Sanomanetti tiistaina 17. toukokuuta 2005.

Väärää tietoa työttömyydestä. Anne Brunila.
Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. Anne Brunila Show I & II & III.
 

Sanomanetti. Tiistaina 10.08.2004.
Anne Brunila Show.

Anne Brunila Show. Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin.
Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta.
Työttömien koulutukseen kannattaisi hakea mallia Tanskasta.
Holmin ja Vihriälän mallia VM:n ylijohtaja pitää ongelmallisena. Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. 
Show tästä jutusta!

Sanomanetti. Tiistaina 10.08.2004.
Pääkirjoitus.

Sanomanetti. Tiistaina 10.08.2004.
Helsingin Sanomat.
Maanantaina 9. elokuuta 2004.
Brunila: Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. & Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Pääuutissivulla keskellä,  5/7 palstaa, josta kuva  2 palstaa.)

"Brunila: Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta.
VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin.
Hanna Miettinen Helsingin Sanomat

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila uskoo, että Suomen työllisyyteen saataisiin vauhtia, jos työvoimakoulutusta rukattaisiin Tanskan esimerkkiä seuraten. Tanskassa työllisyys parani, kun työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös poistettiin. Työttömyysturvaa ei voinut enää uudistaa vain menemällä koulutukseen. Sen sijaan työvoimakoulutusta alettiin toden teolla suunnitella työnantajien tarpeiden mukaan.

Tanskan-malliin kuului myös irtisanomiskynnyksen madaltaminen, mutta siihen Brunilan mukaan ei ole tarvetta Suomessa.
Keskeistä työllisyyden kannalta on myös syksyn tuloneuvottelujen tulos. Brunila perää neuvottelijoilta "isoa palkkamalttia".
Holmin ja Vihriälän pienipalkkaisen työn tukimallia Brunila pitää ongelmallisena.
Kotitalousvähennyksen laajentaminen sen sijaan on hänen mielestään harkinnanvarainen keino.

Kuvateksti: Anne Brunila pitää Holmin ja Vihriälän mallia monin tavoin ongelmallisena.
KOTIMAA A7

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Kotimaa sivulla  A7 ylhäällä 7/8 palstaa, josta kuva 3  palstaa.)

Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta
Työttömien koulutukseen kannattaisi hakea mallia Tanskasta.
Holmin ja Vihriälän mallia VM:n ylijohtaja pitää ongelmallisena.
Hanna Miettinen Helsingin Sanomat

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila suosittelee työttömyyden peittoamiseksi erittäin maltillista tuloratkaisua. lisää veronalennuksia ja parempaa työvoimakoulutusta.
Keskusta on ajanut ponnekkaasti pienipalkkaisten alojen tueksi niin sanottua Holmin ja Vihriälän mallia, jossa työllisyyttä parannettaisiin pienipalkkaisten työnantajamaksuja alentamalla.

"Voidaan kysyä, kuinka paljon työpaikkoja olisi hävinnyt ilman veronkevennyksiä"

Brunilan mukaan se olisi ongelmallista monesta syystä. Palkkaerot ovat Suomessa niin pienet, että tukimuoto pitäisi toimiakseen ulottaa hyvin laajaan joukkoon. Siksi se tulisi liian kalliiksi.
"Se voisi myös kannustaa työnantajia ja yrityksiä pilkkomaan töitä osa-aikaisiin ja lyhyempiin töihin, jolloin palkka olisi matalampi. Työnantaja voisi ottaa edun ilman, että työpaikkojen määrä tai toimeentulo paranevat", Brunila sanoo.
"Eihän kukaan halua sellaista mallia, että ihmiset kävisivät töissä ja saisivat niin vähän palkkaa, että sillä ei elä."
Kotitaloustyön verovähennys sen sijaan on Brunilan mukaan ollut yksi parhaiten työllistävistä tukimuodoista. Sen laajentamista hän pitää harkinnan arvoisena.

