.08.2004. Kansanäänestys? Jatkuu ... perustuslaki vai sopimus? Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen Pääministeri vastaa Alajärveläinen Antti Pesonen luetteli Ilta-Sanomien yleisönosastokirjoituksessa 18.8 joukon hallituksen välisessä konferenssissa sovitun EU:n perustuslaillisen sopimuksen kohtia ja kysyi, eivätkö ne ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle. Olen julkisuudessa useaan otteeseen sanonut, että neuvoa antava kansanäänestys tulisi järjestää, jos perustuslaillinen sopimus muuttaisi olennaisesti unionin persluonnetta. Näin ei kuitenkaan käynyt, unionin perusluonne ei muutu. Pesosen esittämät sopimusluonnoksen kohdat eivät muuta unionin perusluonnetta eivätkä unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan jakoa nykyiseen verrattuna. Sen vuoksi ne eivät ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle. Pesosen kuvaamat perustuslaillisen sopimusluonnoksen kohdat ovat kaikki olennaiselta sisällöltään voimassa jo tällä hetkellä. Hänen ensimmäisenä esimerkkinä antamansa sopimusluonnoksen I osan 1 artikla kuvaa unionin perusluonnetta yhtäältä kansalaisten ja toisaalta jäsenvaltioiden yhteisönä. Unionin luonne on ymmärretty näin Suomessa jo EU-jäsenyytemme alusta lähtien. Kaikki unionin toimivalta perustuu jäsenvaltioiden sille antamaan valtuutukseen. Jäsenvaltioiden politiikkojen yhteensovittaminen ja toimivallan käyttö yhteisönä (viittaa niin sanottuun yhteisömenetelmään) kuvaavat unionin nykyistä toimintatapaa. Kirjoituksen toinen esimerkki eli sopimusluonnoksen I osan 6 artiklan 1 kohdan ns. etusijaperiaate on vahvistettu yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä jo 1960-luvulla. Se on siis sitonut Suomea EU-jäsenyytemme alusta alkaen. Suomen liittyessä vuonna 1995 Euroopan unioniin etusijaperiaate oli yksi niistä tekijöistä, joiden vuoksi unionin oikeusjärjestyksen katsottiin olevan ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Näiden syiden vuoksi liittymisen yhteydessä käytettiin eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestystä. Sopimusluonnoksen I osan 15 artiklan 1 kohta vastaa nykyisiä EY:n perustamissopimuksen määräyksiä siitä, miten jäsenvaltiot voivat unionissa yhteen sovittaa omia talouspolitiikkojaan. Hallitusten välinen konferenssi muutti vielä kesäkuussa artiklan sanamuotoa niin, että siitä käy täysin selväksi, että jäsenvaltiot - eikä unioni - sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Yhteensovittaminen ei tarkoita yhdenmukaistamista. Samoin sopimusluonnoksen I osan 15 artiklan 2 ja 3 kohdat vastaavat nykyisiä EY:n perustamissopimuksen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevia määräyksiä ja käytäntöjä. Luonnoksen I osan 16 artiklan 1 kohta ja I osan 41 artiklan 2 kohta vastaavat nykyisen unionisopimuksen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia määräyksiä. Myös mahdollisuus yhteiseen puolustukseen siirtymiseen sisältyy jo nykyään voimassaolevaan unionisopimukseen. Matti Vanhanen pääministeri Kuvateksti: Pääministeri Matti Vanhanen vastaa IS:ssa toissapäivänä olleeseen lukijakirjoitukseen, jossa esitettiin kysymyksiä EU:n uudesta perustuslaista. (4 /6 palstaa ylhäällä. 2 kuvaa: pää ja kopio kirjoituksesta 3 palstaa). http://www.sanomanetti.fi/2004/08/24/vanhanenvalta.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Sanomanetti torstaina 26.08.2004. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi: Kansanäänestyksestä olisi myös etua. Iltalehti. Maanantai 23.08.2004. "Jos muutama suuri jäsenmaa hylkää kansanäänestyksessä EU-perustuslakiesityksen, sen sisällöstä alkaa uusi vääntö. Tällaisessa tilanteessa olisi Kimmo Sasin mielestä taktisesti hyvä, jos hylkääviä tuloksia olisi myös pienistä jäsenmaista. ... "Epärehellistä vähättelyä" EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman (sd) toistaa sunnuntain Turun Sanomien kolumnissa vaatimuksen EU:n perustuslakikansanäänestyksestä. Hän katsoo, että uuden perustuslain myötä unionista tulee liittovaltion veroinen oikeusyhteisö, "vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu". Sasi tyrmää Södermanin tulkinnan. - Ei uutta EU:ta voi oikein pitää liittovaltion kaltaisena oikeusyhteisönä. EY:n tuomioistuin on jo aikaisemmin katsonut, että EU-normeilla on etusija Suomen lainsäädäntöön. Siinä suhteessa tilanne ei muutu. Södermanin mielestä on epärehellistä vähätellä perustuslakisopimusta puhumalla "pelkästä sopimuksesta", kun kyse on tosiasiassa perustuslaista. Sasin mielestä kyse on kiistatta kansainvälisestä sopimuksesta. - Mutta siinä suhteessa Södermanin kritiikki on oikeaa, kun kaikissa varsinaisissa yhteyksissä puhutaan perustuslaista (constitution), meillä se on on käännetty perustuslailliseksi sopimukseksi. Miksi? - Siinä on käytetty poliittista harkintaa, jotta ei syntyisi vaikutelmaa, että tämä perustuslaki on liittovaltiokehityksen instrumentti. Onko siis tarkoituksella pyritty häivyttämään asia sanakikkailulla? Pyritään antamaan lievempi kuva perustuslaista. Termi perustuslaillinen sopimus ei välttämättä ole väärä. Sopimusta laatineessa konventissa oli paljon liittovaltiomyönteisiä jäseniä, jotka halusivat korostaa konventin merkitystä puhumalla perustuslaista, Sasi sanoo. ... - Kansanäänestyksellä ei ole ratkaisevaa merkitystä perustuslaillisen sopimuksen hyväksymisen kannalta, paitsi niissä olosuhteissa, joissa useampi valtio on sen kansanäänestyksessä hylännyt, Sasi näkee. - Sen jälkeen Suomenkin kansanäänestyksellä saattaa olla merkitystä. Mutta jos Suomi yksin äänestäisi vastaan, se pitäisi alistaa uudelleen kansanäänestykseen, jotta saataisiin myönteinen tulos. Sellainen olisi näennäisdemokratiaa." ... Kuvateksti1: Keskustelu uuden EU-kansanäänestyksen tarpeellisuudesta jatkuu, vaikka hallituksen johtokolmikko ehti jo ilmoittaa, ettei sellaista ainakaan Suomessa tarvita. Kuvateksti2: Kimmo Sasin mukaan on parempi, ettei EU-jäsenyyttä kirjata Suomen perustuslakiin. Kuvateksti3: Jacob Söderman ehdottaa EU-kansanäänestystä seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä. Iltalehti. Maanantai 23.08.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 10 asiaa, joista et pääse äänestämään. Itse asiassa Euroopan unionin uusi perustuslaillinen sopimus ei varsinaisesti ole mikään "perustuslaki", koska EU ei ole valtio. Jos uusi sopimus läpäisee vuosia kestävän ratifiointiprosessin, nykyinen vanha unioni lakkautetaan ja tilalle perustetaan kokonaan uusi. Monissa EU-maissa järjestetään asiasta kansanäänestys, mutta Suomessa eduskunnan käsittely riittää. Perustuslakivaliokunta ei ole vielä päättänyt, millaisella määräenemmistöllä ja proseduurilla sopimus Arkadianmäellä käsitellään. Sopimus on hyväksyttävä sellaisenaan tai hylättävä. 1. Yksiin kansiin ... 2. Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ... 3. Yksi ja ehyt unionipäätöksenteko ... 4. Hyvästit direktiiveille ... 5. Euroopan parlamentista oikea parlamentti ... 6. Läheisyysperiaatteen valvonta lähelle ... 7. Euroopan presidentti ... 8. Oma komissaari menee. 9. Veto-oikeutta kavennetaan taas. Yksimielisiä päätöksiä edellyttävien asioiden määrä on vähennetty toistuvasti perussopimuksia rukattaessa. Nyt menee taas 30-40 asiaryhmää, mutta ne eivät ole kovin merkittäviä. Neuvoston äänivaltasääntöihin tehtävät muutokset vahvistavat suurten jäsenmaiden päätösvaltaa suhteessa keskisuurten jäsenmaiden kuten Suomen kustannuksella. 10. Suomi luopuu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Kehitys kohti EU:n yhteistä puolustusta ja keskinäisiä turvatakuita on ollut menossa ilman tätä sopimustakin. Meillä on velvollisuus olla kriisitilanteissa solidaarinen muita EU-maita kohtaan. EU ei ole ainakaan vielä sotilasliitto, mutta jäsenyys voi kuitenkin johtaa sotilaalliseen liittoutumiseen EU:n kehityksen myötä. Timo Hakkarainen. Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 . (sivu 15 kokonaan). Tätä juttua varten on asiantuntijoina haastateltu perustuslakikonventin jäsen, kansanedustaja Kimmo Kiljusta ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasia. Kiljusen kirjaa "EU:n perustuslaki" jaetaan maksutta Eurooppatiedotuksessa. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Lue myös! Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004. Leif Salmén-kolumni. Kenen valta? Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Tätä, et löydä joka lehdestä! Kaleva.plus.kotimaa Pohjois-Suomen suurin verkossa. Sunnuntai 22.8.2004 Söderman patistaa kuulemaan kansaa EU:n entinen oikeusasiamies, oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman kehottaa kuulemaan Suomen kansaa EU:n uudesta perustuslakisopimuksesta päätettäessä. Hän katsoo, että unionista tulee sopimuksen myötä liittovaltion veroinen oikeusyhteisö, "vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu". Mahdollinen neuvoa-antava kansanäänestys tulisi järjestää esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä, Söderman kirjoittaa Turun Sanomissa tänään. Hän kysyy myös, eikö hallituksen tulisi nyt, kun perustuslakisopimuksen sisältö on valmis, ryhtyä valmistelemaan perustuslakiin säännöstä siitä, että olemme EU:n jäseniä kaikkine siitä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Eduskunnallakaan ei ole perustuslaista ilmenevää valtuutusta siirtää lainsäädäntövaltaansa EU:lle. Södermanin mielestä on epärehellistä vähätellä perustuslakisopimusta sillä, että se olisi "pelkkä sopimus". STT Kaleva.plus.kotimaa Pohjois-Suomen suurin verkossa. Sunnuntai 22.8.2004 http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/paakirjoitus.htm Sanomanetti torstaina 26.08.2004. Perustuslaki jatkuu ... Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 10 asiaa, joista et pääse äänestämään. Iltalehti maanantaina 23.08.2004 Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi vastaa Jacob Södermanin väitteeseen, jonka mukaan hallitus vähättelee asiaa puhuessaan sopimuksesta eikä perustuslaista. Kansanäänestyksestä olisi myös etua. Pääkirjoitus: Pääministeri Matti Vanhanen ja hallituksen ydinryhmä eikä Helsingin Sanomat pukahda nimi-asiasta enää mitään vaan ovat hiljaa kuin kusi sukassa ja käyttävät häikäilemättömästi ainoana maana Euroopassa nimitystä sopimus eikä perustuslaki. Jonkunlainen "salaliitto" on päättänyt, että sopimus-sanaa käytetään. Näinhän EU:n perustuslain hyväksyminen voidaan käsitellä kansainvälisen sopimuksen luonteisena läpihuutojuttuna eduskunnassa eikä tarvitse kuunnella perustuslain vaatimaa käsittelyjärjestysnarinaa! 26.08.2004 Pertti Manninen, sanomanetti.fi. Pääkirjoitus. Lue myös! Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/paakirjoitus.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/etusivu.htm extra! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Ilta-Sanomat. Lukijat. Palaute. Antti Pesonen. Perjantaina 27.08.2004. Pääministeri Matti Vanhanen toistaa (IS 20.8) kirjoitukseeni (IS 18.8) lähettämässään vastineessa käsityksensä, ettei EU:n perustuslaillinen sopimus muuta unionin perusluonnetta, minkä vuoksi kansanäänestystä ei tarvita. Ensiksi on sanottava, että koko EU-prosessin aikana ei valtiojohto ole kertonut kansalaisille mistä EU:ssa on kysymys. EU:ta myytiin maassamme vuonna 1994 itsenäisten valtioiden liittona, joka tuo työtä ja sijoituksia. Suomen piti säilyttää itsenäisyytensä, oma rahansa, talouspolitiikkansa ja liittoutumattomuutensa. Toisin on kuitenkin käynyt. Ja nyt kun EU-prosessi on ratkaisevasti syvenemässä, sitäkään ei Suomen valtiojohto tunnusta. Nyt perustetaan uusi Euroopan Unioni, josta tulee oikeushenkilö, joka solmii jäsenmaitaan sitovia kansainvälisiä sopimuksia, ja jonka perustuslaissa, eikä siis enää pääministerin mainitsemassa yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä, määrätään, että Unionin perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat jäsenmaiden lainsäädännön yläpuolella. Sekä nykyisen että uuden EU:n perusluonne on siis täysin erilainen kuin sen unionin, joka suomalaisille luvattiin 1994. EU:n perustuslain hyväksymisessä on kysymys vallan siirtämisestä unionille. Tämä tosiasia on kansanäänestyskeskustelussa jäänyt liian vähälle huomiolle. Asian ytimen nosti esille akatemiatutkija Terhi Kiiskinen (HS 5.8): "Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen valta on luovuttamatonta. Sekä vallan siirto, että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voida toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksenkään perusteella. Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen." Tätä ei voida kumota esittämällä, että valta on jo luovutettu. Eduskunta hyväksyi 1994 EU-liitoksen "kansainvälisenä sopimuksena" 2/3 enemmistöllä eikä siis perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Sekä maamme että pitkän päälle myös valtiojohdon etu on pyrkiä mahdollisimman suureen avoimuuteen keskustelussa ja päätöksenteossa. Demokratia on sitä, että annetaan kansan päättää eikä sitä, että kansaa viedään kuin pässiä narusta. Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolue, Vapaan Suomen liiton puheenjohtaja, Alajärvi. Lue myös! Antti Pesosen ensimmäinen kirjoitus ja pääministeri Matti Vanhasen vastaus. Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/kiiskinenperustuslaki.htm Sanomanetti perjantaina 27.08.2004. Helsingin Sanomat. Vieraskynä. Torstaina 5. elokuuta 2004. Terhi Kiiskinen. EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen. Kansanäänestystä on puolustettu argumenteilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon. Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle. Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia. Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen. Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen valta on luovuttamatonta. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksenkään perusteella. Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen. Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamatonta, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi. Jos valta siirrettäisiin, kuinka se olisi mahdollista ottaa takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan ole vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin. Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia. Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrassaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon". Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta. Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken. Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti: Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoidaan eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin. Näin nähdään selvästi, että delegoinnissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinnissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiakseen, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltana. Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy. Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jonka mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle eli on kansalla. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kysymys vallan siirrosta. Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin. Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai jota voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse oli tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi, ja sitten suoritettiin se. Tästä johtuu se, että perustuslaillinen kansanvalta Suomessa on luovuttamatonta. Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esimerkiksi Ruotsin perustuslaissa. Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan. Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella. EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta. Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnankaan yksinkertaisella päätöksellä. Terhi Kiiskinen. Kirjoittaja on dosentti ja akatemiatutkija. Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, on nerokas keksintö, josta ei saa luopua, kirjoittaa Terhi Kiiskinen. (Teksti kuvan alla.) Helsingin Sanomat. Vieraskynä. Torstaina 5. elokuuta 2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/kiiskinenperustuslaki.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm Torstaina 02.09.2004. Kim Il Lauri. Kolme masentavaa nuoleskelijaa kävi pyytämässä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaista jatkamaan puheenjohtajakauttaan. Tähän lähetystöön suostuivat Tuire Santamäki-Vuori, Ann Selin ja Erkki Vuorenmaa. Anuksen retkikunta. Oi Sinä suuri ihana johtajamme! Sinua ei kukaan korvaa. Toivomme, että eläisit ikuisesti! Nöyränä kunnioitamme kuitenkin Jumalamme tahtoa: Sinunkin on joskus väistyttävä. Hartain toiveemme on kuitenkin se, että johdat tietämme ja vaellustamme ihanassa kirkkaudessasi vielä pitkään. Jalkojesi juureen polvistuen, Sinua ihaillen. Ensimmäisinä ehtien. Tuire Santamäki-Vuori, Ann Selin ja Erkki Vuorenmaa http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm Lue myös! Leif Salmén: Eilinen palaa. Iltalehti eilen keskiviikkona 01.09.2004 ... "Köyhyysloukussa viruville työttömille heitetään 14 sentin korotus työttömyyspäivärahaan. Ymmärtääkö hallitus, että tällainen loukkaa työttömien ihmisarvoa? Myös demarit tukevat budjettilinjaa: verohelpotuksia rikkaille ja nöyryyttäviä almuja köyhille. Sen päälle tehdään pönäkkä keskitetty työmarkkinaratkaisu aitoon brejsneviläiseen tyyliin. Sillä balsamoidaan uudestaan Etelärannan ja Hakaniemen liitto. Työllisyyttä se ei paranna. Hyvät veljet eivät edusta työttömiä, pienyrittäjiä eikä muita, jotka haluavat töitä tai pystyisivät sitä tarjoamaan. Hallitus puhuu talouskasvusta ja kilpailukyvystä, julkisen sektorin - siis vanhustenhuollon, koulutuksen ja vaipanvaihtojen - tehostamisesta, palkkamaltista ja verohelpotuksista kuin kyse olisi jumalien ilmoituksesta. Puhe on tuonpuoleista, puhdasta metafysiikkaa, jolla peitetään raadollinen politiikka: turvataan suuryritysten pääomien kasvu ja osakkeiden arvonnousu. Sillä vain se on menestyksen mitta. Se voi toteutua vain ja ainoastaan jos maassa on suuri työttömien joukko, nöyrien ja pelokkaiden ihmisten muodostama työvoimareservi, jota voi kohdella miten tarve kulloinkin vaatii." ... Leif Salmén: Eilinen palaa. Iltalehti eilen keskiviikkona 01.09.2004 http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm Lue myös: SAK karttaa demokratiaa: Viialaiselle palkkiovirka ilman julkista hakua. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm. SAK (Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto) on valinnut entisen vasemmistoliiton puoluesihteerin ja entisen Eurooppalainen Suomi-järjestön vetäjän Matti Viialaisen ammattiyhdistysvirkaan ilman julkista hakumenettelyä. Ottamatta kantaa Viialaisen ammattitaitoon ja pätevyyteen kyseiseen tehtävään herättää valintamenettely kuitenkin ihmetystä. Luulisi ison keskusjärjestön noudattavan joitakin tapoja ja pitävän huolta solidaarisuudesta muita potentiaalisia hakijoita kohtaan, ettei kyseinen kähmintäpalkitseminen tulisi enää vuonna 1999 kysymykseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen kantaa tästäkin viimeisen vastuun. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ollikivinen.htm Sanomanetti.fi torstaina 02.09.2004. Helsingin Sanomat. Kolumni. Olli Kivinen. Tiistaina 24.08.2004. Selkeä Eu-linja Pääministeri Matti Vanhanen jatkoi toissa sunnuntaina selkeiden Eu-linjausten sarjaa, joka pitää kaikki hyvin selvillä maamme päämääristä ja politiikasta. Asettuminen vastustamaan neuvoa antavaa kansanäänestystä EU:n perussopimuksesta osoittaa samalla päättäväisyyttä, jota Eu-asioiden hoidossa välttämättä tarvitaan. Koko perussopimuksen tiimoilla vallitsee suuri epäselvyys lähivuosien aikana. Kahdeksan maata on ilmoittanut pitävänsä kansanäänestyksen, ja esimerkiksi Britanniassa hyväksynnän saaminen on kiven takana. Sopimusta laadittaessa jätettiin täsmentämättä. mitä tehdään siinä tapauksessa, että jokin jäsenmaa hylkää sopimuksen. Pahin vaihtoehto on taantuminen nykyiseen, sekavaan Nizzan sopimukseen ja muiden vastaavien monimutkaisten sopimusten aikaan. Pääministerin kannanotto sai varsin hyvän vastaanoton, vaikka monilla tahoilla esitettiinkin arvostelua siitä, että kansanäänestyksestä pidättyminen tehtiin hallitusryhmien johtajien keskuudessa kolmen miehen kesken. He eivät tietenkään toimi tyhjiössä vaan joutuvat ottamaan huomioon taustajoukkojensa tunteet. Päätöksen mutkaton tekeminen vahvistaa käsitystä, että heidän mielestään vaatimus kansanäänestyksestä ei ole ottanut tulta äänestäjien enemmistön keskuudessa. Vanhasen päätös perustella kantaansa laajalla valtioneuvoston kanslian tiedotteella on uusi ja tärkeä muutos. Kansanäänestyksen vaatijoiden keskeinen peruste on ollut kansalaisten EU-tiedon lisääminen äänestyksen avulla. Pääministeri lupasi tietoa muilla keinoilla, ja hänen tiedotteensa on hyvä keskustelun avaus. Pääministerin itsensä kirjoittama tiedote kannattaa lukea (www.vnk.fi/vn). Selkokielisyys on poikkeuksellisen tärkeää vaikeiden EU-asioiden kohdalla. Samalla tiedote torjuu myös niitä lukemattomia harhatietoja, jota perussopimuksesta liikkuu tietämättömyyden, kohtuuttoman kärjistämisen tai tarkoitushakuisen kampanjoinnin johdosta. Pääministerin tärkein peruste on yksinkertainen: perussopimus ei ole muuttamassa EU:ta olennaisesti. Selvittäessään ajatuksiaan julkisuudessa pääministeri viittasi yleisesti kansanäänestysdemokratiaan, joka on levinnyt monissa EU-maissa. Kehitys on sitä huolestuttavampi, mitä enemmän maita EU:hun liittyy. Tärkeiden päätösten tekeminen käy mahdottomaksi, jos jäsenmaissa järjestetään koko ajan kansanäänestyksiä uudistuksista. Parempi vaihtoehto kansanäänestyksille on maamme perustuslain säätämä ja toimiva edustuksellinen demokratia. Edustuksellista demokratiaa täytyy vahvistaa, ei heikentää niin kuin kansanäänestykset tekevät. EU:ssa on taas suuri pula vahvoista johtajista. Monet keskeiset pääministerit ja muut johtajat kamppailevat arjen todellisuudessa: luutuneita ja liian raskaita rakenteita täytyy muuttaa, mutta kansalaisten muutosvastarinta on vankkaa heti, kun johonkin etuisuuteen halutaan koskea. Eu-johtajien sisäpoliittiset ongelmat liittyvät myös kansanäänestyksen ongelmiin.. Niistä suurin on se, että kansalaisilla on kansanäänestyksissä kiusaus purkaa kiukkuaan istuvan hallituksen politiikkaan. Koko valtakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää sopimusta saattaa heilutella vaikkapa nykyisten ja tulevaisuuden eläkeläisten suuttumus etujensa heikentämiseen, jolla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa. Kansanäänestys on hyvin tunnepitoinen asia, jossa kannasta päätetään hyvin erilaisten näkökohtien nojalla. Yhden pienen esimerkin tarjoavat aikaisemmat kansanäänestystä vastustavat kolumnini ja niiden herättämä poikkeuksellisen suuri palaute. Ylivoimainen enemmistö eri mieltä olevista puhui eliitin halusta halveksia ja aliarvioida kansaa, ja ani harva puutui kriittisiin perusteluihin. Monien on selvästi vaikea hyväksyä, että yhteiskunnassa on asioita, joista päättäminen täytyy jättää niille, joille demokraattisessa järjestelmässämme varataan aikaa perehtyä asioihin liki täyspäiväisesti useiden kuukausien tai vuosien ajan. Yksi tällainen asia on kysymys siitä. ajaako maamme kokonaisetua paremmin eläminen aikaisempien, erittäin vaikeaselkoisten EU-sopimusten nojassa, vai onko Vanhasen luettelemien vähäisten muutosten nieleminen kohtuullinen hinta perussopimuksen selkeydestä ja edistysaskeleista - useat tärkeät uudistukset noudattavat maamme toiveita. Selkeä ongelma on lopullisen päätöksen tekevien kansanedustajien ja muiden poliitikkojen haluttomuus paneutua EU- ja kansainvälisiin asioihin. Se on onneksi parantunut suuren valiokunnan muututtua EU-valiokunnaksi, mutta sisä- ja talouspolitiikka hallitsevat edelleen kansanedustajien työtä - vanhat tutut asiat ovat uutta ja vaikeaa mukavampia. EU-asiat luetaan vieläkin liian usein kansainvälisiin asioihin, vaikka ne ovat yhä selvemmin kaikkien jäsenmaiden yhteisiä, sisäpolitiikaksi luonnehdittavia asioita. Kansanedustajilla on edessään tiukka työ, kun he toteuttavat edustuksellista demokratiaa ja paneutuvat oikeasti vaikeisiin EU-asioihin. Mikäli kansanäänestystä ei järjestetä, edustajilla ei ole tukenaan kansan automaattista selkänojaa. He joutuvat todella paneutumaan perussopimukseen ja selittämään sitä kannattajilleen ja muille äänestäjille, niin kuin Vanhanen tiedotteensa lopuksi patisti. Sekä kansanäänestystä kannattavien että sitä vastustavien vaatimus kaikkien kansalaisten EU-tiedon lisäämisestä on erittäin tärkeä asia. Yhä laajenevassa yhteisössä on vaikea menestyä ilman yhdentymisen laajaa ymmärtämistä, eikä EU:n pitäminen kaukaisena kummajaisena palvele kenenkään etua. Olli Kivinen olli.kivinen@kolumbus.fi Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004. Selkeä Eu-linja. (3/6 palstaa pääkirjoituksen vieressä ylhäällä, kuva 1 palsta.) http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ollikivinen.