JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2poistettu 09.12.2015). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.sanomanetti.fi/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.sanomanetti.fi/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm

TÄMÄ SIVU EI OLE MUUTTUNUT.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Nro 406 etusivulle!

	Etsi nettisanomista!
	1999 alkaen

Linkit.
Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

sanomanetti.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
Sanomanetti
@hotmail.com

Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?

Pertti Manninen
Sunnuntaina 02.10.2005.

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi lähes perättäisinä päivinä selostusta kulttuuriministeri Tanja Karpelan taistelusta toisen asteen opiskelijoiden opintorahan korottamisesta tai ainakin siitä, että täysikäisten, yli 18-vuotiaiden vanhempien tulot eivät vaikuttaisi opintorahaan: Ensin kaksi kirjoitusta mielipidepalstalla, sitten kaksi uutisjuttua ja lopuksi pääkirjoituksen. Mainittakoon, etten huomannut toisen säännöllisesti päivittäin lukemani lehden, Helsingin Sanomien,kirjoittavan asiasta yhtään mitään.


Keskisuomalainen 27.08. - 02.09.2005.

Tässä kirjoitukset:

Miksi SDP esti opintotuen korotuksen?
Keskisuomalainen. Mielipide. Aila Paloniemi. Lauantaina 27.08.2005.

“Miksi SDP esti opintotuen korotuksen?
Keskiviikon budjettiriihi sujui pääosin sopuisasti. Vain yksi käsittämätön näytelmä näyteltiin kulttuuriministerin budjetin yhteydessä.
Ministeri Tanja Karpela olisi halunnut oman budjettikehyksensä puitteissa parantaa toisen asteen opiskelijoiden opintososiaalista asemaa korottamalla vanhempien tulorajoja. SDP:lle tämä ei käynyt.
Kyse ei ollut rahasta vaan poliittisesta linjauksesta. Ministeri Karpela sai muihin kohteisiin viisi miljoonaa euroa lisärahaa, mutta SDP:n nimenomaisena ehtona oli, ettei rahaa saa käyttää opintotuen parantamiseen. Sosiaalidemokraatit ovat eduskunnassa äänekkäästi vaatineet juuri sitä, mitä ministeri Karpela esitti.
Nyt kun olisi ollut aika toimia, uudistus ei kelvannutkaan. Onko kyse siitä, että ehdotuksen tekijä on väärä vai mistä?AILA PALONIEMI, kansanedustaja, keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, Jyväskylä.”
Keskisuomalainen. Mielipide. Lauantaina 27.08.2005.

SDP ei torjunut opintotukea.
Keskisuomalainen. Mielipide. Susanna Huovinen. Tiistaina 30.08.2005.

“SDP ei torjunut opintotukea.
Kollega Aila Paloniemi kyseli tällä palstalla (27.8), miksi SDP torjui opintotuen noston. Ei SDP torjunutkaan. Hallitus päätyi yksimielisesti nyt esittämäänsä budjettiehdotukseen. Olisi luullut, että kuluneen kauden aikana hallitusyhteistyö ja budjettineuvottelujen kulku olisi avautunut niin ministereille kuin kansanedustajillekin. Ilmeisesti näin ei ole.
Budjettiriihessä ratkaisevaa on ministerin oma tärkeysjärjestys hallinnonalansa liittyvistä asioista ja muiden ministerien, erityisesti pääministerin kanta.
Kun hallitus pääministerin johdolla tekee budjettiehdotuksensa yksimielisesti, on hyvin erikoista lukea hallituskumppanin eduskuntaryhmän taholta kannanottoja, joiden perussävy on: kyllähän me, mutta kun ne muut.
Moni ministeri joutui pettymään riihestä saamiinsa rahoihin. Siksi mielestäni on kohtuutonta, että yhden ministerin asioita veivataan vuosi toisensa jälkeen julkisuudessa vielä monta kuukautta, vaikka hallitus on ollut budjettiehdotuksessaan täysin yksimielinen.
SUSANNA HUOVINEN, kansanedustaja, (sd.) sos.dem. eduskuntaryhmän 1. varapj. Jyväskylä.
Keskisuomalainen. Mielipide. Tiistaina 30.08.2005.

Karpela parantaisi yhä opintotukea. Budjettikiista: Ministerin mukaan demarit kielsivät tuen kohentamisen perusteluitta.
Keskisuomalainen. Uutiset. Keskiviikkona 31.08.2005.

