Kursseilla kuritetut.

Suomen ensimmäinen moottoritie täytti joulun alla 40 vuotta, Tapahtumaa uutisoitaessa ihmeteltiin 1950-luvun työllisyyspolitiikkaa, joka pakotti työttömiä ympäri Suomea etelän siirtotyömaille.
Siirtotyömaita ei enää ole, mutta nyt työttömiä pakotetaan työllisyyskursseille. Jos työtön ei hae hänelle osoitetulle kurssille, tulkitaan se koulutuksesta lieltäytymiseksi. Rangaistuksena on karenssia eli työttömyyskorvaus evätään määräajaksi.
"Olisi Amnestylle töitä", toteaa tuttu pitkäaikaistyötön merkonomi.
...
Lähipiirin kokemuksia kuunnellessa voi vain todeta, että systeemistä on tullut yksilöä ja hänen työllistymistään tärkeämpi.
Työtön on muuttunut raaka-aineeksi, jonka käsittelystä koulutusyritys tekee helppoa bisnestä ja työvoimavirkailija saa palkan. Järjestelmä saa merkinnän kurssitetusta tilastoon ja hetkellisen kaunistuksen toiseen, kun työtön otetaan kurssin ajaksi pois kortistosta.
Työllisyyskursseja on perusteltu sillä, että ne aktivoivat ja estävät syrjäytymistä. Mutta pystyisikö kukaan muu kuin täysin passivoitunut ihminen kuuntelemaan itselleen hyödyttömiä asioita kerta toisensa jälkeen?
Todellista aktiivisuutta osoittaisi kurssista kieltätyminen tai sen keskeyttäminen, mutta siitä seuraa karenssi.
Suomalainen työvoimapolitiikka tuntuu perustuvan enemmän keppiin kuin porkkanaan. Mutta olisikohan laman vammauttamia pitkäaikaistyöttömiä rangaistu ja kiusattu jo riittävästi?
...
Tuomo Väliaho, Helsingin Sanomat 11.01.2003, Kaupungin laita.

Työttömien koulutus tasoittaa tietä työmarkkinoille.
Toimittaja Tuomo Väliaho käsitteli yksittäisten ihmisten kokemuksia työvoimakoulutuksesta ja työnhakukursseista työttömien koulutuksessa kertovassa jutussaan.
...
Liian vähäinen koulutus on eräs keskeinen työllistymisen este. Selvitysten mukaan työnantajat pitävät rekrytointivaikeuksien syynä työnhakijoiden puutteellista ammattitaitoa ja koulutuksen puutetta. Työttömistä työnhakijoista 47 prosenttia on vailla ammatillista koulutusta, eli he ovat peruskoulun tai vanhan kansakoulun käyneitä.

Työvoimatoimistoissa on työttömiä työnhakijoita kuukausitasolla noin 265 000. Heistä 74 500 on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys, jopa useita vuosia kestänyt työttömyys koskee vieläkin suurempaa joukkoa työnhakijoita.
Suurin osa tästä työttömyydestä on seurausta 1990-luvun alkuvuosien lamasta ja joukkotyöttömyydestä. Pitkäaikaistyöttömyys on kohdannut myös niitä, jotka ovat olleet pitkään työelämässä.
Työttömyys on aina kolaus itsetunnolle ja pitkään jatkuneena se passivoi ja heikentää motivaatiota.
Näistä syistä työvoimapalveluja uudistettiin 1990-luvun loppupuolella voimakkaasti.

Tavoitteena oli ja on työnhakijoiden omatoimisen työnhaun vahvistaminen. Monilla todettiin olevan tarvetta parantaa työn hakemiseen liittyviä valmiuksia ja taitoja.
Moni on myös sen tosiasian edessä, että oma ammatti on hävinnyt ja edessä on hakeutuminen uusiin tehtäviin. siksi työnhakijoilla järjestetään työnhakuvalmennusta sekä ura- ja koulutussuunnittelua tukevaa ohjausta.
Työvoimakoulutukseen osallistumisesta sovitaan työnhakuhaastattelussa, jossa käydään läpi mm. työnhakijan osaaminen ja työtehtävissä vaadittava osaaminen sekä asiakkaan työnhakutaidot. Tämä kirjataan myös työnhakusuunnitelmaan.
...
Työnhakuryhmien tavoitteena on, että työnhakijat saavat tietoa työmarkkinoiden toiminnasta, työnantajien vaatimuksista ja erilaisista tavoista hakea työtä. Tämä nopeuttaa avoimille työmarkkinoille sijouttumista.
Työvoimatoimistot järjestävät työnhakuryhmiä sekä omana palvelutoimintanaan että ostopalveluna. Työnhakuryhmien sisällöt räätälöidään ryhmään osallistuvien asiakkaiden tarpeen ja työnhaun tilanteen mukaisesti, jotta osallistujien työnhakuryhmästä saama hyöty olisi mahdollisimman suuri.
...
Suurelle osalle pitkäaikaistyöttömistä työvoimapoliittiset toimet ja palvelut ovat olleet lähes ainoita mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille ja parantaa ammatillisia valmiuksia.

