VALOKOPIO
ei
lv
17
2
DN:0 R 05/2307
KIRJALLINEN TODISTE
Syyttäjä/ asianomistaja
530133/03-6
VAASAN
HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro
1445
Antamispäivä
5.11.2003
Diaarinro
S 02/1266
Asianajotoimisto
Elo
AA Juhani Elo
Iskoskuja 3 C 134
01600 VANTAA
RATKAISU,
JOSTA ON VALITETTU
Jyväskylän
käräjäoikeuden tuomio 30.8.2002 nro 4851 (liitteenä)
ASIA
Palvelusopimukseen
perustuva velkomus
VALITTAJA
Pertti
Juhani Manninen
VASTAPUOLI
Asianajotoimisto
Pekka Mononen Ky
OIKEUDENKÄYNTI
HOVIOIKEUDESSA
Valitus
Pertti
Juhani Manninen on toistaen käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet
vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja Asianajotoimisto
Pekka Mononen Ky:n kanne hylätään. Lisäksi Manninen on vaatinut,
että Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky velvoitetaan korvaamaan hänen
oikeudenkäynti kulunsa hovioikeudesta 21,80 eurolla laillisine korkoineen.
Vastaus
Asianajotoimisto
Pekka Mononen Ky on vaatinut, että valitus aiheettomana hylätään
ja Manninen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta
1.246,93 euroa laillisine korkoineen.
PÄÄKÄSITTELY
Hovioikeus
on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 30.10.2003 siitä laaditun pöytäkirjan
mukaisesti.
HOVIOIKEUDEN
RATKAISU
Perustelut
Kuultavat
ja todistajat ovat kertoneet asiasta samaan tapaan kuin käräjäoikeudessa.
Kertomusten keskeiset osat ilmenevät käräjäoikeuden tuomiosta.
Hovioikeus
on tehnyt todistelusta samat havainnot ja johtopäätökset kuin käräjäoikeus.
Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole.
Tuomiolauselma
Valitus
hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
Maksutta
Asianajotsto
2
18
Pertti Manninen velvoitetaan korvaamaan Asianajotoimisto Pekka Mononen
Ky:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 1.246,93 eurolla, mille
määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa
tarkoitetun kokokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut
hovioikeuden tuomion antamispäivästä.
3
19
MUUTOKSENHAKU
Muutosta
tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla
vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät
oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa
tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen
päättyy 5.1.2004.
(Leima)
Kaisa
Koivusaari
Kaisa Koivusaari
Hovioikeuden toimistosihteeri
Byråsekreterare vid hovrätten
Asian
ovat ratkaisseet:
hovioikeuden
laamanni Kalervo Auerma
hovioikeudenneuvos Jorma Latvala (valmistelusta vastannut jäsen)
hovioikeudenneuvos Eija-Liisa Helin
Ratkaisu
oli yksimielinen.
20
Liite
Vaasan hovioikeuden ratkaisuun
Kaava
A (Oikeudenkäymiskaari 30:4)
VALITUSOSOITUS
Sen,
joka tahtoo valittaa hovioikeuden ratkaisusta, on pyydettävä siihen
lupa Korkeimmalta oikeudelta. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan,
jos
1)
lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai
oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia Korkeimman
oikeuden ratkaistavaksi taikka
2)
jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti-
tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava
tai poistettava, tahi
3)
jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.
Määräaika
valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on kuusikymmentä
(60) päivää siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu annettiin.
Valittajan on puhevallan menettämisen uhalla toimitettava Korkeimmalle
oikeudelle osoitettu valituskirjelmä viimeistään määräajan päättymispäivänä
hovioikeuden kirjaamoon, jonka osoite on
Vaasan
hovioikeus / Kirjaamo
Rantakatu, Hovioikeudenpuisto
PL 217
65101 VAASA
Valituskirjelmän
voi toimittaa hovioikeuden kirjaamoon henkilökohtaisesti, asiamiestä
käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona (06-323 8295)
tai sähköpostina (vaasa.ho@om.fi). Sen on oltava perillä määräajan
viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Aukioloaika
päättyy kello 16.15.
Valituskirjelmään
on sisällytettävä lupahakemus ja valitus sekä liitettävä ne asiakirjat,
joista ilmeneviin seikkoihin valittaja viittaa perusteinaan. Kirjelmässä
on myös mainittava se peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä
syyt, joiden nojalla valittaja katsoo, että valitusluvan myöntämiseen
on lainmukainen peruste. Lisäksi on ilmoitettava hovioikeuden ratkaisu,
johon valittaja tahtoo hakea muutosta.