Työpaikat ovat nykyisen hallituksen aikana vähentyneet erityisesti teollisuudessa, mikä on antanut arvostelijoille tilaisuuden kyseenalaistaa veronalennusten jatkamisen mielekkyyden.
"Voidaan kysyä, kuinka paljon työpaikkoja olisi hävinnyt ilman näitä veronkevennyksiä. Kotimarkkinoilla ja palvelualoilla on syntynyt uusia työpaikkoja. Olen vakuuttunut siitä, että veronkevennyksillä on ollut siihen merkittävä vaikutus", Brunila sanoo.

Syksyn tuloratkaisuissa tarvitaan Brunilan mukaan "isoa palkkamalttia", jotta yritysten työllistämismahdollisuudet olisivat paremmat. Vastalahjaksi palkansaajien ostovoimaa voidaan parantaa tuloveroalennuksilla, kuten valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) on linjannut.

Brunila myöntää, että pelkillä veronalennuksilla ei työttömyysongelmaa saada hoidettua - "ei todellakaan!"
Hän olisi valmis remontoimaan työvoimakoulutuksen uuteen uskoon. Mallia voisi ottaa Tanskasta, missä on yksi Euroopan alhaisimmista työttömyysasteista.
Maan työllisyys parani nopeasti, kun poistettiin työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös, joka Suomen järjestelmään kuuluu.
Ennen koulutukseen mentiin vain työttömyysturvan uudistamisen takia. Nyt se vastaa paremmin työelämän tarpeita ja auttaa myös työllistymään.

"Tanskassa koulutetaan työllistymistä varten, eikä sitä varten, että ihminen pyörii työttömyysturvajärjestelmässä", Brunila selventää.
Tähän olisi hänen mielestään pyrittävä myös Suomessa. Työvoimakoulutusta pitäisi suunnitella tiiviimmin elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä ja TE-keskusten kanssa kunkin alueen tarpeita ajatellen.
Tanskassa työntekijät vaihtavat työpaikkaa vilkkaimmin Euroopassa. Irtisanomissuoja on alhaalla - mutta niin on myös yritysten työllistämiskynnys. Suomessa irtisanomissuojan alentamiseen ei Brunilan mielestä ole tarvetta. Koulutuksen ja työttömyysturvan välisen kytköksen poistaminen olisi keskeisintä.

"Tanskassa koulutetaan työllistymistä varten eikä sitä varten, että ihminen pyörii järjestelmässä"

Brunila siirtyi kesällä johtamaan Suomi maailmantaloudessa -ohjausryhmää eli niin sanottua globalisaatiotyöryhmää, kun tehtävässä toiminut Olli Rehn (kesk) valittiin Suomen EU-komissaariksi.
Ryhmän kesäkuussa julkistetussa väliraportissa esitettiin tuloveroalennuksia kautta linjan, ja lisäksi ylintä marginaaliveroastetta suositeltiin laskettavaksi korkeintaan 50:een.

"Osaamista syntyy liian vähän, jos verotus on kireä"

Esitys herätti arvostelua erityisesti Sdp:n piirissä. Epäiltiin jopa, että ryhmän tavoitteena on ajaa läpi jotakin laajempaa julkisten menojen leikkausohjelmaa.
"Emme me leikkauslistoilla mitään kilpailukykyä saa. Sellaisista ei ole keskusteltu kertaakaan", Brunila ojentaa epäilijöitä.
Hyvätuloisten veronalennukset ovat hänen mielestään perusteltuja siksi, että hyvää koulutusta ei jätettäisi hankkimatta ainakaan kovan verotuksen takia.
"Emme voi ajatella, että olisimme korkean elintason maa ilman, että teemme hyvän palkkatason töitä. Osaamista syntyy liian vähän, jos verotus on kireä", Brunila sanoo.

Globalisaatiotyöryhmän tavoitteena on kouluttaa suomalaisten osaamista ja edistää kilpailua.
Ulkomaisten ja suomalaisten yritysten investointeja halutaan Suomeen lisää, samoin hyvin koulutettua ulkomaista työvoimaa.
"Jos emme osaa nyt käyttää tätä etsikkoaikaa hyväksemme, näköpiirissä on hidas talouden kasvu. Sillä emme tätä hyvinvointivaltiota rahoita", Brunila varoittaa.

