Torstai |
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 |
2022.Tammikuu. Torstai 20.1. Tutkimustulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Aineisto kerättiin tietokone avusteisin puhelinhaastatteluin. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 003. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Asiaa kysyttiin seuraavasti: "Natossa on tällä hetkellä 30 ja EU:ssa 27 jäsenmaata. EU-maista 21 on myös Naton jäseniä. Mitä mieltä Te olette, pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi vai ei?" ja "Olisiko Suomen pyrittävä Naton jäseneksi, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä?" Faktan tarkistus. Oikein olisi tietenkin sanoa, että kyselyyn vastanneista ... Tämä virheellinen luku sitten jää kummittelemaan ja olemaan. Koska HS-gallup ei kerro vastausprosenttia se täytyy tässä arvata. Ylen uusin puoluekannatusmittaus aluevaaleille kertoo myös kyselyyyn vastaamattomien lukumäärän: Vain HS tietää tarkan vastausprosentin, mutta jättää sen kertomatta ja sitten päästelee suruttomasti: Pertti Manninen. torstaina 20.1.2022 22:00. Faktan tarkistus: Reputus HS:n Nato-gallupille 18.1.2022. Lisäys lauantaina 22.1.2022: Jos virhemarginaali ilmaistaan suoraan tuloksen luvuissa, tulos ilmaistaisiin näin: Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? 1/2022 Tässä luvut ovat kokonaislukuina, joten niidenkin tarkkuus 0,5 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Vaikka vihemarginaalin luottamusväliä ei ole kerrottu se lienee 5 prosenttia, ts. tulos on 95 prosentin varmuudella näin. Pertti Manninen. 22.01.2022 08:05. Linkit: Sulkiko Marin kommenteillaan Nato-oven? Asiantuntijat arvioivat pääministerin viestiä Kommentti: Marin pelasi kielteisen Nato-korttinsa suoraan Putinin lapaan – pääministeri olisi saanut pitää Nato-linjansa omana tietonaan Nettisanomat. Arkisto: Arkistokirjoitus "Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita." Lue kokonaan myös täällä! 4.1.2022. Presidentti ja pääministeri puheissaan Natosta. Lue! |
Toimitus:
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Toimitus - Ensimmäinen lehti 22 vuotta sitten. Kuvat! |
| Taustakuva: Supernova. Kuvitelma
mahtipontisesta sotilasparaatista. Arkisto: 10.5.2005. Kuva myös täällä! |
http://www.nettisanomat.com/ 2005/05/10/kuvasupernova.htm |
Arkistokirjoitus |
|
Nettisanomat
tiistai 2006-11-21. Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen). Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon. Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita. Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä. Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa. Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisesssa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa joutua massatuhoaseiden käytön kohteeksi. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon. Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne. Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin. Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror". Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan. Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi. Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi. Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen). HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. Läs! |
|
Arkistokirjoitus |