Valituksessa
on ilmoitettava:
1)
miltä kohdin hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta;
2)
mitä muutoksia hovioikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi; sekä
3)
perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
21
Valittaja
ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka
on esitetty käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa, paitsi milloin
valittaja saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan
tai todisteeseen alemmassa tuomioistuimessa tai että hänellä muuten
on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.
Valituskirjelmässä
on mainittava valittajan nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä hänen
tai hänen asiamiehensä postiosoite, jolla asiaa koskevat ilmoitukset
saadaan hänelle toimittaa. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite
on ilmoitettava kirjallisesti Korkeimman oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmä
on valittajan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan
allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa
ja asuinpaikkansa.
Hovioikeus
lähettää valituskirjelmän liitteineen sekä asiaa koskevan asiakirjavihon
ja jäljennöksen hovioikeuden ratkaisusta Korkeimmalle oikeudelle.
Korkein oikeus tarvittaessa pyytää valittajan vastapuolelta kirjallisen
vastauksen valitukseen.
Valitusasian
käsittelystä Korkeimmassa oikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu,
joka on rikosasiassa 100 euroa ja muussa asiassa 200 euroa. Maksuvelvollinen
on muutoksenhakija tai hänen sijaansa tullut.
Rikosasiassa
oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos hovioikeuden ratkaisua muutetaan
muutoksenhakijan eduksi. Oikeudenkäyntimaksua ei myöskään peritä
siltä, jolle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti tai joka muulla
laissa säädetyllä perusteella vapautuu maksuvelvollisuudesta.
16.12.2002/EH
22
1
LIITE
Vaasan hovioikeuden ratkaisu
asiassa S 02/1266
SAAPUNUT
10.10.2002
Vaasan Hovioikeus
JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Käräjätuomari Harri Heikkilä
TUOMIO
02/4851
Annettu kansliassa
30.8.2002
L 01/5194
Kantaja
Asianajotoimisto
Pekka Mononen Ky, Vantaa
Vastaaja
Pertti
Juhani Manninen, Laukaa
Asia
Velkomus,
palvelusopimus ym.
Vireille
3.10.2001
SELOSTUS
RIIDASTA
Kantajan
vaatimukset
Kantaja
on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan kantajalle toimeksiantoon
perustuvia palkkio- ja kulusaatavia seuraavasti:
1.
31.5.2001 päivätyn laskun nro 1443 mukaan pääomaa 1.213,90 euroa
(7.217,50) markkaa ja sille arvonlisäveroa 267,06 euroa (1.587,85
markkaa) eli yhteensä 1.480,96 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen
7.6.2001 lukien, ja
2.
31.5.2001 päivätyn laskun nro 1444 mukaan pääomaa 2.064,51 euroa
(12.275 markkaa) ja sille arvonlisäveroa 454,19 euroa (2.700,50
markkaa) eli yhteensä 2.518,70 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoinen
7.6.2001 lukien.
3.
Lisäksi kantaja on vaatinut vastaajan velvoittamista korvaamaan
kantajan oikeudenkäyntikulut: avustaja Elon lasku 4.683,24 euroa
sekä Pekka Monosen omat kulut 1.265,20 euroa, molemmat määrät laillisine
korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Vaatimusten
1-kohta
Vastaaja
Manninen ja hänen äitinsä Laura Manninen ovat antaneet kantajalle
toimeksiannon Kirkkonummen kunnan Kauhalan kylässä sijaitsevan Kuusikulma
–nimisen tilan RN:o 1:86 pakkohuutokauppaa koskevassa asiassa. Pertti
Manninen, jonka veloista pakkohuutokauppa piti toimittaa, omisti
tilaan vuokraoikeuden, itse tilan omisti Laura Manninen, joka valvoi
pakkohuutokaupassa saataviaan pojaltaan. Kantajan puolelta asiaa
oli hoitanut asianajaja Pekka Mononen, joka oli avustanut molempia
päämiehiään asiassa. Manniset olivat alusta lähtien antaneet toimeksiannot
yhdessä ja lisäksi Pertti Mannisen velkaantuminen ja Laura Mannisen
saatavien valvominen ovat nivoutuneet yhteen niin, ettei toimeksiantoja
ole voitu toisistaan
23
2
Erottaa.