Kuvateksti: Työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan kytköksen poistaminen parantaisi työllisyyttä, arvioi VM:n ylijohtaja Anne Brunila.

VIIKON AVAAJA Säästöjen vaatija
Valtiovarainministeriön ylijohtaja, kauppatieteen tohtori Anne Brunila, 46, tunnetaan tiukkana julkisten menojen säästöjen vaatijana. "Väestö ikääntyy", lienee yleisimpiä Brunilan suusta kuuluja lauseita.
Hänen mukaansa kuntien palveluita on tehostettava. Niitä ei pystytä rahoittamaan, eikä osaavaa työvoimaakaan riitä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Brunilaa kuvaillaan määrätietoiseksi luonteeksi, joka sai VM:n virkamiehiin vauhtia tultuaan taloon pari vuotta sitten. Sitä ennen hän toimi Suomen pankissa eri tehtävissä vuodesta 1992 lukuun ottamatta kahta vuotta, jotka hän oli EU-komission talous- ja rahoitusasioiden pääosaston neuvonantajana.
Välittömän virkanaisen sanotaan nousseen komission vuosinaan yhdeksi Euroopan talousfoorumien tunnetuimmaksi suomalaiseksi.

Brunila on naimisissa Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan Pekka Kettusen (sd) kanssa. Hänellä on aikuinen kehitysvammainen poika. Buddhalaisuudesta arvojaan ammentava Brunila nimeää suurimmaksi esikuvakseen Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman.
Hanna Miettinen"
Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Kotimaa sivulla  A7 ylhäällä 7/8 palstaa, josta kuva 3  palstaa.)

http://www.sanomanetti.fi/2004/08/10/annebrunila.htm

Saunan sytykkeistä:
Helsingin Sanomat. Mielipide. Pe 04.04.2003.

"Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä."
Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja.

Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa jäädä sosiaaliturvan varaan.
Ajattelutapa edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi.

Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen teesejä.

Työhön yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten  - verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä työllisille.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät.

Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee.
Raportin oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään.

Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on ristiriitaista.
Useat tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä.

Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä.

Jos työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä.
Sosiaaliturvasta on mahdollista saada aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa elävien tulotasoa.
Kelan ja Stakesin yhteisessä tilasto- ja tutkimushankkeessa on selvitetty toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä.

Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti. Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä paranna kotitalouden taloudellista asemaa.

Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304 kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49 prosenttia asumistukea.
Kaikkia kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea sai samanaikaisesti 35 % (*) toimeentulotukitalouksista.
Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa olevien henkilöiden määrä on arviolta 55 000.

Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin, joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten talous menee sekaisin.
Stakesin haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin esteinä.
Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen.

Kysymys ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa.
Olennaisia tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus- ja perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien päätösten hakemiseen.
Nämä tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai vuoden kuluttua.

Työttömien asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa. Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta kaikkein köyhimpien asemaa.

Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä.

Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes.

Saunan sytykkeistä! pm 20040804. (*) %-merkki lisätty 17.05.2005 PM.

http://www.sanomanetti.fi/2004/08/10/annebrunila.htm (brunila-jutun vieressä)

Sanomanetti. Torstaina 12.08.2004.
Pääkirjoitus. Löperön Sanomat. 

Sanomanetti. Torstaina 12.08.2004. Löperön Sanomat.
Torstaina 12.08.2004.

Löperön Sanomat.
Salapoliisikertomus siitä kuinka ylijohtaja Anne Brunilan jutun Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta väitteiltä putosi pohja pois ja kuinka löperösti asia korjattiin. Oikaisujen Suomen ennätys!

Luettuani maanantaina 09.08.2004 Anne Brunilan löysää tekstiä työttömyydestä, työllisyydestä ja työttömistä ja työllisistä sekä veron alennuksista ja kurin ylennyksistä hämmästyin seuraavana päivänä tiistaina Iltalehden pääkirjoitusta, jonka mukaan työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin olisi oikonut joitain Brunilan väitteitä.

