Katson pääministeri Lipposen ja mahdollisesti myös presidentti Halosen

syyllistyneen rauhanturvalain

rikkomiseen.  ... onko asia todella näin. Joudun

perusteluissani osin käyttämään

englanninkielisiä lainauksia, jotta käännösvirheitä ei omalta osaltani

pääsisi syntymään.



 Pääministeri Lipponen vieraili joulukuun alussa USAssa presidentti Bushin

luona, jolloin hän keskusteli

myös varapresidentti Dick Cheneyn ja Colin Powellin kanssa. Tuolloin

käydyissä keskusteluissa



Helsingin Sanomat 10.12.2002 :



"Lipponen kertoi varapresidentille Suomen olevan valmis osallistumaan

humanitaarisiin ja YK:n johtamiin

avustus- ja rauhanturvaoperaatioihin, jos sota kuitenkin alkaa."



 Helsingin Sanomien englannin kielinen nettiversio HS Foreign - Tuesday

10.12.2002 toteaa:



Prime Minister Lipponen discusses Russia with President Bush in Washington



 Russia was the main topic in discussions when US President George W. Bush

met with Finnish Prime Minister

Paavo Lipponen in the White House on Monday.



 In their talks lasting about three quarters of an hour, the two leaders

also discussed the hottest issue on the world

political stage: the crisis in Iraq.  The importance of the meeting from

Finland's point of view was underscored by the

fact that Secretary of State Colin Powell was also present.



 Huomatkaa, tapaaminen oli erittäin tärkeä Suomen kansainvälisten

suhteiden takia, joten pääministerin pitäisi olla

hyvin tarkka lausunnoissaan.



 Iraq also came up at the meeting with President Bush. Lipponen said after

the meeting that Bush had expressed

considerable skepticism about Iraqi claims that it had no more banned

weapons.



 Bush and Lipponen agreed that the UN arms inspections should be brought

to a conclusion. If war ultimately breaks

out, Finland is willing to help deal with the aftermath - by supplying

humanitarian aid and taking part in a possible

peacekeeping operation. Bush said that he appreciated Lipponen's offer,

and Finland's contribution in the fight against

terrorism.



 Lipponen siis toteaa, että Suomi on halukas auttamaan sodan

jälkiselvittelyissä sekä toimittamalla humanitaarista apua

että ottamalla osaa mahdollseen rauhanturvaoperaatioon. Mikä tärkeintä,

niin Bush sanoo arvostavansa Lipposen

tarjousta! Lipponen siis tarjoaa USAlle rauhanturvalain alaisia

toimenpiteitä, vaikka ko. laki ei moista toimintaa salli.



  Lain mukaan Suomi voi osallistua sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien

(YK) tai Euroopan

 turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätökseen perustuvaan

rauhanturvaamis-

 toimintaan, joka tähtää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden

ylläpitämiseen tai

 humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen.



  Päätöksen Suomen osallistumisesta rauhanturvaamistoimintaan ja

osallistumisen

 lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti

 valtioneuvoston esityksestä. Ennen rauhanturvajoukon asettamista koskevan

esityksen

 tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.

Valtioneuvoston

 on lisäksi kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa, mikäli suomalaiselle

 rauhanturvajoukolle määrättyjä tehtäviä suunnitellaan olennaisesti

muutettaviksi.



  Jos rauhanturvajoukon voimankäyttöä koskevat toimivaltuudet tulisivat

olemaan

 tavanomaista itsepuolustusoikeutta laajemmat, valtioneuvoston on ennen

esityksen

 tekemistä kuultava eduskuntaa. Samoin on meneteltävä, jos rauhanturvajoukon

 voimankäyttöä koskevia toimivaltuuksia suunnitellaan

rauhanturvaamisoperaation kuluessa

 edellä tarkoitetuin tavoin laajennettaviksi.



 Lipponen siis antoi rauhanturvalain alaisuuteen kuuluvan lupauksen

Bushille, vaikka USA ei

toiminut ETYJ:n, YK:n tai sen alaisen järjestön valtuuttamana. Sen sijaan

USA toimi unilateraalisesti

vastoin kaikkia Suomen YK:n toimivaltaa korostavia periaatteita. Lipposen

lupaus rikkoo räikeästi

rauhanturvalain edellyttämää parlamentaarista menettelytapaa. Kaikilla

rauhanturvatehtävillä täytyy

ehdottomasti olla edellä mainittujen järjestöjen valtuutus, ennen kuin

asiaa voidaan Suomessa edes ryhtyä

tutkimaan. Lipposella ei tällaista valtuutusta ollut, joten hänen

toimintansa on rangaistava teko.



  Nyt vielä herää kysymys, että mikä on presidentti Halosen rooli asiassa?

Antero Jyränki tulkitsee

 perustuslakia seuraavasti: Kun on kysymys Suomen taholta esitettävän

merkittävän ulkopoliittisen

 aloitteen tekemisestä tai kannanotosta jonkun muun valtion vastaavaan

laajakantoiseen

 aloitteeseen, koko valtioneuvoston myötävaikutus on tarpeen itse

asiaratkaisun

 tekemisessä. Se voidaan toteuttaa siten, että presidentti ja ministeristö

neuvottelevat

 asiasta vapaamuotoisesti (esimerkiksi ns. valtioneuvoston iltakoulussa).

Vaihtoehtoinen

 yhteistyöelin on valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta



 Ilman presidentin nimenomaista valtuutta valtioneuvosto ei voi kuitenkaan

ratkaista

 sellaisia ulkopolitiikan asioita, joista presidentti tekee määrämuotoisen

päätöksen

 valtioneuvostossa, esimerkiksi siis kansainvälisen velvoitteen hyväksymistä.



 USA tiedusteli Suomelta 21.11.2002, että onko Suomi halukas liittymään

normaalien olosuhteiden

palauttamiseen Irakiin mahdollisen aseellisen konfliktin jälkeen?



HS Foreign - Friday 22.11.2002

The United States asked the Finnish Government on Thursday if it would be

willing to join

in efforts to restore normal conditions to Iraq after a possible armed

conflict there.



 USA siis käytännössä esitti Suomelle laajakantoisen ulkopoliittisen

aloitteen, johon Lipponen antoi

Suomen vastauksen Bushin vierailullaan joulukuun alussa. USAn tekemä

aloite siis vaatii edellä

mainitun proseduurin, jonka hyväksymisestä lopullisen päätöksen tekee

presidentti. Oliko Lipposen

rauhanturvalain vastaiset lupaukset presidentin hyväksymiä, kuten

perustuslaki edellyttää, jolloin siis

presidenttikin olisi syyllistynyt rauhanturvalain rikkomiseen, vai toimiko

Lipponen myös perustuslain vastaisesti

ilman presidentti Halosen hyväksyntää?



... onko pääministeri Lipponen, 

presidentti Halonen, tai muu valtioneuvoston

jäsen tai elin todella syyllistynyt jonkin lain rikkomiseen edellä

mainittuihin tapahtumiin viitaten. Jos on, niin syyllisiä

odottakoon rikoksesta seuraava rangaistus, mikä tässä tapauksessa

ilmeisesti tarkoittaa valtakunnanoikeutta, koska

kyseessä olevat mahdolliset rikokset olisivat äärimmäisen

vakavia.Todisteet lain rikkomisesta ovat mielestäni harvinaisen

vahvat.Odotan nopeaa ja perusteellista selvitystä asian suhteen, sillä se

saa ansaitsemansa huomion.

                                                                                                        

Petri Rissanen