Pakkohuutokauppaa koskevaan toimeksiantoon liittyvässä laskussa
on toimenpiteet ajalta 19.1.2000- 5.4.2001. Ajalta 19.1.-28.3.2000
suoritus on saatu jo aikaisemmin ja ne näkyvät laskussa POIS-merkinnällä.
Vaatimusten
2-kohta
Laura
ja Pertti Manninen olivat 17.5.2000 antaneet kantajalle toimeksiannon
täytäntöönpanoriitaa koskevassa asiassa, jossa kantajaksi oli osoitettu
Laura Manninen ja vastaajiksi Pertti Manninen, Keski-Suomen Osuuspankki
ja Merita Pankki Oyj. Riita oli liittynyt Pertti Mannisen omistamaan
ja hänen veloistaan ulosmitattuun Veikkola-nimiseen tilaan RN:o
10:3 Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä.
Laura
Mannisella oli ollut pojaltaan saatava, josta hän oli saanut pantiksi
kolme 50.000 markan määräistä haltijavelkakirjaa. Merita Pankki
Oyj oli riitauttanut panttauksen ja asiaa käsittelevä Jyväskylän
käräjäoikeus oli myöntänyt Laura Manniselle maksuttoman oikeudenkäynnin.
Sittemmin asia oli sovittu Merita Pankin kanssa siten, että Pekka Mononen oli neuvotellut pankin kanssa Pertti Mannisen veloista akordisopimuksen,
jolla tämä oli saanut velkojaan pankilta anteeksi 1.800.000 markkaa.
Sen jälkeen juttu jäi käräjäoikeudessa sillensä ja Monoselle oli
21.3.2001 maksettu maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella Laura
Mannisen avustamisesta palkkiota ja kuluja arvonlisäveroineen yhteensä
23.028,40 markkaa. Käräjäoikeus oli päätöksessään todennut, etteivät
Pertti Mannisen Kirkkonummen kiinteistön pakkohuutokauppaan liittyvät
toimenpiteen voi tulla maksettaviksi Laura Manniselle myönnetyn
maksuttoman oikeudenkäynnin nojalla. Palkkioista oli myös vähennetty
puhelut Pertti Manniselle ja neuvottelut hänen kanssaan, mutta käräjäoikeus
oli ottanut huomioon Pertti Mannisen asian liittymisen sovintoratkaisuun
palkkiota korottavana tekijänä. Käräjäoikeus on ilmoittanut ne toimenpiteet,
jotka eivät ole kuuluneet Laura Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin
piiriin ja niistä toimenpiteistä kantaja on oikeutetusti laskuttanut
päämiehiään erillisillä laskuilla. Laskun 1444 erittelyosassa näkyvät
POIS-merkinnällä ne toimenpiteet, joista on saatu korvaus valtion
varoista.
Koko
asiasta
Asianajaja
Mononen oli hoitanut molempien päämiestensä asiaa yhteisenä asiana
ja samaan päämäärään tähdäten. Päämääränä oli saada aikaan akordisopimus
Merita Pankki Oyj:n kanssa, minkä vuoksi Laura Manninen oli sitoutunut
myymään Kirkkonummen kiinteistönkin, jos siten saadaan enemmän varoja
Pertti Mannisen velkojen maksuun. Mononen on hoitanut akordineuvottelut
ja hankkinut Pertti Manniselle sopimuksen, jolla tälle oli annettu
velkoja anteeksi edellä mainittu määrä. Tosin myös Manninen itse
ja velkaneuvojakin olivat neuvotelleet asiasta pankin kanssa. Kaiken
kaikkiaan pääosa koko juttukokonaisuudesta on liittynyt Pertti Mannisen
velkaantumiseen eikä Manninen ollut yhteydenotoissaan Monoseen eritellyt,
milloin on kyse hänen omista ja milloin äitinsä asioista.
Vastaajan
vastaus
Pertti
Manninen on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut kantajan
velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa Suomen valtiolle/Jyväskylän
oikeusaputoimistolle 1.932 eurolla, koska Manninen saa yleistä oikeusapua
korvauksetta. Oikeusaputoimisto huolehtii itse saatavan perimisestä.
Lisäksi Manninen on vaatinut omina kuluinaan oikeusapumaksun 33,64
euroa.