Mitään yksittäistä virhettä ei korjattu, vaan pääkirjoitus alkoi näin:
"Pois työttömien päivähoidoista.
Anne Brunilan haastattelu Helsingin Sanomissa eilen aiheutti harvinaisen reaktion, kun työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin oikaisi tiedotteellaan valtiovarainministeriön ylijohtajan esittämiä tietoja tai ainakin hänen väitteistään ehkä syntyneitä vaikutelmia.
Tietenkin kuvittelisi, että tällä tasolla tunnetaan perusasiat. Suomalainen sosiaalipolitiikka on kuitenkin kasvanut viidakoksi, jossa vaikeuksiin joutunut kansalainen helposti eksyy. Sen sijaan keplottelivat löytävät järjestelmän porsaanreiät."

Kuvateksti kuului seuraavasti: "Ylijohtaja Anne Brunilan kritiikki työllisyyskoulutusta kohtaan sai kansliapäällikkö Markku Wallinin älähtämään. Joka tapauksessa koulutuksen on oltava lähellä oikeaa työtä, ei työttömien päivähoitoa."

Iltalehden toteamuksiin on kyllä syytä yhtyä monilta osin, mutta kyllä tähän lyhyeenkin lainaukseen sisältyy kuitenkin myös mätkimistä: "Sen sijaan keplottelijat löytävät järjestelmän porsaanreiät." Kai joskus on tehty selvityksiä paljonko näitä "huijareita" on. Korkeintaan pari prosenttia, kunnes toisin todistetaan. Suurimmalla osalla kysymyksessä on aito hätä elämästä ja toimeentulosta.

Mitään muuta  kuin kyseisen pääkirjoituksen tästä asiasta en löytänyt. Hyvä kun senkin, koska kävihän siitä ilmi, että Anne Brunilan kirjoituksessa on suoranaisia asiavirheitä. Mielipidevirheet ja "jumalan sanan" ruodin tuoreeltaan kirjoituksessani "Anne Brunila Show", jossa väitin hänen kalpenevan Matti Nykäsen rinnalla. Lue!

Seuraavana päivänä keskiviikkona sattui käsiini tiistain oululainen lehti Kaleva ja siellä oli asiasta hiukan enemmän:

"Lyhyesti. ... Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin oikoi maanantaina haastattelusta mahdollisesti syntyviä väärinkäsityksiä, jotta ne eivät jäisi vaikeuttamaan syksyn tupo-neuvotteluja. Wallin muistutti tiedotteessaan, että Suomessa työttömyysturvaoikeutta ei voi uudistaa työvoimakoulutuksella, sillä työttömän työvoimapoliittinen koulutus ei kerrytä oikeutta työttömyysturvaan. (STT)"

Paskamaista. Juttu jäi vaivaamaan. Mikä Anne Brunilan löpertely sai nyt kansliapäällikön oikaisemaan? Miksi Helsingin Sanomat ei kerro asiasta mitään? Niinpä minun oli pakko tarttua tiistain Helsingin Sanomiin ja ruveta etsimään selitystä asialle. Ei löytynyt kotimaan sivuilta, ei taloussivuilta ja ajattelin kirjoittaa haisevan vastalauseeni tälle Löperön Sanomille, jonka päätoimittaja Janne Virkkunen viime kädessä vastaa jutuista.

Tietenkin nuoren tai vanhankin toimittajan pitäisi tietää perusasiat, mutta virheitä sattuu ja niitä oikaistaan, ei siinä sen kummempaa. Ylijohtaja Anne Brunilallekin sattuu virheitä, mutta ne ovat siinä mielessä vakavampia, että kansalaisten palvelijalta ja meiltä palkkaa saavalta virkailijalta voisi  odottaa eettistä käytöstä: puolustaa sorrettuja oikein asiatiedoin eikä väärin mielipitein!

