Sanomanetti
lauantai 2006-11-11.
Legenda:
"Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin
helvetin köyhä." Henrik
Kuningas 1980-luvulla.
Nyt 2006: "Pörssissä
Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena
Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan
euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova".
Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
Joitakin kirjoituksia
Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos tai Sampo ja sen
edeltäjät mainitaan. Lue!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä
hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka
näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu
valtionyhtiöiden hävittämisestä eli
yksityistämisestä. Kymmeniä
henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana
myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin
pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen
turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen Lue!
Pääkirjoitus.
Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä
tule tulkita "riistoksi".
Kuka
näin sanoi ja milloin? Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin,
Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän
ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen
kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten
noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin
hän höynäytti kaupungin päättäjiä
maksattamaan itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa
olla asian käsittely vielä yhä kesken oikeuksissa.
http://www.sanomanetti.fi/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen
Björn
Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen
kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik
Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia
rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille
nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu,
niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."
Tässä nyt kuitenkin ensiksi
Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo
Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa
5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät
vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava:
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos
esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä
kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208
miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo
nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin
Sanomat. Perjantai 2006-11-10.
Hiukan lisää muistinvaraista
omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn
Wahlroos omistaa Halikossa,
Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt
Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan
Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian
tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta
ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata.
Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää
rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät
oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden
maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.
Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin
myös, että Björn Wahlroos
saa suunnilleen eniten EU:n
maataloustukea Brysselistä. Eihän siinä mitään
nokankoputtamista ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen
mukaan ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.
Tähän kuitenkin ihan sirpaleista
tietoa Björn Wahlroosista
ja häneen henkilöityneestä Sammosta
ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla
kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
Niinhän siinä sitten kävi,
että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti
oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset
jutut ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin
tosielämän tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli
enemmänkin valtion omaisuuden hävittämiskertomus, joka
ehkä hiukan kertoo taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä.
Tämä kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä
edellinen kappale on syytä toistaa.
Tähän kuitenkin ihan sirpaleista
tietoa Björn Wahlroosista
ja häneen henkilöityneestä Sammosta
ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava.
Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
Suomen
Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden
konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12
Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja
armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri
Niinistön hymistessä taustalla:
"Täysin selvittämättä
on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin
päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin,
että silloinen Suomen Yhdyspankki
(SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle
300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä
oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos
ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa
Björn Wahlroos. Kokoomuksen
taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana
olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan
eroamista hallituksesta."
http://www.sanomanetti.fi/1999_02/netti1208.htm#alho2
Syksyllä 1999 pankkitukirahat
valuivat Ruotsiin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:
"Pankkitukirahat
valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa
valossa.
Merita-Nordbankenista
ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan
60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät
KOP:n ja SYP:n
veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella.
SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi
myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien
pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi
(?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen
tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio
on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen.
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan
Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen
tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta
kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkituki.htm
Yksi pankkipilkkojista, Matti
Inha kertoo jotakin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:
"Pankkipilkkojan
syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit!
Totisinta totta Suomessa 1993!
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan
Matti Inhan, Helsingin Sanomissa
sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa
pilkkomisesta kerrotaan näin:
"Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa
on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä
seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n
Eino Halonen moottorisahan kanssa,
sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku
Pohjola ja osuuspankin Taisto
Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa
kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me
olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin
miltei viime metreille salassa."" "Suomen
säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös
Postipankille. Se sai läpi
vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin
jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki,
vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä
tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti
tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin
kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät."
""Kaikilla oli silloin nmt:t,
mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm
Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä.
Seuraavassa jutussa Soneran
jonkun osakeannin yhteydessä Sanomanetti kirjoitti torstaina 1999-10-07
jutussa Mihin Pekka
Vennamo todella syyllistyi?
"Mihin Pekka
Vennamo todella syyllistyi? Soneran
uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat.
Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti
kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat
merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä
sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman
Merita Pankin merkintäjättämissotkujen
ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin
Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön
toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään
epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta
luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta
saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan
käymättä hallituksessa, jossa pääministeri
on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin
Pekka Vennamo oikein syyllistyi? (sanomanetti.fi 5.10.99 pm) .
http://www.Sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm
Vaikka poliittinen tahto valtion
omaisuuden hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa,
niin koville joutui välillä hävittämisen keskipiste
valtiovarainministeri Sauli Niinistökin.
Sanomanetti torstaina 1999-10-28:
"Kokoomusministerien
vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö
ei viihdy enää ministerinä.
Kun katseli Niinistön
esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26.
lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee
paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset
Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion
Pohjolan kaappaushankkeesta
saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään
ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin,
kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti
vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä.
Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli
hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa
jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi
rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian
eteenpäinviemistä."
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913polit.htm
Postipankin
hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo
Lindblomin ja Mauno Koiviston
toiminta. Sanomanetti torstaina 1999-11-28:
"Taloushistoriaa:
Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he
pääsivät sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien
Diilerin määritelmä
norjalaiselle boksille 26.10.1999:
"Norjalainen boksi" "Postipankin
nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita
viitisen vuotta sitten New Yorkissa:
Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja
Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja
Matti Niemen eroon." "Myöhemmin
ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot
väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut
käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa
oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta
ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten." Ilta-Sanomien
Diileri 26.10.1999. Mitä silloin
oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom
ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen
peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle
ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa
on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja
Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän
ei ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin
kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä.
Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun
Lindblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä
ystävä entinen presidentti Mauno
Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä
kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui
pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän
oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan
jopa radion uutislähetykseen. Koivistohan oli jo turvallisesti
hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta
mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta
ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa
boksissa: Suomen valtiontaloudessa. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun
27. päivänä 1999 pm."
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913syyte.htm
Postipankin
jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan
pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta
löytämästä jutusta mm. näin:
"Pankkimurros
ollut myös kiehtovaa!" Leonian
johtajana Jyväskylässä
toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan
pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"-
keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999,
synttärien aattona.
"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin
pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä
uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä
palkkakaan ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa
katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta
voi jo olla toista mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset
1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan
sataan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen
pankinjohtaja Elmer Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät
ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli
1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla.
- Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.
Kun rahamarkkinat sitten
80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan,
alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia
kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. - Niin hullulta
kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa.
Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä
mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii.
Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin
kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993.
Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin
Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista
tulleet yritysasiakkaat. -
Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova
juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä
asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan
tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä
vastaanotetuista Säästöpankki
Suomen yritysvastuista järjestämättömiä
luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme
oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli
hurjan korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee
tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa,
missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen
uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja
käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä
osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka
koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät
miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin
pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään
hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään
pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta
en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin
piirteitä mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen
maanantaina 15. marraskuuta 1999."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm
Postipankin hävittämisestä
vuoden 1999 lopulla kirjoitti Sanomanetti kaksikin juttua torstaina
1999-11-04. Näistä ensimmäinen oli nimeltään:
Leonia - Posti
- Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa:
"Leonia - Posti -Sampo - Pohjola:
Kokonaisuus kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Valtionvarainministeri Sauli Niinistö
on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa,
että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle
eli veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian
ja Postin välinen yhteistyösopimuksen
oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka
Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999
klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta
ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä
pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan
hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten
eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä
osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden
palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700
työntekijää Postista jää näillä näkyvin
työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan
lisää työpaikkoja."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
Samana päivänä juttua
torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen
tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja
koko juttu:
"Posti
ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet
Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden
huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin
tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen
on Leonia varmistanut neuvotteluissaan."
"Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa
muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen
2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta
1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi
erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he
ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä,
jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
Tällä kertaa sai myös
Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. Sanomanetti edelleen
torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero
Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:
"Antero Kekkonen - läpinäkyvä
hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston
puheenjohtaja kansanedustaja Antero
Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä
tehtävästään, kun Sampo
ja Leonia runnottiin yhteen
joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta,
Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella
ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille,
joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin,
että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa. - Tämä
on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat keskiviikkona
3. marraskuuta 1999)."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen
Tarina jatkuu seuraavalla viikolla
ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen
posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki
- postin työntekijä. Sanomanetti Posti-otsikolla
torstaina 1999-11-11:
"Posti:
Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille
uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden
perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja).
TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti:
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen:
"Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut
käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti:
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti
Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin,
tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915posti.htm
Niinpä.
Säkääkin
elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä
voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu
Lain yläpuolella
kertoo Sammon silloisen pääjohtaja
Jouko K. Leskisen säkästä:
"Ostettuaan Orionin
osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa
Sammon pääjohtaja
Jouko K. Leskinen ilmoittaa
kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston
työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän
oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta
on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa)
selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin
tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen
puheenjohtaja Jukka Härmälä
ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla
Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston
niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus Diileriltä
Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain
Postipankin erotettu pääjohtaja
Seppo Lindblom muisti
hiukan väärin Postipankin
aikojaan. Sanomanetti torstaina 199-11-18:
"Seppo
Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa.
Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä
suojeluksessa ollut Postipankin
entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän
väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin
seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan. Kun Timo
Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti
Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin
Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän
itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka
hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot
kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin
liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka
vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin.
Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen
pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla
ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut
pistetään kansan maksettaviksi! sanomanetti.fi 18. marraskuuta
1999 pm"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm
Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri
Iiro Viinanenkin osallistui
keskusteluun ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon.
Sanomanetti 1999-11-30:
"Pohjola
- Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro
Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään
talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana
23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto.
Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä,
että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään
talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin
Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin
julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm
Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin
neljää poliitikkoa otsikoin:
Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen
Liukas
Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä
kaksi, Sanomanetti 2000-03-09:
"Heikko
Heinonen. Postin
teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen
ja Niinistö kuinka jyräisivät,
niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon
minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa.
Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi.
Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän
minunkin ajatella tulevaisuuttani!"
Nihkeä Niinistö.
Tästä kaikki alkoi! Soneran
osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999.
Kansallis-varallisuuden hukkaaminen
Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin
on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten
leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?"
http://www.Sanomanetti.fi/2000/03/09/etusivu.htm
Meno jatkui 2001. Sanomanetti taas
muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina
2001-04-05 otsikoiden Soneran
portaat:
"Tästä se alkoi.