24
3
Kantajan
oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimuksen johdosta vastaaja on katsonut
asian olleen joka tapauksessa niin sekavan, että kumpikin saisi
vastata oikeudenkäyntikuluistaan itse.
Perusteet
Pertti
Manninen ei ole ollut toimeksiantosuhteessa kantajaan kanteessa
tarkoitettuna ajankohtina ja kanteessa tarkoitetuissa asioissa.
Kantajalla
on ollut toimeksiantosuhde Laura Manniseen suurin piirtein kanteessa
tarkoitettuna ajankohtana koskien Laukaan kiinteistöön liittynyttä
täytäntöönpanoriitaa. Pertti Manninen on hoitanut yhteydenpitoa
asianajaja Monoseen äitinsä puolesta sekä toimittanut Monoselle
lukuisia asiakirjoja käytettäväksi äitinsä asiassa, mutta Pertti
Manninen ei itse ole antanut mitään toimeksiantoa Monoselle omissa
asioissaan, vaan on pitänyt ne kokonaan omissa käsissään eikä ole
tarvinnut niisä edes lainopillisia neuvoja Monoselta.
Täytäntöönpanoriita-asiassa
ja siihen liittyvissä asioissa kantajalla ja vastaajalla ei olisi
voinutkaan olla toimeksiantosuhdetta, koska vastaaja oli sanotussa
jutussa äitinsä vastapuolena.
Laukaan
kiinteistön pakkohuutokaupan jälkeen vastaaja oli kysynyt neuvoja
Pekka Monoselta äitinsä valituksen laatimiseksi. Vastaaja oli maksanut
äitinsä laskuja välillä hänen ja välillä omalta tililtään, mutta
kyse ei ole ollut yhteisestä toimeksiannosta. Sitä paitsi kaikki
tuolloin syntyneet laskut on maksettu ajallaan. Asia ei ole liittynyt
Kirkkonummen kiinteistön vuonna 1996 rauenneeseen pakkohuutokauppaan
eikä tuolloin ollut tietoa vasta tammikuussa 2001 toimitetusta uudesta
pakkohuutokaupasta. Myös käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Monosen
tekemästä valituksesta hovioikeudelle lasku on maksettu sovittuna
kertakorvauksena. Hovioikeuden päätöksen jälkeen Laura Manninen
oli halunnut lopettaa oikeudenkäynnin varojen puuttuessa. Ulosottovalitus
oli Monosen osalta ymmärretty loppuneeksi, kun tämä oli lähettänyt
hovioikeuden päätöksen Laura Manniselle. Mononen oli esittänyt maksuttoman
oikeudenkäynnin mahdollisuutta täytäntöönpanoriidassa ja Mannisten
ehtona oli ollut, ettei asiasta aiheudu mitään kuluja. Mononen ei
tässä yhteydessä ole hoitanut mitään Pertti Mannisen asiaa tai Mannisten
yhteistä asiaa eikä ole saanut sellaisesta toimeksiantoa. Pertti
Manninen oli vain antanut äitinsä asian tueksi omalta osaltaan tietoja
ja asiakirjoja Monoselle.
Mononen
ei ole mitenkään osallistunut Laura Mannisen oikeudenkäyntiin kuulumattomaan
Kirkkonummen kiinteistön pakkohuutokauppaan ja siihen liittyneeseen
Laura Mannisen valvontaan.
Pertti
Manninen oli hakeutuessaan velkajärjestelyyn neuvotellut itse velkaneuvojan
välityksellä muun muassa akordin sisältävästä sovintoehdotuksesta
Merita Pankki Oyj:lle. Asianajaja Mononen ei osallistunut neuvotteluihin
eikä velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen. Manninen oli antanut
Monoselle ainoastaan valtakirjan sovintosopimuksen allekirjoittamista
varten, vaikkakin valtakirjan sanamuoto on hiukan laajempi. Mononen
oli ilmoittanut sopimuksen olevan osa oikeudenkäyntiä, jolloin hänen
kulunsa siltä osin korvattaisiin maksuttoman oikeudenkäynnin perusteella.