En luovuttanut. Tartuin uudelleen lehteen ja hain suurennuslasin sekä vaihdoin silmälasit, otin mukavan asennon työpöytäni ääressä, sytytin kunnollisen työvalon. Ja etsivä löytää!

Tiistain 10.08.2004 Helsingin sanomien sivulla A10, kotimaa, oli sivun alareunassa yhdellä palstalla, "Kaupunginjohtajalle väännettiin sopimus Jyväskylässä. Kuvateksti: Markku Andersson"- jutun alapuolella viistosti:

Oikaisuja. Toisin kuin Helsingin Sanomien työllisyyttä ja työvoimakoulutusta käsittelevässä uutisessa 9. elokuuta sivulla A7 kerrottiin, työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välillä ei ole Suomessa kytköstä, vaan se purettiin kaksi vuotta sitten."  (*)

Tämä on varmaan oikaisujen Suomen ennätys, siis julkaistujen oikaisujen. Niin lehden pääuutissivulla ja kotimaan sivulla julkaistujen juttujen otsikoiden ja itse juttujen pohja putosi pois, siis jutut olivatkin  pelkkää löpinää niin kuin heti ajattelinkin  julkaistessani ne  Show-muodossa. Oikaisu koski tosin vai kotimaan sivulla A7 julkaistua juttua! Lue!

Lehti voisi kyllä pyytää reilusti anteeksi lukijoiltaan, koska se jättää varmasti 99,9 prosenttia siihen uskoon, että ylijohtaja Anne Brunilan jutut eivät ole sieltä kotoisin.

PS.
Löperön Sanomat voisi viitata myös erääseen kuukausiliitteessä julkaistuun juttuun, jossa vastustuskyvytön vanhus on asetettu ansaan oppiensa julkituomisessa. En nyt niistä enempää viitsi kertoa, sillä poliisi tutkii jälleen asiaa ja lehden päätoimittaja ja julkaisija voivat parhaassa tapauksessa jopa joutua lukemaan tiilenpäitä!  Se, johon juttu eniten kohdistuu ansaitsee kyllä tulla tarkastelluksi omien saavutustensa perusteella. Väitetäänhän, että hän oli Esko Ahon aikanaan kaataneen työreformin isä. Minä olen jo puoli vuotta mielessäni pitänyt häntä alkoholiverosekoilun takuumiehenä!  Ei siis Liisa Hyssälä vaan Matti Vanhanen.

Autoverosekoilun takuumies on muuten Luxemburgissa ja voi kai hyvin. Ehkä vanha autokantakin tappoi ja tappaa ihmisiä, tutkimuksia varmaan on. Toisen alan ammattilaiset ennustivat suoralta kädeltä tässä lotrausasiassa ainakin 500 varmaa uutta kuolemaa vuosittain, mutta nämä edellä nimeltä mainitut neropatit haluavat ensin tutkia asian ja varmistua, että ennustukset olivat oikeita!. Tärkeintähän on se, että viinan tuonti Eestistä on saatu kuriin, sehän nyt on tärkeintä, niin kuin tämä Nurmijärven valo mantrana hokee aina, ainakin kysyttäessä.

PS2.
Tähän samaan on liitettävä, nyt kun se mieleeni tuli, lyhyesti muutama lause Helsingin Sanomissa tänään keskiviikkona 11.08.2004 näkyvällä paikalla julkaistusta jutusta taloussivulla B1 ison kuvan kanssa: " "Tehottomia kaikki", sanoo Martikainen. Tutkija Jouko Martikainen keksi kymmenen vuotta sitten oman tukimallin. Katri Kallionpää. Helsingin Sanomat. ... ekonomistien Pasi Holmin ja Vesa Vihriälän työllistämismalli on tehoton  ...  pidemmällä tähtäyksellä nostaa vähimmäispalkkoja ja tyssätä siihen - Vielä kehnompana ...  tuloverojen kevennystä ... kymmenen vuotta on yritetty ja vieläkin halutaan iskeä kirvestä samaan kiveen - on yritetty saada kuriin muun muassa inflaatiota suitsimalla - Tanskan mallille... puuhastelua ... Tanskan työttömyysaste on Euroopan alhaisimpia, mutta valtio on keskeinen työllistäjä -  Anne Brunilan ehdottamaan työvoimakoulutukseen ... monen työttömän olisi hyödyllisempää saada työkokemusta, jossa taidot karttuvat - omaa työllistämismalliaan ... pienipalkkaisten työntekijöiden palkan tukemiseen valtion varoin. JNE, ehkä tulossa! Ja tietenkin jutun lopussa viittaus: Kotimaa A7. Enestam arvioi päätöksen pienpalkkatyön tuesta siirtyvän tuloneuvotteluihin.