“Karpela parantaisi yhä opintotukea. Budjettikiista: Ministerin mukaan demarit kielsivät tuen kohentamisen perusteluitta. Tero Karjalainen, Ville Lämsä.

Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) pitää mahdollisena, että hallituksen budjettiriihessä jäädytettyä toisen asteen opintotuen parantamista harkittaisiin vielä uudelleen.
- Nyt ei ole rahasta kysymys. Minä olen edelleenkin valmis tämän asian hoitamaan, jos SDP vain ilmoittaa, että budjettisopu säilyy, Karpela totesi Keskisuomalaiselle tiistaina.
Kulttuuriministerin mukaan sosiaalidemokraatit tekivät opintotuen parantamisesta kynnyskysymyksen. Tukea olisi voitu kohentaa ilman lisärahaa, mutta se ei SDP:lle kelvannut.
Budjettiriihessä sovittiin, että Karpela saa toimialalleen viiden miljoonan euron korotuksen. Hän esitti, että rahat käytettäisiin toisen asteen opintotukeen.
- Budjettisopu saavutettiin vain sillä ehdolla, etten osoittanut korotusta opintotukeen. Jokainen ymmärtää, millainen on se tilanne, kertasi Karpela.
Ministeri sanoo ilmoittaneensa selkeästi, että korotus voitaisiin hoitaa budjettikehyksen puitteissa hänen toimialansa sisäisin siirroin.
Karpela ei vieläkään tiedä, miksi sosiaalidemokraatit halusivat kaataa esityksen.
- Minulle syy jäi hyvin epäselväksi. Kysyin perustetta, mutta en ole sitä saanut, Karpela ihmetteli.
Muun muassa kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on epäillyt julkisuudessa, ettei ongelma ole niinkään esityksessä itsessään, vaan sen tekijässä.
Kulttuuriministeri esitti opiskelijoiden vanhempien tulorajaan 15 prosentin korotusta. Rajaa ei ole tarkistettu kahteentoista vuoteen.

Vanhempien tulot leikkaavat tukea.
Nykyisin opintotukea leikataan, jos alle parikymppisen opiskelijan vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät 2 331 euroa kuukaudessa.
Hinnaksi korotukselle olisi tullut viisi miljoonaa euroa. Karpelan mukaan kustannukset olisivat pysyneet budjettikehyksen raameissa myös tulevina vuosina.
Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd,) kirjoitti tiistain Keskisuomalaisessa, ettei SDP estänyt opintotuen parantamista.
Huovisen mukaan hallitus oli budjettiesityksessään yksimielinen.
Vanhempien tulot vaikuttavat toisella asteella, esimerkiksi lukioissa tai ammattikouluissa, opiskelevien opintorahaan 20-vuotiaaksi saakka. Alaikäisillä vanhempien tulot vähentävät myös myönnettävän asumislisän määrää.
Opiskelijajärjestöt ovat vaatineet pikaista parannusta erityisesti yksin asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen.”
Keskisuomalainen. Uutiset. Keskiviikkona 31.08.2005.

"Hallituksen esitys pysyy". Budjettikiista: Valtiosihteeri Rauhio pitää mahdottomana, että opintotukea olisi voitu parantaa ilman lisäkustannuksia.
Keskisuomalainen. Uutiset. Torstaina 01.09.2005.

“Hallituksen esitys pysyy". Budjettikiista: Valtiosihteeri Rauhio pitää mahdottomana, että opintotukea olisi voitu parantaa ilman lisäkustannuksia. Ville Lämsä.

Valtiovarainministeriön poliittinen valtiosihteeri Pertti Rauhio (sd.) ei pidä mahdollisena, että hallituksen budjettiriihessä tyrmätty hanke parantaa opintotukea käsiteltäisiin uudelleen.
- Kyllä hallitus aina yksimielisesti oman esityksensä takana seisoo. Tuskin siitä periaatteesta poiketaan. Teknisiä korjauksia tehdään syksyn mittaan, ei sen kummempaa, Rauhio totesi keskiviikkona.
Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) ilmoitti keskiviikon Keskisuomalaisessa olevansa edelleen valmis parantamaan toisen asteen opiskelijoiden tukea, jos SDP hyväksyy korotuksen. Hänen mukaansa sosiaalidemokraatit kielsivät hankkeen kertomatta perusteluja.
Karpela korosti, että opintotuen parantaminen voitaisiin hoitaa hänen hallinnonalansa sisäisin siirroin ilman lisärahoitusta.
Neuvotteluihin osallistunut Rauhio ei allekirjoita kulttuuriministerin laskelmia.
- Oli kysymys sitten tästä tai hyväksytystä kansaneläkkeiden lisäyksestä, niin kyllä se julkisia menoja lisää. Vaikea sitä on muuten nähdä, hän linjasi.