25
4
Vastaajan
mukaan kantaja on muutellut käräjäoikeuden palkkiopäätöksen jälkeen
toimeksiantojen numeroita ja otsikoita yhteisten toimeksiantojen
osoittamiseksi. Syyksi siihen, ettei käräjäoikeus ollut hyväksynyt
koko laskutusta, vastaaja on katsonut, ettei Mononen ollut riittävästi
selvittänyt oikeudelle sitä merkitystä, mikä Pertti Mannisella oli
ollut yhteydenpidossa Laura Mannisen ja hänen asiamiehensä välillä
sekä asiakirjojen hankinnassa. Koska Mononen ei ole ollut mukana
sovintoneuvotteluissa, hän ei ole havainnut, millä tavoin Laura
Mannisen kiinteistön myynti on liittynyt Pertti Mannisen vuokraoikeuden
pakkohuutokauppaan ja täytäntöönpanoriidan sopimiseen. Edelleen
vastaaja on katsonut, että Monosen velvollisuutena olisi ollut erityisesti
mainita heille maksuvelvollisuudesta sellaisten toimenpiteiden osalta,
jotka eivät kuuluisi Laura Manniselle myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin
piiriin.
Kantajan
lausuma vastaajan kuluvaatimuksesta
Kantajalla
ei ole ollut huomauttamista vastaajan vaatimuksen määriin.
Luettelo
todisteista
Kirjalliset
todisteet
1.
Lasku nro 1443,
2. Lasku nro 1444,
3. Jyväskylän käräjäoikeuden päätös nro 1720 21.3.2001.
4. Pertti Mannisen valtakirja 29.1.2001,
5. Laura Mannisen veltakirja,
6. Sopimus 31.1.2001,
7. Asiakirja sähköliittymän luovutuksesta ja siihen liittyvä valtakirja
merkintöineen puhelinvaltuutuksesta,
8. Kauppakirja 31.1.2001,
9. Kuitti 31.1.2001,
10. Merita Pankki Oyj:n sitoumus 31.1.2001 sähklölaskuista,
11. Kantajan kirje Laura Manniselle 7.7.2000,
12. Haastehakemus 25.8.2000 Laura Mannisen täytäntöönpanoriidassa,
13. Johtava velkaneuvoja Ritva Anttosen kirje Merita Pankki Oyj:lle
12.12.2000,
14. Merita Pankki Oyj:n ilmoitus akordisopimuksesta 27.4.2001,
15. Pekka Monosen kirje Laura Manniselle 8.1.2001,
16. Pekka Monosen lasku oikeudelle Laura Mannisen täytäntöönpanoriita-asiassa
21.3.2001 (toimeksianto 846),
17. Pekka Monosen kirje Laura ja Pertti Manniselle 21.3.2001,
18. Laura Mannisen 16.3.2001 antama valtakirja,
19. Lasku 18.5.2001 toimeksiannosta 846, joka vastaa kanteen laskua
1444,
20. Lasku 18.5.2001 toimeksiannosta 834, joka vastaa kanteen laskua
1443,
21. Pertti Mannisen sähköpostiviesti tyttärelleen,
22. Viisi kantajan laskua vastaajalle ja yhteenveto 7 laskusta vuonna
2000,
23. Laskujen 1443 ja 1444 saatekirje 31.5.2001.
Henkilötodistelu
1.
Kantajan edustaja asianajaja Pekka Mononen todistelutarkoituksessa,
2. Vastaaja Pertti Manninen todistelutarkoituksessa,
3. Todistaja Lauri Johannes Kara
4. Todistaja Ritva Terttu Kyllikki Anttonen.
26
5
TUOMION
PERUSTELUT
Riidanalaisiksi kysymyksiksi asiassa ovat jääneet
ensinnä se, onko kantajan ja vastaajan välillä ollut sellainen toimeksiantosuhde,
jonka perusteella vastaaja olisi maksuvelvollinen ja toisaalta se,
onko asianajaja Mononen tehnyt sellaisia Pertti Mannisen asioihin
liittyviä toimenpiteitä, joista ei ole maksettu korvausta ja jotka
eivät olisi kuuluneet Laura Mannisellen myönnetyn maksuttoman oikeudenkäynnin
piiriin.
Näyttö ja näytön arviointi
Laskuista nrot 1443 ja 1444 ilmeneviä toimenpiteitä
ja laskujen määriä ei sinänsä ole kiistetty, mutta asianosaiset
ovat olleet eri mieltä siitä, ovatko toimenpiteet liittyneet Laura
Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin vaiko siitä erillisiin
Pertti Mannisen asioihin. Jyväskylän käräjäoikeuden päätöksestä
nro 1720 ilmenee sinänsä se periaate, että maksuton oikeudenkäynti
myönnetään tiettyyn asiaan. Päätöksessä ei ole määrällisesti kohtuullistettu
asianajaja Monosen laskutusta, vaan kaikkia toimenpiteitä ei ole
hyväksytty Laura Mannisen asiaan liittyviksi.