PS3.
Kas kun ei seuraavalle vaalikaudelle!

Sama toivonsa menettäen, janoisena ja nääntyneenä ja lopettamaan kykenemättömänä. Katkaiskaa ...
(Vaihtoehtoja useita, aakkosjärjestyksessä: kaula, tuolinjalka, sormet, valo, virta, x, y, z)

Tämä ei ole pääkirjoitus vaan alapääkirjoitus.
Keskiviikkona 11.08.2004. Pertti Manninen.

"Suomessa työttömyysturvaoikeutta ei voi uudistaa työvoimakoulutuksella, sillä työttömän työvoimapoliittinen koulutus ei kerrytä oikeutta työttömyysturvaan."

"...kansalaisten palvelijalta ja meiltä palkkaa saavalta virkailijalta voisi  odottaa eettistä käytöstä: puolustaa sorrettuja oikein asiatiedoin eikä väärin mielipitein!"

"Lehti voisi kyllä pyytää reilusti anteeksi lukijoiltaan, koska se jättää varmasti 99,9 prosenttia siihen uskoon, että ylijohtaja Anne Brunilan jutut eivät ole sieltä kotoisin."

"... erääseen kuukausiliitteessä julkaistuun juttuun, jossa vastustuskyvytön vanhus on asetettu ansaan oppiensa julkituomisessa."

"Minä olen jo puoli vuotta mielessäni pitänyt häntä alkoholiverosekoilun takuumiehenä!"

"...alan ammattilaiset ennustivat suoralta kädeltä tässä lotrausasiassa ainakin 500 varmaa uutta kuolemaa vuosittain, mutta nämä edellä nimeltä mainitut neropatit haluavat ensin tutkia asian ja varmistua, että ennustukset olivat oikeita!"

Viinaa kansalle!
Kuva: Pertti Manninen.

Torstaina 29.04.2004. Juhlaa ennen, sen keskellä ja jälkeenkin on syytä muistaa: "Meillä on nyt maa, jossa hallitus on edistänyt ja erittäin lämpimästi kannustanut alkoholin nauttimista." Professori Jeja-Pekka Roos. "Meillä on vastuuton alkoholipolitiikka, käyttö lisääntyy. On odotettavissa lisää lasten huostaanottoja."  Sosiaalityöntekijä, nainen, jonka nimi vilahti tajunnasta. Tv1:n A-studio keskiviikkona. 21.04.2004. Sanomanetti torstaina 29.04.2004.

Viinaa kansalle!
Kuva: Pertti Manninen.

http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/loperonsanomathelsingin.htm

Sanomanetti. Torstaina 12.08.2004. "Kertausta"

Sanomanetti torstaina 26.08.2004.
Anne Brunila Show II.

Sanomanetti torstaina 26.08.2004.
Anne Brunila Show II.
Väärä ja oikaisematon tieto leviää kuin rutto. Esimerkkinä suur-jyväskylän lehden päätoimittaja Tapani Markkanen jatkaa pääkirjoituksessaan keskiviikkona 18.08.2004 Anne Brunilan valheiden levittämistä.

Millä eväillä työtä työttömille?
Pääkirjoitus. Tapani Markkanen.
suur-jyväskylän lehti keskiviikkona 18.08.2004.
"...
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila suositteli Helsingin sanomissa työttömyyden peittoamiseksi erittäin maltillista tuloratkaisua, lisää veronalennuksia ja parempaa työvoimakoulutusta.

