“Toimittaja:
Tuleeko Ranskasta nyt varoittava esimerkki Suomelle, kun päätetään kansanäänestyksestä?
Suksi:
Tuskin, päätöshän on jo tehty. Tämä tulos oli odotettu.
Maastrichtin sopimus sai Ranskassa 50,6 %:n tuen. Marginaali oli siis todella pieni.
Tämä oli odotettua, eikä se vaikuta Suomen päättäjiin, etenkin kun on päätetty, että kansanäänestystä ei järjestetä.
Toimittaja:
Onko päätös ehdottoman lopullinen?
Suksi:
Ei ole, mutta paljon pitää tapahtua jotta kansanäänestys pidetään.
Toimittaja:
Pitäisikö kansan saada äänestää EU:n perustuslaista?
Suksi:
Hyvä kysymys. Kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys, koska Suomi luovutti kansallisia valtaoikeuksia EU:lle. Se edellytti kansanäänestystä.
Se ei ehkä nyt ole välttämätöntä. Kansallisia valtaoikeuksia ei nyt luovuteta samassa määrin vaikka yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä lainvalvonta- ja rikosoikeudellinen yhteistyö yhdistetään yleiseen yhteisöoikeuteen. Siinä mielessä valtaa siirretään.
Toimittaja: Ranskassa äänestettiin paljosta muusta kuin perustuslaista mm. Turkin jäsenyydestä, sisäpolitiikasta, Chiracista jne.
Täyttääkö kansanäänestys tehtävänsä?
Suksi:
Täyttää.
Moni asia, josta ranskalaisten sanotaan äänestäneen liittyy Euroopan Unioniin. Ranskassa ajankohtaisia kysymyksiä ovat mm. vanhan teollisuuden tuki, josta EU haluaa luopua, ja talouden yleinen nykyaikaistaminen. Ne liittyvät ainakin epäsuorasti EU:hun ja samalla perustuslakiin.
Toimittaja:
Tuleeko kansanäänestyksiä jatkossa lisää?
Suksi:
Ilmeisesti tulee. Säännöt kansanäänestyksistä ovat lisääntyneet jäsenmaissa kymmenen vuoden aikana. Kuljemme pikkuhiljaa kohti yhä useampia kansanäänestyksiä.
Ne eivät välttämättä koske vain EU:ta vaan myös uusia lakeja.
Toimittaja:
Kiitos tästä.”

FST. 360 grader. Måndag 30.05.2005.kl. 20.20. Redaktör: Mette Nordström.
“Välkommen till studio Markku Suksi, professori i offentlig rättighet i Åbo Akademi. Tack.”

Pääkirjoitus.
EU:n perustuslaki ja Suomen.

Pertti Manninen.
Keskiviikkona 1. kesäkuuta 2005.

Ranskalaiset sanoivat non. Hollantilaiset äänestävät tänään. Suomalaiset eivät äänestä.

Presidentti Jacques Chirac lupasi kansanäänestyksen ranskalaisille kansallispäivänä 14. heinäkuuta viime vuonna, koska "Perustuslaki koskee ranskalaisia suoraan, joten he saavat kertoa mielipiteensä suoraan."

J. Chirac a annoncé mercredi au cors de son traditionnel entretien du 14 juillet que les Francais se prononceraient en 2005 par référendum sur la ratification de la Constitution européenne. 2004/07/15/juillet14.htm 

Hollannista en tiedä.

Suomesta tiedän tai kuvittelen tietäväni. Täällä päättäjät ja heidän liehittelijänsä vai kumminpäin se oikein on, eivät uskalla järjestää kansanäänestystä, koska pelkäävät mahdollista “ei“-tulosta.

Täällä mentiin jo niinkin pitkälle, että pääministeri Matti Vanhanen ja puoluejohtaja Paavo Lipponen rupesivat puhumaan ensin perustuslain sijaan perustuslaillisesta sopimuksesta ja lopulta perussopimuksesta ja ihan lopulta sopimuksesta.

SanomaWSOY:n lehdet Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat yhtyivät kuoroon ja nytkin Ranskan perustuslaki-kansanäänestyksen jälkeen puhelevat vielä, välillä tosin, perustuslaillisesta sopimuksesta omaan näppäryyteensä eksyen.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien Muut lehdet -palstalla lehti selostaa Ilkka-lehden selostusta Ranskan perustuslaki-äänestyksestä väittäen selostusjohdannossaan Ilkan käsitelleen perustuslaillista sopimusta, ei siis EU:n perustuslakia. Ilkkaa en tavoittanut, joten tämä jää epäselväksi.

Sopimuksesta puhuminen ei tietenkään ole vahinko. Jos Suomen hallitus vielä tuo EU:n perustuslain eduskunnan käsiteltäväksi, niin täytyy päättää millaisessa Suomen perustuslain säätämisjärjestyksessä asia käsitellään.

Oikeastihan se on jo kabineteissa päätetty: Koska kysymyksessä on sopimus, niin siitä vaan mahdollisimman helpossa järjestyksessä, siis yksillä valtiopäivillä kahden kolmasosan enemmistöllä!

***

Ainakin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat olleet katkeria Ranskan vaalituloksesta lakeijat mukaan lukien. Tulosta on vähätelty ja selitetty, että ranskalaiset äänestivät jostakin muusta kuin perustuslaista.

Ilta-Sanomat meni pääkirjoituksessaan vähättelyssään huippuunsa. Se ilmoitti, että EU:n perustuslakia Ranskan vaalituloksen jälkeen vastustaa vain 3.5 prosenttia Euroopan kansalaisista laskien luvun Ranskan väkiluvun suhteesta koko Euroopan väestöön.

Tämäkin lasku oli sillä tavalla omituinen, että jos 55 % vastustaa ja 45 % kannattaa ja äänestysprosentti on 70 %, niin vastustajia Ranskassa oli siis noin 1.3 % Euroopan väkilukuun verrattuna. Lopuksi voisi sanoa, että ei löytyne olosuhteita, joissa yli puolet Euroopan kansalaisista kannattaisivat tai vastustaisivat.

***

Ei kansa ole tyhmää. Jos kansalainen halusi, ettei Turkki liity EU:hun, niin nythän mielipiteen pystyi ilmaisemaan. Perustuslain hyväksymisen jälkeen on määräenemmistöjä ja muuta, valta on jo silloin luisunut pois kansalaisen käsistä! Tämä niille, jotka hokevat, että esim. tämä asia ei kuulu perustuslakiin, EU:hun se ainakin kuuluu!

Sanomanetti. Pääkirjoitus keskiviikkona 01.06.2005. Pertti Manninen.

Kansanäänestyksestä ja äänestäjien motiiveista tähän lopuksi selväjärkinen haastattelupätkä maanantaina 30.06.2005 TV1:ssä (FST:ssä) lähetetystä “360 grader“-ohjelmasta. Kommentin ehkä ansaitsee se, että voiko valtaa luovuttaa EU:lle vain hiukan kysymättä kansalta neuvoa. Sama.

FST. 360 grader.

Lue myös!

Perustuslaki ja kansanäänestys
Pääkirjoitus. EU:n perustuslaista halutaan kansanäänestystä
2005/05/10/paakirjoitus.htm