Pertti Mannisen Monoselle antaman valtakirjan perusteella
Monosella on ollut valtuudet neuvotella Mannisen asioista Merita
Pankki Oyj:n kanssa ja todisteet nrot 6-10 osoittavat sinänsä Monosen
toimineen Pertti Mannisenkin puolesta. Myös todistaja Karalle oli
syntynyt se käsitys, että Mononen toimi Pertti Mannisenkin asiamiehenä
eikä sen suhteen taikka Monosen toimenpiteistä ole myöhemminkään
ilmennyt erimielisyyttä. Käräjäoikeus katsookin, ettei Mannisen
oma kertomus erehtymisestä riitä horjuttamaan valtakirjan sanamuodon
perusteella saatavaa käsitystä Monosen valtuuksista asiassa. Asiassa
on ollut riidatonta, että Manninen oli itsekin hoitanut asioitaan
ja käynyt neuvotteluja, mitä osoittavat muun muassa todisteet 13,
18 ja 21 sekä todistaja Anttosen kertomus.
Pekka Monosen kertoman mukaan Manniset ovat olleet
tuttuja hänen vaimonsa suvun kautta ja Mononen on hoitanut useita
heidän erilaisia asioitaan yli 10 vuoden aikana. Usein on ollut
kysymys Pertti Mannisen asioista, joihin Laura Manninen on jotenkin
liittynyt. Kysymyksessä on ollut kokonaisvaltainen neuvonta; Mononen
on käyttänyt ilmaisua ”toimeksiantojen virta”, jossa pääasiassa
Pertti Manninen on kysellyt neuvoja puhelimitse. Pertti Manninen
oli ollut yhteydenottajana myös Laura Mannisen saatavan valvonnassa.
Monosen mukaan maksuton oikeudenkäynti oli saatu
Laura Mannisen täytäntöönpanoriitaan ja käräjäoikeuden päätös palkkiosta
on ollut aivan oikea. Mononen oli ollut yhteydessä asian ratkaiseeseen
käräjätuomariin ja jättänyt käräjäoikeuden ratkaistavaksi sen, mitkä
toimenpiteet voitaisiin maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin hyväksyä.
Hänen mielestään myös Pertti Manniselle oli tullut selväksi, ettei
kaikki voi siihen sisältyä.
Mononen on todennut, että Laura Mannisen kiinteistön
kauppa oli ollut Pertti Mannisen akordisopimuksen ehtona eikä toisin
päin. Mikäli Mononen olisi toiminut asiassa yksin Laura Mannisen
asiamiehenä pelkästään hänen etujaan ajaen, tämänkaltainen kuvio
olisi aiheuttanut Laura Manniselle vain vahinkoa. Laura Manninen
ei ollut hyötynyt asiasta, vaan
27
6
uhrautunut poikansa hyväksi, jolloin tämä oli vapautunut
suuresta määrästä velkojaan. Laskutuksestaan Mononen on todennut
merkitsevänsä toimenpiteet päivittäin tietokoneelle ja jos asiakkaalla
on auki useita asioita, toimenpiteen kohdistaminen voi olla vaikeaa
esimerkiksi jos yhdessä puhelussa on käsitelty vaikkapa kolmea eri
asiaa.
Pertti Manninen on kertonut tapahtumista, kuten
edellä vastauksen perusteissa on jo selostettu. Mannisen kertoman
mukaan asiassa oli sovittu, ettei Laura Mannisen maksuttoman oikeudenkäynnin
piiriin laiteta mitään ylimääräistä, vaan Pertti Manninen hoitaa
itse siihen kuulumattomat toimenpiteet. Akordisopimukseen johtaneen
sovintoesityksen hän oli neuvotellut velkaneuvoja Anttosen kanssa.
Kaikki puhelut Monoselle olivat liittyneet Laura Mannisen täytäntöönpanoriitaan,
samoin kuin Pertti Mannisen omien asiakirjojen toimittaminen Monoselle,
joka kyllä oli etsinyt ostajia kiinteistölle. Manninen oli tietoisesti
erotellut Monoselle soittamistaan puheluista pois omat asiansa.
Mannisen mielestä kaikki akordiinkiin liittyneet toimet ovat itse
asiassa olleet osa Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan sopimista.