Myös Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan Pekka Kettusen puolisona tunnetuksi tullut kauppatieteen tohtori, ylijohtaja Anne Brunila olisi valmis panemaan työvoimakoulutuksen uuteen uskoon ottamalla mallia Tanskasta, missä on yksi Euroopan alhaisimmasta työttömyysasteista.

Tanskan työllisyys parani nopeasti, kun siellä poistettiin Suomen järjestelmään kuuluva työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös. Brunila totesi HS:n haastattelussa, että Tanskassa koulutetaan nyt työllistymistä varteen eikä sitä varten, että ihminen pyörii työttömyysturvajärjestelmässä. Siihen olii pyrittävä Suomessakin. "Työvoimakoulutusta pitäisi suunnitella tiiviimmin elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä ja TE-keskusten kanssa kunkin alueen tarpeita ajatellen", tähdensi Brunila.

Hyvätuloisten veroalennukset ovat hänen mukaansa perusteltuja siksi, että hyvää koulutusta ei jätettäisi hankkimatta ainakaan kovan verotuksen takia. Pitäisi ymmärtää, että korkean elintason maa ei voi olla ilman, että teemme hyvän palkkatason töitä. Osaamista syntyy liian vähän, jos verotus on kireä.

Tapani Markkanen päätoimittaja
tapani.markkanen@sjl.fi "
suur-jyväskylän lehti keskiviikkona 18.08.2004.

http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/annebrunila2.htm

Sanomanetti tiistaina 31.08.2004.
Anne Brunila Show III.

Sanomanetti tiistaina 31.08.2004.
Suur-jyväskylän lehti keskiviikko 25.08.2004.
Kommentti. Pääkirjoituksessa viitattiin virheellisiin tietoihin.

Sanomanetti tiistaina 31.08.2004.
"suur-jyväskylän lehti keskiviikko 25.08.2004. Kommentti.
Pääkirjoituksessa viitattiin virheellisiin tietoihin.

Hyvä päätoimittaja Tapani Markkanen, viittasitte pääkirjoituksessanne 18.8.2004 Anne Brunilan Helsingin Sanomissa (9.8) esittämiin ajatuksiin työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välisestä yhteydestä. Työministeriö julkaisi jo samana päivänä tiedotusvälineille tiedotteen asiasta.
Oheinen tiedote alapuolella kokonaisuudessaan. Helsingin Sanomissa tiedotteeseen perustuva oikaisu julkaistiin 10.8.
Ystävällisin terveisin
Tiina Kairistola. Tiedottaja. Jyväskylän työvoimatoimisto.

9.8.2004
Tiedotusvälineille
Kansliapäällikkö Markku Wallin: Virheitä Brunilan haastattelussa.
Helsingin Sanomissa ilmestyi tänään maanantaina 9.8 ylijohtaja Anne Brunilan haastattelu, jota on laajasti referoitu. Haastattelun ja sen referointien pääpaino sisältää virheitä ja väärinymmärryksiä, jotka työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin haluaa korjata sen välttämiseksi, että ne jäisivät elämään syksyntulopoliittisten neuvottelujen aiheita julkisuudessa käsiteltäessä.

Haastattelu antaa ymmärtää, että Suomessa työttömyysturvaoikeuden voisi uudistaa työvoimakoulutuksella. Näinhän ei ole - työttömän työvoimapoliittinen koulutus ei kerrytä oikeutta työttömyysturvaan. Sen sijaan on kyllä niin, että työvoimakoulutuksessa oloaika ei kuluta työttömyysturvapäiviä ja saattaa näin joissakin tapauksissa pidentää työttömyyden kokonaisaikaa, jos koulutus ei johda työllistymiseen. Tehdyssä tutkimuksessa vastaajat katsoivat, että koulutukseen hakeutumiselle ei ollut merkitystä sillä, että työttömyyspäivät eivät koulutuksen aikana kulu. Sen sijaan erittäin tärkeäksi nähtiin halu uuden oppimiseen.