2022.Tammikuu. Lauantai 15.1. Ne, jotka eivät kunnioita Suomen ja Ruotsin suvereniteettiä, ovat niitä, jotka yrittävät saada nämä maat liittymään Natoon reiluilla tai epäreiluilla tavoilla. (Kuvatekstit). "Olemme sitä mieltä, että maiden neutraaliuspolitiikka on yksi tärkeimpiä anteja, joita maat ovat antaneet Euroopan turvallisuusinfrastruktuurin rakentamiseen ja vakauden rakentamiseen Euroopassa." "Suomalaiset ja ruotsalaiset kansat päättävät itse, haluavatko ne liittyä Natoon. Me keskustelemme näistä asioista naapureiden kanssa kansainvälistä tilannetta koskevissa neuvotteluissa jatkuvasti. Venäjä näkee, että Suomen ja Ruotsin hallitukset ymmärtävät asian vakavuuden." MTV Seitsemän uutiset perjantaina 14.1.2022. |
|
| Taustakuva: Supernova. Kuvitelma
mahtipontisesta sotilasparaatista. Arkisto: 10.5.2005. Kuva myös täällä! |
http://www.nettisanomat.com/ 2005/05/10/kuvasupernova.htm |
Tammikuu 14.1.2022. |
|
Iltalehden tekstiseuranta: klo 17:18: Sitten puhutaan turvallisuuspolitiikasta. Taloustutkimuksen tuoreen kyselyn mukaan Venäjää pitää uhkana suomalaisista 52 prosenttia. Onko Venäjä uhka? Marin sanoo, että Venäjän toiminta on muuttunut aggressiivisemmaksi. "Etupiiriajattelut ottanut enemmän jalansijaa kuin aiemmin on ollut", Marin sanoo. klo 17:18: Orpo sanoo, että Venäjä on painostanut Suomea. "Se on painostamista", Orpo sanoo. klo 17:19: Saarikko sanoo, että Suomi päättää itse omista asioistaan. "Suomella on liikkumavara." Saarikko sanoo, että kyse on Venäjän toiminnasta ja suurvaltojen välisestä konfliktista. klo 17:21: Suomela puhuu hybridivaikuttamisesta ja siitä, että siitä pitää puhua enemmän isojen somejättien kanssa ja EU:ssa. Hän korostaa myös puolueiden vastuuta ja niputtaa siihen myös vihanlietsonnan vastustamisen. Andersson sanoo, että ymmärtää hyvin kyselyn tuloksia. Andersson huomauttaa, että Suomi muodostaa omat turpo-kantansa omista lähtökohdistaan käsin. klo 17:22: Anderssonin mukaan liittoutumattomuus on palvellut Suomea hyvin. Purra sanoo, että kyselytutkimus ja tulokset eivät ole yllättäviä. "Luvut voisivat olla suurempiakin, ottaen huomioon Venäjän hybridivaikuttamiset". Purran mukaan suomalaiset ovat realistisia ja ymmärtävät Suomen geopoliittisen aseman hyvin. "Meitä ei painosteta sen enempää Venäjältä kuin muualtakaan." klo 17:24: Ehdokkailta kysytään henkilökohtaista suhtautumista Natoon. Orpo sanoo, että se on sama kuin puolueellakin 15 vuotta, eli Suomen pitäisi olla Naton jäsen. Se on suurimman osan EU-maiden turvallisuusratkaisu. Saarikko sanoo, että on käynyt läpi keskustan suhdetta Natoon. "Meidän hallitusvastuiden aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Natoon." "Mun on ollut helppo sitoutua siihen keskustan pitkään linjaan." Saarikko sanoo, että ei pidä sitä Natoa nopeana ratkaisuna. klo 17:27: Suomela sanoo, että yleinen elämänasenne on Natoon terveen krittinen ja viittaa Afganistaniin. Kysymys on Suomelan mukaan siitä, että pystyisikö Suomi Naton jäsenenä viemään sitä siihen suuntaan, johon Suomi haluaisi. Andersson sanoo, että hänellä on kielteinen suhtautuminen Natoon. Häntä ärsyttää argumentti, että Suomi olisi jo Naton jäsen. Hän sanoo, että jäsenyys olisi todella iso suunnanmuutos. "Näiden erojen ymmärtäminen olisi tervettä suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa." klo 17:29: Purra sanoo, että 90-luvulla kun Neuvostoliitosta päästiin niin liberalismi kävi voittokulkua ja Jeltsinin aikana Suomen olisi ollut helppo liittyä Natoon. Purra sanoo, että opiskellessaan kansainvälistä politiikkaa hän oli kannattanut Nato-jäsenyyttä. "Nyt tilanne on aivan toinen". "Olen kuitenkin käynyt Neuvostoliitossa", Purra muistuttaa. klo 17:30: Marin sanoo, että hänellä ei ole samanlaisia vapauksia pohdiskella Nato-kantaa kuin muilla keskustelussa. Marin sanoo, että Naton pöydissä käydään paljon turvallisuuspoliittista keskustelua, joissa Suomi ei ole mukana. Hän toistaa, että Suomella pitää olla mahdollisuus hakea Natoon. klo 17:32: Ja tentti päättyy tähän. Kiitoksia katsojille, upea ilta! Nyt vain kaikki äänestämään. Lihavointi lisätty 14.1.2022. |