Manninen on kertonut valtakirjansa olleen tarkoitettu vain allekirjoitusta
varten ja kiistänyt antaneensa lupaa sähköliittymän siirtämiseen,
koska oli itse jo varannut rahat siihen. Manniselle oli vasta 18.5.2001 laskujen
saavuttua selvinnyt, että Mononen katsoo jotain olevan vielä maksamatta.
Todistaja Karan mukaan ensimmäinen sovintoehdotus
oli tullut velkaneuvojalta ja sen ensimmäisenä ehtona oli täytäntöönpanoriidan
lopettaminen. Kara oli keskustellut asioista Pertti Mannisen kanssa
puhelimitse ja Monosen kanssa, joka oli hoitanut pakkohuutokaupan
ja siihen liittyvät toimet. Kyseessä oli ollut hankala prosessi,
eikä ratkaisua olisi syntynyt sellaisenaan alkuperäisen sovintoehdotuksen
mukaisena. Karalle oli tullut se käsitys, että Mononen oli toiminut
myös Pertti Mannisen asiamiehenä ja että Pertti Manninen oli hyväksynyt
muun muassa sähköliittymän siirron edellyttäen, että pankki maksaa
rästit. Karan mielestä Monosella oli ollut asiakokonaisuudessa merkittävä
rooli Mannisten asioiden ja intressien nivoutuessa yhteen.
Todistaja Anttosen mukaan sovintoesitys pankille
oli syntynyt kirjeenvaihdolla Pertti Mannisen kanssa ja teksti oli
heidän yhdessä muotoilemaansa. Anttosen tieten Mononen ei ollut
osallistunut Pertti Mannisen velkajärjestelyasiaan.
Monosen ja Mannisen kertomuksia arvioitaessa käräjäoikeus
katsoo, että Monosen kertomusta Pertti ja Laura Mannisen asioiden
liittymisestä kiinteästi toisiinsa ja niiden erottelemisen mahdottomuudesta
Pertti Mannisen yhteydenotoissa ei ole aihetta epäillä. Ottaen huomioon
Mannisen esiintyminen oikeudessa ja hänen keskeiset intressinsä
asiakokonaisuudessa käräjäoikeus ei ole pitänyt uskottavana väitettä
siitä, että hän olisi kyennyt Monoselle soittaessaan selkeästi erottelemaan
ja poissulkemaan omat asiansa äitinsä asioista. Sen vuoksi ja ottaen
huomioon asianosaisten pitkähkön neuvontasuhteen on myös ymmärrettävää,
ettei Mononen ole kyennyt yksilöimään selkeää toimeksiantoajankohtaa
kullekin asialle. Hänen on kuitenkin katsottava antaneen järkevän
selityksen myös laskujen numerointien ja otsikoiden muuttumisille
omaan laskutuskäytäntöönsä liittyen. Todisteena 23 esitetyssä saatekirjeessä
Mononen on selostanut
28
7
laskujen muodostumista ja sitä, miksi niillä näkyvät
myös aiemmat, jo maksetut toimenpiteet. Asioiden yhteydet huomioiden
on ollut luonnollista, että siinä vaiheessa kun Laura Manniselle
oli myönnetty maksuton oikeudenkäynti täytäntöönpanoriitaan, asianosaisten
kesken aiemmin vallinnutta todisteesta 22 ilmenevää laskutuskäytäntöä
ei ole jatkettu, vaan on odotettu, mitä toimia maksuttoman oikeudenkäynnin
piiriin voidaan katsoa sisältyvän.
Käräjäoikeus katsoo, että esitetty näyttö tukee
enemmän kantajan kantaa siitä, että Pertti Mannisen akordisopimus
on ollut asiakokonaisuuden keskeisin ydin ja Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan
sopiminen on ollut sen alaehtona. Todistaja Karan mukaan Monosen
rooli asiassa on ollut merkittävä ja asian lopputulos sekä Pertti
ja Laura Mannisen siinä saadut hyödyt huomioiden on pidettävä ilmeisenä,
ettei Mononen ole voinut ajaa asiassa pelkästään Laura Mannisen
etuja. Monosen läsnäolo ja toimet pakkohuutokauppatilaisuudessa
eivät myöskään olisi selitettävissä pelkästään Laura Mannisen täytäntöönpanoriidan
sopimisella, vaan kyseessä on selvästi ollut Pertti Mannisen velkaantumisongelman
ratkaisuun tähtäävä toiminta. Vaikka Pertti Manninen on osin hoitanut
asioitaan itsekin, hänen on katsottava olevan maksuvelvollinen niistä
toimenpiteistä ja neuvonnasta, joita Mononen on hänen hyväkseen
tehnyt. Kun laskujen mukaisia toimia ja määriä ei ole kiistetty,
Manninen on vastuussa niiden maksamisesta sellaisenaan.