Jos koulutukseen hakeuduttaisiin sen vuoksi, että työttömyysaikaa halutaan pitkittää, muodostuisi hakemuksissa piikki niiden kohdalla, joilla 500 päivän (noin 104 viikon) raja on tulossa täyteen. Kuitenkin 93 % hakemuksista tulee ennen 75 viikkoa ja vain kolme prosenttia 75 ja 104 viikon välillä (sekä noin neljä prosenttia tämän jälkeen).

Tanskan malliin on viime aikoina viitattu usein korkeaan työllisyyteen johtavana työllisyyspolitiikkana. Näyttää siltä, kuten Brunilankin haastattelussa, että kokonaisuudesta poimitaan helposti jokin yksittäinen osa, kun pitäisi katsoa kokonaisuutta. Tanskalle on ollut tärkeää matala irtisanomissuoja, jonka järkevyyden palkkojenkin näkökulmasta on ymmärtänyt myös ay-liike. Sen vastapainona on erittäin korkea työttömyysturva (80 % työttömyyttä edeltäneestä ansiotasosta (Suomessa nyt noin 55% ) ja kesto periaatteessa loputon). Korkean turvan haitalliset vaikutukset taas ehkäistään hyvin aktiivisella työvoimapolitiikalla, jossa työvoimahallinto, ay-liike ja työnantajat tekevät tiivistä alueellista yhteistyötä.

Tanskassa osana työllisyyspolitiikkaa ovat korkeat julkiset menot, jolla tuetaan myös voimakkaasti yritysten toimintaedellytyksiä ja yritystoiminnan monipuolistumista mm. panostamalla elinkeinoelämälle tärkeän infrastruktuurin eri osiin. Merkillisintähän Tanskan tilanteessa on se, että verotus on Euroopan korkeinta ilman, että se näyttäisi haittaavan työllistymistä - Tanskassa on myös Euroopan korkein työllisyysaste kokoaikaiseksikin työllisyydeksi standardoituna.

Myös Suomessa on ratkaisuja korkeaan työttömyyteen ja työllisyysasteen nostoon etsittäessä haettava järkevää kokonaisuutta, jossa edistetään sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää. Ansiosidonnaisella työttömyysturvalla on meillä vain 100 000 henkilöä, joka voidaan rinnastaa yli 400 000 henkilöön potentiaaliseen työvoimaan, joka työmarkkinoille voitaisiin ja pitäisi saada. Tämä Suomelle välttämätön kokonaisuus pitäisi löytää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisvoimin."

Pääkirjoituksessa viitattiin virheellisiin tietoihin.
suur-jyväskylän lehti keskiviikko 25.08.2004. Kommentti.

http://www.sanomanetti.fi/2004/08/31/annebrunila3.htm

Sanomanetti tiistaina 17.05.2005

Lopuksi? Tämä nyt koottu sivu on sukua toiselle mokalle, joka on jäänyt kunnolla korjaamatta niissä lehdissä, jotka julkaisivat väärän tiedon. 
Väärää tietoa verotuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Oikaisu ja anteeksipyyntö viipyi. Erään tutkimuksen anatomia: "Jaana Kurjenoja: Veropolitiikka ja verotuotot." Sanomanetti tiistaina 17.05.2005. Pertti Manninen.

Lue myös!http://www.sanomanetti.fi/2005/05/17/kurjenoja.htm

Mukana olivat (ainakin):

Anne Brunila, Holm, Vihriälä, Matti Nykänen, Pertti Manninen, Hanna Miettinen, Olli Rehn, Pekka Kettunen, Dalai Lama, Raimo Sailas, Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen, Antti Parpo, Markku Wallin, Janne Virkkunen, Markku Adersson, Esko Aho, Liisa Hyssälä, Matti Vanhanen, Jouko Martikainen, Pasi Holm, Vesa Vihriälä, Enestam, Jeja-Pekka Roos, Tapani Markkanen, Tiina Kairistola, Jaana Kurjenoja,

Sanomanetti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Kaleva, STT, TV1:n A-studio, Suur-Jyväskylän lehti.