Leonia järjesti. Soneran
osakemyynti Soneras aktie-försäljning
26.9- 12.10.1999.
Toinen myynti. Ja tänne se päätyi.
Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran
osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?"
http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/etusivu.htm
Katkelma HS:n kirjoituksesta. Sanomanetti torstaina 2001-04-05:
"Soneran
osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran
surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään
maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa
alapuolelle Helsingin pörssissä. Päätöskurssi
oli 7,19 euroa eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana.
Sonera tuli pörssiin 16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa
1998 hintaan 7,57 euroa. Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti
suuren nurinan, jossa kyytiä saivat niin annin pääjärjestäjä
Merrill Lynch kuin liikenneministeriökin."
JYRI RAIVIO / Helsingin Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta
03.04.01.
http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/sonera.htm
Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran
UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien
arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut
julkaista Kaj-Erik Relanderin
kavallusepäilyksiä koskevaa lukua eikä myöskään
Venäjän mafiaa koskevaa
lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus kuinka valtion
hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään
ja omaisuus hävittämään. Sanomanetti torstaina
2002-06-27:
"Vuonna 1996 Telen
verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta.
Sonera oli alkanut kansainvälistyä
jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden
osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa
ja Baltiassa. Sonera oli noussut
maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi
1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin
pörssissä alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta
7 miljardilla markalla. Soneralla
on takanaan kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti
maailman eturivin teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja.
Tässä kirjassa kerrotaan,
kuinka Kaj-Erik Relanderin aikakaudella
tehtyjen toimien tuloksena tämä kannattava ja historialtaan
hieno valtion kruununjalokivi vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien
miljardien markkojen velkoihin vähän yli yhdessä vuodessa.
Miten tämä oli mahdollista?"
http://www.sanomanetti.fi/2002/06/27/sonera_1.htm
Vuonna 2003 Sanomanetti ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä
kertomalla tällä kertaa Valtrasta
Postipankkia ja Teleä
unohtamatta. Sanomanetti torstaina 2003-09-11 jutussa Talous.
Valtra. Sekoilu jatkuu:
"Lääketieteen ja kirurgian
tohtori Sinikka Mönkäreen
ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen
päätettyä myydä Partek,
peli oli pelattu. Kone Oy teki
hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet
aikoinaan myi hissinsä Otikselle,
Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään
puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama
Enso myi kerran metsänsä
Ahlstömille ja vuoden kuluttua
osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan
voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä
oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki
on hävitetty ja Sampo näyttää
karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä
pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee!
Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri
(?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari
Sauli Niinistö. Palkinnot
näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä
ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta
katsottuna. Sonerasta ja sen
hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys,
samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin
ovat hääränneet."
http://www.sanomanetti.fi/2003/09/11/valtra.htm
Suomen
Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta
ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota Sanomanetti kirjoitti
torstaina 2004-05-20:
"Pankki oli matkalla kohti loppuaan,
osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo
vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä
säätytalolla oli Aleksanterinkadun
vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen
Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä
ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia.
Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen
ja Björn Wahlroos lukivat
madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian
kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden
ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan
ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta
veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin
vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden
Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä
heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa
entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi.
Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit
myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset
että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo
Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina
14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
http://www.sanomanetti.fi/2004/05/20/pankkivankituki.htm
Varallisuusveron poiston yhteydessä
Sanomanetti kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti:
Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion
pohja uhattuna.":
"Kuvatekstit: "SanomaWSOY:n
suuromistaja Aatos Erkko - 1
408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela
Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja.
- Sammon suuromistaja Björn Wahlroos
- 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja
Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin
suuromistaja Antti Piippo -
279 717 euroa vähemmän veroja."
Selitys: "Veron määrä
laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan
ja on vain suuntaa antava."
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/17/varallisuusvero.htm
Varallisuusveron poiston yhteydessä
Sanomanetti kirjoitti keskiviikkona 2005-09-28
jutussa Aakkosjärjestyksessä
toisiinsa kietoutuvaa moskaa:
"Varallisuusveron
tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron
yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti
valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen
kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n
suuromistajien Aatos
Erkon ja Rafaela
Seppälän, Sammon
pääomistajan Björn
Wahlroosin, Onninen-konsernin
pääomistajan Anja
Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin
kuuluvan Erkki J. Pentin
nimet."
http://www.Sanomanetti.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm
Tässä
siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille,
miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin,
että Björn
Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai
Unitakselta tai
tähän liittyvältä jonkun pankin
pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin
hyvät palvelukset emoyhtiölle.
Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui
myymään Postipankille
tai Leonialle
tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi
prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan
oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo
eläessään!
Pääkirjoitus.
Lauantai 2006-11-11. Sanomanetti. Pertti Manninen.
|
Ilmoita ilmaiseksi-
iIlmoitusssivulle!
Man with a Cut-Out Shadow
Sanomanetti
Vastaava
päätoimittaja
Pertti
Manninen.
Sanomanetti@
hotmail.com
|