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/09/etusivu.htm Torstaina 09.09.2004. Turkki. Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. "Turkin EU-jäsenyyden edut painavampia kuin haasteet". Täysin kritiikitön ja epämääräistä toimikuntaa esittelemätön kirjoitus Helsingin Sanomissa maanantaina 06.09.2004. Kirjoitus julkaistiin pääkirjoitussivun yläosassa vieraskynä-varauksella. Kirjoittajista kerrottiin seuraavasti: "[Martti] Ahtisaari toimii puheenjohtajana ja [Albnert] Rohan esittelijänä Turkin mahdollisen EU-jäsenyyden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia tutkivassa itsenäisessä toimikunnassa." Artikkelista ei kurdi-sanaa löytynyt! Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/09/etusivu.htm Torstaina 09.09.2004. Turkiet. "Under Anna Lindhs ledning drev regeringen en konsekvent linje angående Turkiet" "Den 6 oktober ska EU-kommissionen presentera sin rapport om utvecklingen i Turkiet. Det sägs att inte heller i den här rapporten nämns kurder eller det kurdiska språket. Turkiet har sedan staten bildades förnekat kurderna som en folkgrupp. Med minoriteter i Turkiet menar de att det var enbart de enbart de kristna minoriteterna som erkändes i Lausanne 1923. EU bör tvinga Turkiet att redogöra för landets samtliga minoriteter och hur man tänker garantera deras rättigheter. Om EU ser mellan fingrarna med minoriteters rättigheter i länder som inträder i unionen kommer det senare inte att finnas något medel för att påverka vad som sker i dessa länder. Aftonbladet söndag 05.09.2004 Emine Onatli: Söndagsrösten. http://www.sanomanetti.fi/2004/09/09/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/16/etusivu.htm Torstaina 16.09.2004. "Suomalaiset taistelivat niin kuin toiset miehet kuusikymmentä vuotta sitten huolehtiessaan siitä, että itäraja ei tule Raumalle." Studioisäntä Matti Eve Nelosen World Cup-selostuksessa Suomen hävittyä. Lähes sanatarkka lainaus. Torstaina 16.09.2004. Urheiluhistoriaa aikalaisen kokemana: "Suomalaiset sinällään kestävät pöllytyksen, jo Lahden upea menestys tämän osoittaa, samoin ehdottomasti se, ettei Suomea huitaisten miehitetty toisessa maailmansodassa, vaan kansa urhokkaasti taisteli, joskus jopa huumaantuneena, mutta yleensä kovin järkiperäisesti." Päätoimittaja, professori Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen, lauantaina 24.2.2001. Torstaina 16.09.2004. Muut lehdet: PERKELE! Urheiluhistoriaa aikalaisen kokemana: "Tällaisen pelin jälkeen on vaikea uskoa Jumalaan." 08.05.2003. Jari Tervo Torstaina 16.09.2004. Turkki. Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. Jatkoa. Joitakin enemmän tai vähemmän kriittisiä kirjoituksia. Komissaarit ovat erimielisiä Turkin kelpoisuudesta EU:n jäseneksi - Turkin EU-neuvottelut vaativat rohkeutta unionilta - Turkin jäsenyyttä harkittava tarkoin. Tulossa! Torstaina 16.09.2004. Pääkirjoitus: Presidentti Martti Ahtisaari - tupakan vaarattomuutta todistavien asiantuntijoiden seuraaja. Raha kelpaa! Helsingin Sanomien kritiikittömyys hämmästyttää! Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/16/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/25/perustuslakisalaliitto.htm Sanomanetti lauantaina 25.09.2004. Pertti Manninen. Tässä kuvassa Helsingin Sanomat pönöttää uljaasti Postitalon ja Eduskuntatalon edessä. Kuuliaiset puoluejohtajat pitävät normaalisti majaansa oikealla olevassa sivurakennuksessa. Kuva: Pertti Manninen. "Salaliittoteoria". Täällä päätettiin EU:n perustuslaki-nimen muuttamisesta sopimus-nimeksi! Vielä joulukuussa 2003 Helsingin Sanomissa luki perustuslaki: "Neuvottelut EU:n perustuslaista kariutuivat suurten maiden kiistaan" ja "EU:n perustuslaki kaatui jäsenmaiden valtakiistaan". Helsingin Sanomat sunnuntaina 14. joulukuuta 2003! "Euroopan Unionin neuvottelut uudesta perustuslaista päättyivät lauantaina Brysselissä ..." "Kaikki perustuslain uudistukset, kuten ..." "Perustuslakia saatetaan kuitenkin puida seuraavan kerran ..." "Olemme niin pitkällä uuden sopimuksen laatimisessa ... Matti Vanhanen ...". "... epäonnistuivat lauantaina sopimaan mantereen ensimmäisestä yhteisestä perustuslaista ..." "Kokonaan perustuslakiehdotusta ei kuitenkaan heitetty paperinkierrätykseen ..." "... milloin jäsenmaat voisivat yrittää uudelleen sopimusta perustuslaista." "... Erkki Tuomioja ... miksi perustuslaista olisi helpompi sopia myöhemmin." "... Göran Persson ... ettei perustuslaista päästä sopimukseen ennen ensi syksyä ..." "Perustuslaki haluttiin nimenomaan siksi, että laajentunut EU voisi toimia tehokkaammin." "Ilman perustuslakia eivät tule voimaan ..." "EU ei tule ennen perustuslain hyväksymistä ..." "Perustuslaillisten neuvottelujen ulkopuolella jäsenmaat ehtivät sopia ..." "Siksi perustuslain hylkääminen lopullisesti ..." "... olemme niin pitkällä uuden sopimuksen laatimisessa ... Vanhanen ..." Helsingin Sanomat sunnuntaina 14. joulukuuta 2003! Lisäksi HS:n pääkirjoituksessa 14.12.2003 mm:ssa: "Pääministeri Matti Vanhasen sanoja mukaillen, on parempi laatia hyvä perustuslaki kuin hosua." HS:n pääkirjoituksessa 14.12.2003. Entä nyt? Linkkejä tämän päivän todellisuuteen: http://www.sanomanetti.fi/2004/09/25/perustuslakisalaliitto.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/tyollisyysluukko.htm Sanomanetti tiistaina 28.09.2004. Kuva Työtä kaikille 1.5.1994 Jyväskylässä. Pertti Manninen. Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. "... jotain perverssiä on siinä kun työryhmä antaa suuren painon toimenpiteille, joiden tarkoituksena on lisätä työnhakijain aktiivisuutta työpaikan etsimisessä ja työhön hakeutumisessa. Ensisijainen ongelma ei ole työhalukkuudessa työntekoon vaan siinä, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi." Helsingin Sanomat lauantaina 12.04.2003. Mielipide. Unto Luukko. Helsingin Sanomat lauantaina 12. huhtikuuta 2003. (12.04.2003) Mielipide. Unto Luukko. Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella Sailaksen työryhmän mietinnöstä käydyssä televisiokeskustelussa ryhmän jäsen Christoffer Taxell käytti puheenvuoron, jossa hän sanoi olevansa juristi eikä asiantuntija talouspolitiikan alalla. Sen vuoksi hän on luottanut ammattiekonomisteihin, joiden enemmistön mielipiteen mukaan juuri sellaista talouspolitiikkaa tarvitaan kuin mietinnössä esitetään. Näin sanoessaan Taxell oli epäilemättä oikeassa ekonomistien enemmistön mielipiteestä. Eri asia on sitten, onko tuo enemmistö oikeassa. Minulla ei ole mitään valtuuksia puhua vähemmistön puolesta, mutta ainakin minulla on vahvoja epäilyjä ja mielestäni myös hyvin vahvoja perusteluja sille, että tuo enemmistö on väärässä. Työryhmä on oikeassa siinä suhteessa, että työllisyys ja työttömyys ovat yleisen talouspolitiikan asioita, ne eivät ratkea pelkästään työvoimapoliittisin toimenpitein. En puutu tässä työvoimapolitiikkaa koskeviin ehdotuksiin. On kuitenkin aihetta todeta, että jotain perverssiä on siinä kun työryhmä antaa suuren painon toimenpiteille, joiden tarkoituksena on lisätä työnhakijain aktiivisuutta työpaikan etsimisessä ja työhön hakeutumisessa. Ensisijainen ongelma ei ole työhalukkuudessa työntekoon vaan siinä, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Työllisyyden kannalta on ratkaisevaa se, kuinka suuri on kansantalouden kokonaiskysyntä. Jos kulutuskysyntä on riittävä, rakentaminen ja muut reaali-investoinnit kukoistavat ja vienti vetää, silloin tarvitaan myös työvoimaa tuon kysynnän tyydyttämiseksi. Jotenkin tämä aivan alkeellinen kansantaloudellinen totuus on päässyt unohtumaan. "Unohdukseen" ovat historialliset ja poliittiset syynsä, joihin tässä ei voi puuttua. On kuitenkin syytä todeta, että kansantaloustieteessä tuli vähitellen vallitsevaksi suuntaus, jonka perusteella harjoitettavaa politiikkaa voidaan kutsua vaikkapa tarjonnan talouspolitiikaksi. Tärkeimpänä pidettiin rahan arvon vakauttamista, tuotantoresurssien vahvistamista ja kansalaisten motivointia tehokkaaseen taloudelliseen toimintaan. Tuollainen politiikka olisi ollut paikallaan toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin liiallinen kysyntä aiheutti inflaatiota ja ulkomaankaupan vajauksia. Tällä hetkellä on voitava edellyttää tasapainoisempaa, kaikki tavoitteet huomioon ottavaa politiikkaa. Erityisesti Suomea ajatellen ongelmana on riittämätön kulutuskysyntä ja kotimaisten investointien vähäisyys, ei tehottomuus eikä huono kilpailukyky. Se näkyy jo siinä, että Suomesta on tullut pääomaa vievä maa. Vuodesta 1994 ulkomainen vaihtotaseemme on ollut ylijäämäinen. Viiden viime vuoden ajan ylijäämä on ollut jopa 5-7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee myös sitä, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky on erinomainen. Sen puolesta puhuvat myös muutamat kansainväliset vertailut. Yhdessä niistä olisimme ykkösenä ja muissakin aivan kärkisijoilla. Tällä hetkellä ulkomainen kysyntä on resursseihimme nähden riittämätön, mutta se on asia, jolle emme voi mitään, ja vaihtotaseen ylijäämä antaa meille hyvät mahdollisuudet sopeutua siihen. Tämä kaikki merkitsee sitä, että akuutti ongelma ei ole yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja työntekijöiden motivoiminen. Ongelma on kotimaisessa kysynnässä. Se pitäisi saada kasvamaan huomattavasti nykyistä nopeammin sekä kulutuksen että investointien osalta. Sailaksen työryhmän keino kysynnän lisäämiseen on tuloverojen alentaminen. Siinäkin näyttää olevan ensisijaisena tavoitteena työnteon motivoiminen. Se näkyy parhaiten siinä, että veronalennus olisi kaikille prosentuaalisesti samansuuruinen. Suurituloiset saisivat euroissa laskettuna suuremman alennuksen kuin pienituloiset. Kuitenkin juuri pienituloiset lisäävät säästyneillä verorahoilla kulutustaan suhteellisesti eniten. Sitä paitsi kaikkein pienituloisimmat eivät hyötyisi tuloveron alennuksesta mitään, koska he eivät maksa veroa lainkaan. Tämäkin kulutuskysyntää lisäävä vaikutus vesitetään sillä, että liikevaihtoveroa halutaan korottaa. Jotenkin ristiriitaista on, että tuo korotus kohdistuisi myös palveluihin, jotka kuitenkin ovat tärkein alue, jolla työllisyyttä voidaan parantaa. Jonkinlaisena kumarruksena sosiaalisille näkökohdille esitetään tosin ruoan liikevaihtoveron pientä alentamista. Kansalaisten kulutus riippuu siitä, kuinka suuret ovat heidän käytettävissä olevat tulonsa ja kuinka suuren osan siitä he haluavat säästää. Paitsi tulojen suuruus, kulutukseen vaikuttaa myös tulonjako. Laman jälkeisinä vuosina tulonjaossa tapahtui tuntuva siirtyminen yritysten eduksi ja muiden tulonsaajien vahingoksi. Nykyisen taantuman aikana tapahtunut tasoittuminen on tätä kuvaa tuskin miksikään muuttanut. Samalla on suurituloisten osuus kansantulosta kasvanut oleellisesti, pienituloisten taas vastaavasti supistunut. Yksi syy kotimaisen kokonaiskysynnän riittämättömyyteen on juuri tulonjaossa. Yritykset käyttävät vain osan kasvaneista tuloistaan tuotantokapasiteettia lisäävän investointeihin. Aivan liian suuressa määrin ne jakavat voittonsa osinkoina tai sijoittavat rahansa velkojen maksuun, yritysvaltauksiin tai ulkomaisiin sijoituksiin. Sama pätee suurituloisiin. Kulutukseen menee vain osa tuloista, loput sijoitetaan arvopapereihin ja pankkitalletuksiin. Joku tosin rakennuttaa itselleen hulppean omakotitalon tai kesähuvilan. Kotimaisen kysynnän suuruuteen vaikuttavat tietysti myös monet muut tekijät, joita ei tässä yhteydessä voi ryhtyä luettelemaan. Tässä ei myöskään voi ryhtyä pohtimaan sitä, mikä olisi tehokkaampaa työllisyyspolitiikkaa. Esimerkkinä kuitenkin voisi sanoa, että vaikkapa vuokra-asuntotuotannon aktivoimisella, infrastruktuuri-investoinneilla ja ympäristönsuojelutöillä luotaisiin työllisyyttä tehokkaammin kuin veronalennuksilla. Luultavasti kustannusvaikutuskin valtiontalouden kannalta olisi vähäisempi, koska osa käytetyistä varoista palautuisi nopeasti verotuloina ja työttömyysmenojen supistuksena. Unto Luukko valtiot. lis. Kauniainen. Kuvateksti: Kuluttajalla on valinnanvaraa. (Kuvassa asiakas vaatekaupassa). Helsingin Sanomat lauantaina 12. huhtikuuta 2003. (12.04.2003). (Sivu A5, 8/8 palstaa ylhäällä, kuva 2 palstaa). http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/tyollisyysluukko.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/etusivu.htm Torstaina 30.09.2004. Rösta och försvinn - Hur kan terrorn stoppas. Äänestä ja katoa - Kuinka terrorismi voidaan pysäyttää. - Arundhati Roy. Aftonbladet tiistaina 21. ja keskiviikkona 22. syyskuuta. Tulossa! Äänestä ja katoa. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/salmenkilpailukyky.htm Sanomanetti torstaina 30.09.2004. Muut Lehdet. Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 29.09.2004. Kilpailukyky, idiootti! "Tilanteen kurjuutta ei edes kielletä, siitä vaietaan. Tilalle tarjotaan itsenäisyyspäivän tapaisia älyvapaita höpinöitä suomalaisesta idyllistä. Vain idiootit uskovat." ... "Miten on mahdollista, että lapsiperheiden köyhyyden on sallittu kasvaa näin dramaattisesti juuri ennätyksellisen talouskasvun aikana? Vastaus on selvä: kilpailukyky vaatii sitä. Kun muuta puhutaan, se on valetta, johon vain idiootit uskovat." Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 29.09.2004. Kilpailukyky, idiootti! Tapasin vanhan työtoverin. Paiskimme 60-luvun loppupuolella töitä Kotkankadun vanhassa painotalossa. Työnantajana toimi siis työväenliike - muistaako kukaan enää koko sanaa? Tämä toverini on ollut latojan hommista jo aikaa eläkkeellä, enkä minäkään nykyään elätä itseäni oikolukemalla työväenlehtiä. Kuulin hämmästyttävän uutisen. Kaverille oli kertynyt hiukan yli 900 euron eläke. Mikä ruhtinaallinen korvaus siitä, että oli pyörinyt painomusteen höyryissä koko työelämänsä! Suomalaisten ostovoima on eteläeurooppalaista tasoa, mikä johtuu surkeista palkoista, korkeista veroista ja korkeista hinnoista. Huonoja palkkoja perustellaan maamme kilpailukyvyllä, joka onkin maailman huippua. Se tarkoittaa sitä, että vientiteollisuus ja sen omistajat tienaavat hyvin. Se tarkoittaa suuria voittoja. Tämä on sekä nykyisen poliittisen järjestelmän että talouspolitiikan päätavoite ja sitä toteutetaan tiukan korporatiivisessa järjestyksessä hyvien veljien johdolla. Kilpailukyky on väline, josta on tullut itseisarvo, joka ohittaa kaikki muut arvot: vanhustenhoito, lasten pahoinvointi, leikkausjonot, koulutuksen ja asumisen kriisit - kaikki muuttuu tomuksi kilpailukyvyn rinnalla. Matalia palkkoja perustellaan työllisyydellä, mutta Suomen työllisyysaste on ennätyskasvunkin jälkeen kaukana Pohjoismaiden tasosta. Kokonaistyöttömyys sen sijaan pysyy lamatasolla, noin 16 prosentissa, mistä PT:n äskettäinen tutkimus puhuu selvää kieltä. Tilanteen kurjuutta ei edes kielletä, siitä vaietaan. Tilalle tarjotaan itsenäisyyspäivän tapaisia älyvapaita höpinöitä suomalaisesta idyllistä. Vain idiootit uskovat. Lasten ja nuorten pahoinvointia taivastellaan. Suomalainen hyvinvointi 2002 -niminen julkaisu kertoo, että maassamme on 122 000 köyhää lasta. Lapsiperheiden köyhyys on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Köyhyysraja on vedetty 1 750 euroon, jolla kaksilapsisen perheen pitäisi elää täyttä elämää. Ei onnistu. Miten on mahdollista, että lapsiperheiden köyhyyden on sallittu kasvaa näin dramaattisesti juuri ennätyksellisen talouskasvun aikana? Vastaus on selvä: kilpailukyky vaatii sitä. Kun muuta puhutaan, se on valetta, johon vain idiootit uskovat. ... Alkuosa kirjoituksesta: Kilpailukyky, idiootti! Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 29.09.2004. Linkit tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/salmenkilpailukyky.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/10/05/vittula.htm Sanomanetti tiistaina 05.10.2004. populärmusik från VITTULA. Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. "...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet." EN FILM AV REZA BAGHER EFTER MIKAEL NIEMIS SUCCÉROMAN Dagens Nyheter söndag 26.09.2004. populärmusik från VITTULA. http://www.sanomanetti.fi/2004/10/05/vittula.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/10/28/etusivu.htm Torstaina 28.10.2004. EU:n perustuslaki allekirjoitetaan huomenna perjantaina 29.10.2004 Roomassa. Kaikki muut EU:n maat allekirjoittavat perustuslain, vain Suomen pääministeri Matti Vanhanen tuntee allekirjoittavansa jotain muuta: perustuslaillisen sopimuksen! Mahtaa harmittaa! Torstaina 28.10.2004. Perustuslaki - perussopimus - kansanäänestys. Media hämmentyy ja hämmentää: EU-kansanäänestyksestä lakialoite. STT, YLE24. Julkaistu 27.10.2004, klo 16.45. - EU:n perustuslakiäänestyksestä aloite. MTV3-STT. Julkaistu 27.10.2004 15:57 - (EI ENÄÄ MITÄÄN PERUSTUSLAISTA TAI PERUSSOPIMUKSESTA.) TUOREIMMAT UUTISET TORSTAINA 28.10.2004. Helsingin Sanomat. - EU:n perustuslaista vaaditaan kansanäänestystä. Turun Sanomat. Päivitetty 28.10.2004 3:00:45. - Lakialoite EU- kansanäänestyksestä. Etelä-Suomen Sanomat. 28.10.2004 02:31. - EU-kansanäänestyksestä lakialoite. Keskisuomalainen. Helsinki, 27. 10. STT. Ke 13:10. "Tällä hetkellä netissä". Tulossa! Lue myös! "Salaliittoteoria" 25.09.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/10/28/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/04/etusivu.htm Torstaina 04.11.2004. Lukijan kirje: Lipposen matka Bilderberg- kokoukseen Ilta-Sanomien juttu sai juurensa täältä: http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=3432.0 ja täältä: http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=2942.0 http://www.sanomanetti.fi/2004/11/04/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/09/etusivu.htm The Helsingin Sanomat Show. "Jäsenmaiden päättäjät allekirjoittivat EU:n perustuslaiksi kutsutun perustuslaillisen sopimuksen komeissa puitteissa... "Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus lauantaina 30. lokakuuta 2004. Lue myös! "Salaliittoteoria". Täällä päätettiin EU:n perustuslaki-nimen muuttamisesta sopimus-nimeksi! Sanomanetti 25.09.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/11/09/etusivu.htm Tiistaina 09.11.2004. Canossan matka. Pääkirjoitus. Ympyrä sulkeutuu. Aluksi Suomessakin puhuttiin EU:n perustuslaista. Sitten jotkut veijarit, pääministeri Matti Vanhanen ja muut Helsingin Sanomain lakeijat ryhtyivät puhumaan EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta ja lopulta jopa vain perussopimuksesta! Voi alamaisia! Välillä he eivät tienneet, mistä oikein nämä neropatit puhuivat. Sitten Ylekin rupesi puhumaan sopimuksesta. MTV3 ja lähes koko muu media puhui perustuslaista. Hämäysyritys jää häpeään, vaikka tarkoitusperät olivatkin ja ovat selvät: hokemalla sopimuksesta Suomen eduskunnassa päätetään EU:n perustuslaista ei-perustuslain säätämisjärjestyksessä, jonkinlaisena valtiosopimuksena. Tämä valtiopetos tullaan näkemään ja selittäjiä piisaa! Pertti Manninen 09.11.2004. Canossan matka. Pääkirjoitus. Aikaisemmin: Torstaina 28.10.2004. Perustuslaki - perussopimus - kansanäänestys. Media hämmentyy ja hämmentää: EU-kansanäänestyksestä lakialoite. STT, YLE24. Julkaistu 27.10.2004, klo 16.45. - EU:n perustuslakiäänestyksestä aloite. MTV3-STT. Julkaistu 27.10.2004 15:57 - (EI ENÄÄ MITÄÄN PERUSTUSLAISTA TAI PERUSSOPIMUKSESTA.) TUOREIMMAT UUTISET TORSTAINA 28.10.2004. Helsingin Sanomat. - EU:n perustuslaista vaaditaan kansanäänestystä. Turun Sanomat. Päivitetty 28.10.2004 3:00:45. - Lakialoite EU- kansanäänestyksestä. Etelä-Suomen Sanomat. 28.10.2004 02:31. - EU-kansanäänestyksestä lakialoite. Keskisuomalainen. Helsinki, 27. 10. STT. Ke 13:10. "Tällä hetkellä netissä". Tulossa! Torstaina 28.10.2004. "EU:n perustuslaki allekirjoitetaan huomenna perjantaina 29.10.2004 Roomassa. Kaikki muut EU:n maat allekirjoittavat perustuslain, vain Suomen pääministeri Matti Vanhanen tuntee allekirjoittavansa jotain muuta: perustuslaillisen sopimuksen! Mahtaa harmittaa!" Lauantaina 25.09.2004. "Salaliittoteoria". Täällä päätettiin EU:n perustuslaki-nimen muuttamisesta sopimus-nimeksi! Vielä joulukuussa 2003 Helsingin Sanomissa luki perustuslaki: "Neuvottelut EU:n perustuslaista kariutuivat suurten maiden kiistaan" ja "EU:n perustuslaki kaatui jäsenmaiden valtakiistaan". "Salaliittoteoria" . Torstaina 02.09.2004. Olli Kivinen. Helsingin Sanomat. "Koko perussopimuksen tiimoilla vallitsee suuri epäselvyys lähivuosien aikana." Selkeä EU-linja. Tiistaina 31.08.2004. Perustuslaki jatkuu extra! Antti Pesonen Pääministerin vastaus ei tyydytä. Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Pääministeri Matti Vanhanen: "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus 19.08 http://www.sanomanetti.fi/2004/11/09/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/11/etusivu.htm Torstaina 11.11.2004. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Torstaina 11.11.2004. Sivu 6. Aukeaman vasen puoli. Pitkästä miehestä otetaan mittaa. Ylijohtaja Anne Brunilan johdolla toimineen globalisaatioryhmän loppuraportille uhkaa käydä niin kuin valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysryhmän raportille: kokonaisuudeksi tarkoitettua ehdotusta ammutaan alas sen yksityiskohdilla. . Brunilan ryhmä tavoittelee entistä osaavampaa, avautuvampaa ja uudistuvampaa Suomea. Näiden mainesanojen muuttamisessa toiveista todellisuudeksi olisi työmaata kauas näkeville poliitikoille, jos heitä - nimiä tässä mainitsematta - olisi enemmän kuin siteeksi. Poliitikkojen enemmistön kannalta jotkin vaalit ovat aina liian lähellä, jotta asioista voitaisiin puhua suoraan. Vastoin joitakin oletuksia globalisaatioryhmä ei tavoittele palkkoja polkevaa Suomea, vaan menestyvää suomea. Palkkajousto on alaviite. Anne Brunila on nähnyt läheltä, ettei jousto merkitse katastrofia: Jyväskylän kaupunki pienensi 50 000 eurolla hänen miehensä Pekka Kettusen erorahaa, mutta pariskunta ei silti joutunut mieron tielle. Kuvateksti: Anne Brunila luovutti mietintönsä Matti Vanhaselle toissa päivänä Helsingissä. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Torstaina 11.11.2004. Sivu 6. Aukeaman vasen puoli. (Ilta-Sanomat. Perustettu 1932. Vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä.) http://www.sanomanetti.fi/2004/11/11/etusivu.htm Ilta-Sanomat. Bisquit. Torstaina 11.11.2004. Sivu 7. Saman aukeaman oikea puoli. Kina-ilmiö Suomen globalisaatiostrategia seisoo raportissa kolmella jalalla, perinteinen puuraaja ei ole enää mukana kuin tahattomasti. Tulevaisuuden Globaalis-Suomen rakentajiksi on synnytettävä kolme uutta ihmistä. He ovat: Osaava, avautuva uudistaja. Avautuva, uudistava osaaja. Uudistava. osaava avautuja. Tukena G-ryhmällä on kaikesta päättäen ollut ensiluokkainen executive nonsentor, puppusanageneraattori Nonsense Generatorin kuljettaja, joka on ottanut masiinasta kaikki tehot irti. Ilta-Sanomat. Bisquit. Torstaina 11.11.2004. Sivu 7. Saman aukeaman oikea puoli. (Bisquit on Seppo Ahti. Seppo Ahti on Bisquit. On Bisquit Seppo Ahti. Bisquit Seppo Ahti on. Seppo Ahti Bisquit on.) http://www.sanomanetti.fi/2004/11/11/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/25/etusivu.htm Torstaina 25.11.2004. Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 24.11.2004. Uusi Ihminen "Meidän kansalaisten pitäisi ymmärtää, kehittämällä kriisitietoisuuttamme, että meiltä vaaditaan "muutosvalmiutta". Näin sanoo hallituksen globalisaatioraportti. Meiltä kaikilta - siis myös niiltä, jotka ovat sairaita, vanhoja, autottomia, työttömiä, heikkoja ja köyhiä. No ennen kaikkea niiltä, tietysti! Samaan aikaan pääomalle on saatava entistä parempi tuotto, suurituloisten verotusta on alennettava ja palkansaajien on joustettava. Ihan hautaanko asti, vai riittääkö että kierii maassa kuin koira? Pääministeri Vanhanen vahvisti arvovallallaan, että valtio tukee tätä joustopakkoa, että korkeamman päämäärän, kilpailukyvyn nimessä meidän on sopeuduttava. Se on "voittopuolisesti myönteinen" asia. Saattaa olla, jos asiaa tarkastelee Nurmijärven omakotitalon ikkunasta, mutta täällä Alppilassa kerrostalon ikkuna tarjoaa hiukan erilaiset näkymät. Helsingin köyhimpiin kuuluvalla alueella, kivenheiton päässä vallan asumuksista, jokapäiväisiä ongelmia ovat työttömyys, sairastelu, köyhyys ja syrjäytyminen. Luulevatko Vanhanen, Sailas, Brunila, Fagernäs, Ehrnrooth ja muut että nämä ongelmat ratkaistaan "muutosvalmiudella", sillä, että palkansaajat joustavat entistä enemmän? Sillä, että suurituloisten palkkaveroa alennetaan? Sillä, että pelotellaan ihmiset sopeutumaan? Samaan aikaan kun EK:n Ehrnrooth lietsoo kriisitietoisuutta hänen sukulaisensa panevat Suomen vanhimman teollisuusyrityksen, 1600-luvulla perustetun Fiskarsin, omistuksia uusiksi ja kotiuttavat voittonsa. Suku kahmii itselleen kymmenien miljoonien eurojen saaliin. Omistaja sopeutuu globalisaatioon - ja voittaa. Fiskarsin työläiset tietysti sopeutuvat hekin, kun on pakko, Kenelle tämä joustavuus on "voittopuolisesti myönteinen"? Valtiovallan, työnantajien ja ay-liikkeen johtajien linja on viime viikkoina näyttäytynyt kaikessa alastomassa rujoudessaan: pääomalle täysi vapaus, palkansaajille ja muille kansalaisille joustopakko. Siinä missä voiton maksimoinnille raivataan avoimet väylät, siinä meiltä muilta vaaditaan täydellistä alistumista globaalimarkkinoiden vaatimuksille. Kurkku kireänä ja sydän väristen meidän pitää päivittäin terävöittää kriisitietoisuuttamme. Vallitsee jatkuva poikkeustila, jossa meitä kehotetaan mittauttamaan arvomme markkinoilla reaaliajassa. Palkkatyö on aina jossain määrin pakkotyötä. Nyt se on jo muuttumassa rangaistukseksi siitä, että palkanmaksu vakavasti häiritsee kilpailukykymme vahvistamista. Siksi työnantajat haluavatkin palkankorotukset valtion maksettaviksi, veronalennusten muodossa. Tämä on hullujen touhua. Jo riittää!" Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 24.11.2004. Uusi Ihminen. Linnanmäellä eräänä hiukan sateisena heinäkuun päivänä. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/11/25/etusivu.htm Torstaina 25.11.2004. "Nyt Eva on saanut yhteiskunnallisessa keskustelussa aloitteen ja pitää sen niin kauan kuin se on pidettävissä. Aloite saadaan pois vain riittävän linjakkailla ja perustelluilla vasta-argumenteilla, jollaisista ei toistaiseksi näy merkkejä. Kunnon keskustelua ei synny, jos Evan alkuperäisiin vastavoimiin kuuluva vasemmisto pystyy sanomaan Evan huonostikin perustelluille ajatuksille - sellaisiakin se on esittänyt - vain "ei"." Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Keskiviikkona 24.11.2004. Linnanmäellä eräänä hiukan sateisena heinäkuun päivänä. Kuva: Pertti Manninen. Torstaina 25.11.2004. "Brunilan ryhmä tavoittelee entistä osaavampaa, avautuvampaa ja uudistuvampaa Suomea. Näiden mainesanojen muuttamisessa toiveista todellisuudeksi olisi työmaata kauas näkeville poliitikoille, jos heitä - nimiä tässä mainitsematta - olisi enemmän kuin siteeksi. Poliitikkojen enemmistön kannalta jotkin vaalit ovat aina liian lähellä, jotta asioista voitaisiin puhua suoraan." Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Torstaina 11.11.2004. Linnanmäellä eräänä hiukan sateisena heinäkuun päivänä. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/11/25/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/salmen.htm Optimistinen Arvio. Leif Salmén. "Lapsilisän reaaliarvo on nyt 14 prosenttia alempi kuin 10 vuotta sitten." Kaavio "Lapsilisien reaaliarvon kehitys 1994 - 2004" laadittu nettisanomien toimituksessa. Se on vain ohjeellinen! Torstaina 13.01.2005. Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 5.1.2005. Kolumni. Optimistinen Arvio. Leif Salmén. "Jos yhteiskunnan menestystä mitataan sen mukaan, miten se kohtelee köyhimpiään, Suomi on epäonnistunut, brutaali, tyly maa. Kiitos Lipponen! Kiitos Fagernäs! Kiitos Sailas! ... Sosiaali- ja terveysministeriö harrastaa orwellilaista tiedottamista, kun se nettisivuillaan kertoo, että sosiaaliturva on pääosin kehittynyt "myönteisesti", vaikka joutuu toteamaan, että yksinhuoltajien ja pitkäaikaistyöttömien asema on heikentynyt. Lapsilisän reaaliarvo on nyt 14 prosenttia alempi kuin 10 vuotta sitten. Yli viidennes yksinhuoltajista elää köyhyydessä. Työttömän peruspäivärahaa korotettiin vuoden alusta 8 sentillä, 50 vanhaa penniä lisää päivässä! Sinikka Mönkäreen ja muiden oikeistolaisten mielestä on kuitenkin tärkeämpää alentaa muutaman tuhannen superrikkaan verotusta poistamalla varallisuusvero. Ökyrikkaiden puolustamisessa 70 miljoonaa euroa on yhtäkkiä pikkuraha. Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden tukemiseen sitä ei voi mitenkään laittaa. Näin vallanpitäjät käyvät arvokeskustelua." Iltalehti keskiviikkona 5.1.2005. Kolumni. Optimistinen Arvio. Leif Salmén. http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/salmen.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm Sanomanetti tänään torstaina 03.02.2005. Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo "Kuten aina, tässäkin tarinassa löysät ja lipevät puheet inhottavat enemmän kuin tosiasiat. Palataan maan pinnalle. Todetaan, ettei suomalaisellakaan kapitalistilla ole isänmaata. On vain krokotiilien suo." Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo. http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/02/10/etusivu.htm Torstaina 10.02.2005. Kontrasteja. Pääkirjoitus. Kontrasteja ulkona ja sisällä. Ihmismielessä ja fyysisessä todellisuudessa. Elämän raadollisuudessa. Tappaminen jatkuu. Dresdenin pommituksista tulee sunnuntaina kuluneeksi 60 vuotta. Uusi uljas ulkoministeri Condoleezza Rice haluaa Euroopan unohtavan menneet, siis sata tuhatta Irakissa tapettua siviiliä. Ex-pääministeri Paavo Lipponen matkustaa taas Washingtoniin, Suomea myymäänkö? Näissä merkeissä digikamerasta iloiten. Pertti Manninen, myös kuva. Kuva Suomesta pakkaspäivänä auringon lämmittäessä lauantaina 29.01.2005. Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2005/02/10/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/02/17/etusivu.htm Sanomanetti tänään torstaina 17.02.2005. Haasteiden päivä Helsingissä. Helsingin Sanomat eilen keskiviikkona 16. helmikuuta 2005. Pääkirjoitus: EU:n perustuslaki tehtävä tutuksi myös Suomessa. Suomen valtakunnan päälehtikin nöyrtyy pikkuhiljaa sen tosiasian edessä, että perustuslakia pitää kutsua perustuslaiksi ja perustuslaillisesta sopimuksesta puhuminen joutaa sinne minne se kuuluu. Kyllähän pääkirjoituksesta siitäkin jankutetaan, mutta asia on harvinaisen selvä, jos tahdotaan. Perustuslaki on erilaisten kirjoitusten kokoelma ja perustuslaillinen sopimus on sitten se tilanne tai tapahtuma, jossa sovitaan, että perustuslaki hyväksytään ja aletaan sitä noudattaa, jos aletaan. Pääkirjoitus. Lue lisää! Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2005/02/17/etusivu.htm Jatkuu. Tulossa mm. Ranskan ja Hollannin kansanäänestykset. Jatkuu. |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. |
Sanomanetti
maanantai 2006-11-27. Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi. Entinen tupakkamannekiini ja nykyinen olutmannekiini on ryhtynyt ryöpyttämään keskustalaista naisministeriä. Itse kokoomuksen ehdokasta presidentinvaaleissa avoimesti tukenut tekee siis politiikkaa. Ehkä hän katkeroitui, kun sai porttikiellon itsenäisyyspäivän juhliin käyttäydyttyään sopimattomasti naisten vessassa. Menihän tämä kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen uuden neitokaisen kanssa linnan juhliin, jossa vaimokin oli kutsuttuna vieraana. Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan. Nykyiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun on syytä tuoda mieliin tämän bisnesmiehen Ilta-Sanomissa joitakin vuosia sitten antama mielipide: "Mitä pahaa on kaljanjuonnissa?" Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-27. Sanomanetti. Pertti Manninen. Liitteenä juttuja vuodesta 1999 alkaen. Liite. Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä Suomalaiset huippu-urheilijat ovat hemmotelleet meitä suomalaisia käsittämättömillä uroteoilla maailmantähtien joukossa. Kansallista identiteettiämme on vahvistettu ja itsetuntoamme pönkitetty olympia-areenoilla ja MM-kilpailuissa sekä muissa arvoturnauksissa. Odotuksemme eivät ole muuttuneet mihinkään. Me haluamme yhä sankareita. Mahdollisuud et odotusten täyttymiselle ovat vain supistuneet olemattomiin, kun valtiovalta ei ymmärrä huippu-urheilun todellisia tarpeita kiristyvässä kilpailussa. Etenkin pienten lajien edustajat joutuvat nostamaan kätensä pystyyn. Ammattimaista harjoittelua vaativaan huipuntavoitteluun ei yksinkertaisesti ole taloudellisia edellytyksiä. Valtionavun pienuus osoittaa arvostuksen puutteen. Ja jos valtiovalta ei arvosta, niin miten yritysmaailmakaan suhtautuisi toisin. Kulttuuriministeri Tanja Saarela (ent. Karpela, s. Vienonen) on yhteiskunnassamme huippu-urheilun ylin edunvalvoja. Huippu-urheilun onneksi hän on tuolla valtaistuimella enää vain muutaman kuukauden, sillä pelkkänä kauneuskilpailun voittajana ei voi ratsastaa toista ministerikautta. Urheiluelämän odotukset tosin olivat Saarelankin kohdalla korkealla, kun hän aloitti Karpelana uudessa tehtävässään vajaa neljä vuotta sitten. Hän oli tehnyt kotiläksynsä hyvin ja ymmärtänyt käyttää asiantuntijoita apunaan asioissa, joita hän ei voinut urheiluelämästä hallita pelkällä aerobic-ohjaajan taustallaan. Mutta mitä sitten tapahtui, kulttuuriministeri käänsikin urheilulle selkänsä. Ministeri, joka oli tottunut jo missivuosistaan lähtien olemaan huomion keskipisteenä, ryhtyikin välttelemään asiaa, jonka puolesta hänen odotettiin taistelevan. Mitä tästä opimme: ministeriä valittaessa pitäisi miettiä muutakin kuin hänen julkisuusarvoaan ja hänen edustamansa puolueen tarpeita profiilin nostamiseen. Keskustan populistiset pyrkimykset äänien kalasteluun nuoren, näyttävän ja teräväpäisen naisen avulla ovat koituneet suomalaisen huippu-urheilun tappioksi. Lasten ja nuorten liikunnasta, joka sekin on erittäin tärkeää, ministeri on kyllä jaksanut huolehtia, koska sen avulla saa laajempaa julkisuutta eli enemmän ääniä. Teot silläkin saralla ovat valitettavasti jääneet turhanpäiväisen höpötyksen tasolle. Urheilun edustustehtäviin ulkomaille, olympiakisojen kokkareille ja muille vastaaville estradeille Tanja Saarela on nainen paikallaan. Siinä miesvaltaisessa ympäristössä hän hallitsee ammattimaisesti tilanteet erinomaisine englannin kielen taitoineen ja näyttävine ulkomuotoineen toisin kuin kotoisissa urheilukinkereissä, joita hän tuntuu tietoisesti välttelevän. Suomen urheiluväki on joutunut toistuvasti pettymään, kun erilaisissa alan tilaisuuksissa on odotettu kulttuuriministerin ottavan puheissaan kantaa kiperiin urheilupoliittisiin kysymyksiin, mutta paikalle onkin saapunut joku sijaispuhuja ministerin ilmoittauduttua sairaaksi. Johonkin kokoukseen, jossa ei puhuta urheilusta, ministeri Saarela pöräyttää näyttävästi moottoripyörällä kuin Bond-tyttö ikään ja kutsuu lehdistön paikalle, mutta ne kekkerit, joissa on riski saada negatiivista julkisuutta, hän jättää tyylikkäästi väliin. Hän ei ymmärrä, että julkisuutta ei voi hallita ja että hyvä johtaja tarvitsee kritiikkiä tullakseen paremmaksi johtajaksi. Hän ei kestä arvostelua raivostumatta ja puolustelematta itseään aina häpeäksi asti. Näin on varmaan tämänkin kolumnin jälkeen. Herkkähipiäisenä ministeri Saarela on yrittänyt kehittää ympärilleen suojamuurin. Hän pelkää - syystäkin - oman uskottavuutensa puolesta ja sortuu selittelemään sen sijaan, että kohtaisi aidosti tilanteet ja ottaisi niistä opiksi. Me emme tarvitse kulttuuriministeriä, joka ei ole kiinnostunut urheilusta. Me kaipaamme urheilun keulakuvaksi ihmistä, jolla on kokemusta ja kanttia. Ihmistä, jolla on tahto kehittää urheilun rahoitusta. Ihmistä, joka tapaisi urheilijoita jo paljon ennen kuin he ovat meidän kaikkien sankareita. Harry Harkimo harry.harkimo @hartwall-areena.com. Kirjoittaja on urheilun liikemies. (Kuva). Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. Liite. Tässä otsikkoja: Missä se on nyt? Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta. Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle. Harry Harkimo sopimuskumppanina 2: Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen. "Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä". bisnes + urheilu = urheilubisnes. Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin. Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus! "Älkööt huijarit tulko lasten asialle". Polveen potkimista Hartwall-areenalla. Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja? "Hävisikö Jokerit tahallaan?" Lain yläpuolella? HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä. Harkimon sanat fitattavat yhä. "Jokerit JYP:n pisteautomaatti". Linnan juhlat 06.12.2003. Kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen neitosen kimpussa! Ministeri vs. päätoimittaja. Karpela vs. Pietilä. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Liite. http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911tv.htm Missä se on nyt? TV2:n ajankohtainen kakkonen juhlii 30 vuotista taivaltaan. Muista tämäkin. Ajankohtaisen kakkosen ohjelmanteon porteille pääsi Pentti(?) Sainion paljastuskirja Hjallis Harkimon ja Lastenlinnankummien raha-asioiden sotkeutumisesta ja Jokerien konkurssilta pelastumisesta. Kakkosen toimittaja vain kertoi erään Kakkosen lopussa, että "tänä iltana joissakin ennakkotiedoissa luvattua Hjallis Harkimon tekemisistä kerovaa kirjaa ei nyt käsitellä. Toimitus on kyllä tutkinut juttua ja se ei ole antanut aihetta jutun tekemiseen." Senjälkeen ei koko kirjasta ole mitään kuultu ja eikä sitä missään ole näkynyt, koska Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa ovat kieltäytyneet myymästä sitä jonkinlaisten oikeustoimiuhkailujen johdosta! sanomanetti.fi tiistaina 12.10.1999 pm http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911tv.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan: Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista. Pentti Sainio tuo esille vaiennetussa ja myyntiboikotissa olevassa kirjassaan kuinka Veikkaus Oy:lle syntyi miljoonatappiot Matti Ahteen epäonnisesta(?) myyntikuviosta varattomalle liikemies Veikko M. Vuoriselle ja minne voittomiljoonat oikein menivät. Nyt: Helsingin Sanomat kirjoittaa perjantaina 29 lokakuuta 1999 taloussivullaan "lyhyesti"-osastossa lyhyesti: "Rautakirja ostaa 80 prosenttia VeikkausRastista. Rautakirja ostaa 80 prosenttia VeikkausRasti-myymäläketjusta. Kauppahintaa ei ole kerrottu. Kauppa vahvistaa tuntuvasti Rautakirjan asemia rahapelimarkkinoilla, sillä VeikkausRasti on Suomen johtava täysin pelituotteisiin keskittynyt myymäläketju. Rautakirjan markkinaosuus Veikkauksen peleissä kasvaa kuusi prosenttiyksikköä noin 43 prosenttiin. Myyjinä olivat Slotline Oy ja Veikko M. Vuorinen, joka jatkaa VeikkausRasti-toimintaa harjoittavan YxPlus-yhtiön vähemmistöosakkaana ja yhtiön toimitusjohtajana. (STT)" Neljä vuotta sitten: Vielä hiukan ylin neljä vuotta aikaisemmin 18. elokuuta 1995 Helsingin Sanomat kirjoitti "ei-lyhyesti": "Veikkauksen myymälät myytiin varattomalle liikemiehelle. Liikemies Veikko M. Vuorinen maksoi noin 20-30 miljoonan markan kauppasummasta vain pienen osan. Sopimuksen mukaan loppu suoritetaan myymälätoiminnan tuloksesta." Ja sen jälkeen: Tätä sekavaa myyntikuviota ja muitakin Veikkaus Oy:n bisneksiä selostaessaan toimittaja Pentti Sainio lopettaa kirjansa "Harkimoiden hattutemppu" viimeisen luvun "Kaikki tiet vievät Areenaan" näin: "Vuoden 1999 alussa Veikkaus käynnisti Harry Harkimon kuvilla toteutetun miljoonien mainoskampanjan rahapeli Jokerin vauhdittamiseksi. Hjallis Harkimo esiintyi miljoonissa lehtikuvissa läpi valtakunnan. Veikkauksen on-line-pisteissä oli Hjalliksen luonnollisen kokoisia nelivärisiä pahvikuvia, joissa hän esiintyi Tee-se-itse Jokeripelin markkinahoukuttimena. Samalla kun miljoonien mainoskampanja saattoi innostaa uusia Jokeri-pelimarkkoja Veikkaus Oy:lle, kampanja markkinoi urheilubisneksen Suomen ykkösnimenä Harry Harkimoa ja hänen Jokeri-yrityksiään. Tämä yhteistyö Harkimon ja Veikkaus Oy:n välillä ei ole yllättävää, vaan päinvastoin. Harry Harkimon lähipiirillä on ollut vuosien aikana mittavaa ja kannattavaa liiketoimintaa Veikkaus Oy:n kanssa. Tässä liiketoiminnassa on Veikkaus Oy on ollut aina maksajan paikalla hämmästyttävän runsaskätisesti. Samaan aikaan kesällä 1995, kun Hjallis oli Juha Rantasilan avustamana perustanut Helsinki-Halli Oy:n valmisteltiin Hartwall Areenaankin liittyvien bisnesten tulevaa operointia. Vantaalla pidettiin erään uuden yhtiön perustamiskokous 14. heinäkuuta 1995, koolla oli mielenkiintoinen seurue. Läsnä oli Veikko M. Vuorinen, liikemies, jonka yritysryppäässä oli osaksi toimimattomiakin pikkuyrityksiä. Pari yhtiötä oli konkurssissa, jotka olivat varojen puutteessa rauenneet ja valtiolle jäi verosaatavia yhteensä satoja tuhansia markkoja ja ulosmittauksessa oli maksuja. Hänellä on paljon yhteisiä yrityksiä Juha Rantasilan kanssa. Lisäksi Vuorinen on myös Leena Harkimon kaksoissiskon Liisa Alamäen puoliso. Läsnä oli Juha Rantasila, joka edusti Vuorisen kanssa hallinnoimaansa Slotline Oy:tä. Läsnä oli Risto Kippola, Veikkaus Oy:n yrityspalvelupäällikkö, jolla oli takanaan Ecomen Oy:n mittava konkurssi ja hyvät yhteydet Ulf Sundqvistiin; olihan Kippola muun muassa Ulfin ja hänen Björn-veljensä kanssa Wayup Oy:n hallituksessa, kun yhtiö anoi olemattomilla vakuuksilla Sundqvistin johtamasta STS-pankista 20 miljoonan lainaa, joka myös myönnettiin. (tästä lainan otosta on helmikuun alussa 1999 käynnistynyt Helsingin käräjäoikeudessa oikeudenkäynti, jossa entistä STS-pankin pääjohtajaa Ulf Sundqvistia syytetään törkeästä kavalluksesta.)" -------------------------------------------------------------------------------- Nettisanomien välikommentti: Käräjäoikeuden päätös oli vapauttava, eikä valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe katsonut aiheelliseksi valittaa tuomiosta heinäkuussa 1999, joten vapauttava päätös jäi pysyväksi ja lainvoimaiseksi.. Päätös oli Sundqvistin kannalta niin merkitsevä, että syksyllä 1999 Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävä syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä ilmeisesti kaatuu. koska Arsenal-Sillan edustaja sanoi tässä jälkimmäisessä oikeudenkäynnissä, ettei sopimusta olisi tehty ollenkaan, jos Sundqvist olisi tehnyt törkeän kavalluksen. Lue myös: Sundqvist-juttu: Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen. Sundqvist - ulosoton kauhu Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999 Alho-Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999 Sundqvist-näytelmä loppui kesken! -------------------------------------------------------------------------------- "Läsnä oli Matti Ahde, muun muassa Suomen olympiakomitean valtuuston puheenjohtaja ja valtionyhtiö Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja, joka oli palkannut Risto Kippolan yhtiöön erikoisoperaatioiden luottomiehekseen. Ahde on puolestaan presidentti Martti Ahtisaaren erityinen luottomies. Tämä joukko perusti tuolloin Onnenpelit Oy-nimisen yhtiön. Osakepääomaksi merkittiin yksi miljoona markkaa. Veikko M. Vuorisen osuus oli 700 000 markkaa, joka pöytäkirjan mukaan todettiin siinä tilaisuudessa maksetuksi. Slotline Oy:n puolesta Rantasila maksoi 200 000 markkaa ja Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahde nimikirjoituksellaan vahvisti Veikkaus Oy:n 100 000 markan osuuden. Slotline Oy on Rantasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, jonka tilintarkastajana on Yrjö Tuokko. Onnenpeleihin siis lyötiin rahaa pöytään miljoona, josta suurimman osan veti taskustaan ulosottoveloilla rasitettu liikemies Vuorinen. Harva saa liiketoimiensa epäonnistumisen ja verojen maksamatta jättämisen jälkeen näin lentävän ja luottokelpoisen lähdön, varsinkin kun bisneksissä on mukana miljardiluokan valtionyhtiö. Veikko M. Vuorisen luotto tuohon aikaan oli kuitenkin vankalla pohjalla, koska kaksi viikkoa myöhemmin pidetyssä hallituksen kokouksessa Onnenpelit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vuorinen valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi ja hänet valtuutettiin avaamaan yhtiölle 3 miljoonan luotollinen sekkitili Merita Pankkiin. Lainan vakuudeksi oli sovittu yrityskiinnitys. Lisäksi lainaa takasi 500 000 markan osalta Slotline Oy (200 000) ja Vuorinen henkilökohtaisesti 300 000 markan osalta. Vuorisen luottokelpoisuutta Meritan suuntaan paransivat Juha Rantasilan häikäisevät pankkisuhteet Meritaan, josta hän on saanut bisneksilleen niin paljon tukea kuin on kehdannut tai joutunut pyytämään. Lisäksi Vuorisen luottokelpoisuutta paransivat myös uuden yhtiökumppanin, Veikkaus Oy:n, erinomaiset suositukset. Vuorista auttoi bisnesmaailmassa erityisesti Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde, joka teki lähes kaiken minkä Vuorinen ja Rantasila kehtasivat pyytää. Alussa Onnenpelit Oy:n asiamiehenä oli asianajaja Klaus Kavanne, Lastenklinikoiden Kummit ry:n nykyinen lakimies. Onnenpelit Oy:n tarkoitus oli toteuttaa yrityskauppa, jonka Risto Kippola oli junaillut Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahteen tiukkojen erityisohjeiden mukaan. Yhtiön perustamispäivänä laaditun sopimuksen mukaan tarkoitus oli myydä Veikkaus Oy:n 41 myymälää Veikko M. Vuoriselle perustettavan yhtiön lukuun. Nämä myymälät olivat Veikkaus Oy:lle hieman tappiollisia, niiden liikevaihto oli lähes 300 miljoonaa. Myymälöiden ostamisesta oli kiinnostunut myös Rautakirja Oy, mutta Kippola, Ahde ja Rantasila pelasivat sen pois kauppakuvioista. Kun myymäläkauppa vuoti julkisuuteen, kirjoitti Helsingin Sanomat 18. elokuuta 1995 asiasta otsikolla: "Veikkauksen myymälät myytiin varattomalle liikemiehelle." "Liikemies Veikko M. Vuorinen maksoi noin 20-30 miljoonan markan kauppasummasta vain pienen osan. Sopimuksen mukaan loppu suoritetaan myymälätoiminnan tuloksesta." Helsingin Sanomien mukaan Veikkaus-yhtiön yrityskaupat kiinnostavat rikospoliisia ja niistä on kerätty tietoa. Myymäläkauppa oli näistä tuorein. Toimitusjohtaja Matti Ahde kertoi Helsingin Sanomille olleensa tietoinen Vuorisen taloudellisesta taustasta. "Meidän tekemiemme selvitysten mukaan ei kuitenkaan ollut estettä myydä myymälöitä hänelle. Meidän mielestämme Vuorinen on ostajana sellainen, että hän pystyy vastaamaan kauppakirjasta." Matti Ahteen väite ei pitänyt paikkaansa. Kun Veikko M. Vuorinen ja hänen yhtiönsä ei pystynyt vastaamaan kauppakirjasta, vaan Veikkaus Oy:n piti tulla myöhemmin apuun tuntuvilla kauppahinnan alennuksilla ja muilla miljoonaluokan avustuksilla, jotka ovat liike-elämässä todella harvinaisia; kun myyjä alkaa omilla rahoillaan tukea ostajaa! Vaikka Matti Ahde vakuutti myös Ilta-Sanomille, ettei yhtiö aio "missään tapauksessa ottaa kauppaa uudestaan esiin", niin Veikkaus otti kaupan uudestaan esille. Onnenpelit Oy muutti syksyllä 1995 nimensä yXplus Oy:ksi. Yhtiön hallituksessa olivat vielä jäljellä Risto Kippola varsinaisena jäsenenä ja Veikkaus Oy:n lakimies Carl-Henrik Nyberg varajäsenenä. Vuoden 1996 keväällä, 23. huhtikuuta piti Veikkaus Oy:n hallitus kokoustaan Lapissa, keväthankien kultaamassa Saariselän lomakeskuksessa yhtiön edustustalossa. Läsnä olivat muun muassa Matti Ahde, yhtiön kaupallinen johtaja Jussi Isotalo, juristi Carl-Henrik Nyberg ja Risto Kippola. Nyberg ja Kippola edustivat tuossa kokouksessa sekä myyjää että ostajaa. Hallituksen pöytäkirjaan merkittiin, että "Jääkiekkoliitto on esittänyt kutsun kahdelle yhtiön edustajalle seurata jääkiekon MM-kisoja Wienissä 3.