|
Tammikuu 14.1.2022. |
|
Tammikuu 2022. Pääsihteeri Stoltenberg informoi presidentti Niinistöä Naton näkemyksistä ajankohtaiseen tilanteeseen liittyen. On tärkeää, että Venäjä liennyttää jännitteitä Ukrainan rajoilla. Presidentti Niinistö totesi vuoropuhelun olevan ainoa tie eteenpäin. Niinistö piti tärkeänä, että Nato pitää kumppaninsa ajan tasalla myös jatkossa. Presidentti Niinistö ilmaisi arvostuksensa Suomen Nato-kumppanuutta kohtaan. Stoltenberg vahvisti Naton sitoutumisen avoimien ovien politiikan jatkumiseen. Uutinen
presidentin sivuilta. |
Suomi voittaa aina. Kuva 2011 |
Pääkirjoitus. Suomi ja Nato 1999, 2000, 2006 ja 2022. Lue! |
 |
Pääkirjoitus 9.1.2022. 1999 Kosovon sodassa, komentaja Gustav Hägglundin käyttämä sanonta, "mukana olossa ovat vastuussa Suomen ulkopolitiikasta vastaavat presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen sekä koko maan hallitus ja hallituksessa edustetut puolueet." 2000 presidentinvaaleissa ehdokkaat ilmaisivat Natoon liittoutumisen näin, aakkosjärjestyksessä: "EU:n palkka-armeija on mahdollinen." Ehdokkaina vuonna 2000 olivat, aakkosjärjestyksessä: Esko Aho, Tarja Halonen, Ilkka Hakalehto, Heidi Hautala, Risto Kuisma, Eliabeth Rehn ja Riitta Uosukainen. Lukija voi ensin yrittää liittää ilmaisut kuhunkin ehdokkaaseen ennenkuin tulos räjähtää loppukuvassa! Vuoden 2006 presidentinvaaleissa Natoon liittymispuheet näyttivät merkitsevän ratkaisevaa roolia lopputulokseen. Tarja Halosen jatkokausi oli vaarassa Sauli Niinistö kiritessä loppua kohden lujasti. Niinpä SDP:n puhemies Paavo Lipponen ronskisti muutamaa päivää ennen vaalien toista kierrosta lausui julkisuuteen ilmoituksensa siitä, että Sauli Niinistö vie Suomen Natoon, jos tämä tulee valituksi. Niinistö haukkoi henkeään, mutta mitäpä siinä muutamassa päivässä ehti "puolustautua". Nyt vuonna 2022 Natoon halajavat ovat vauhdissa. Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vaatii heti liittymistä. Ikiaikainen Neuvostoliiton ja Venäjän pelkääjä valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka vaatii tietenkin liittymistä, mutta myös sitä, että jokainen kansanedustaja ilmaisee selvästi kantansa. Hänkään ei vaadi kansanäänestystä, koska päättäjät kyllä tietävät, että "Kansa tietää". Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko hiukan toppuuttelee, joten keskustelua nyt käytäneen. Tähän loppuun pääkirjoitus kuvineen helmikuun 3, päivältä 2000, ennen vaalien toista kierrosta: Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Sunnuntai 9.3.2022 09:58. 2000: |
|
Esko Aho
5 |
Tarja Halonen
8 |
Riitta Uosukainen 3 |
Elisabeth Rehn
4 |
2000 13.01.2000. |
Heidi
Hautala 2 |
Ilkka Hakalehto
7 |
Risto
Kuisma 6 |
2000 13.01.2000. |
| Nato Kosovossa. Arkistokirjoituksia 1999. Komentaja Hägglund ja kurinpalautus Kosovossa. Arkistokirjoitus 1999. |
|