Oikeudenkäyntikulut
Pertti Manninen on hävinnyt asian ja on oikeudenkäymiskaaren
pääsäännön mukaisesti velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Manninen on vedonnut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun
8a §:n mukaiseen asian oikeudelliseen epäselvyyteen oikeudenkäyntikulujen
kuittaamiseksi puolin ja toisin. Mainittua lainkohtaa koskevien
lain esitöiden (hallituksen esitys 107/1998) mukaan alentamisvaatimukselle
on esitettävä yksilöidyt perustelut. Lainkohdan soveltaminen edellyttäisi
nimenomaan oikeudellista – ei näytöllistä epäselvyyttä. Hallituksen
esityksessä on todettu, että säännös on tarkoitettu sovellettavaksi
vain poikkeustilanteissa ja soveltamisen kynnys on asetettava suhteellisen
korkeaksi.
Manninen ei ole tarkemmin perustellut vaatimustaan
oikeudenkäyntikulujen kuittaamisesta asian epäselvyyden perusteella.
Edellä näytön arvioinnissa selostetut seikat huomioiden käräjäoikeus
katsoo, ettei riitaan ole liittynyt erityistä oikeudellista epäselvyyttä,
vaan enemmänkin kysymys on ollut asianosaisten esittämän näytön
arvioinnista. Näin ollen voittaneelle osapuolelle on tuomittava
täysi korvaus oikeudenkäyntikuluistaan.
Kantajan avustajan laskusta ilmeneviä toimenpiteitä
on pidetty asiassa tarpeellisina ja niistä muodostuneita oikeudenkäyntikuluja
määrältään kohtuullisena. Myös asianajaja Monosen asianosaiskulujen
määrää on pidetty kohtuullisena ottaen huomioon hänen ammattiinsa
liittyvän asiantuntemuksen asian hoitamisessa. Monosen itse tekemät
toimenpiteet olisivat avustajan tekeminä voineet sisältyä hänenkin
laskuunsa.
29
8
TUOMIOLAUSELMA
Pertti Manninen velvoitetaan maksamaan Asianajotoimisto
Pekka Mononen Ky:lle:
1. laskun nro 1443 pääomaa 1.213,90 euroa ja arvonlisäveroa
267,06 euroa eli yhteensä 1.480,96 euroa viivästyskorkoineen 7.6.2001
lukien,
2. laskun nro 1444 pääomaa 2.064,51 euroa ja sille
arvonlisäveroa 454,19 euroa eli yhteensä 2.518,70 euroa viivästyskorkoineen
7.6.2001 lukien, sekä
3. oikeudenkäyntikulujen korvauksena avustajan palkkio
ja kulut 4.683,24 euroa (sisältää arvonlisäveroa 870,18 euroa) sekä
Pekka Monosen omat kulut 1.265,20 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa),
molemmat määrät viivästyskorkoineen 30.9,2002 lukien.
Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista
viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassaoleva korkolain
mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Lainkohdat
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 § ja 8 §.
MUUTOKSENHAKU
Muutoksenhakuohjeet liitteenä.
Harri Heikkilä
Harri Heikkilä
Käräjätuomari
TYYTYMÄTTÖMYYDEN
ILMOITUS
Määräajassa on vastaaja Pertti Manninen ilmoittanut
tyytymättömyyttä koko tuomioon.
Määräpäivä valituksen tekemiselle viimeistään:
Maanantai 30.9.2002
Irene Lehtonummi
Irene Lehtonummi
Toimistosihteeri
Oikein jäljennetyksi todistan
Jyväskylän käräjäoikeudessa
lokakuun 8 päivänä 2002
Auli Huttunen
Auli Huttunen
toimistosihteeri
Liitetty (epäselvä) todistus liite 1
kertymätodistus liite 2 ei kertymiä
(epäselvä) 530 /33 /03-6
Jyväskylä ulosottovirasto 3.2.2004
Mirja
Tiainen
Mirja Tiainen
Toimistosihteeri
--
|