-5.96." Päätettiin, että yhtiötä edustavat kaupallinen johtaja Jussi Isotalo ja yrityspalvelupäällikkö Risto Kippola. Tämä oli pieni palkkio siitä suuresta työstä, jota myös Isotalo ja Kippola olivat tehneet edistääkseen Kalervo Kummolan, Veikko M. Vuorisen, Harry ja Leena Harkimon ja Juha Rantasilan yhteisiä bisneksiä. Kohdassa yXplus Oy Veikkauksen hallitus kirjasi: "Kuultiin Risto Kippolan selostus yXplus Oy:n edustajien kanssakäydyistä neuvotteluista 14.7.1995 solmitun sopimuksen muuttamisesta kauppahinnan suorittamisen osalta. yXplus Oy on esittänyt kauppahinnan alentamista 2,3 miljoonalla markalla sen johdosta, että yXplus Oy luopuu sopimuksessa mainitun pääteoption käyttämisestä. Tämän johdosta Oy Veikkaus Ab ei peri viikoittaista, kauppakirjan kohdassa 10.1 mainittua 0,75 %:n osuutta myynnistä, osana kauppahinnan lyhennystä, alkaen viikosta 18/96." "Edelleen osapuolet ovat neuvotelleet myydyn kaluston ja irtaimen omaisuuden kauppahinnan alentamisesta epäkuranttiuden vuoksi 1 miljoonalla markalla." "Tämän lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että Oy Veikkaus Ab myy 10 %:n omistusosuutensa 100 000 markan kauppahinnasta Veikko M. Vuoriselle myöhemmin määriteltävän yhtiön lukuun." Kippola kertoi hallitukselle, että sopimukset tullaan kirjoittamaan ensi tilassa. Veikkauksen hallitus totesi Kippolan neuvotteleman tuloksen yhtiön kannalta hyväksyttäväksi ja "päätettiin hyväksyä sopimusluonnokset". Vaikka kyse oli vasta sopimusluonnoksista alkoi taustalla nopea vyörytys. Nyt kaikki oli helppoa, olihan Veikkaus Oy Lapin lumien kevättunnelmissa muuttanut Matti Ahteen ohjailussa kaupan ehtoja Vuoriselle niin edullisiksi, että hän sai myymälät käytännössä ilmaiseksi. Tulevina vuosina liiketoiminnan tuottoon pääosin sidottu maksutapa katkesi Saariselän päätöksillä välittömästi ja Veikkaus antoi yli 3 miljoonaa markkaa anteeksi. Osamaksukauppanakin kauppahinta olisi ollut kaikkiaan laskennallisesti hyvin edullinen eli 17,7 miljoonaa markkaa. Nyt noitakaan miljoonia ei tarvinnut maksaa Veikkaus Oy:lle. Tällainen Veikkaus Oy:n ja Harkimoiden lähipiirin sopupeli on mahdollista hyväveli-verkoston kesken, niin kauan kun se pysyy pienessä piirissä salassa. Kun Veikkaus Oy irrottautui yXplus-yhtiöstä juridisesti, se ei kuitenkaan jättänyt Vuorisen yhtiötä taloudellisesti pulaan. Kaupanteon jälkeenkin Veikkaus Oy, juuri toimitusjohtaja Matti Ahteen tahdosta, pönkitti vielä miljoonilla markoilla Veikko M. Vuorisen liiketoimintaa. Veikkaus Oy sitoutui kauppasopimuksessa auttamaan Vuorisen pääosin omistamaa ostajayhtiötä markkinoinnissa ja muussa liiketoiminnan käynnistämisessä. Myöhemmin Veikkaus Oy onkin maksanut yXplussan markkinointimateriaalia, ilmoittelua, esitteitä ja liikelahjoja sadoilla tuhansilla markoilla. Veikkaus Oy:n henkilökuntaa on ollut kokopäivätoimisesti Vuorisen yhtiön töissä. Veikkaus Oy on maksanut Vuorisen yhtiön koulutusta, hotelli- ja muita matkakuluja sekä kustantanut avokätisesti Vuorisen yhtiön sidosryhmille järjestettyjä juhlatilaisuuksia. Miksi näin on toimitusjohtaja Matti Ahteen johdolla tehty? Mitä Veikkaus Oy tai sen toimihenkilöt ovat hyötyneet tästä valtion yhtiön rahoilla kustannetusta yksityisen bisneksen poikkeuksellisesta tukemisesta, joka esti Vuorisen yhtiötä ajautumasta konkurssiin? Veikkaus Oy jopa rajoitti online-sopimusten myöntämistä eräille R-kioskeille, koska Vuorisen yhtiön myymälä oli lähistöllä. Eräs Veikkaus Oy:n johtaja onkin todennut, että Vuorinen yhtiöineen olisi mennyt nurin, "ellemme olisi suojelleet häntä, koska yhtiön johdon halu on, ettei Vuorista voi päästää konkurssiin". Veikkaus Oy:n johto on kuitenkin edellä mainitulla toiminnallaan aiheuttanut useiden miljoonien markkojen vahingon Oy Veikkaus Ab:lle Osakeyhtiölain mukaan on ehdottomasti kiellettyä tehdä oikeustoimia, jotka vahingoittavat yhtiötä. Rautakirja Oy olisi varmasti pystynyt maksamaan oikein arvioidun, huomattavasti paremman kauppahinnan. Muutama päivä Saariselän kokouksen jälkeen yXplus Oy piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Veikkaus Oy:tä edusti Risto Kippola. Tuossa kokouksessa Kippola ja Veikkaus Oy:n kaupallisen sektorin myyntipäällikkö Ilkka Rokala erosivat hallituksesta. Uuteen hallitukseen valittiin. Veikko M. Vuorinen, Juha Rantasila ja Vuorisen puoliso Liisa Alamäki. Näin VeikkausRastimyymälät olivat huhtikuussa 1996 täysin Harkimon ja Rantasilan lähipiirissä. Mikä oli se myöhemmin määriteltävä yhtiö, jolle Veikkaus Oy Vuorisen lukuun möi 10 prosentin osuutensa 100 000 markalla, koska se ei ollut yXplus Oy? Marraskuun 11. päivänä 1996 perustettiin Rantasilan toimistossa uusi yhtiö Suomen lippuluukku Oy. Perustajina olivat Helsinki Halli Oy edustajanaan Harry Harkimo ja Tiilimäki Rahoitus Oy edustajanaan Juha Rantasila. Yhtiöt merkitsivät puoliksi 100 000 markan osakepääoman. Näin käytännössä siirtyi 18 Veikkaus Oy:n myymälää Harkimon ja Rantasilan hallintaan vaivaisella 100 000 markalla. Tiilimäki Oy on Rantasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, joka aikaisemmin kulki nimellä Oy Helsingin Indoor Golf Ab, jonka tilintarkastajana on Yrjö Tuokko. Lippuluukku Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Veikko M. Vuorinen ja hallitukseen valittiin puheenjohtaja Rantasila sekä jäseniksi Harkimo, Vuorinen ja Mika Sulin. Kaupparekisteristä tuli tammikuussa 1997 Lippuluukku Oy:lle kehotus ilmoittaa, onko osakepääoma maksettu ja jos on, niin kuinka paljon siitä on maksettu ja että se on yhtiön hallussa. Näin alkeellisen "pikkuseikan" Rantasila oli unohtanut ilmoittaa viranomaiselle. Taas piti pitää uusia kokouksia ja antaa vakuutuksia, että osakepääoma oli tosiaan maksettu vaikka siitä ei perustamisvaiheessa ollut mitään tietoa tai todistusta. Näin edullisesti saatiin erityisesti Hartwall Areenan tapahtumia markkinoima ja tilaisuuksiin lippuja välittävä myyntiketju pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin ympäri Suomen. Jos tuota 100 000 markkaa ystävien ja sukulaisten kanssa oikeasti edes rahana liikuteltiin? Loppuvuodesta 1997 Suomen jääkiekkoliitto muutti toimistonsa Amerin taloon, josta liiton puheenjohtajan ja suomen olympiakomitean hallituksen jäsenellä Kalervo Kummolalla on näköyhteys myöskin yksityiseen bisnekseensä Hartwall Areena. Jääkiekkoliiton toimistosihteerit puolestaan välittävät oman työnsä ohessa myös Lippuluukku Oy:n palveluja. Kalervo Kummolan ja hänen kumppaneidensa satsaus yksinpurjehtijana julkisuuteen itsensä läpilyöneen Harry Harkimon jääkiekko- ja viihdebisneksiin on toistaiseksi ollut, ainakin rahassa mitattuna suurin suomalainen urheilu- ja elämysbisneksen menestystarina. Myöskin Lastenklinikan Kummit saattoi Veikkaus Oy:n myymäläkaupan jälkeen laajentaa ja tehostaa hyväntekeväisyystoimintaansa. Yhdistyksen vuoden 1996 toimintakertomuksessa todettiinkin toiminnanjohtaja Hilkka Ahteen johdolla näin: "Tuotemyynti Olarin, Myyrmäen ja Itäkeskuksen City-marketeissa, Kesport-Tapiolassa sekä Stockmannilla oli odotettua heikompaa ja hiipuikin vuoden aikana lähes kokonaan. Sen sijaan VeikkausRasti-myymälöissä myynti laajennettiin koskemaan kaikkia 41 veikkausmyymälää kautta maan. Tämä helpotti tuntuvasti niitä paineita, jotka normaalisti kohdistuvat toimistosta käsin tapahtuvaan joulunajan omaan tavaramyyntiin." Tekstin muotoilu: Sanomanetti torstaina marraskuun 4. päivänä 1999 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle Johdanto lukijalle 1 Kummit ry maksoi haamufirmalle 2 Kummien kummi Teemu 3 Hyväntekeväisyys-jääkiekkoa 4 Hjallis Pointyn takapiruna 5 "Älkööt huijarit tulko lasten asialle" 6 Hyksin pimeät palkat 7 Tuki ry viedään konkurssiin 8 Harkimoiden kummisedät 9 Jokereiden velat saataviksi 10 Jokereiden kummisedät 11Kaikki tiet vievät Areenaan Jälkisanat Liitteet Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle Etukansi: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle Veikkaus - jokerit Pentti Sainio Takakansi: Iltalehti (7.9.1993) Lastenlinnan kummit ry:n Taneli Mäkelä: "Nyt rahat menevät pomminvarmasti oikeaan osoitteeseen" Hyväntekeväisyys on 90-luvulla taitavasti kytketty palvelemaan urheilun, viihteen ja ärhäkän puhelinmyynnin bisneksiä. Näyttävin esimerkki on jääkiekkojoukkue jokerit ja sen ympärille rakennettu liiketoiminta. Kirja kertoo kuinka Harry ja Leena Harkimon perheyritys selvisi rahavaikeuksista ja konkurssiuhasta käyttämällä 1991 lähtien markkinoinnissa sairaita lapsia Lastenlinnan tuki ry:n kautta. Dokumentit paljastavat, että Jokereiden taloudellinen nousu perustui pitkälti hyväntekeväisyysjulkisuuteen. Jokereiden kausikorttimyyntiä vauhditettiin esim. kesällä 1993 Lastenklinikan Tuki ry:n rahoilla ja henkilökunnalla, Tästäkin myynnistä tuotot jäivät tilittämättä luvattuun hyväntekeväisyyteen. Aikoinaan Teemu Selänne-ilmiölle rakennettu hyväntekeväisyysbisnes jatkuu yhä Lastenklinikoiden kummit ry:ssä ja Finnish Flash ry:ssä. Harkimoiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimintaa on tukenut myös Veikkaus Oy miljoonilla markoilla - tavalla, jota voidaan pitää "hyväntekeväisyytenä". Dokumenttikirja perustuu kokeneen tutkivan toimittajan, Pentti Sainion, yli vuoden ajan keräämään aineistoon. Penmedia (Tarra: 4758 90726 30 Harkimoiden hattutemppu Sainio Pentti 9822402 1 8% 148.00) http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916paviljonki.htm Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm. Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta. Pentti Sainio kertoo kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle asiasta näin: "Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta. Ari Mennander kuvaa kirjassaan Hjallis, Hartwall Areena, että jääkiekkojoukkue HIFK petti sopimuksensa Hjalliksen kanssa seuran mukaan tulosta areenalle. "Hjallis oli myynyt kaikki aitiot ja yhteistyösopimukset olettaen, että HIFK siirtyy Jokerien mukana uuteen suurhalliin. Sen piti olla täysin selvää. HIFK oli allekirjoittanut asiasta esisopimuksen, jota se ei katsonut sitovaksi. Kyseinen sopimus riitti kuitenkin pankkien ja vakuutuslaitosten lakimiehille, kun Hjallis ja Pekka Laitto olivat rahoituskierroksellaan." Rahoituskierroksella tuota sopimusta Hjallis kumppaneineen tarvitsikin. Tuo esisopimus syntyi siten, että Hjallis soitti vuoden 1995 kesä-heinäkuun vaihteessa HIFK:n varapuheenjohtajalle Frank Mobergille ja ilmoitti, että "tarvitaan rahoituksen kasaan saamiseksi ilmoitus, että tekin pelaatte tällä areenalla". Moberg otti yhteyttä HIFK:n puheenjohtajaan Kimmo Heinoon. HIFK:n piirissä mietittiin ehdot ilmoitukseen suostumiselle. Ne ilmoitettiin Hjallikselle, jonka toimistossa ne faksattiin takaisin esisopimuksen muodossa. Esisopimuksessa luki muun muassa: "HIFK sitoutuu pelaamaan ottelunsa Pasilaan rakennettavassa uudessa Helsingin monitoimihallissa. Otteluvuokraksi on sovittu 10 % lipputuloista. Mikäli HIFK siirtää toimistonsa uuteen halliin, on vuokra 70 mk/neliö. HIFK saa myös yhden hallituspaikan Helsinki Halli Oy:n hallituksessa." Kimmo Heino allekirjoitti esisopimuksen 21. heinäkuuta 1995. Sitten asiassa ei pitkään aikaan kuulunut mitään. "Tähän esisopimukseen ei koskaan saatu Hjalliksen allekirjoitusta. Kun sitä ei kuulunut, niin meille heräsi ajatus, että mitenkä nämä ehdot nyt ovat? Kun kyselimme perään, että missä viipyy se sopimus, joka perustuisi näihin ehtoihin, niin Juha Rantasilalta tuli sopimusehdotus, jossa puhuttiin 20 %:n vuokrasta, ei tullut hallituspaikkaa eikä toimistoa", kertoo Moberg. "Meillä raksutti nopeasti missä mennään. Kysyimme Jääkenttäsäätiöltä millä ehdoilla saamme jäädä Jäähalliin. Kun se selvisi tiedotimme julkisuuteen maaliskuussa 1996, että HIFK pelaa Helsingin Jäähallissa", Moberg sanoo ja ihmettelee, että sen jälkeen häntä mollattiin Harkimon piiristä julkisuudessa "kusettajaksi". Hjallis-kirjassa Hjallis on jo kiitollinen, ettei HIFK tullut mukaan Hartwall Areenalle. "Saimme niiden ottelujen tilalle parempia tapahtumia, joista tulee myös enemmän rahaa." "Mutta en koskaan anna anteeksi sitä temppua, mitä ne tekivät." Näin siis Pentti Sainio kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle. Edellisen mukaan Harkimo ei kusettanut pelkästään HIFK:ta, vaan myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, jotka myönsivät hankkeeseen lainarahaa. Harkimo on siis esittänyt lainaneuvotteluissa sopimuspaperin, jota ei ole aikonutkaan antaa sopimuskumppanilleen ja pitää paperissa sovittua sovittuna. Onko Harkimon oma nimikirjoitus sellaisessa paperissa väärennös? Täyttääkö tällainen menettely törkeän petoksen tuntomerkit? Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916paviljonki.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. Harry Harkimo sopimuskumppanina 2: Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen. (Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle). "Keväällä 1998 Harry Harkimo kumppaneineen sai puhuttua A-lehtien kustantajan edustajan Olli-Pekka Lyytikäisen sijoittamaan A-lehtien varoja yli kolme miljoonaa Jokerit HC Oy:hyn. Sitä kautta Hjallis yrityksineen olisi vastavuoroisesti sijoittanut miljoonia jalkapalloseura HJK:n toimintaa tulevaisuudessa hallitsemaan osakeyhtiöön keväällä 1999. Hjallis kuitenkin veti rahansa HJK:sta yllättäen, esisopimuksesta huolimatta. Marraskuun 9. päivänä 1998 Hjallis ostikin jalkapallo-areenahankkeensa pelikaveriksi Pallokerho-35:n jalkapallojoukkueen ottamalla Jokerien vastuulle PK:n parinsadan tuhannen markan velat. Halpa hankinta hyvin menestyneestä joukkueesta, joka kaudella 1998 nappasi jalkapallon SM-pronssia. Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut usein vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta." (Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle). Aikaisemmin Sanomanetti on kertonut, kuinka Hjallis kusetti HIFK:ta. Näyttää aivan ilmeisesti siltä, että Harkimo tekee erilaisia esisopimuksia ja sopimuksia vain hyödyttääkseen itseään. Aivan selvästi kaikki hänen toiminnoissaan mukana olijoiden on syytä olla varuillaan, niin Jyväskylässä kuin myös Kirkkonummella, joihin suunnitelluissa areena-tyyppisissä hallihankkeissa tämä "guru" on mukana. Jotenkin tuntuu siltä, että hän on kaappaamassa lisää jalkapalloseuroja ja ottaa tavalla tai toisella koko jalkapallobisneksen haltuunsa. Kannattaisi myös selvittää, miten Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde on kuvassa mukana. Onko Veikkaus Oy oikealla asialla, kun se sorkkii jalkapallon sarjajärjestelmää bisnesmiesten toivomalla tavalla? Parasta oli koko lajille, että Harkimo luopuisi "omakustannushintaan" koko Töölön jalkapallostadionista ja yhteiskunta löytäisi loppumiljoonat kyseiselle hankkeelle jostakin. Eihän sitä niin kovin montaa miljoonaa enää tarvittaisi lisää! Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm "Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä". (Ilta-sanomat 23.11.1999) "HJK:n ja FC Jokerien nokkamiehet Olli-Pekka Lyytikäinen ja Hjallis Harkimo ovat ajautuneet yllättävän kovaan sanasotaan pudotuspelihankkeen takia. Yllättävään siksi, että kaksikko pyörittää yhdessä Palloliiton kanssa ensi kesänä avattavaa Töölön futisstadionia. Lyytikäisen mukaan Harkimo voi halutessaan erota liigahallituksesta, mikäli mies ei ole tyytyväinen asioiden käsittelyjärjestykseen ja -tapaan Suomi-futiksessa. Harkimo on syyttänyt Lyytikäistä takinkäännöstä sen jälkeen, kun liigahallitus päätti kiperän äänestyksen jälkeen taipua pudotuspelien kannalle. Harkimon mukaan Lyytikäisen jarrupuheet ovat "tyypillistä jalkapalloa". Kättä päälle värväämisestä. Tähän asti Helsingin kahden voimapesän yhteiselo on sujunut ilman julkista riitelyä. Kaksikon yhteistyötä on avittanut kulisseissa solmittu herrasmiessopimus, jonka mukaan HJK ja FC Jokerit eivät kosiskele toistensa pelaajia. Vaikka sopimus ei ole pitänyt, esimerkiksi maajoukkuepakki Hannu Tihisen osalta, niin Lyytikäinen ja Harkimo tarvitsevat toisiaan. Pääkaupunki on liigafutiksen veturi, pelataan sarjaa tavalla tai toisella." (Ilta-sanomat 23.11.1999) http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. bisnes + urheilu = urheilubisnes "Vaihtorikko" Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin. "Jätkä lähti kuin hauki kaislikosta" "Jokerit pärjäsi vain sikailussa". Vastustajan hakkaaminen on sallittu vain yhdessä urheilulajissa: nyrkkeilyssä. Tahallinen vahingoittaminen ei yhdessäkään, kun formula lasketaan pois urheilulajien joukosta. On masentavaa lukea Harry Harkimon ja Kalervo Kummolan hallitseman hockey-urheilun jatkuvasta sekoilusta. Tässä näyte ottelusta Jokerit-JYP: "Narripaidat pilkan kohteena. JYP takoi Areenan taululle uskomattomat luvut: 2-8. Jokerit pärjäsi vain sikailussa." (Keskisuomalainen 23.11.1999) "JYP kahmi maaleja, Jokereille vain jäähyjä. Helsinkiläiset sortuivat hakkaamiseen tappion häämöttäessä." (Helsingin Sanomat 23.11.1999). "JYP kävi eilen noutamassa vieraspisteet Jokereilta. Hjalliksen pojat kärsivät selvän tappion, ja tekivät siitä vielä häpeällisen." (Ilta-sanomat 23.11.1999) "Jätkä lähti kuin hauki kaislikosta". (Ilta-sanomat 23.11.1999) "Ei löytynyt Hjalliksen pojista ja veteraaneista sen vertaa miestä, että olisivat kestäneet tappion JYPille. Oli pakko vielä näyttää koko kansalle, että vastamäen sattuessa koko joukkue on juuri sitä, mitä paidassakin seisoo, lauma narreja. Sen sijaan, että pelaajat olisivat hyväksyneet vastustajan nöyrästi paremmakseen, he päättivätkin sikailla. Kaukalossa hakattiin, huidottiin ja rähistiin lähes koko kolmannen erän ajan. . Ehkä oli vain hyvä, että Jokerit näyttivät todella kehnoa moraalia nassuttamalla joka suuntaan kuin pahaiset kakarat. . Eilisessä ottelussa (Tomek) Valtosella ei ollut kerrassaan mitään annettavaa, mutta sikailla hän osaa. Loppusummerin jo soitua Valtonen kaartoi JYPin pelaajan kantaan, ja veti aivan tylysti jalat alta. . Ottelun typerimmästä tempusta vastasi kuitenkin Pasi Holkkonen. Hän iski JYPin Vesa Pontoa törkeällä kahden käden viikateiskulla suoraan käsivarsille. Heti ottelun jälkeen Ponto ei vielä kyennyt puristamaan kättään nyrkkiin, mutta vamman todellinen laatu selviää myöhemmin. . (Ilta-sanomat 23.11.1999, Tuomas Nyholm) "Yhtenä ennakkosuosikkina jääkiekon SM-liigaan lähtenyt Helsingin Jokerit on vaikeuksissa. Peli ei suju ja joukkue käyttäytyy jäällä kuin kakaralauma. . Tappio kävi jokeripelaajien luonnolle. Viimeisessä erässä Jokerit tarjoili Areenan yleisölle mauttoman hakkaamisnäytöksen, joka tuotti tolkuttomasti jäähyjä ja vammoja keskisuomalaisille. JYPin puolustaja Vesa Ponto joutui keskeyttämään pelaamisen saatuaan Antti Hulkkosen kovan iskun käteensä. . JYPin kunniaksi on sanottava, että maltti säilyi kiitettävästi. Keskisuomalaiset eivät menneet mukaan Jokerien mailasotaan. . Jokerien esitystä ei voi puolustella mitenkään. Ensin pelataan huonosti ja sitten ruvetaan hakkaamaan. . Jokerit kokosi kaikkiaan 73 minuuttia jäähyjä. Parhaimmillaan jäähyaitiossa oli kuusi jokeripelaajaa samanaikaisesti. . "Toivottavasti Ponto ei loukkaantunut pahasti, sillä meillä on puolustajista pula", (JYPin valmentaja Mika) Saarinen sanoi. . Sarjataulukko näyttää edelleen hyvältä Jokerien kannalta, mutta ei näytä kauan, jos otteet eivät muutu." . (Helsingin Sanomat 23.11.99, Kaarlo Sundell) . ".matkasta tulikin hengissäselviytymiskeikka. . Lento kesti parisen metriä ennen varmaa alastuloa takaraivo edellä. Onneksi oli nuttura. - Jätkä lähti kuin hauki kaislikosta. . ensimmäinen kauhaisu haukkasi tyhjää ja ilmavirta heilutteli vain katsojia. . Osa katsojista tosin tulee katsomaan ja toivomaan, josko suulas läski saisi turpaansa, että pääsisi pilkkaamaa pukukoppiin marssivaa moukaria. . taputettiin selkään niin että hyvä ettei maksa irronnut. - Aika harvakseen kuului villuilua, Viikinki ihmetteli leveästi virnistellen." (Ilta-sanomat 23.11.1999, Heikki Hyvärinen). (Sanomanetti pahoittelee, että jossakin sivuntuotantovaiheessa Helsingin jäähallissa pelattu ottelu Deak-Halme on sekoittunut Hartwall Areenalla samanaikaisesti tapahtuneeseen hakkailuiltaan Jokerit-JYP.) Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919gangsteritilintarkastus.htm#lueeras Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus! Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle: 5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle". "Miksi Matti Toivonen tuomittiin niin ankarasti? Siihen kysymykseen vastaa nykyisen Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Hilkka Ahde näin: " Hyväntekeväisyyskeräyksissä on paljon onnenonkijoita. Me emme lähde mukaan sellaisiin projekteihin, joista joku yrittää vain rikastua. Meidän mielestä on hyvä, että Matti Toivonen sai niin ankaran tuomion., siitä olemme tyytyväisiä. Onhan se ennalta ehkäisevä varoitus: älkööt huijarit tulko lasten asialle, koska se on niin arvokas." Jutun pitkän esitutkinnan aikana Matti Toivosen oli vaikea puolustautua, koska hän ei saanut käyttöönsä yhdistyksen kirjanpitoaineistoa, jota Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesänhoitaja, asianajaja Juha Rantasila, ei suostunut luovuttamaan. Kuitenkin koko esitutkinta, syyte ja tuomio, rakentui tuon kirjanpitoaineiston pohjalta tehtyyn erikoistilintarkastukseen, jonka teki KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokon toimisto, tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy. Yrjö Tuokko puolestaan on ollut asianajaja Juha Rantasilan vuosien takainen yhteistyökumppani ja luottomies. Yrjö Tuokko on ollut mukana niin suurissa operaatioissa, että hänelle ovat tuttuja monet poliitikot, pankit ja ison rahan bisnesmaailma. Yrjö Tuokko on istunut muun muassa jo vuodesta 1994 Suomen itsenäisyyden ajan suurimman rahakirstun, pankkikriisin kymmenien miljardien raunioita hoitamaan perustetun valtion omaisuudenhoitoyhtiön eli Arsenal Oy:n, valvonnan kolmoisroolissa: hänen toimistonsa hoiti samalla kertaa Arsenalin valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen. Eikä huomautettavaa ole ollut. Yrjö Tuokosta tuli Arsenal Oy:n luottomies, kun hän oli kunnostautunut aikanaan Talousosuuspankin tilintarkastajana, eli sen tappioiden hautaajana. Talousosuuspankin viimeisessä kaupparekisteriin toimitetussa tilintarkastuskertomuksessa 16 maaliskuuta 1990 Yrjö Tuokko kirjoitti: "Osuuspankkia on hoidettu ammattitaidolla eikä tarkastuksessa ole todettu aihetta muistutuksen tekemiseen osuuspankin tilinpäätöksen, kirjanpidon eikä muutoinkaan osuuspankin hoidon mukaan." Jonkin aikaa Tuokon lausunnon jälkeen konkurssikypsä Talousosuuspankki fuusioitiin Suur-Helsingin Osuuspankkiin. Tämä siksi, että pankkia ei Suomessa päästetä konkurssiin, ja sen noin 1,16 miljardin sotkut siivottiin lopulta Realum Oy- nimiseen yhtiöön. Aikanaan toiset tilintarkastajat antoivat kertomuksensa Suur-Helsingin Osuuspankin konserniin kuuluneesta Talousosuuspankista ja he totesivat, että "toiminnan tulos on ollut niin raskaasti tappiollinen, että pankki on voinut toimia vain erityisen huomattavan ulkopuolisen tuen turvin". Tappiollisen Suur-Helsingin Osuuspankin johtokunta totesi myös, että valtaosa pankin vaikeuksista on perua Talousosuuspankista". Talousosuuspankin hallintoneuvostossa vaikutti aikanaan myös Tuokon hyväveli Juha Rantasila. Matti Toivoselle ei annettu Tuokon toimiston tekemän, asioita osin vääristelevän "syytekirjelmän pohja-aineistoa, eli tositteita ennen kuin vuosien jälkeen pakon sanelemana oikeuden määräyksestä. Vasta rikosoikeudenkäynnin kolmannen istunnon jälkeen Toivosella oli mahdollisuus normaaliin puolustukseen, kun tuomioistuin lopulta määräsi Rantasilan toimiston luovuttamaan yhdistyksen kirjanpito- ja hallintoasiakirjat. Toivosen puolustus oli kuitenkin oikeudessa turhaa, koska hänet oli jo vuosikausia leimattu altavastaajaksi, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia oikaista asioita. Myöhemmin selvitettyjä ja täysin kiistatta yhdistykselle kuuluneita maksuja, jotka ilmenevät kirjanpidon tositteista, merkittiin Tuokon toimiston tarkastuskertomuksessa "saamisiksi Matti Toivoselta". Taloustieteen maisteri Veli-Matti Lääkkö kävi vuosia myöhemmin saman aineiston läpi puolustuksen kutsumana asiantuntijatodistajana ja osoitti Yrjö Tuokko Oy:n useat laskelmat ja johtopäätökset vääriksi. Vaikka Toivosen puolustus aikanaan kuitti kuitilta murensi Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen virheitä ja vääriä olettamuksia, joille pesänhoitaja Juha Rantasilan edustaja varatuomari Leena Pyymäki perusti oman syyttelynsä, ei sillä ollut juurikaan oikeudessa merkitystä. Tuokon toimiston vääristelemien oikaisujen ainoa lopputulos oli vain se, että Pyymäki pilkkasi Toivosen pelkästään pitkittävän oikeudenkäyntiä "kuittisirkuksella"! Jo syksyllä 1993 Juha Rantasila jakoi, suuren yleisön harhauttamiseksi, lehdistölle valikoitua ja valmisteltua materiaalia Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidosta. Näin Rantasila Harkimon kanssa pyrki todistamaan Matti Toivosen syyllisyyden ennakkoon ennen varsinaista rikostutkintaa ja oikeudenkäyntiä sen jälkeen kun Toivonen oli erotettu yhdistyksestä. Sen seurauksena lehdet olivatkin pullollaan Toivosen nimiin heitettyjä taloussotkuja. Suomen oloissa kummallisen lehdistötilaisuuden Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän väliaikainen pesänhoitaja Rantasila piti lokakuun 7. päivänä 1993. Rantasila esitteli toimittajille erityistilintarkastusta, jonka sepitelmien avulla Matti Toivosta mustamaalattiin etukäteen, Velkojien kokouksissa ei yleensä ole lehdistöä paikalla. Esimerkiksi Kemoran Moottorishowssa Jokeri-Hockey Oy:n hallituksen jäsen Jorma Saarikivi kuittasi Teddy-Bear Racing Teamin nimiin ennakkomaksuja 31 000 markkaa, jotka jäivät sille tielleen. Saarikiven kuittaamista rahoista ei jäänyt Lastenklinikan tuki ry:lle muuta kuin ruutupaperin palaselle kirjoitettu väliaikaiskuitti: "Tällä PVM:llä olen ottanut tilitystä vastaan Lastenklinikan Tuki ry:ltä 31 000 (kolmekymmentäyksituhatta mk) ennakkomaksua, Helsingissä 17.06.92, Jorma Saarikivi". Jorma Saarikivi kertoi toiminnanjohtaja Matti Toivoselle, että hän haluaa osallistua Kemoran kuorma-autokisaan ja että hänellä on sponsoreita valmiina ja autoon saadaan hyviä mainostajia. Mutta auto piti vuokrata ja tuoda Englannista saakka. Näihin vuokraus- ja laivauskuluihin Saarikivi pyysi Lastenklinikan Tuki ry:ltä ennakkoa tuon 31 000 markkaa. Kun auto olisi Suomessa, Saarikivi kertoi Toivoselle pääsevänsä silloin laskuttamaan tukifirmojaan ja silloin hän tekisi yhdistykselle tilityksen hankkeestaan, jonka piti hänen mukaansa tuottaa sairaille lapsille noin 100 000 markkaa. Tilitystä ei koskaan tullut tältä Jokereiden hallituksen jäseneltä. Näiden Saarikiven viemien rahojen kohtaloa ei ole kuitenkaan tutkittu kavalluksena tai petoksena. Tämän Saarikiven täysin toisen tapahtuman kuitin liitti Yrjö Tuokon toimisto erikoistilintarkastuksessaan Jyväskylän Suurajot- nimiseen projektiin. Kun Tuokon toimisto vielä lisäsi muita Jyväskylän Suurajot- projektiin kuulumattomia kuluja ja unohti tuloja, pystyi Juha Rantasila 7. lokakuuta 1993 toimistossaan esittelemään lehdistölle Tuokon tarkastuksen perusteella, että esimerkiksi Jyväskylän Suurajot- projekti tuotti yhdistykselle tappiota 13 000 markkaa. Kaksi päivää ennen Tuokon toimiston tarkastuksen julkistamista Juha Rantasila kertoi Iltalehdelle: "Kaikki on mahdollisimman avointa. velkojainkokouksessa julkistetaan erityistilintarkastuskertomus ja siellä selvitetään mahdollisimman havainnollisesti mitä on tapahtunut." Yrjö Tuokon toimiston esitys kuului: "Edellä esitettyjen tositteiden perusteella Jyväskylän Suurajot- projektin tulos oli 13 000 markkaa tappiollinen. Kyseistä projektia ei ole kirjattu yhdistyksen kirjanpitoon erillisenä projektina. Saadun tiedon mukaan olisi yhdistykselle pitänyt tulla voittoa projektista noin 100 000 markkaa." Näin Rantasila Tuokon toimiston tarkastuksen avulla heitti vielä epämääräisen hävikin Matti Toivosen harteille. Lehdet nappasivat väitteen lennokkaasti uutisiinsa. Tuokon toimiston menettely nimenomaan tässä asiassa oli törkeää, sillä Yrjö Tuokon toimiston edustaja haki useita viikkoja ennen tarkastuksen valmistumista kuittauksella rikospoliisista Jyväskylän Suurajot- projektin täydellisen kirjanpidosta vahvistetun laskelman, joka osoitti projektin tuottaneen voittoa 73 000 markkaa. Yrjö Tuokko esitteli itse tarkastuksensa vaiheita sen tilaajille ja kuuli ohjeita sen tekoon vielä pari viikkoa ennen sen valmistumista. Tuokko kävi asioikseen uuden yhdistyksen, entisen toimintaa jatkamaan perustetun Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen kokouksessa 21. syyskuuta 1993, joka pidettiin Rantasilan toimistossa. Läsnä olivat Taneli Mäkelä, Juha Rantasila, Harry Harkimo, Matti Lustig, Riki Sorsa, Jaakko Perheentupa, Kalevi Tuominen ja Leena Pyymäki. Pöytäkirjan merkittiin: "Yrjö Tuokko esitteli konkurssiyhdistyksen erityistilintarkastusta ja selitti mitä havaintoja tarkastuksessa on tähän mennessä tehty." KHT:n vala tuskin antaa tällaiseen neuvonpitoon mahdollisuuksia? Toisaalta olivathan Rantasila ja Pyymäki Tuokon vanhoja ystäviä monenlaisista liiketoimista eli Tuokko selvitteli asioita ikään kuin perhepiirissä. Jyväskylän projekti olisi tuottanut 562 markkaa enemmän, ellei näyttelijä Aake Kalliala olisi tapahtuman aikana Rantasipi-hotellissa tyhjentänyt huoneen minibaaria viinoista, jotka maksettiin sairaille lapsille kerätyistä varoista. Ikävintä oikeuden toteutumisen kannalta kuitenkin oli se, että rikostutkinta oli pysähdyksissä jonkin aikaa, kun poliisi odotti tutkinnan pohjaksi juuri Tuokon toimiston tarkoitushakuista kertomusta siitä, kuka teki ja mitä Lastenklinikan Tuki ry:ssä. Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen pohjalta ei voinut syntyä muuta kuin osin väärä rikostutkinta osin vääristä seikoista, sillä siinä ei puututtu laisinkaan esimerkiksi Jokeri-Hockey Oy:n velkoihin tukiyhdistykselle. Tuokon toimisto käytti harhaanjohtavasti muun muassa aineistoa, jota ei ole olemassa yhdistyksen kirjanpidossa. Matti Toivosen piikkiin pyrittiin panemaan yhdistykselle velaksi ja saatavaksi häneltä jopa yhdistyksen vuoden 1991 voitto, joka oli vahvistettu tilinpäätökseen 526 000 markan toimintarahastoksi. Tämä tuotiin erikoistilintarkastuksessa esiin tahallisen virheellisesti velaksi yhdistykselle. Oikeudessa todistajana kuultu Tuokon toimiston edustaja Harri Koponen ei pystynyt selittämään kuinka voitto oli tarkastuksessa muuttunut velaksi. Tuokon toimiston "löytämä" paperi, johon heidän tulkintansa perustui, oli erilaisella printillä, kuin tilinpäätökseen vahvistettu tase-erittely. Niinpä varatuomari Leena Pyymäen monin paikoin vaikeasti käsitettävät väitteet rikosoikeudenkäynnissä purivat Matti Toivosta vastaan. Eikä Helsingin käräjäoikeus koskaan asettanut Tuokon toimiston tarkastuksen luotettavuutta kyseenalaiseksi. Käräjäoikeus totesikin tuomiossaan muun muassa, että "luotettavana pidettävästä erikoistilintarkastuksesta ilmenee"... Itse Yrjö Tuokko on myöhemmin toisen asian yhteydessä puolestaan puhunut rankasti toimistonsa tarkastuksen luotettavuutta ja todistusvoimaa vastaan. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle Yrjö Tuokko puolusteli eräässä toisessa toimistonsa tarkastuksessa tehtyjä rankkoja laskuvirheitä: "Erikoistilintarkastus ei nauti minkäänlaista julkista luotettavuutta eikä sitä voida oikeudenkäynnissä käyttää sellaisenaan todisteena, koska se olisi OK 17 luvun 11 pykälän tarkoittama ns. kielletty kirjallinen yksityisluontoinen kertomus. Vain niillä dokumenteilla ja havainnoilla itsellään, joihin tarkastuskertomus perustuu, on oikeudellista todistusvoimaa ja merkitystä." Näin on tullut selvitetyksi, että Leena Pyymäen ivaama "kuittisirkus" on juuri sitä lainmukaista oikeusprosessin käyntiä. jota Matti Toivonen oli avustajansa, asianajaja Aarno Arvelan kanssa puolustuksekseen pyrkinyt esittämään. Julkisuudessa Jyväskylän projektista annettuja Yrjö Tuokon toimiston tietoja korjattiin myöhemmin lehdissä, mutta Apu-lehti ei antanut koskaan periksi levittämissään perättömissä väitteissä. Apu-lehden silloinen päätoimittaja Jorma K. Virtanen ei suostunut koskaan julkaisemaan useista vaatimuksista huolimatta oikeaa tietoa projektista. Samalla kun Rantasila syksyllä 1993 Tuokon toimiston erikoisen tarkastuksen avulla harhautti lehdistöä, hän pystyi luomaan ennakkokäsityksen Toivosen syyllisyydestä myös käräjäoikeuden jäsenille." Sitten Sainio selostaa, kuinka Toivosen kavalluksiksi luettiin myös esitutkinnassa esille tulleet pimeät palkat (61 600 markkaa), jotka Toivonen oli maksanut viidelle nimetylle henkilölle ja Jokereiden yhdistykselle tilittämättä jääneet jääkiekkoliput (arvoltaan 200 000 markkaa). Ja lopuksi: " Oikeus myötäili pitkälle syyttäjän tekemää syytekirjelmää, joka perustui yhdistyksen konkurssipesän (Juha Rantasilan) esittämiin väitteisiin, jotka pohjautuivat Yrjö Tuokon toimiston tekemään erikoistilintarkastukseen, joka taas perustui Rantasilan, Matti Lustigin ja Harry Harkimon evästyksiin yhdistyksen taloudesta ja vastuuhenkilöistä. Toisaalta yhdistyksen koko hallitus oli ollut lain mukaan vastuussa kirjanpidosta. Yleensä juuri kirjanpitorikoksesta syytetään yhtiöiden tai yhdistysten hallitusten jäseniä, koska heillä on valta ja vastuu. Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpito oli hoidettu ulkopuolisessa tilitoimistossa eikä Toivosella ollut henkilökohtaisesti mitään tekemistä kirjausten ja tilitapahtumien suorittamisessa. Oudosti on esitutkinnassa ja syyteharkinnassa katsottu, että kolme kuukautta ennen konkurssia yhdistystä johtanut hallitus sai Toivosen erottamisen jälkeen tehdä mitä tahansa. Hallitus ei joutunut siitä vastuuseen, kuten ei sitä edeltävä hallitus vuoden 1992 osalta, eikä sitä edeltävä hallitus vuoden 1991 osalta. Vaan ja ainoastaan Toivonen. Lisäksi Toivonen pantiin vastuuseen myös niistä toimista, joita yhdistyksen hallitus ja sen jäsenet erikseen tekivät hänen erottamisensa jälkeen! Esimerkiksi juuri ennen konkurssia puheenjohtaja Matti Lustig maksoi kaksi, yhteissummaltaan 400 000 markan perusteetonta ennakkomaksua Pointy Trading Oy:lle. Näistä Lustigin maksuista syytettiin Matti Toivosta rikostutkinnassa, jonka Matti Lustig käynnisti! Asianomistaja eli Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesä (Juha Rantasila) edustajanaan varatuomari Leena Pyymäki, väitti loppuun saakka, että Lustigin maksamat 400 000 markan maksut Pointy Trading Oy:lle olivat Matti Toivosen tekemiä luottamusaseman väärinkäytöksiä, vaikka Toivosella ei erottamisensa jälkeen ollut mitään asemaa yhdistyksessä silloin kun Lustig rahat maksoi. Kaikki johti lopulta siihen, että Lustigin maksamista rahoista vielä syyttäjäkin syytti Matti Toivosta ja vaati niistä Toivoselle rangaistusta. Oikeus ei sentään hyväksynyt konkurssipesän (Rantasilan) vaatimusta, että nuo Lustigin maksamat 400 000 markkaa tulisi Toivosen korvata konkurssipesälle lähes viiden vuoden korkokuluineen. Kun kerran Toivosta kuitenkin syytettiin hallituksen puheenjohtaja Lustigin teoista, niin miksi niistä ei Lustigia edes syytetty? Tällaista on maallikon vaikea käsittää. Kummallista onkin, että Matti Lustig oli yksi syyttäjän päätodistajista." Sitten Pentti Sainio selostaa muita samantapaisia esimerkkejä ja toteaa lopuksi, että Yrjö Tuokon erityistarkastus ja Juha Rantasilan ja Harry Harkimon taktiikka, johtivat siihen, että kaikki hallituksen jäsenet, myös Leena Harkimo, jätettiin oikeudenkäynnin ulkopuolelle puhtaina pulmusina. -------------------------------------------------------------------------------- http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919gangsteritilintarkastus.htm#lueeras http://www.sanomanetti.fi/2003/01/16/polveenpotkiminen.htm Torstaina 16. tammikuuta 2003. Numero 181 Polveen potkimista Hartwall-areenalla. Liigan puheenjohtaja Jokeri-pomo Harry Harkimo: "Se on tän päivän jääkiekkoa". MTV3 16.01.2003 klo 17.15 Lööpin takana-ohjelmassa. Hakkaamista Harkimon Hartwall Areenalla ja vähän muuallakin Sotakirveet esiin. Ilta-Sanomat 16.01.2003. Ilkka Ala-Kivimäki. Tuomas Nyholm "Tästä tilanteesta puhutaan vielä pitkään. HIFK:n paras hyökkääjä Tuomo Ruutu jään pinnassa loukattuaan polvensa Toni Sihvosen taklauksesta. Ruutu ei palaa kaukaloon enää tällä kaudella." Ilta-Sanomat 16.01.2003. http://www.sanomanetti.fi/2003/01/16/polveenpotkiminen.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/harkimojokerit.htm Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja? Kaavio laadittu nettisanomien toimituksessa. Kaavio laadittu nettisanomien toimituksessa. Torstaina 13.01.2005. "Jokerien tappioputki jatkuu jo viidettä vuotta. Hjallis Harkimon monitoimikonserni Jokerit HC Oy on tappio putkessa. Saksan toiminnot voivat olla yhtiölle raskas riski. Monitoimimies Hjallis Harkimon luotsaama urheilu- ja viihdealan konserni Jokerit HC Oy on mennyt reipasta alamäkeä jo viiden vuoden ajan. Huhtikuun lopussa päättyneellä tilikaudella tappiota kertyi neljä miljoonaa euroa. Nettotuloksella mitattuna tappiot nousevat viideltä vuodelta yhteensä 16,1 miljoonaan euroon." Leena Filpus, Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. "Huhtikuun lopussa päättyneellä tilikaudella tappiota kertyi neljä miljoonaa euroa. Nettotuloksella mitattuna tappiot nousevat viideltä vuodelta yhteensä 16,1 miljoonaan euroon." Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. Kaavio: Nettotulos meur. Jokerit HC Oy -konsernin kehityksestä. Lähde: Balance Consulting. Konsernin tilikausi päättyy 30. huhtikuuta. Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. Kaavio: Nettovelkaantumisaste (% ylempi käyrä) ja Omavaraisuusaste (% alempi käyrä). Jokerit HC Oy -konsernin kehityksestä. Lähde: Balance Consulting. Konsernin tilikausi päättyy 30. huhtikuuta. Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. "Analyysitalo Balance Consultingin laskelmien mukaan Jokerit HC:n oma pääoma kestää nykyistä tappiotahtia enää muutaman vuoden." Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/harkimojokerit.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/03/10/jokerit.htm "Hävisikö Jokerit tahallaan?" "Tappion ansiosta Jokerit välttyy kohtaamasta HIFK:ta välierissä. Jos joskus on pakko hävitä, niin eilen oli Jokerien hetki kumartaa HPK:lle Areenassa. Kerho ei ole aikaisemmin voittanut kertaakaan Areenassa ja se alkaa olla painolasti jo isännillekin. Lisäksi HPK:n voitto takasi vieraille kolmossijan SM-liigassa. Jokerien voitto olisi antanut HIFK:lle mahdollisuudet kolmanneksi..." ILKKA ALA-KIVIMÄKI, IS-Urheilu. Keskiviikko 09.03.2005. "Jokainen ottelu pyritään voittamaan. Kyllä joka ukko yritti parhaansa." Jokerien Tomek Valtonen. Kuva: HPK:n kolmannen maalin syöttäjä Janne Lahti jäi jokeripuolustuksen puristuksiin maalin jälkitilanteessa. (IS/ Seppo Solmela). "Hävisikö Jokerit tahallaan?" ILKKA ALA-KIVIMÄKI, IS-Urheilu. Keskiviikko 09.03.2005. http://www.sanomanetti.fi/2005/03/10/jokerit.htm Pentti Sainion kuoliaaksi vaiettu Hjallis-kirja sai palkinnon! "niin huonoksi fiktioksi, että se vaiettiin julkisuudessa kuoliaaksi. Erityisenä meriittinä palkintolautakunta piti sitä, että kauppiaat totesivat teoksen niin huonoksi, etteivät suostuneet ottamaan opusta edes myyntiin." Missä se on nyt? Sainion Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi. Lue kirjan kohtalosta! (Journalisti-lehti) Ainakin täältä sen voi tilata! Muun muassa täältä sitä et saa Suomalainen kirjakauppa (kuva). http://www.sanomanetti.fi/2000/01/06/n0023sainionvaiettukirja.htm Lain yläpuolella? Tapaukset: formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen. Omituiset todistajat: Jokeripomo Harry Harkimo ja Sampo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä. Ajettuaan miltei liikenteenvalvojan päälle, joka ei armollisesti osannut hypätä tarpeeksi vikkelästi sivuun, maailmanmestari formulakuski Mika Salo väittää tapauksen olleen tapahtumaton ja "täyttä soopaa". Todistajaksi hän nimeää vieressään istuneen kyyditettävän ja myöhemmin ylimääräiseksi todistajaksi ilmestyi "Harry Harkimo, joka toteaa, että Mika Salo oli hänen kutsumanaan Areenalla, eikä tapauksessa ole mitään ongelmia. Harkimon mielestä asian nousu esiin kuulunee suomalaisen kateuden piiriin. Hän ei povannut liikenteenvalvojan työsuhteesta eilen illalla järin pitkää." Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999. Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä. Harkimon sanat fitattavat yhä. Katkelma Iltalehdestä 28.03.01 "HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä... "Selänteen ja Variksen hukkaaminen harmittaa". ... Runsaat 30 vuotta HIFK:ssa vaikuttanut Moberg on törmännyt vuosien vuolaissakin virroissa kirjavaan joukkoon pelaajia. Kahden livahtamista hän harmittelee kiertelemättä. Teemu Selänne ja Petri Varis on opittu tuntemaan Jokereista, vaikka toisinkin olisi voinut olla. ... Harkimon sanat kismittävät yhä Ekonomi Mobergin selän takana ei ole kuultu pahoja puheita HIFK:in toiminnasta. Se on pidetty, mikä on luvattu. Mobergia kismittääkin, että rapa on roiskunut päälle kollegan järjestämänä. Helsinkiläisseurojen tiet erosivat varsin ristiriitaisesti Jokereiden muutettua Areenaansa neljä vuotta sitten. - Harry Harkimo kokosi hallinsa rahoittajia tiedolla, jonka mukaan myös IFK muuttaisi uuteen halliin. - Emme kuitenkaan koskaan saaneet meille luvattuja asioita: paikkaa yhtiön hallituksessa, toimistoa Areenaan ja halpaa vuokraa. Hjallis ei koskaan allekirjoittanut esisopimusta, mutta kutsui silti minua kusettajaksi, Moberg jyrähtää. HIFK:ssa ihmeteltiin asiaa päivä, kunnes Moberg käveli vanhan jäähallin johtajan työhuoneeseen. Halli remontoitiin hyvin liigavaatimukset täyttäväksi, ja HIFK:n uuden tulemisen pohja oli rakennettu." ... Katkelma Iltalehdestä 28.03.01 HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä. Harkimon sanat fitattavat yhä. otsikointi sanomanetti.fi 05.04.01 pertti manninen http://www.sanomanetti.fi/2001/04/05/harkimomoberg.htm "Jokerit JYP:n pisteautomaatti" Suur-Jyväskylän lehti 27.11 JYP-Jokerit 5-3 "Lauantain kotivastus oli tällä kaudella ah niin mukava Jokerit. Hjalliksen miljoonajengi ei ole toistaiseksi saanut nipistettyä muutaman markan köyhemmiltä jyväskyläisiltä pistettäkään. Kolme kohtaamista ovat kaikki päättyneet JYP:n voittoon yhteismaalein 17-8. Jokereiden valmentajan Erkka Westerlundin mielestä urheilun suola on se, että pienemmillä resursseilla toimiva ryhmä voi kampittaa isompiaan. Kohteliaita sanoja, mutta valtavien budjettierojen esilletuomisen voi tietysti halutessaan käsittää myös v-tuiluksi. Että pyh, te ette edes paini meidän kanssamme samassa sarjassa. Meillä on niin hieno halli, että teillä ei ole edes varaa katsoa sitä. JYP-Jokerit ottelun käsittämättömimmästä tempauksesta vastasi Narrien takapakki Sean Gagnon. Kun toista erää oli pelaamatta sekunnin verran mies huitaisi mojovan lämärin suoraan B-katsomoon, noin viidennen rivin korkeudelle. Noin kova hätä ei siinä tilanteessa olisi pitänyt olla. Onneksi kukaan ei vakavammin loukkaantunut. Ai niin, ettei pääasia unohtuisi: JYP pelasi hyvän ottelun." (TH) Suur-Jyväskylän lehti Keskiviikkona 1.12.1999 (TUOMAS HEIKKILÄ) http://www.Sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918urheilu.htm Selänne ampui kolme surmanluotia Dallasissa Detroit STT, Reuters Anaheimin Teemu Selänne pöllytti Dallas Starsin maaliverkkoa kypärätempun arvoisesti perjantain NHL-kierroksella. Selänteen NHL-uran 16. kolmen maalin rupeama siivitti Anaheimin 4-2 voittoon viime kevään mestarijoukkueesta. - Tämä voitto oli mahtava piristys itseluottamuksellemme. Näytimme, että olimme todella hyvin latautuneita otteluun, Selänne iloitsi. Dallas luisteli ensi erässä 2-0 johtoon Brett Hullin ja Jonathan Simin maaleilla. Toista jaksoa oli kulunut 11 minuuttia, kun Tony Hrkac aloitti takaa-ajon kaventamalla tilanteeksi 2-1. Viitisen minuuttia myöhemmin Selänne iski illan ensimmäisensä. Päätöserän puolitiessä Selänne pamautti Anaheimin 3-2-johtomaalin Steve Rucchinin ja Paul Kariyan esityöstä. Loppunumerot Selänne sai viimeistellä Ed Belfourin tyhjäksi jättämään Dallasin maaliin. Selänne nosti kauden maalisaldonsa yhdellä pyräyksellä 11:ksi. - Toivottavasti tämä jatkuu. Emme halua,että tämä oli vain yksi iso voitto, Selänne kaavaili. - Ajoituksen kanssa on ollut hieman vaikeuksia, mutta tänään tuntui osuvan, Selänne kertoi. Anaheim maistoi Dallasissa harvinaista herkkua, sillä viimeksi kalifornialaiset palasivat kotiin Dallasista täyden pistepotin kera lähes kuusi vuotta sitten." Keskisuomalainen Urheilu sunnuntaina 28.11.1999. Muut lehdet. http://www.Sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918urheilu.htm (www. iltasanomat.fi 7.1.2006 ) Lauantai 7.1.2006 Presidenttipörssi: Gallupit ja kansangallupit .. Ehdokkaat ovat viime päivinä vedonneet "kansangallupeihin" eli vaalitilaisuuksien hyvään draiviin. Niin Halosen, Niinistön kuin Vanhasen vaalitapahtumat ovat vetäneet hyvin väkeä ja tunnelma korkealla. Mielipidevaikuttamista edustaa myös tunnettujen kannattajien listaaminen. Julkkiksista, kulttuurivaikuttajista, urheilijoista ja päättäjistä toivotaan vetonauloja ja esimerkkejä äänestäjille. Kokoomuksen Pressaklubi kertoi äskettäin uusista nimekkäistä tukijoista Niinistölle, mm. jalkapalloilija Mikael Forssell, jokeripomo Hjallis Harkimo, golfammattilainen Anssi Kankkonen, voimamies Riku Kiri, lääkintäeversti ja hiihtopomo Seppo Rehunen, valmentaja Kari Sinkkonen, meppi Ari Vatanen, yrittäjä Riitta Saarikangas ja juoksija Katja Salivaara. http://www.sanomanetti.fi/2006/01/14/etusivu.htm "Ohjukset ovat erittäin eettisiä... Voi sanoa, että uusi teknologia on inhimillistänyt sodankäyntiä..." Kimmo Sasi Torstaina 11.12.2003. Linnan juhlat 06.12.2003. Kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen neitosen kimpussa! Nykyaikaista mediamenoa iltapäivälehtien etu- ja takapuolesta niiden kertoessa ukkomiehen onnesta. Alaston raportti. Lue myös historiaa! "Haista sinä Niinistö vittu!" Juice Linnan juhlissa 06.12.1998. "Se sytytti tupakan, lähti kävelemään ja teki työtä käskettyä, tosin arvatenkin sitten vasta myöhemmin. Tanja ei ollut paikalla." Kuvassa. Alastomat kuokkavieraat ja ukkomiehet ryntäämässä linnan juhliin huutaen tunnusta: MAKE LOVE, NOT WAR! Tapahtuman seurauksena perustuslaki- ja siveysvaliokunta harkitsee mielenosoituksiin naamiointipakkoa. Jos raportti voi olla kuva, niin nämä parikymmentä lunastavat lupauksen. Pertti Manninen, sanomanetti.fi torstaina 11.12.2003 http://www.Sanomanetti.fi/2003/12/11/ukkomies.htm etusivu tiistaina 24.05.2005. Ministeri vs. päätoimittaja Karpela vs. Pietilä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1. Pertti Manninen tiistaina 24.05.2005. Sanomanetti "Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän Canossan matka. Siinä tämän jutun uusi alanimi. Päänimi 'Karpela vs. Pietilä' on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi." Lauantaina 21.05.2005 tiedotusvälineet kertoivat, että kulttuuriministeri Tanja Karpela on lähettänyt avoimen kirjeen Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilälle, jossa Karpela väittää joutuneensa tietoisen ajojahdin ja mustamaalauksen kohteeksi. Tällaisen käsityksen uutisoinnista sai. Sitten sain todistajalausunnon, jonka mukaan päätoimittaja Pietilä kirjoittaa ilkeästi. Asia rupesi kiinnostamaan ja hankin Ilta-Sanomien viikonvaihdenumeron (21.05-22.05.2005). Sitä hankkiessani muistin aikaisempia Ilta-Sanomien uhreiksi joutuneita: Esko Ahoa, Anneli Jäätteenmäkeä, ainakin. Näistä olin kirjoittanut paljonkin ja ajattelin tehdä niistä nyt yhteenvedon. Lisäksi ajattelin katsoa, mitä Sanomanetti on kirjoittanut Karpelasta. Mielessä oli päällimmäisenä ministerin selitykset opintotuen korjaamattomuudesta ja siitä silmänkääntötempusta, jolla ministeri väitti opiskelijoiden aseman itse asiassa paranevan, kun ne (opiskelijat) saavat enemmän opintolainaa! Lainaus Karpelän kirjoituksesta: "Syksyllä valmistuu lakiesitys, jossa opintolainan kuukausimäärää esitetään nostettavaksi 220 eurosta 300 euroon. Korkeakouluopintoihin myönnettävän opintotuen taso nousisi tällöin 80 euroa kuukaudessa." Tämän väitteen asetin ehdolle "Vuoden limboksi" ja Karpelan "Vuoden limbo-palkinnon" saajaksi. Asia löytyy joltakin sivulta, johon tässä linkki: 2004/08/12/karpeladromberg.htm Muuten: En muista, että Ilta-Sanomat olisi Karpelan tätä toimintaa käsitellyt ollenkaan saati sitten arvostellut sitä. Tämä taustaksi. Ajattelin jutun otsikoksi: "Päätoimittaja Pietilä ei luovuta". Karpelan avoin kirje löytyi monestakin netin paikasta, ei kuitenkaan Ilta-Sanomien nettisivuilta. Sunnuntaina 22.05.2005 en vaivannut kovin paljon päätäni asialla. Joillakin vapailla sivuilla, esim. Kalevassa, Aftonbladetissa ja Guardianissa kävin kuitenkin lukemassa päivän asioita ja jonkun haunkin tein kerätäkseni aineistoa tähän Karpela-juttuun. Tänään maanantaina 23.05.2005 ryhtyessäni kirjoittamaan juttua kuulin radiosta, että Pietilä vaatii lehdessään selvyyttä niihin 18 kohtaan, jotka ovat Karpelan mielestä virheellisiä. Löysin myös Ilta-Sanomien tiistain 17.05.2005 Bisquit: "Tietyssä mielessä kreatonistin ja evolutionistin ero on kuin suomen ja englannin kielen aamurutiineilla. Suomalainen panee aamulla kengän jalkaan, mutta englantilainen jalan kenkään. Näennäisen suuresta poikkeavuudesta huolimatta kummankaan ei tarvitse lähteä kaupungille sukkasillaan." Kaikkea kanssa.- numeron, jossa selostetaan "Ministeri Karpelan terveys petti" ja "Ministeri antanut viime aikoina puheenaiheita" ja jossa näiden juttujen ohessa kuvituksena julkaistiin myös Seura-lehden kohuttu kansi (värikuva), jossa oli ylempänä Karpelan isot kasvot ja alempana pääministeri Matti Vanhasen hiukan pienemmät kasvot ja jossa kissankokoisin kirjaimin oli seuraavat tekstit: "Matti Vanhanen ja Tanja Karpela" ja "Öinen kohtaaminen". Ilta-Sanomien viikonvaihdenumeron liitteen juttu oli otsikoitu: "Uhri vai hyväksikäyttäjä" ja päätoimittaja Pietilän kolumni lehtiosassa: "Julkisuudella ratsastaja putosi". Otin yhdistelmäkuvan koko roskasta (Huom! Tämän nyt kirjoittamani jutun ensimmäisessä versiossa kyllä luki "paskasta"). Tähän hiukan nimiä: päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä, Ilta-Sanomat, toimittaja Eija Kallioniemi, Ilta-Sanomat, toimittaja Sanna Ukkola, Ilta-Sanomat, päätoimittaja Jari Lindholm, Seura. Ilta-Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY ja lehdestä tarkistuksen jälkeen Ilta-Sanomat Oy. Sähköpostiosoitteena on: ilta-sanomat@sanoma.fi . Omistajillehan se raha kuitenkin menee, ehkä on turvallista piiloutua aputoiminimen taakse, niin mahdollisissa oikeudenkäynneissä pääyhtiön nimi ei tahraantuisi! Se siitä. Lue kuitenkin Nettisanomien juttu, jossa väitetään SanomaWSOY:n syyllistyneen rikokseen Irak-vuoto asiassa. Juttu on osoitteessa: 2004/03/25/etusivu.htm Sitten kävin ostamassa R-kioskista maanantain 23.05.2005 Ilta-Sanomat ja yllätys: Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä olikin nöyrää poikaa ja antaisi Karpelalle mahdollisuuden kertoa, mitkä 18 kohtaa olivat väärin, jotta hän voisi vastata niihin. Myöhäistä! Ilta-Sanomien nettisivuilta sai lukea, että Karpela avustajansa välityksellä on ilmoittanut, ettei ministeri anna enää mitään lausuntoja lehdelle. Karpelan avoimessa kirjeessä Antti-Pekka Pietilälle Karpela ei syyttänyt koko mediaa, vain Ilta-Sanomia. Pelkästään Ilta-Sanomia lukeva ei tiedä tästä mitään, koska lehti ei ole julkaissut Karpelan avointa kirjettä. Ilta-Sanomat julkaisi siis tänään päätoimittaja Pietilän avoimen kirjeen ministeri Tanja Karpelalle. Otin siitäkin kuvan iltapäiväkahvilla Rosanne-kahvilan terassilla, jossa jo tarkenee istua (toisen kerran tänä keväänä). Lisäksi juttuun juuttuessani sain santsikupin ilmaiseksi, kiitos! "Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän Canossan matka." Siinä tämän jutun uusi alanimi. Päänimi "Karpela vs. Pietilä" on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi. Pertti Manninen. Päätoimittaja, Sanomanetti. Maanantaina 23. toukokuuta 2005. P.S. Seuraavassa muualta ja Nettisanomista kaivettua materiaalia jossakin järjestyksessä, mahdollisesti lyhyin kommentein. Sama. http://www.Sanomanetti.fi/2005/05/24/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/10/04/etusivu.html#tulen Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" … ”Onko lumppuja, luita tai pulloja? Pannaanpa tuulemaan. Tarjotaanko 76? Tarjotaanko 1776? Mietittekö, mitä teen täällä. Tulin hakemaan poikaani. Hyvästelin molemmat. Missä poikani muuten on? Neiti, voitteko nousta, että näen poikani. - Teet siis läksyjä koulussa. - Hei ukko! Oppilaat haluaisivat varmaan kuulla suunnitelmistanne. Sanoitte sen jo. Täällä vain puhutaan. Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä? Pysähtykää ja näyttäkää avioliittolupanne. Rehtori Wagstaff, nyt kun olette astunut kenkiini … Johtokunnalla on teille muutamia ehdotuksia. Ei suunnitelmat mua kiinnosta, eivät yhtään innosta. Vaikka kuka ehdottaisikaan olen vastaan. En kelpo ehdotustakaan mä suostu huutelemaan. Ei muutoksetkaan tässä auta lainkaan - olen vastaan! Minä vastustan, periaatteesta mä vastustan. Hän vastustaa. Hän näyttää vastustavan vaan. Jo ennen pojan syntymää pääs ilmaan mulla huuto tää. … Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. Alkupuolen repliikkejä, joku välistä pois jääden, elokuvasta Hevosen sulat. USA 1932. Groucho Marx rehtorina esittelee ohjelmansa lukukauden avajaisissa. TV1000 Classic keskiviikkona 2006-10-04. Kuvasarja tulossa! Lue myös! Marx jää, RAUTIO LÄHTEE. Lue! Alkuperäinen sivu: Sanomanetti 2004-01-08 Pääkirjoitus. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa: Iltalehti maanantai 2006-10-02. "Vuonna 2004 Nick Kypreos makasi tajuttomana verilammikossaan taustalla näkyvän Ryan VandenBusschen käsittelyn jäljiltä. Kypreos sai vakavan aivovamman ja joutui lopettanaan uransa." Ilta-Sanomat keskiviikko 2006-10-04. "Eilisen Jokerit-HIFK-ottelun toisella peliminuutilla nähtiin tappelu, josta koko kaupungin kiekkoväki oli jo viikon ajan kohissut. Jokerien Ryan VandenBussche ja HIFK:n Pasi Nielikäinen pudottivat yksissä tuumin hanskansa ja kypäränsä ja ottivat toisistaan mittaa. " Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. http://www.sanomanetti.fi/2006/10/04/etusivu.html#tulen Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Suuri
maaryöstö. Osa 0. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Mm. "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. (Kirkko & kaupunki 2005-12-14). http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm Osa 1. Maaryöstö. Pääkirjoitus. http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto Osa 2. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme [IS:n] pääkirjoitusta. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto Osa 3. Suuri maaryöstö. Osa 3. ” … [Paavo] Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” (HS) & [Mari] Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. "Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin." (Suomenmaa). ”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” (HS). http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 Osa 3.2. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. & Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-08. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin Osa 3.3. Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo Osa 4. Suuri maaryöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Osa 4.1. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus: Jääviys on itse huomattava. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys Osa 4.2. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja Osa 5. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Sanomanetti
torstai 2006-11-23. Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). Helsingin Sanomat. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Vain kuusi prosenttia asukkaista olisi valmis luovuttamaan maita Helsingille. Ylivoimainen enemmistö sipoolaisista vastustaa kunnan lounaisosan maiden luovuttamista Helsingille. Sipoon kunnan teettämän mielipidekyselyn mukaan 89 prosenttia vastaajista vastustaa Helsingin kaupungin esitystä. Taloustutkimuksen kyselyssä vain kuusi prosenttia vastaajista hyväksyi rajansiirron. Helsinki haluaisi Sipoolta yhteensä 5 000 hehtaarin suuruiset alueet. Luovutettavaksi ehdotetuilla alueilla yhdeksän prosenttia vastaajista on hankkeelle myönteisiä. Kuntalaisista puolet suhtautuu myönteisesti tai melko myönteisesti kunnan suunnitelmiin väkiluvun kolminkertaistamisesta 2025 mennessä. Sipoolaiset otaksuvat mielipidetiedustelun mukaan palveluiden huonontuvan, jos raja siirtyy. Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman mukaan mielipidekyselyn tulokset pitää ottaa huomioon, kun päätöstä tehdään. Selvitysmies Pekka Myllyniemi saa oman ehdotuksensa valmiiksi tämän kuun aikana. Helsingin Sanomat. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. -- Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Taloustutkimus: 89 prosenttia sipoolaisista torjuu rajansiirron. Jos tähän mennessä sipoolaisten kanta Helsingin ehdottamaan kuntarajan siirtoon ei ole tullut selväksi, nyt se viimeistään on. Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä 89 prosenttia sipoolaisista vastustaa alueluovutuksia Helsingille ja vain kuusi prosenttia kannattaa. Luovutettavaksi ehdotetulla alueella siirtyminen helsinkiläisiksi saa hieman enemmän kannatusta. Lounais-Sipoossa asuvista kuntalaisista yhdeksän prosenttia kannattaa kuntarajan siirtoa, mutta sielläkin 78 prosenttia vastustaa. Nuoret sipoolaiset ovat uusille rajoille hieman avoimempia kuin Sipoossa keskimäärin. Kymmenen prosenttia 18-24-vuotiaista kannatti rajansiirtoa. Sekä Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma että kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoivat tulokset kuultuaan, että niillä on merkitystä selvitysmies Pekka Myllyniemen ratkaisuun. ”Kuntalaisten näkemys on selkeä, se on pakko ottaa huomioon”, Luoma totesi. Sipoossa on jätetty aloite kansanäänestyksen järjestämisestä rajansiirrosta, mutta Liljeströmin mukaan kunta ei ole sellaista järjestämässä. ”Myllyniemen tehtävä on varmistaa asia kansalaisäänestyksen kautta.” Taloustutkimus kysyi kantaa kuntarajan siirtoon 1001 sipoolaiselta 18-79-vuotiaalta. Kysely tehtiin marraskuun alussa. Kaikkien kysymysten kohdalla ”ei osaa sanoa” -vastauksia oli poikkeuksellisen vähän. Se kertoo siitä, että rajansiirtoasiat ovat sipoolaisille tärkeitä ja niitä on pohdittu. Tutkimuspäällikkö Tuomo Turja Taloustutkimus Oy:stä sanoi tiistaina, että vain pieni osa sipoolaisista kieltäytyi vastaamasta. Sipoolaisilta kysyttiin samalla, miten he uskovat mahdollisen alueluovutuksen vaikuttavan heidän palveluihinsa. Kaksi kolmesta vastaajasta arveli, että Lounais-Sipoon luovuttaminen Helsingille heikentäisi tynkä-Sipoon palveluja. Kolmasosa sipoolaisista arveli, että palvelut heikkenisivät myös liitettäväksi ehdotetulla alueella. Puolet katsoi, että osana Helsinkiä Lounais-Sipoon palvelut pysyisivät vähintään entisellään tai paranisivat. Lähes puolet vastaajista suhtautui melko myönteisesti tai myönteisesti Sipoon suunnitelmiin nostaa kunnan väkilukua omin toimin 40000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Neljäsosa suhtautui kielteisesti. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. Kannatatteko Lounais-Sipoon alueliitosta? Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että 5 000 hehtaarin alue Sipoon kunnasta, ns. Lounais-Sipoo liitettäisiin Helsinkiin. Kannatatteko tätä alueliitosta? (Kaavio) kaikki n=1 001 kyllä 6 ei osaa sanoa 6 ei 89 Lounais-Sipoo* n=138 kyllä 9 ei osaa sanoa 12 ei 78 prosenttia Miten suhtaudutte väkiluvun kasvuun? Sipoon kunnan asukasmäärä on tällä hetkellä noin 19 000. Kunnanvaltuusto on suunnitelmissaan varautunut siihen, että kunnan väkiluku kasvaisi vuoteen 2025 mennessä noin 40 000 uudella asukkaalla. Miten suhtaudutte suunnitelmaan? (Kaavio) kaikki n=1 001 erittäin myönteisesti 9 melko myönteisesti 37 ei myönteisesti eikä kielteisesti 25 ei osaa sanoa 2 melko kielteisesti 18 erittäin kielteisesti 9 Lounais-Sipoo* n=138 erittäin myönteisesti 9 melko myönteisesti 36 ei myönteisesti eikä kielteisesti 27 ei osaa sanoa 3 melko kielteisesti 17 erittäin kielteisesti 9 prosenttia * Liitettäväksi ehdotettu alue Lähde: Taloustutkimus. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. --- Helsingin Sanomat. Kaupunki. "Sipoon pitää olla Sipoo". Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. "Sipoon pitää olla Sipoo" Vaikka pääkaupungin hamuava koura ei Nikkilään edes tähtää, Helsinki ei Nikkilässä osakseen ymmärrystä saa. "Sipoon pitää olla Sipoo", sanoo Nikkiläntiellä vastaan kulkeva Berit Lahtinen. "Kertakaikkinen törkeyden huippu Helsingiltä", lataa korutaiteilija Päivi Halonen Sipoon kirkon nurkalla. Ja Esson pihalla lukiolainen Jan Liljeström: "En pidä ollenkaan, että tänne tunkeudutaan. Jos antaa pikkusormen, se vie koko käden." Nikkilässä puolustetaan yhtenäistä Sipoota ponnekkaammin kuin Lounais-Sipoossa, jota Helsinki haluaa. Nikkiläläiset eivät halua mitään tynkä-Sipoota, vaikka useimmat eivät osaa sanoa minkä vuoksi. Ajatus Sipoon kunnanrajojen kuristamisesta ei vain miellytä. Päivi Halosta suututtaa erityisesti tapa, miten Helsinki on toiminut. "Oikeustaju pettää." Hänen mukaansa Sipoota ei enää olisi, jos rajansiirto toteutuisi. Halonen kuten myös kunnantalolla asioiva Lars Majander arvostelevat sitäkin, että katseet on suunnattu kultahammasrannikkoon. Marjatta Skogsterin mielipide on, että parhaita veronmaksajia ei saa luovuttaa Helsingille. Pirkko Juselius sanoo, että jos joku haluaa muuttaa Helsinkiin niin siitä vaan, mutta Helsingin ei tarvitse muuttaa Sipooseen. Alppilassa syntynyt Juselius tuntee edelleen itsensä helsinkiläiseksi, mutta ei silti hyväksy Sipoon kaappausta. Juselius on asunut Sipoossa 33 vuotta, mutta se ei ole mitään verrattuna Majanderiin tai Skogsteriin, jotka ovat asuneet kunnassa koko kunnioitettavan ikänsä. Jan Liljeström pitää siitä, että saa asua maalla, mutta lähellä Helsinkiä. Halonen sanoo, että Sipoo voi asuttaa 40 000 ihmistä nykyisten lisäksi kunhan se tapahtuu maaseutua pilkkomatta ja Sipoonkorpeen koskematta. Kuvateksti: Korutaiteilija Päivi Halonen sanoo, että Helsingin tapa toimia Sipoon-kysymyksessä ei mahdu hänen oikeustajuunsa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. "Sipoon pitää olla Sipoo". Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. --- HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. (Raja on saavutettu. Käännös Pertti Manninen). Raja on saavutettu. Yrityksessään tehdä oikeaksi laittomat tekonsa on Helsingin johto keihäskärkinään Pajunen ja Vapaavuori päättänyt nyt vahvistaa Helsinki-päätöksensä laillisessa järjestyksessä. On kunnioitettava sitä, että he myöntävät toimineensa väärin. Koko hanke näyttää vastenmieliseltä sekavine maanvaihtohankkeineen Vantaan kanssa, demokraattisten periaatteiden ja hyvän hallintotavan ohittamisineen, monine laittomuuksineen. Asia ei tule yhtään sen paremmaksi, että herrat ovat etukäteen suhmuroineet ja varmistaneet maan hallituksen tuen. Kuntaministeri Mannisen ambitiot tässä asiassa eivät tunne mitään rajoja. Hän on yhdessä muiden ministerien kanssa kiirehtinyt lupauksiensa toteuttamista, joka on pakottanut kutsumaan selvitysmies Myllyniemen välittämään riidassa. Voimme vai toivoa, että selvitysmies on oikeamielinen ja kypsä tehtäväänsä. Eivätkö kohta kansalaiset ala kyllästyä päätöksentekijöihin, jotka rajattomissa pyrkimyksissään valtaan, rahaan ja läheistensä omaisuuden kartuttamiseen, käyttäytyvät häikäilemättömästi ottamatta huomioon muita. Sellaisiin, jotka eivät kaihda mitään keinoja. Meidän pitäisi ymmärtää, että rajoista piittaamattomat yksilöt ovat tuhoisia sekä itselleen että muille. Jos ei kukaan aikaisemmin ole asettanut rajoja sellaiselle käytökselle ja opettanut inhimillistä arvokkuutta, meidän Sipoon susien pitää tehdä se. Kevään eduskuntavaaleissa on kaikilla niillä kaupungeissa ja maaseudulla asuvilla, jotka tahtovat antaa tukensa Sipoolle, mahdollisuus valita pois ne puolueet ja ideologiat, joita asiaan sekaantuneet herrat edustavat. Eikö asumiskelvoton ja autio Helsingin keskusta riitä sille juurettomalle väelle, joka ulkopuolelta sinne tilapäisesti hakeutuu? Paikka, johon ihminen pääasiallisesti houkutellaan tyydyttämään hyödyttömiä ja epäterveellisiä halujaan ja joka ei houkuttele asumaan. Eikö pahoinvointi, asuinkelvottomuus, itäiset kaupunginosat riitä? Rikkaat ja mahtavat voivat linnoittautua Katajanokalle tai ostaa rantatontteja Sipoosta, mutta heikot, pienet ja syrjäytyneet pakotetaan voimaan huonosti suunnitelluissa esikaupungeissa.. Eikö se ympäristön ja luonnon tuhoaminen riitä, jonka Vuosaaren sataman rakentaminen aiheutti? Todistetaan kansallisen hyödyn nimeen. Kuinka väestön pahoinvointi ja ympäristön hävittäminen voi olla kansakunnan hyödyksi? Mikään ei tule siitä paremmaksi, jos Helsingin kurjuus tuodaan Sipooseen. Joku raja pitää kuitenkin olla, ja meidän kohdallamme se on Sipoon raja. Me emme tahdo osallistua tuhoavaan toimintaan. Me tahdomme tarjota terveellisemmän, ihmisarvoisen ja kestävämmän ympäristön lapsenlapsillemme, pienille, heikoille ja syrjäytyneille. Helsingin johdon tulee kohdata oma vastuunsa, omat kaavoitusvirheensä. Heidän tulee käyttää energiansa oman kotinsa siivoamiseen eikä levitellä likaa ympäristöönsä. Vapaavuori, Pajunen ja Manninen voisivat mennä itseensä ja pysyä siellä jonkun aikaa, vaikka se kipeää tekeekin. Sellainen on terveellistä. Kohdata itsensä. Lars Ådahl lääkäri Sipoo. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. (Raja on saavutettu. Käännös Pertti Manninen). --- Helsingin Uutiset. Kolumni. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Jan Vapaavuori. Keskiviikko 2006-11-22. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Helsingin kaupunginhallitus käsittelee ensi viikolla tulevan maankäytön ja asumisen toteutusohjelman valmistelua. Tarkoituksena on paaluttaa peruslinjauksia virkamiesvalmistelun pohjaksi. Hallitus käsittelee itse ohjelmaa kevään aikana ja valtuusto ensi syksynä. Nyt käsittelyssä olevista linjauksista merkittävin koskee asuntotuotannon määrää. Käsittelyn pohjana on apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen esitys, jonka mukaan tavoitteeksi tulisi asettaa runsaan 5 000 asunnon rakentaminen joka vuosi kaudella 2008–2017. Tavoite on haasteellinen. Suomen yli 400 kunnasta korkeintaan sadassa on 5 000 asuntoa. Sipoossa asuntoja lienee alle 10 000, joten tavoite tarkoittaisi sitä, että rakentaisimme yhden sipoollisen aina kahden vuoden välein. 5 000 asunnon vuosittainen tavoite on tosiaan huima. Helsingin asuntotuotantotavoite on viime vuosina pyörinyt 3 500 kieppeillä, ja siihenkään ei useimpina vuosina ole päästy. Kyse olisi siis olennaisesta lisäyksestä, muttei silti mission impossiblesta. Kyllä 5 000 uutta asuntoa vuodessa on ihan mahdollista. Se on myös perusteltu ja järkevä tavoite. Lähimenneisyydessä Helsingin väkiluku on parina vuotena hieman pienentynyt. Tästä on tehty se johtopäätös, että Helsinki on menettämässä vetovoimaisuuttaan. Näin ei kuitenkaan ole. Kysymys on siitä, että emme ole saaneet aikaiseksi riittävästi uusia asuntoja. Helsingissä ei juuri tyhjiä asuntoja ole. Vetovoimaisuutta olisi, jos olisi asuntoja. Uusia asuntoja ei tarvita ainoastaan uusille asukkaille. Nykyisin korkea hintataso ja erityisesti uusien asuntojen puute ajaa väljempää asumista tavoittelevat kehyskuntiin ja kauemmaksikin. Tämän kielteiset vaikutukset muun muassa Helsingin verotulokehitykseen ja kestävän kehityksen vaalimiseen ovat hyvin tiedossa. Pääkaupunkiseutu tuottaa maan bruttokansantuotteesta noin kolmanneksen. Jatkossa tämä osuus vain kasvaa. Tämä edellyttää kuitenkin seudun elinvoimaisuudesta huolehtimista – uusia työpaikkoja sekä uusia asuntoja. Yksi uhkakuva on kiihtyvä työvoimapula, jonka vastainen taistelu edellyttää uusia asuntoja. Erityinen ongelmamme on asuntojen korkea hinta. Yksi syy tähän on se, että asuntojen kysyntä on pysyvästi niiden tarjontaa suurempi. Koska kysyntä jatkuu kovana, tarjontaa pitää lisätä. Siis lisää asuntoja! Helsinkiläisten asumisväljyyden parantaminen, muuttuvien asumistoiveiden täyttäminen, hintakehityksen hillitseminen, työvoimapulan estäminen sekä kaupungin vetovoimaisuuden kehittäminen edellyttävät kaikki merkittävää lisärakentamista. Tästä näkökulmasta 5 000 uutta asuntoa vuodessa ei edes ole liioittelua. Olen itsekin aikanaan kuvitellut, että Vuosaaren sataman valmistuminen ja uusien asuntoalueiden vapautuminen ratkaisevat Helsingin asuntokysymyksen vuosiksi eteenpäin. Näin ei kuitenkaan ole. Jätkä- ja Hernesaari riittänee noin kahden vuoden, Kalasataman alue ja Keski-Pasila yhteensä noin kolmen vuoden, Kuninkaantammi noin vuoden ja Kruunuvuorenranta noin vuoden tarpeeseen. 5 000 asuntoa vuodessa on niin iso määrä, että se edellyttää myös muita ratkaisuja. Näistä tärkein on Sipoon läntisten osien liittäminen Helsinkiin. Helsingillä on Sipoosta poiketen siihen sekä intressi että resurssit. Kyse on maan ainoan metropolialueen vetovoimaisuudesta. Tarvitsemme lisää asuntoja niin Helsingin itsensä, pääkaupunkiseudun kuin koko valtakunnan menestymisen turvaamiseksi. 5 000 uutta asuntoa vuodessa on järkevä tavoite, ja se on täysin mahdollinen, jos ja kun siihen sitoudutaan aidosti. Mahdotonta on vain se, jonka itsellemme mahdottomaksi teemme. Helsingin Uutiset. Kolumni. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Jan Vapaavuori. Keskiviikko 2006-11-22. Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) vaatii, että Helsingin Sipoolta haluamille alueille on saatava tuhansien tonttien tarjonta. Torstaina ilmestyneessä Rakennuslehdessä Vanhanen moittii kovin sanoin pääkaupunkiseudun kuntia tonttitarjonnan rajoittamisesta. Vanhanen on esittänyt tukensa Helsingin vaatimuksille saada osia läntisestä Sipoosta asuntorakentamista varten. Syyksi Vanhanen ilmoittaa tarpeen lisätä Helsingin seudun tonttitarjontaa. Vanhasen mukaan Sipooseen rakentaminen on vasta ensiaskel. Hänen mukaansa syyllisiä pääkaupunkiseudun tonttien korkeaan hintatasoon ovat kaikki alueen kunnat. HS Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Perjantai 2006-11-24. Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22. Inrikes. Nästan alla sibbobor ratar Helsingfors. Nio av tio invånare i Sibbo motsätter sig att sydvästra Sibbo fogas till Helsingfors. Men is sydvästra delen av kommunen är motståndet betydligt mindre än i kommunen i övrigt, enligt en undersökning. Fem procent säger ja till en sammanslagnuing. HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22. HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22. Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver. Sibboborna har ändrat sig Sibboborna vill inte höra talas om en gränsjustering. Den saken blev entydigt klar i enkäten som Taloustutkimus har gjort. Till och med i sydvästra Sibbo motsätter sig 78 procent av invånarna inkorporering med Helsingfors. I våras motsatte sig Sibbo kommun fortfarande huvudstadsregionens ambitioner att växa österut. Sedan dess har kommunledningen vänt sin kappa. Sibbo överger Östra Nylands förbund. Generalplanen siktar på en fördubbling av invånartalet inom 20 år och uppges på sikt ge plats för upp till 80 000 invånare. Därtill efterlyses ett tvång för samtliga 14 kommuner i Helsingforsregionen att samarbeta i fråga om boende, markanvändning och trafik samt gränslös service. Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver. Bara 27 procent är emot en kraftig tillväxt. Argumenten från Helsingfors har föråldrats. Utlåtandet som stadsstyrelsen godkände i måndags gör stort nummer av att Sibbo inte hittills har velat se sig som en del av huvudstadsregionen. Nu är läget radikalt annorlunda. En god princip är att det alltid måste vara tillåtet att ändra sig. Den principen kan inte heller statsrådet med gott samvete bortse från. Återstår argumenten om att Helsingfors har större kapacitet än Sibbo, i synnerhet i fråga om medel för finansiering av teknisk och social infrastruktur. Men påståendet om att Sibbo kommuns budget inte räcker till är inte alls vattentätt. Obeslutsamheten i Vanda tydliggör att Helsingfors annekteringsplan är ett politiskt ohållbart projekt. Inom samlingspartiet finns ny insikt om att den kommunala självbestämmanderätten inte är någonting att leka med. För centern är Sibbofallet också en het potatis som det är lätt att bränna fingrarna på i val. Vanda vägrade finna sig i länsstyrelsens tidtabell. Utlåtandet behandas först efter att utredningsman Pekka Myllyniemi är färdig med sitt arbete, vilket ju också är mera meningsfullt. Det är inte alls uteslutet att Myllyniemi koncentrerar sig på det väsentliga: att metropolen Helsingfors får möjlighet att växa också österut. Det är en alldeles annan sak än att låta staden Helsingfors överta den del av Sibbo som har det starkaste skatteunderlaget. I bästa fall får vi om en dryg vecka höra att utredningsmannen tar ställning för oförändrade gränser och utvecklat samarbete, eventuellt till och med metropolförvaltning i två plan. Omöjlig och onödig, kan man säga om inkorporeringsidén. Sibbo kommun vill tillväxt, vill samarbete. Därför borde i princip inga hinder numera föreligga för ett samarbete kring Helsingforsmarken i Sibbo. Det är bara att göra på samma sätt som i Alberga, där Esbo och Helsingfors delade på den byggrätt som Esbo ritade in på mark som Helsingfors ägde. Det blev möjligt när Helsingfors hade gett upp hoppet om inkorporering – och Esbo hade funnit sig i tanken på Alberga som ett storcentrum. Fast det är klart, ekvationen kompliceras av markägoförhållanden – och av storskogen. Allt tal om inlösen av mark, för att inte tala om tvångsinlösning, har i onödan förvirrat diskussionen. I praktiken finansieras den kommunala infrastrukturen med det mervärde planläggningen ger, oberoende av om det sker i Sibbo eller i Helsingfors. Ingen behöver tro att Helsingfors vill plöja ner skattemedel i Östersundomtrakten. Frågan är bara hur markägarna skall behandlas. I den mån likviditetsproblem uppstår i början av utbyggnaden är problemen lätt lösta med bankens hjälp. På längre sikt kan finansieringen av gator, vattenförsörjning, skolor och daghem byggas in i det markanvändningsavtal som ingås med markägarna. Exemplet Storåker i Esbo visar att detta kan lyckas bra. För markägare är det mera attraktivt att sälja byggrätt än råmark. Risken för att man skall ha gjort en dålig affär är mindre och efterfrågan fortsätter att växa. Man kan anta att avtalsvägen leder till snabbare resultat än inlösen, med allt vad besvär heter. Problemen konkretiseras i Sibbo storskog. Enligt statens tekniska forskningscentral VTT är en metrobaserad tätort i sydvästra Sibbo inte förenlig med skydd för skogens randområden och dess ekologiska korridorer till kusten. Bättre för huvudstadsregionens östra lunga vore det att satsa på en tågbaserad tillväxt längre norrut i Sibbo. I så fall är nyttan för östra Helsingfors kanske inte lika stor. Det ligger mycket i Sibbokraven på en regional miljöprövning av olika spåralternativ och olika strukturmodeller. Alla möjligheter till vettiga lösningar finns nu, när kommunen själv är inställd på att hjälpa till. Johanna Westman HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralg Sundberg. Onsdag 2006-11-22. Sibbo nobbar Helsingfors Nio av tio Sibbobor går emot Helsingfors planer på att inkorporera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Det visar en enkät som Taloustutkimus utfört bland 1 001 Sibbobor. – Resultatet gläder oss oerhört. Vi är glada över att sibboborna med så här överväldigande siffror stöder sina egna folkvalda politiker, säger Christel Liljeström (sfp), ordförande för kommunstyrelsen i Sibbo. – Jag hoppas att enkäten inte avfärdas. Vi vill att budskapet ska höras. Enkätresultatet får inte bli en samling fromma förhoppningar, säger Susanna Vuorinen (saml). Hon sitter i kommunfullmäktige och bor själv i det inkorporeringshotade sydvästra Sibbo. Vuorinen är också medlem av det parti som aktivast drivit inkorporeringen i Helsingfors. Hon hör till samma parti som stadsdirektör Jussi Pajunen och stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori. – Invånarna i Sibbo är väldigt tydliga i sin åsikt. De vill att kommunen ska förbli självständig och att de nuvarande gränserna ska gälla. Dessutom stöder de vår nya strukturplan som utgår från att Sibbo ska växa med 40 000 nya invånare före år 2025, säger Eva Kuntsi (sdp). Redan tidigare har medborgaradressen mot inkorporeringsplanerna samlat 14 000 namnteckningar. Drygt 1 300 anmärkningar har lämnats in mot inkorporeringsplanen. – I fullmäktige har vi ett förslag om en folkomröstning. Hur det blir är inte avgjort. Min åsikt är att utredningsman Pekka Myllyniemi borde ta ställning en folkomröstning i sitt förslag, säger Liljeström. Vid Taloustutkimus är forskningschef Jari Pajunen förvånad över de tydliga enkätsvaren. – Vi ställde fem frågor och svaren är mycket entydiga. Förvånansvärt få personer svarade ”vet ej”. Folks modersmål, adress och partitillhörighet verkar inte heller ha haft någon betydelse. – Den slutsats vi drar med utgångspunkt i den här enkätundersökningen är att Sibboborna entydigt och odelat står bakom ett självständigt Sibbo som inte naggas i kanterna någonstans, säger kommundirektör Markku Luoma. Som jurist är han förvånad över att Sibbo nu drabbats av två olika gränsjusteringsprocesser. – Först anhängiggjorde Helsingfors sin inkorporeringsplan. Den är inte avförd eller slutförd. Då inrikesministeriet upptäckte brister i Helsingfors förslag utsågs en utredningsman som ska utreda samma sak men utan de uppdagade bristerna, säger Luoma. Utåt och med lekmannaögon ser det ut som spelreglerna skulle ha ändrats medan spelet ännu pågår. Ralf Sundberg Understöds annektering? Helsingfors vill annektera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Tusen sibbobor tillfrågades om sin åsikt. (Grafik) Alla svarande, 1001 personer, procent Ja 6 Kan inte säga 6 Nej 89 Per område Södra Sibbo 436 pers.* Ja 7 Kan inte säga 7 Nej 86 Per område Norra Sibbo 565 pers. Ja 5 Kan inte säga 4 Nej 91 Per område Sydvästra Sibbo 138 pers. Ja 9 Kan inte säga 12 Nej 78 *Inkluderar sydvästra Sibbo Källa: Taloustutkimus Taloustutkimus frågade också: Blir områdets service bättre ifall sydvästra Sibbo ansluts till Helsingfors? En drygt fjärdedel anser att det blir bättre, en tredjedel att det blir oförändrat och en dryg tredjedel att det blir sämre. Vad ser med Sibbos servicenivå om inkorporeringen verkställs? Var tionde tycker att det blir bättre, två tredjedelar anser att det blir sämre. Vad anser ni om att Sibbo ska växa med 40 000 invånare före 2025? Nio procent tycker att det är bra, trettiosju procent förhåller sig rätt positivt, en fjärdedel förhåller sig neutralt och drygt en fjärdedel negativt eller mycket negativt. Vad är det bästa för Sibbo? Åttiofyra procent tycker att Sibbo ska förbli en självständig kommun med oförändrade gränser. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralf Sundberg. Onsdag 2006-11-22. --- HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. Gränsen är nådd. I ett försök att rättigfärdiga olaga gärningar har Helsingforsledningen med Pajunen och Vapaavuori i spetsen nu beslutat att befästa tidigare Helsingfors-beslut i en laglig ordning. Det är ju lovvärt att inse att man handlat orätt. Hela asffären ter sig motbjudande till sitt innehåll av oredovisade markbytesaffärer med Vanda, förbigående av demokratiska principer och god förvaltingssed, olagligheter med mera. Saken blir inte bättre av att herrarna i förväg myglat och förvissat sig om stöd hos landets regering. Kommunminister Manninens ambitioner i saken känner inga gränser. Han har tillsammans med andra ministrar hastat att binda sig vid löften och tvingats kalla in förlikningsmannen Myllyniemi atta medla i tvisten. Vi kan bara hoppas och be att denne är rättfärdig och sin uppgift mogen. Börjar inte medborgarna tröttna pä beslutsfattare som i sitt gränslösa begär efter makt, penningar och sin nästas egendom beter sig totalt utan hänsyn till andra. Som inte skyr några medel. Vi borde inse att gränslösa individer är destruktiva, både för sig själva och för andra. Om ingen tidigare satt gränser för sådant beteende och visat någon mänsklig värdighet är det dags att vi Sibbovargar gör det. I vårens rikdagsval har alla de som bor i staden och på landet, och vill stöda Sibbo, en möjlighet att välja bort partier och ideologier som de inblandade herrarna representerar. Räcker det inte med ett obeboeligt och obebott Helsingforscentrum dit rotlöst folk utifrån söker sig tillfälligt? Där människan huvudsakligen lockas att tillfredsställa onyttiga, osunda begär och inte lockas till att bo. Räcker det inte med illamående, obeboeliga, östra stadsdelar? Rika och mäktiga kan förskansa sig på Skatudden eller köpa sig strandtomter i Sibbo medan svaga, små och utsatta tvingas må illa i dåligt planerade förstäder. Räcker det inte med den förstörelse av omgivning och natur som hamnen i Nordsjö åstadskommit? Man åberopar nationell nytta. Hur kan befolkningens illamående och omgivningens förströrelse vara nationen till nytta? Ingenting blir bättre av att Helsingforseländet flyttas till Sibbo. Någon gräns skall det finnas, och för vår del går den här, vid Sibbogränsen. Vi vill inte delta i en destruktiv aktivitet. Vi vill erbjuda hälsosammare, människavärdigare och hållbarare omgivning åt våra barnbarn, åt våra små, svaga och utsatta. Helsingforsledningen bör möta det egna ansvaret, de egna planeringsmisstagen. De kunde sätta sin energi på att städa upp hemma i stället för att sprida på lorten. Vapaavuori, Pajunen och Manninen kunde gå in i sig själva och inte återkomma i första hast, fast det gör ont. Sånt är hälsosamt. Att möta sig själv. Lars Ådahl läkare Sibbo. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Suuri
maaryöstö. Osa 0. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Mm. "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. (Kirkko & kaupunki 2005-12-14). http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm Osa 1. Maaryöstö. Pääkirjoitus. http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto Osa 2. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme [IS:n] pääkirjoitusta. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto Osa 3. Suuri maaryöstö. Osa 3. ” … [Paavo] Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” (HS) & [Mari] Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. "Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin." (Suomenmaa). ”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” (HS). http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 Osa 3.2. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. & Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-08. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin Osa 3.3. Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo Osa 4. Suuri maaryöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Osa 4.1. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus: Jääviys on itse huomattava. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys Osa 4.2. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja Osa 5. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva. |
Sanomanetti
tiistai 2006-11-21. Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen). Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon. Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita. Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä. Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa. Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisesssa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa joutua massatuhoaseiden käytön kohteeksi. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon. Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne. Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin. Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror". Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan. Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi. Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi. Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen). HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. Läs! -- HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen). EU ja Nato voisivat olla ilman. Minulle, niin kuin myös ruotsalaisille lakimiehille Sig gustafssonille ja Curt Riderdahlille (Hbl 21.11), ydinasekysymys on Nato-keskustelun alfa ja oomega. On olemassa vain yksi inhimillisesti hyväksyttävä kanta massatuhoaseisiin: ne täytyy kriminalisoida ja ne on "riisuttava" toisin sanoen tuhottava. Kaikki muut kannat ovat vilppiä ja petosta. Ydinasekysymys on kysymys yksilölle, kansalaiselle - se on aivan liian tärkeä jätettäväksi poliitikoille. Kysymys ei ole pasifismista. 1900- ja 200-luvun massatuhoase ylittää ihmisen järjen ja inhimillisen käsityskyvyn. Sen tähden ydinaseiden pitäisi jo saada kaikki ismit kalpenemaan. Mutta ylimielisyys ja itsensä yliarviointi jatkuvat. Naton johtajat luulevat hallitsevansa ydinaseet ja niiden käytön. He ovat sitoneet itsensä ja kansalaisensa ydinaseisiin rakentuvaan puolustusdoktriiniin. Tuloksena on päättymätön henkinen terrori, koska todellisuudessa ei kukaan pysty kantamaan vastuuta ydinaseista ja niiden käyttämisestä. Edellä mainitut kaksi ruotsalaista lakimiestä tahtovat tehdä ajankohtaiseksi kysymyksen ydinaseettomasta vyöhykkeestä Euroopassa. Kyllä, se on kaunis ajatus. Euroopan tulee olla Naton ydinaseettomaksi tekemisen kärjessä. Mutta se vaatii rohkeutta. Meidän eurooppalaisten täytyy ensin valita eduskunnat ja hallitukset, jotka uskaltavat aloittaa toisenlaisen EU:n rakentamisen, ja miksikäs ei, toisenlaisen ydinaseettoman Naton rakentamisen. Mikael Böök valtiotieteen maisteri Isnäs. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen). HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006. Läs! Sanomanetti
maanantai 2006-10-09. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. EU:n puheenjohtajamaa Suomi antaa paheksuvia lausuntojaan parhaana mallioppilaana ja juoksupoikana. Vaikka näin tehdäänkin viran puolesta, on aika nähdä pitemmälle. Ydinaseiden hävittäminen täytyy ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siinä on maailman mahtivaltioidenkin nöyrryttävä ihmiskunnan painostuksen takia. Tällaista roolia Suomenkin pitäisi harjoittaa, eikä mennä aidolla (?) innolla militaristien kelkkaan. Pääkirjoitus 2006-10-09. Pertti Manninen. Sanomanetti
YK:n päivänä 24.10.2002. Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paavilainen. Samma pä svenska senare! Pertti Manninen 2002-10-24
Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete. De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon. Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas. Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen. Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning. Än
kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla
hjälps åt. Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli 2002-10-24 Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli 2002-10-24 |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Sanomanetti
maanantai 2006-10-09. Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. EU:n puheenjohtajamaa Suomi antaa paheksuvia lausuntojaan parhaana mallioppilaana ja juoksupoikana. Vaikka näin tehdäänkin viran puolesta, on aika nähdä pitemmälle. Ydinaseiden hävittäminen täytyy ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siinä on maailman mahtivaltioidenkin nöyrryttävä ihmiskunnan painostuksen takia. Tällaista roolia Suomenkin pitäisi harjoittaa, eikä mennä aidolla (?) innolla militaristien kelkkaan. Pääkirjoitus 2006-10-09. Pertti Manninen. Sanomanetti Maanantai-illan 2006-10-09 ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue myös! Maanantai 2006-10-09 Yle 24 Uutiset online EU tuomitsee jyrkästi ydinkokeen Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle Lue myös! Monrday October 9 2006 Guardian Unlimited N Korea claims first nuclear test North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation. Simon Tisdall's world briefing Test unnerves Asian markets Nuclear trial a test for UN Special report: N&S Korea Lue myös! Onsdag 2006-10-04 Aftonbladet Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller. Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen. Det enda som garanterat håller USA på avstånd. Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar. Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA. Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram. "Ondskans axel" Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar. Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras. Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna. Notoriskt oberäknelig Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår. Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA. Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad. Wolfgang Hansson Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring Lue myös Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet Nordkorea vill testa kärnvapen "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen" Lue myös! Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli YK:n päivänä 24.10.2002. Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paavilainen. Samma pä svenska senare! Pertti Manninen 2002-10-24 Fredsträff
'84 Västerås 12-15 juli Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli 2002-10-24
HBL
Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara
utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006.