02.09.1999. Yhden totuuden julistajat ovat takoneet päähämme, että pommittaminen ja tappaminen olivat ainoat keinot lopettaa tappaminen. Niinpä maailman poliisi USA:n johdolla ryhdyttiin tositoimiin: laittamaan Serbiaa ja Kosovoa järjestykseen väkivaltaisesti. Tuho oli hirvittävä ja niinkuin aina siviiliväestö kärsii eniten niin itse sodassa kuin sen jälkeenkin. Suomi oli innokkaimpien joukossa hyväksymään sotatoimet Iso-Britannian pääministeri Tony Blairin toimiessa eurooppalaisena ylipäällikkönä. Pieni maakaan ei enää luottanut YK:n mahdollisuuksiin vaan Euro-hurmassaan tunsi olevansa oikeassa leirissä oikeiden haukkojen joukossa. Mukana olossa ovat vastuussa Suomen ulkopolitiikasta vastaavat presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen sekä koko maan hallitus ja hallituksessa edustetut puolueet. Ratkaisiko
operaatio ongelman? Halusimmeko me rauhaa rakastavat ihmiset tällaista
ratkaisua? Olemmeko jo vähemmistössä vai ovatko johtajamme
sokaisseet meidät uskomaan yhtä ainoaa totuutta? |
|
02.09.1999. Se tietenkin hykertelee saadessaan suorittaa tehtävää, jota varten se on perustettukin: tuhota, tuhota ja taas tuhota. Nimessä mainittu "puolustaminen" on tietenkin pelkkä bluffia, hienostelua niinkuin sekin entä sotaministerin nimi on aikojen saatossa muutettu puolustusministeriksi! Serbian presidentti Slobovan Milosevitsin vastaisku: Kosovan tyhjentäminen ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Kun sotatoimiin
on ryhdytty, niin sotaa myös sitten kanssa käydään! Kuvat
Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin
syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.
|
|
02.09.1999. Nekin tuhot olivat
hirmuisia, joista siviiliväestö vieläkin kärsii. |
|
02.09.1999. Sotaan
osallistumisen hurman jälkeen Suomen päättäjät
ja ylipäälliköt, vanhat äijät, ovat muuttamassa
lakeja niin, että suomalaisia nuoria miehiä voitaisiin pakottaa
suorasti tai epäsuorasti kaukaisille sotatantereille. |
|
02.09.1999. Tiedotusvälineetkin keskittyivät itse tapahtumaan, eivätkä ministerin lausuntoon. Jossain ohimennen mainittiin, että haulikin voi tappaa pahaan paikkaan osuessaan. Ministeri siis ymmärsi pikaisen kenttätuomion langettajaa!
Uusissa puheissaan nykyinen puolustusministeri Enestam on innokkaimpia Suomen Natoon viejiä. Vaalien alla kysyttäessä, onko hän puoltamassa Suomen Natoon liittymistä tämän vaalikauden, siis neljän lähivuoden aikana, hän ilmoitti silmät säihkyen, että Natoon mennään heti kun se on Suomen etujen mukaista! Hänhän
on itse päättämässä näistä Suomen
eduista, eikä hän enää ikämiehenä joudu
varmaankaan mihinkään taistelutehtäviin, esikuntiin hän
tuntee olevansa sopiva. |
|
02.09.1999. Pommitukset, jotka saavat aikaan samanlaisen tuhon kuin nyt Turkin maanjäristyksessä, ovat aika irvokkaita. Ne on ihminen tahtonut ja niihin ihminen on luvan antanut ja ne on ihminen tehnyt. Vaikka tiedämmekin mannerlaattojen liikkuvan ja järistysten aika ajoin tulevan olemme niiden sattuessa aina järkyttyneitä. Tahdomme auttaa tuhon uhreja ja ehkä myös hiukan tuntea surun ja kärsimyksen. Olemme tietenkin
tässä uutistulvassa aika voimattomia vastustamaan turtumista
ja välinpitämättömyyttä. Onhan meillä
omassakin elämässämme surua ja murhetta, kellä pienempää,
kellä suurempaa. Tahtomaamme tai tahtomattomaamme. |
|
09.09.1999. |
|
30.09.1999. |
|