Jäi kokonaisuuden jalkoihin.
Rauhion mukaan hallitusryhmät eivät budjettiriihessä edistäneet puolueilleen tärkeitä hankkeita, vaan talousarviota sorvattiin yhteisymmärryksessä.
- Useimmilla ministereillä oli omia esityksiään. Yksikään niistä ei ollut sellainen, että olisi tullut sen erityisempää hallitusryhmien kannanmuodostuksia, valtiosihteeri sanoi.
- Siellä ei ollut ryhmiä, jotka olisivat asettaneet omia toiveitaan ja jyränneet joitakin ministereitä. Se olisi aika tavaton menettely.
Rauhio painottaa, että viime kädessä hankkeiden yhteensovittamista valvoo pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Valtiosihteerin näkemys on, että opintotuen korotus ei mahtunut talousarvioon, koska sille ei yksinkertaisesti löytynyt rahoitusta.
- Hanke jäi kokonaisuuden jalkoihin. Siihen hallitus yksimielisesti päätyi. Tämä, kuten monet muut perustellut esitykset, jouduttiin jättämään.

Ei irtopisteiden keräämistä.
Rauhio epäilee, että kiihtyneessä väittelyssä on kyse jonkinlaisesta väärinkäsityksestä. Poliittisten irtopisteiden keräämisestä hän ei suostu Karpelaa syyttämään.
Valtiosihteeri ei halunnut ottaa kantaa julkisuudessa esitettyihin väitteisiin, joiden mukaan hankkeen kaatamisessa olisi kyse kulttuuriministerin henkilöstä, eikä niinkään esityksen sisällöstä.
Karpela esitti opintotukea nostavien toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoihin 15 prosentin korotusta. Nykyisin tukea leikataan, jos alle 20-vuotiaan vanhempien yhteenlasketut nettotulot ylittävät 2 331 euroa kuukaudessa.
Lomailevaa valtiovarainministeri Antti Kalliomäkeä (sd.) ei keskiviikkona tavoitettu kommentoimaan budjettikeskustelua.”
Isonnettu erillinen teksti: “Kyllä hallitus aina yksimielisesti oman esityksensä takana seisoo.” Valtiosihteeri Pertti Rauhio.
Keskisuomalainen. Uutiset. Torstaina 01.09.2005.

Kulttuuriministeri hävisi opintotuen korotuksessa. Keskisuomalainen. Artikkelit. Pääkirjoitus (2. pääkirjoitus). Perjantaina 02.09.2005.

“Kulttuuriministeri hävisi opintotuen korotuksessa. Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) halusi kertomansa mukaan korottaa t6oisen asteen opintotukea saamallaan viidellä miljoonalla eurolla, mutta hallituksen toinen pääpuolue sosiaalidemokraatit esti ministerin ehdotuksen toteuttamisen. Tämän jälkeen käynnistyi keskustelu, kuka mitäkin tahtoi ja kuka oli mihinkin syyllinen.
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Susanna Huovinen torjui kulttuuriministeriä puolustaneen keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Aila Paloniemen väitteet ja vakuutti, ettei hänen puolueensa ole suinkaan asettunut opintotuen nostamisen esteeksi.
Torstaisessa Keskisuomalaisessa valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) valtiosihteeri Pertti Rauhio (sd.) toteaa tyynesti, ettei opintotuen tarkistamiseen ole mahdollisuuksia, vaikka ministeri Karpela mielisi ostaa asian uuteen harkintaan.

Lopputulemaksi poliittisesta slangista jää tosiasia, jossa nuori kulttuuriministeri työskenteli vähävaraisten opiskelijoiden elämäntilanteen korjaamiseksi, mutta sosiaalidemokraattinen puolue arvioi epäkohdan olemattomaksi ja pyyhki sen uudistusten listalta. Kun hallituksessa vartioidaan yksituumaisuutta, näkemyserojen ei annettu kasvaa suuriksi, vaan ne lakaistiin siististi pöydän alle.
Muodollisella yksituumaisuudella on arvonsa, mutta kun se on johtanut virkamiesmäiseen värittömään hallinnointiin, kiinnostus yhteiskunnallisia päätöksiä ja niiden tekijöitä kohtaan alenee. Hallitus- ja eduskuntapolitiikka on arvovalintoja, joten niiden virkamiesmäistäminen luontuu heikosti tähän kulttuuriin.”
Kuvateksti: “Ministeri Tanja Karpela olisi mieluusti parantanut opiskelijoiden asemaa.”
Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. Perjantaina 02.09.2005.