Fredsträff
'84 Västerås 12-15 juli Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete. De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon. Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas. Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen. Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning. Än
kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla
hjälps åt. Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli 2002-10-24 Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli 2002-10-24 Monrday October 9 2006 Guardian Unlimited N Korea claims first nuclear test North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation. Simon Tisdall's world briefing Test unnerves Asian markets Nuclear trial a test for UN Special report: N&S Korea Lue myös! Onsdag 2006-10-04 Aftonbladet Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller. Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen. Det enda som garanterat håller USA på avstånd. Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar. Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA. Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram. "Ondskans axel" Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar. Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras. Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna. Notoriskt oberäknelig Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår. Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA. Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad. Wolfgang Hansson Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet Nordkorea vill testa kärnvapen "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen" |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12. Lue! |
Sanomanetti
sunnuntai 2006-11-19. Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12. Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä, tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta. Tarjoilija ohjasi tulijat ystävällisesti pöytään ja näytti toisenkin vaatenaulakon, koska ovensuussa oleva oli aivan täynnä. Ruokalistat tuotiin ja alkujuoma kyseltiin. Valitsimme Margaritat ja aloitimme illan. Sisällä oli mukavan lämmintä, koska olo tuntui sopivalta. Amigo oli seuralaiseni mukaan kuuluisa lankkupihvistään ja valitsimmekin sen vaihtoehdon "tarkistaaksemme" asian. Valitsimme mediumit ja tarjoilija kuvaili asiallisesti lihan kypsymisasteen, hiukan punaisen. Viiniksi valitsimme pullon halvimmasta hintaluokasta, mutta tilanteeseen hyvin sopivan Sangre de toron, "härän veren". Seuralaiseni joutui sen alkumaistamaan, kun suutani poltti vielä Margarita. Salaatit tuotiin pöytään. Se oli tuoretta vihreää ja kastike maistui aivan erinomaiselta. Patonkikin oli aivan tuoretta, kuivuutta ei havainnut eikä maistanut. Ennen pääruokaa ystäväni poltti savukkeen. Pääruoka tuli aavistuksen liian nopeasti, mutta ei se kyllä haitannut nälkäisiä kulkijoita. Lankkupihvi oli todella hyvää, molempien mielestä, ja kypsyysaste oli aivan kuvaillun mukainen, kuivaa pihviä emme olleetkaan tulleet syömään. Perunat olivat ei-rasvaisia ranskalaisia, kuumia ja maistuvia. Epäselväksi kyllä jäi oliko muita vaihtoehtoja, en ainakaan muista sitä kysytyn. Annos oli runsas ja tässäkin oli salaattia ja vihanneksia vielä lisäksi mukana. Seuralaiseni ei jaksanut syödäkään kaikkea vihreää. Olimme molemmat kyllä kylläisiä, mutta emme malttaneet olla syömättä vielä jälkiruokaakin. Tilasimme omena-kinuskitortut. Seuralaiseni tilasi lisäksi Cappucinon ja minä tilasin Irish Coffeen, jonka pyysin tuomaan vasta syötyäni jälkiruoan. Omena-kinuskitorttu oli iso ja täyttävä ja siinä oli lisäksi jäätelöpala marsipaanilla ja hiukan karpaloita. Yhdistelmä oli molempien mielestä todella makuhermoja hyväilevä. Irish Coffee tuotiin pöytään, meitä palveli tarjoilijoina nainen ja mies, jotka molemmat olivat ystävällisiä ja juttelivat muutaman sanan vastatessaan seuralaiseni kysymyksiin Amigon historiasta. Seuralaiseni saattoi jälleen polttaa tupakan illan päätteeksi. Iso seurue savuttomalta puolelta lähti ja uudet asiakkaat tulivat kuitenkin pääosin savulliselle puolelle. Ennen lähtöämme olimme katsastaneet saniteettitilatkin, jotka olivat siistit. Erikoismaininnan antoi seuralaiseni siitä, että hajusteet eivät olleet häntä ahdistaneet runsaudellaan. Ilta oli todella onnistunut ja ravintolasta jäi miellyttävä muisto, vaikka olimmekin pukeutuneet aivan tavallista arki-iltaa viettämään. Minulla ei ollut edes pikkutakkia, kyllä tosin ihan siisti neule ylläni. Koska tämä on nyt ensimmäinen ravintola-arvostelu, emme voi kuitenkaan mennä heti skaalan yläpäähän, joten yhteisesti annamme seuraavat tähdet asteikolla 1-5: Ruoka 4,5 , palvelu 4,5 , ympäristö 4,5. Kymmenen ravintola-arvostelun jälkeen kerromme, onko Amigo edelleen paras! Hintojen tasoakaan ei nyt voi verrata vielä mihinkään, mutta ehkä silloin tällöin tavallisella ihmisellä, varsinkin työssäkäyvällä, olisi varaa syödä ravintolassa omilla rahoillaan. Hinnat: Ravintola Amigo. Tehtaankatu 12. Puh. 09-625 311. Kuitti ..., seinä 5, kassa: 16.11.2006. Margarita 2 * á 6,30 12,60 75 cl Sangre de toro 28,50 Lankkupihvi 2 * á 23,00 46,00 Cappucino 2,80 Omena-kinuskitorttu 2 * á 8,00 16,00 Irish coffee 7,30 -- YHTEENSÄ 113.20 MAKSETTAVA 113,20 ALV VEROTON VERO VEROLLINEN 22,00 % 97,79 20,41 113,20 YHTEENSÄ 92.79 20,41 113,20 Myyjä: Ala Carte 16.11.2006 21.53 Kiitos käynnistä! TERVETULOA UUDELLEEN! Käyntiä muisteli matkalta palattuaan Pertti Manninen paria päivää myöhemmin lauantaina 2006-11-18. Ravintolan oma sivu: www.amigo.fi Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Sanomanetti sunnuntai
2006-11-19. Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Kuva. |
Sanomanetti
torstai 2006-11-23. Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). Lue! Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! - Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs! EU ja Nato voisivat olla ilman. HBL Debatt. Kärnvapen. Mikael Böök. 2006-11-23. Lue! - EU och Nato kan vara utan. Läs! Sanomanetti tiistai 2006-11-21. Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva. Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. "Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita." Stig Gustafsson.Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen. Läs! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-19. Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12. Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä, tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta ... Ravintola-arvio. Lue. Sanomanetti tiistai 2006-11-14. Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10. Kuva. Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999 elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja Aatos Erkko vuosi sitten. Pääkirjoitus. Lue! Isänpäivä-extra! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". Lue! Sanomanetti lauantai 2006-11-11. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta. Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla. Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuvateksti. Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue! Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen. Lue! Sanomanetti torstai 2006-11-08 Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista: Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue! Sanomanetti tiistai 2006-11-07 Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Viimeiset pihlajanmarjat pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva! Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue! Sanomanetti maanantai 2006-11-06 Kuvat: Pertti Manninen. Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue! Vaikea kuva & Oikeuden voitto eli rehellisiin kansa. Lue! Sanomanetti sunnuntai 2006-11-05 Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.se. Läs! -Lue! Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ... Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-11-01 Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä. "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä. Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue! Sanomanetti torstai 2006-10-26 Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa! Sanomanetti tiistai 2006-10-24 Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005. Sanomanetti maanantai 2006-10-23 Isonna kuva! Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen. Sanomanetti lauantai 2006-10-21 Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun, ...". Lue! "Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue! Sanomanetti maanantai 2006-10-16 "Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle! Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa perjantaina 2006-10-06. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue! Sanomanetti perjantai 2006-10-13 Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa. Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003' One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä. Pääkirjoitus. Sanomanetti perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen. Sanomanetti maanantai 2006-10-09 Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue! Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue! "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue! "Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue! Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. Iltalehti maanantai 2006-10-02. Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..." ltalehti. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä". Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan mies käy Heinäluoman kimppuun". Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. Lue! Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... " Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue! Pääkirjoitus.Suomi 2006. Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua." Lue! Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa? Lue! Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee. Lue! "Huikea mahdollisuus luovuudelle" Lue! Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue! |
Ilmoita
ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle! Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com |
Kotimaan viikolta. |
Maanantai
20. marraskuuta 2006 Turun Sanomat Kotimaa Uuden pääkirjaston hyllyjä täytetään kiireellä Turun pääkirjaston sulkemisesta on kulunut viikko, ja vanhan osan aikuisten osastolla vallitsee hallittu kaaos. Hiirenhiljainen ilmapiiri on muisto vain, sillä muuttoa uudelle puolelle siivittää lainaustiskille asetetusta mankasta raikuva rock. Suomen kirjastot tuhoavat joka vuosi satojatuhansia kirjoja Suomen kunnalliset kirjastot eivät pysty säilyttämään läheskään kaikkia hankkimiaan kirjoja. Vanhemmasta päästä hävitetään joka vuosi osapuilleen saman verran teoksia kuin uusia hankitaan. - Määrä on meillä noin 50 000 kirjaa vuodessa, kertoo Turun kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari. Mielenterveysongelmat johtavat pitkiin sairauspoissaoloihin Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomessa on koko maan keskiarvoon verrattuna selvästi enemmän mielenterveyden häiriöihin perustuvia sairauslomia. Kun koko Suomessa oli viime vuonna 130 mielenterveyssyistä johtunutta sairauspäivää sataa työikäistä kohti, Varsinais-Suomessa luku oli 146. Vain Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa oli enemmän psyykkisiä sairauksia. Kustavilaiset eivät huutele kylillä krempoistaan Kustavi on hiljentynyt talvilepoon. Tavallisena arkipäivänä vajaan 1000 asukkaan kunnan raitilla liikkuu vain muutama ihminen. Kaikki satunnaiset vastaantulijat uskovat, että kustavilaiset voivat suhteellisen hyvin kunnassa, joka pelmahtaa kesän tullen täyteen mökkiläisiä. Varsinais-Suomessa lapsia hoidetaan harvemmin kotona Varsinaissuomalaiset lapset hoidetaan keskimääräistä useammin kunnallisessa päivähoidossa tai yksityisessä perhepäivähoidossa. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan maakunnassa maksettiin viime vuonna kotihoidon tukea toiseksi vähiten koko maassa, edelle ylsi alueista vain Itä-Uusimaa. Ruskolla ja Lemussa eniten nuoria kuntalaisia Varsinais-Suomessa väestö on iäkkäämpää, kuin maassa keskimäärin. Kansaeläkelaitoksen mukaan lapsilisää saavia eli alle 17-vuotiaita oli väestä vajaa viidennes, 18,7 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin esimerkiksi Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Koko kansasta lapsilisän piirin kuuluu 19,7 prosenttia. Alkometrejä pitänyt uusia promillemäärien ylittäessä jo asteikon Alkoholinkulutuksen kasvu viinan halpenemisen myötä näkyy jo alkometrien asteikoissa. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän alueella ambulansseihin on hankittu uudet promillemittarit, kun asteikko on käynyt liian pieneksi. Entiset mittarit näyttivät kolmeen promilleen asti, nykyiset ulottuvat viiteen, jopa kuuteen promilleen. Veronalennus vaikutti eniten suurkuluttajiin Kulutuksen kasvu, joka näkyy alkometreissä, on myös Stakesin tiedossa. Erikoistutkija Esa Österberg on samoilla linjoilla Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän johtavan lääkärin Risto Puustisen kanssa: alkoholin suurkuluttajat käyttävät nyt entistä enemmän. Vasemmistoliiton tavoite 23 edustajaa Vasemmistoliitto tavoittelee maaliskuun eduskuntavaaleissa 23 kansanedustajaa. Puolue aikoo uhrata vaalivoiton toteuttamiseksi 860 000 euroa. Yksituumainen puoluevaltuusto riiteli ainoastaan ydinvoiman ja Vuotoksen rakentamisesta. Vaihtoehto on - toteuttajat kateissa Äänet vasemmistoliitossa ovat muuttuneet Suvi-Anne Siimeksen jälkeen, vaikka puoluejohtaja Martti Korhosen ajan ensimmäisessä puoluevaltuustossa esiintyivät tutut taistelupukarit. Kolmijako siimesläisiin feministeihin, entisiin enemmistöläisiin kommunistimiehiin ja taistolaisuuden jäänteisiin jäi kokouksessa katveeseen. Valtuuston puheenjohtaja Katja Syvärinen tiivisti kokousväen tunteet, että "ei kukaan edes yrittänyt vittuilla kenellekään". -------------------------------------------------------------------------------- Suomen Nato-linja tyydyttää Venäjää Viinaveron nosto siirtyy seuraavalle hallitukselle Jalankulkija loukkaantui kahden auton kolarissa Turussa Nuori mies menehtyi ulosajossa Vähässäkyrössä Nurmijärven ryöstö paljastui valheeksi Yksi kuoli kerrostalopalossa Helsingin Lauttasaaressa Mikkelin junaturmassa kuoli kaksi 15-vuotiasta Lääninhallitus vaatii Turulta selvitystä lapsiperheiden kotipalveluista Turun linnan juhlatilojen vuokriin korotuksia Venäläisten tappiot talvisodassa olivat oletettua pienemmät Jäihin joutunut peura ammuttiin Köyliössä Silja Festival jätti rekkalastin Turkuun turvallisuussyistä Salatut sotakuvat tulevat julkisiksi Vapaata ja vapaampaa Syrjäseutujen päihdepalvelut huolestuttavat A-Kiltoja Kaskeala tutustuu EU-taisteluosaston harjoitukseen Savusukeltajien vähäisyys vaarantaa jo henkiä Sdp ja keskusta velkaisimmat puolueet Häkämies kehottaa Vanhasta puuttumaan rekkajonoihin Luonto-Liitto peruuttaisi susilauman tappoluvan Hyvinvointi hautautuu veroalennuspuheisiin Taxell hillitsee ristiriitaa isojen ja pienten yritysten kesken Poliisi pitää Sumiaisten ihmemonttua turvepalona Itsemurha on yhä vaiettu asia |
Turun
Sanomat Keskiviikko 22. marraskuuta 2006 Satamatullit etsivät keinoja itärajan rekkaruuhkien vähentämiseksi Autojen kauttakuljetukset jyrkässä kasvussa Tallink ja Silja Line lujilla imagosäröjen kanssa V-S:n sairaanhoitopiiri perii ensi vuonna siirtoviivemaksua Piirille oma ympäristöohjelma Merioikeus joutui tekemään kantajan asemasta Anna A:n jutussa välituomion Varsinais-Suomen työllisyys koheni muuta maata nopeammin Työllisyys ja työttömyys edellisen vuoden tasolla Poliisi epäilee Jaskaria parituksesta, uhkauksista ja pahoinpitelyistä Tosipaikkaan tai taas Saksaan harjoittelemaan EU:n sokeriuudistus kangertelee Puola voi taipua Venäjä-kiistassa viime tingassa Turkki pitää Kypros-takarajaa kiristyksenä Bushilta ehdotus Nato-yhteistyöksi Rajavartiolaitoksen kone lähtee Kanariansaarille Puolet EU- kansalaisista ei tajua alkoholin vaaraa sikiölle Hukkuneen sukeltajan välineissä ei teknistä vikaa Tajuton mies askarruttaa poliisia Porissa Ystävyysseurat saavat pitää tukirahansa Osuuskauppa ei saa Kaarinan huoltamoaluetta Asemakaavatyö kelpaa, vain kymmenes- osasta valitetaan Laitila myy sähköyhtiön osakkeita Raumalle ja pankille Tekniikkapulmat vaivaavat yhä Raision jätevedenpuhdistamoa Runosmäkeen laboratorio-, mutta ei röntgenpalveluja Menojen kasvu ajaa Askaista kuntaliitokseen Asunnosta vietiin 4 000 euron edestä omaisuutta Kaivokadulle esitetään taas kiisteltyä kerrostaloa Yläne valmistautuu vanhusten palvelu- keskuksen rakentamiseen Soneran asiakkaat joutuneet vaihtamaan toimivan modeemin uuteen malliin Pakasterekka kaatui maantielle Loimaalla Jukka Roos jättää pettyneenä Perniön kunnanhallituksen Kustavi investoi velkaa lisäämättä Kadonnut tyttö löytyi Hevosten sairaalassa MRSA-bakteeria Taxell jatkanee ÅA:n kanslerina Euroopan nuorien juopottelu lisääntynyt Suomi.fi- portaali uudistettu ja laajennettu Merivoimat Turussa eurooppalaisten kollegoiden isäntänä Forum Marinumin laajennus läpi Delfiinien kuolinsyyksi varmistui hukkuminen Pienetkin pienhiukkasmäärät altistavat sydänsairauksille Loimaan seudun nuoriso- työ yhteistä Turun Sanomat Keskiviikko 22. marraskuuta 2006 |
Khiamin partiotukikohdan tuhoutuminen. Arvio Israelin ja Yhdistyneiden kansakuntien selvitysten sisällöstäISBN 952-5631-12-5, ISSN 0782-6028Julkaisu (29 sivua, 3 130 kt) Tiivistelmä Israelin asevoimat tuhosi 25.7.2006 noin kello 19.30 paikallista aikaa Khiamin kylän läheisyydessä Libanonissa sijainneen YK:n partiotukikohdan. Iskussa kuoli neljä UNTSO-operaatiossa palvellutta sotilastarkkailijaa. Menehtyneiden joukossa oli suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen. Muut tarkkailijat olivat Itävallasta, Kanadasta ja Kiinasta. Tarkkailijat olivat tapahtumahetkellä pukeutuneina henkilökohtaisiin suojavarusteisiin ja suojautuneina tukikohdassa sijainneeseen bunkkeriin, johon osui Israelin pudottama 500 kilon GPS-ohjautuva täsmäpommi. Osuman vaikutuksesta bunkkeri romahti. Sisällä olleet tarkkailijat menehtyivät välittömästi räjähdyksen aiheuttamiin vammoihin. Asiantuntijatyöryhmän käytössä ovat olleet sekä Israelin selvitys että YK:n raportti. Näiden pohjalta laadittiin molemmille tahoille kirjallisia lisäkysymyksiä, joihin ei saatu vastausta. Israel myöntää, että sotilastarkkailijoiden menehtyminen oli seurausta IDF:n tekemistä virheistä. Israelin hallitus on esittänyt asiaa koskevat pahoittelut ja anteeksipyynnön sekä on todennut ryhtyvänsä toimenpiteisiin, jotta vastaavilta virheiltä voitaisiin tulevaisuudessa välttyä. Israelin ja YK:n raportit ovat loogisia, mutta eivät kattavia. Raporttien perusteella ei ole mahdollista muodostaa täydellistä kuvaa Khiamin partiotukikohdan tuhoutumisen kaikista yksityis-kohdista. Israel on todennut tapahtuneen johtuneen toiminnallisesta virheestä. Israelin selvityksen mukaan paikalla toimineella israelilaisella divisioonatason maalituskeskuksella oli tietokoneongelma, minkä johdosta keskus joutui siirtämään tiedot maalitusjärjestelmään manuaalisesti. Manuaalisen tietojen syöttämisen yhteydessä tapahtuneen virheen johdosta Khiamin partiotukikohdan tietoja ei syötetty järjestelmään YK:n aseman tietoina. Virheen johdosta Khiamin partiotukikohdan sijaintipaikka valittiin niiden maalien joukkoon, joita vastaan IDF suuntasi maahyökkäystä edeltäneen tulivalmistelun. Käytettävissä olevan aineiston nojalla asiantuntijatyöryhmällä ei ole perusteita kyseenalaistaa Israelin selvitystä siitä, että Khiamin partiotukikohta tuhoutui virheen seurauksena. Työryhmällä ei myöskään ole näyttöä siitä, että YK:ta vastaan olisi hyökätty tarkoituksellisesti, mutta toisaalta Israelin antamaan selvitykseen sisältyy sotilastekniseltä kannalta katsottuna kysymyksiä herättäviä piirteitä. Valtioneuvoston kanslia |
Edellinen! |
Sanomanetti
torstai 2006-09-28. 2006-09-27 keskiviikko klo 15.03. |
World weekly. Guardian Unlimited Word latest |
Monday
November 20 2006 Human
shields foil Israeli strike · Hundreds of neighbours
join first successful action · Air force calls off
missile attack to protect civilians
Displaced
Iraqis struggle for aid Kurdistan on front line for
thousands of terrorised families.
Police
investigate poisoning Former KGB officer was enemy of Putin,
say friends. Asian
leaders fail to back Bush on North Korea · President
loses battle for united anti-nuclear stance · Trip
to Indonesia curtailed over security concerns Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs More
picture galleries Monday November 20 2006 Human shields foil Israeli strike · Hundreds of neighbours join first successful action · Air force calls off missile attack to protect civilians Special report: Israel & the Mid East Displaced Iraqis struggle for aid Kurdistan on front line for thousands of terrorised families. Special report: Iraq Police investigate poisoning Former KGB officer was enemy of Putin, say friends. Special report: Russia UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- Asian leaders fail to back Bush on North Korea · President loses battle for united anti-nuclear stance · Trip to Indonesia curtailed over security concerns Special report: North and South Korea News guide: Vietnam |
Tuesday
November 21 2006 Iran
asks Iraq and Syria to summit Move
is designed to boost Iranian President Ahmadinejad's standing as a responsible
regional leader. UN
condemns Gaza abuses Commissioner calls on leaders to
stop 'massive' violations. OJ
Simpson show scrapped Murdoch cancels 'confession' show
after national uproar. The
Dutch have reached a new level of authoritarianism Comment:
The campaign against the veil now has an established pattern, writes
Naima Bouteldja. Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs More
picture galleries Tuesday November 21 2006 Iran asks Iraq and Syria to summit Move is designed to boost Iranian President Ahmadinejad's standing as a responsible regional leader. Pentagon's troop plans for Iraq Special report: Iran UN condemns Gaza abuses Commissioner calls on leaders to stop 'massive' violations. Special report: Israel & Middle East OJ Simpson show scrapped Murdoch cancels 'confession' show after national uproar. News blog: Mark Tran Special report: United States UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- The Dutch have reached a new level of authoritarianism Comment: The campaign against the veil now has an established pattern, writes Naima Bouteldja. Special report: religious affairs |
Wednesday
November 22 2006 Fresh
crisis in Lebanon Fears that assassination of minister
heralds new wave of violence.
Aids pandemic gains strength · Reversal of prevention
in Uganda · No improvement in Europe and US
Farewell
to Robert Altman Film director Robert Altman has died
at the age of 81 in Los Angeles. Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs Wednesday November 22 2006 Fresh crisis in Lebanon Fears that assassination of minister heralds new wave of violence. 'Most panicked I've seen Lebanon' Simon Tisdall: World briefing Profile: Pierre Gemayel Cartoon: Steve Bell Special report: Lebanon Aids pandemic gains strength · Reversal of prevention in Uganda · No improvement in Europe and US Special report: Aids & HIV Farewell to Robert Altman Film director Robert Altman has died at the age of 81 in Los Angeles. Independent spirit of US cinema Obituary: Robert Altman Guardian Unlimited Film UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- Predatory capitalist who delivers mediocrity Peter Wilby: Our politicians pay court to Rupert Murdoch. He is a threat to democracy and it is time we took him on. Today's comment and analysis Special report: United States MediaGuardian.co.uk |
Thursday
November 23 2006 UN
to investigate Lebanon murder Security council approves
request for help over Gemayel murder. Vatican
view on condoms shifts Lesser of two evils in Aids fight,
Pope's 'health minister' says. Spy
suffers 'major deterioration' Alexander Litvinenko in
'very serious' condition amid reports of objects in digestive tract.
Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs More
picture galleries Thursday November 23 2006 UN to investigate Lebanon murder Security council approves request for help over Gemayel murder. Comment is free: John Williams Gemayel murder: who benefits? Comment: Charles Harb Leader: Death in Beirut Special report: Lebanon Vatican view on condoms shifts Lesser of two evils in Aids fight, Pope's 'health minister' says. Special report: the Pope Spy suffers 'major deterioration' Alexander Litvinenko in 'very serious' condition amid reports of objects in digestive tract. FSB denies poisoning ex-agent News blog: No heroic defector Special report: Russia UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- Future uncertain after indecisive Dutch election Netherlands faces political deadlock after governing Christian Democrats scraped victory. World news guide: Netherlands |
Friday
November 24 2006 Former
KGB spy dies in hospital Friends insist on Kremlin link
to Alexander Litvinenko's death as police step up inquiry.
Baghdad
car bombs kill 160 Airport closed and curfew in place
after deadliest sectarian violence since US-led war began in 2003.
The
Yangtze's lost dolphin An expedition searching China's
great river for the revered baiji may be too late. Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs Friday November 24 2006 Former KGB spy dies in hospital Friends insist on Kremlin link to Alexander Litvinenko's death as police step up inquiry. Litvinenko poisoning: main players Special report: Russia Baghdad car bombs kill 160 Airport closed and curfew in place after deadliest sectarian violence since US-led war began in 2003. Iraq's leaders appeal for unity Comment: Jonathan Steele Special report: Iraq The Yangtze's lost dolphin An expedition searching China's great river for the revered baiji may be too late. In pictures: searching for the baiji Special report: China Guardian Unlimited Environment UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- Moscow dossier embarrasses US and Britain · File shows that UK backed Russia's Baltic occupation · Kremlin seeks to open rift among Nato members Special report: Russia |
Monday
November 27 2006 Israel
PM outlines peace efforts Olmert offers prisoner exchange
and new hope of peace talks.
ISG splits on party lines As the Iraq Study Group meets
in Washington, cracks are appearing within the panel. US
proposal 'would trigger war' Sending African troops
into Somalia risks regional war, says leading thinktank. Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs Monday November 27 2006 Israel PM outlines peace efforts Olmert offers prisoner exchange and new hope of peace talks. Audio: Rory McCarthy (4m 10s) Middle East 'faces three civil wars' Sderot: Frontline town Gaza ceasefire holds after attacks Special report: Israel & Middle East ISG splits on party lines As the Iraq Study Group meets in Washington, cracks are appearing within the panel. Iraqi PM in TV plea for unity UK predicts Iraq troop cuts Comment is free: Gary Younge Special report: Iraq US proposal 'would trigger war' Sending African troops into Somalia risks regional war, says leading thinktank. World news guide: Somalia UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- New York police in the firing line News blog: Mark Tran finds bloggers asking why police needed 50 bullets to stop Sean Bell and his two friends. New York on edge as police kill unarmed man Special report: United States |
Tuesday
November 28 2006 Olmert
offers prisoner exchange Israeli PM Ehud Olmert has
for the first time offered to release Palestinian prisoners in exchange
for the return of a captured soldier.
Top
100 green campaigners The Environment Agency has
invited experts to name the people who have done most to save the planet.
Gypsies
threatened across Europe Eight million Roma find political
voice in face of evictions and mob attack. Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs
Tuesday November 28 2006 Olmert offers prisoner exchange Israeli PM Ehud Olmert has for the first time offered to release Palestinian prisoners in exchange for the return of a captured soldier. 'First flicker of light in darkness' Leader: slow movement Special report: Israel & Middle East Top 100 green campaigners The Environment Agency has invited experts to name the people who have done most to save the planet. More on climate change Gypsies threatened across Europe Eight million Roma find political voice in face of evictions and mob attack. UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- Annan urges action to avert civil war in Iraq · UN chief's warning comes amid flurry of diplomacy · US study said to call for talks with Iran and Syria Special report: Iraq |
Wednesday
November 29 2006 Pope
tries to build bridges Pope refuses to apologise for
remarks about Islam but pledges support for Turkey's EU ambitions on
first visit to a Muslim country. US
media breaks 'civil war' taboo American public opinion
likely to be swayed as NBC News announces semantic defiance of White
House. Business
with Russia under cloud Poisoning of Alexander Litvinenko
will damage investor confidence in Russia, trade association warns.
Guardian
Unlimited guardian/
wordlatest 24
hours in pictures Hunger
kills one child every 5 secs More
picture galleries
C'mon guys! Cartoon: Steve
Bell on the Nato summit. More cartoons by Steve Bell Wednesday November 29 2006 Pope tries to build bridges Pope refuses to apologise for remarks about Islam but pledges support for Turkey's EU ambitions on first visit to a Muslim country. Audio: Ian Traynor in Ankara Special report: Turkey Special report: the Pope US media breaks 'civil war' taboo American public opinion likely to be swayed as NBC News announces semantic defiance of White House. Military: daily deaths will top 100 Comment: Madeleine Bunting Special report: Iraq Business with Russia under cloud Poisoning of Alexander Litvinenko will damage investor confidence in Russia, trade association warns. Comment: David Clark Special report: Russia UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog More news and features -------------------------------------------------------------------------------- Nato deal likely over Afghan troop deficit France and other Nato countries resistant to sending troops to hotspots in southern Afghanistan offer compromise. Special report: Afghanistan Special report: Nato |