Hägglund puolusti osallistumista kriisinhallintaan. Kuvassa Max Jakobson ja Gustav Hägglund. Helsingin Sanomat tiistaina 9. marraskuuta 1999. Etumme mukaista on myös vahvistaa käytäntöä, jossa kansainvälisen järjestyksen rikkojat pannaan kuriin ainakin omassa maanosassamme, hän totesi. "Osallistumalla kurinpalautukseen muiden mukana lisäämme myös edellytyksiä saada itse apua muilta, jos joudumme hätään." "Suomen puolustusrakenne samankaltainen kuin Jugoslavian" Hägglund korosti kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden toteuttamisen ja niistä saatavien kokemusten merkitystä Suomen puolustuskyvylle. Kosovon sodan kokemukset osoittivat Hägglundin mukaan maavoimapainotteisen alueellisen puolustuksen merkityksen. Suomen puolustuksen rakenne on paljolti samankaltainen kuin Jugoslavian, ja sota voidaan tulkita pikemminkin sen menestykseksi kuin joutsenlauluksi, Hägglund sanoi. Helsingin Sanomat tiistaina 9. marraskuuta 1999. Lue myös! Rehn kompastui Natoon heti kättelyssä Valheella on lyhyet jäljet. Toimitukselle lähetetty: MIELENOSOITUS KOKOSI YHTEEN LINNAKE-EUROOPAN VASTUSTAJIA. Lordi Carringtonin arvio Naton pommituksista. torstaina syyskuun 9. päivänä vuonna 1999 Soitellen sotahan: tuho jonka tahdoimme? |
|
5.1.2022. Presidentin ja pääministerin puheiden huomio.   |
5.1.2022. Google-haku: Niinistö Venäjä Nato: 5.1.2022. Google-haku: Marin Venäjä Nato: 4.1.2022. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toistaa puheensa keskeiset osat. "4.1.2022. Presidentin kynästä: Pari toistoa uudenvuodenpuheesta Uudenvuodenpuheestani on nyt kovasti haettu merkityksiä ja tehty tulkintoja. Varmuuden vuoksi toistan puheeni keskeiset osat arvioinnin pohjaksi. Sanoin: ”Suomen osalta tilanne on selvä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa. Se on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin tärkeämpää tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa.” Siis tilanne selvä, vakaa ja rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Kiiruhtamisen vastapainoa on maltti. Toteamukseni Suomen valinnanmahdollisuuksista, joihin kuuluu myös mahdollisuus sotilaallisesti liittoutua ja hakea Nato-jäsenyyttä, on asiallisesti tismalleen sama, jonka lausuin jo joulukuun alussa. Tätä tärkeää mahdollisuutta ovat ohjelmissaan hallituksemme korostaneet. Yhtä tärkeää on, että Nato pitää avoimien ovien politiikasta kiinni. Siis nyt selvä ja vakaa. Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen senkin selkeästi." 5.1.2022. Ylen aamulähetyksessä (n. 8:30) Markku Ala-Sipilä vastaa toimittajan kysymykseen, kuinka tavatonta on, että presidentti palaa asiaan. Puheentunnistusohjelmalla. Lue! Taustakuva: Supernova. Kuvitelma
mahtipontisesta sotilasparaatista. Kuva. Supernova. Kuvitelma mahtipontisesta sotilasparaatista. Pertti Manninen. Voitonpäivä: "Maailman johtajat juhlivat sodan loppua Moskovassa. Presidentti Vladimir Putin: "Sota tuli jokaiseen kotiin. - Meidän on puolustettava nykyistä maailmanjärjestystä, joka perustuu turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, uuteen keskinäisten suhteiden kulttuuriin, joka ei salli kylmien sotien eikä todellisten sotien toistuvan." Lähde: Keskisuomalainen 10.05.2005. |
|
Nettisanomat tiistaina
10. toukokuuta 2005. Numero 356. Supernova. Kuvitelma
mahtipontisesta sotilasparaatista. |
Nato |
5.1.2022. 19:10. Google-haku: Nato Kuvat aiheesta Nato
|
1999. Nato. Vuodenkierto. Haku: Nato nettisanomat 1999 |
4.1.2022. Presidentti ja pääministeri puheissaan Natosta.  |
1.1.2022. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme. Naton asia on niin sanottu avoimien ovien politiikka, jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu." 31.12.2021. Pääministeri Sanna Marin: https://valtioneuvosto.fi/-//10616/paaministeri-sanna-marinin-uudenvuoden-tervehdys-31.12.2021 Taustakuva: "Suomi voittaa aina". Pertti Manninen. |
|
|
Voitko luottaa siihen, että maailma ei muutu niin nopeasti, että Natoonkin pitää vielä liittyä?