Keskisuomalainen 27.08. - 02.09.2005.

Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?
Sunnuntaina 02.10.2005.Pertti Manninen.  PS. Anteeksipyyntö kirjoituksen viivästymisestä. Sama.

Linkit tulossa!

Lue myös!

"Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna."  Varallisuusveron poistamisesta Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten,  Helsingin Sanomat ei  halaistua sanaa! Maailman lyhin satu: Helsingin Sanomien selostus varallisuusveron poistamisesta.

Pääkirjoitus. Ajankohta, Fortum, Helsingin Sanomat, ministerit, optiot, psykopaatit, varallisuusveron poisto ja virkamiehet. Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa. "Miksi Helsingin Sanomat valitsi juuri tämän ajankohdan Fortumin johtajien optioiden massiiviselle julkituonnille? Asia on ollut jo pitkään tiedossa, siitä on hiukan kerrottu, mutta nyt sitten rävähti. Jääkö budjetissa esitetty varallisuusveron poisto tämän metelin jalkoihin. Veron poisto on vielä häikäilemättömämpi operaatio.  Pääkirjoitus keskiviikkona 28.09.2005.

  Tämän numeron etusivulle!

Pääkirjoitus keskiviikkona 28. syyskuuta 2005. Pertti Manninen. Katkelma.

Varallisuusveron poisto:

Kauppalehti Presso julkaisi veron poistoa ylistävän artikkelin lauantaina 24.09.2005 Raha &Valta-osan etusivulla:  “Veron poisto vapauttaa varakkaan”. “Sijoittajalla on pian lupa olla vapautuneesti varakas. Varallisuusvero poistuu vuoden 2006 alussa, eikä omaisuutta enää tarvitse näennäisesti minimoida verojen välttämiseksi.”

Faktaa Kauppalehti Pressossa: “Vuonna 2006 osakkeisiin ja rahastoihin pitäisi ainakin teoriassa valua ylimääräistä rahaa vähintään 120 miljoonan euron verran. Summa on sama, minkä verottaja keräsi varallisuusverona varakkailta suomalaisilta vuoden 2003 verotuksessa.

Näin ainakin uskovat varainhoitoyhtiöt sekä pankkien omaisuudenhoitoyksiköistä vastaavat. Varainhoitoyhtiöissä on syksyn mittaan terästetty strategioita, hiottu asiakaspalvelua ja kartoitettu tulevaa asiakaspotentiaalia.

Varallisuusveron suurimpana haittana on pidetty sijoitusten ohjautumista passiivisiin, riskittömiin kohteisiin, kuten verovapaisiin pankkitalletuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Sijoittajat ovat pyrkineet minimoimaan verotettavaa omaisuuttaan muun muassa makuuttamalla osaa varoistaan pankkitileillä tai siirtämällä rahastoihin sijoitettuja varojaan joulukuun viimeisinä päivinä verovapaille tileille ja ostamalla rahasto-osuudet takaisin jälleen tammikuussa. Näin verotettava omaisuus on näyttänyt verovuoden viimeisenä päivänä huomattavasti pienemmältä kuin se todellisuudessa onkaan.

Vuonna 2003 varallisuusveroa maksavia luonnollisia henkilöitä oli yhteensä 38 889. He maksoivat varallisuusveroa yhteensä noin 119 miljoonaa euroa. Luvussa on mukana muun muassa maatilatalouden harjoittajia. Palkansaajia varallisuusveroa maksavista henkilöistä oli runsas neljännes, 10 861. Heidän osuutensa edellä mainitusta verokakusta oli noin 44 miljoonaa euroa.

Yhteisöt maksoivat varallisuusveroa vuonna 2003 yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Varallisuusveroa perittiin yhteensä vajaalta 1 620 yhteisöltä. Säätiöitä varallisuusvero ei ole koskenut.

Vuonna 2003 varallisuusveroa perittiin verotettavasta omaisuudesta, joka ylitti 185 000 euron verorajan. Tänä vuonna valtion saama varallisuusveropotti pienenee, sillä veroraja nostettiin vuoden 2005 alusta 250 000 euroon.”  ...
Kauppalehti Presso lauantaina 24.09.2005.