Harri Skog, ylijohtaja, työministeriö. Helsingin sanomat 20.01.2003, Mielipide.

Kansainvälinen parturi.
...
Työttömyys alenee vain aitoja työtilaisuuksia luomalla. Ovatko ne kokopäiväisiä, kuukausipalkkaisia, pätkätöitä vai mitä ovatkaan, se on samantekevää. Kunhan vaan on työtä tarjolla halukkaille. Tuntuu ihmeelliseltä, että ne samat ihmiset, jotka ovat luoneet maahan työnestojärjestelmän olisivat yhtäkkiä kiinnostuneet purkamaan sen.
...
Suomessa olevat työpaikat voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Sellaiset, jotka ovat kansainvälisen kilpailun kohteena ja sellaisiin, joihin kohdistuu vain kotimainen kilpailu. Kännyköiden kokoonpano, sellun keitto, paperikoneiden väsääminen ja muita sen tapaisia työtehtäviä jää ja syntyy Suomeen vain, jos olemme niissä askareissa kilpailukykyisempiä kuin muut.

Jos emme ole, niin kyllä maailmasta paikkoja löytyy, jossa kännyköitä kasataan, sellua keitetään ja valsseja sorvataan. Kotimarkkinoiden tarpeisiin tähtäävät työpaikat ovat sen sijaan alttiita vain kotimaiselle kilpailulle. Parturi kilpailee vain suomalaisen parturin kanssa. On saman tekevää leikkaako joku Kuala Lumpurissa tai Delhissä tukan halvemmalla kuin hän.

Poliitisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa vain vähäisesti siihen, ovatko teollisuutemme työpaikat kilpailukykyisiä. Enemmän kuin verotus, siihen vaikuttaa palkkataso. Siksi Teollisuuden etujärjestöjen vouhotus pääomaveroista ja osinkoveroista on naurettavaa älyllistä epärehellisyyttä. Jos teollisuus suostuu ylisuuriin palkankorotuksiin, teolliset työpaikat katoavat Suomesta. Niin yksinkertaista se on, vaikka eduskunta mitä äänestäisi. Kun kansallinen eduskunta ei mahda kansainväliselle kilpailulle mitään, olisiko syytä keskittyä niihin kotimarkkinatyöpaikkoihin.

Kotimarkkinatyöpaikkoja syntyy vain palvelusektorille. Johtuen siitä, että teollisuutemme ei tee tuotteita, joita ei tehtäisi jossain muuallakin. Piika- ja plankkipoikayhteiskunnalla pelottelu on siis turhaa, ellei tavoitteena ole ylläpitää työttömyyttä.

Työministeriön ajatus siitä, että työttömyys katoaa kouluttamalla on absurdi. Teollisuudessa on tänään jäljellä yhtä monta työpaikkaa kuin mitä maassa on työttömiä. Luulevatko ne siellä työministeriössä, että teolliset työpaikat kaksinkertaistuvat työttömyyskursseja lisäämällä? Minä en moiseen usko. Pidän työministeriön suunnitelmaa edesvastuuttomana ihmisten halveksuntana ja verorahojen tuhlaamisena."

Kalle Isokallio. Iltalehti 20.01.2003.

TOIMITUS. Päätoimittaja.
Yhteydenotto: Sanomanetti@hotmail.com.
Copyright sanomanetti.fi 2002/181. Sivut valmisti Pertti Manninen 19.01.2003, 23.01.2003 (January 23, 2003 12:23).
Talvitoimittaja ja kesätoimittaja. Kuvannut Pertti Manninen.

DAGENS NYHETER 19.01.2003.

HELSINGIN SANOMAT 19.01.2003.   KESKISUOMALAINEN 19.01.2003.

Vuoden nuolaisu!

19.10..2003. Muut lehdet. KESKISUOMALAINEN. Lyhyt sota piristäisi USA:n taloutta. DAGENS NYHETER. Krigets vinnande lögn... DAGENS NYHETER. Stor demonstration i Göteborg mot Irakkrig. Iltalehti. LEIF SALMÉN. Öljy on verta sakeampaa. KESKISUOMALAINEN. Yhdysvaltain intiaanit yhä vailla pimitettyjä miljardejaan. HELSINGIN SANOMAT. Aseellisten ryöstöjen määrä ennallaan Helsingissä. HELSINGIN SANOMAT. Poliisin ylijohto..."kaiken tukensa" Supo saanut käsiinsä nipun uusia agentti XV/ll/69 asiakirjoja.