Faktaa Kauppalehti Pressossa:   ”Veromuutos ei mullista salkunhoitoa . Varallisuusveroa tähän asti maksaneet yrittäjät ja sijoittajat ovat tyytyväisiä veron kumoamiseen. Verottajalta vapautuvalle rahalle on suunniteltu jo uusia kohteita. Sijoitusstrategioitaan varakkaat eivät kuitenkaan aio suuremmin muuttaa.

Sijoittaja Rauno Puolimatkan mukaan varallisuusveron kumoaminen selkeyttää tilannetta ja helpottaa sijoittajan toimia.
- Tämän jälkeen kenenkään ei tarvitse enää kiertää varallisuusveroa. Veron kiertoon on ollut mitä ihmeellisimpiä keinoja, ja se on aiheuttanut aivan turhia järjestelyjä, Puolimatka arvioi.

Puolimatka uskoo, että veron poistaminen lisää sijoittamista.
- Markkinoille tuleva absoluuttinen rahamäärä tuskin lisääntyy, mutta sijoituskohteiden valinta monipuolistuu. Varsinkin yksittäiset sijoittajat pystyvät vastedes sijoittamaan sellaisiin sijoitusinstrumentteihin, jotka ovat olleet omaisuusveron alaisia ja joihin he eivät ole aiemmin sijoittaneet, koska se olisi verotuksellisesti ollut hölmöä.

Puolimatkan oman salkun sijoituksiin lakimuutos ei tuo muutoksia.
- Ehkä se jonkin verran vaikuttaa kohteisiin. Eniten veron poistuminen helpottaa salkunhoitoa niin, ettei minun tarvitse enää kuluttaa useita tunteja turhaan verosuunnitteluun. Aikaa jää järkevämpään toimintaan, Puolimatka sanoo." … 
Kauppalehti Presso lauantaina 24.09.2005.

Faktaa Kauppalehti Pressossa: “Veron kumoava laki viimeistelyvaiheessa. Varallisuustiedot pidetään julkisina. Hallitus päätti tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä, että varallisuusverosta luovutaan vuodesta 2006 lähtien. Samalla kun varallisuusvero kumotaan, säädetään uusi arvostuslaki. Arvostuslakia tarvitaan, koska varallisuusveron kumoamisen myötä poistuvat myös vanhat säännökset varallisuuden arvostamisesta. Arvostuslaki pitäisi lakiluonnoksen mukaan varallisuustiedot edelleen julkisina.
Laki varallisuusveron kumoamisesta on parhaillaan viimeistelyvaiheessa ja se annettaneen eduskunnalle tämän kuun lopussa.

Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet.

Tänä vuonna varallisuusveroa kertyy huomattavasti pienempi summa, arviolta 60-70 miljoonaa euroa. Hallitus nosti varallisuusveron alarajan 250 000 euroon verovuoden 2005 alusta ja pienensi samalla alarajan ylimenevästä summasta laskettavan varallisuusveroprosentin 0,8 prosenttiin. Aiemmin varallisuusveron perimisen alaraja oli 185 000 euroa.”
Kauppalehti Presso lauantaina 24.09.2005.

...

P.S. Kirjoittamisen jälkeen tutkin illan ohjelmaa Ylen Digi-Teema-kanavalla. Siellä esitetään tänään klo 23.30, siis keskiyöllä, vuonna 1963 valmistunut italialainen elokuva Mondo Cane - Kova maailma.
Sama.

Pääkirjoitus keskiviikkona 28. syyskuuta 2005. Pertti Manninen. Katkelma.

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.    Yhteys: mailto:Sanomanetti@hotmail.com   
Copyright sanomanetti.fi 2005/406. Sivut: 02.10.2005,   (nettiin 02.10.2005, linkit 02.10.2005). 

Sanomanetti - 2005/10/02 -  Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus? - Miksi SDP esti opintotuen korotuksen? Keskisuomalainen. Mielipide. Aila Paloniemi. SDP ei torjunut opintotukea. Susanna Huovinen.Karpela parantaisi yhä opintotukea. Budjettikiista: Ministerin mukaan demarit kielsivät tuen kohentamisen perusteluitta. Keskisuomalainen. Uutiset. "Hallituksen esitys pysyy". Budjettikiista: Valtiosihteeri Rauhio pitää mahdottomana, että opintotukea olisi voitu parantaa ilman lisäkustannuksia. Keskisuomalainen. Uutiset.  Kulttuuriministeri hävisi opintotuen korotuksessa. Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. - Kuvat Pertti Manninen. - Laukaa - sunnuntaina 02.10.2005 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti