Halonen, Irakin sota, Guantanamo, Tsetsenia - Gallup-sota - Pakkoruotsi

2006

Lue ensin! 
Sunnuntaina 08.01.2006. Ilta-Sanomat syyttää pääministeriä ja presidenttiä valehtelusta!  
Maanantaina 09.01.2006. Vanhanen ja Halonen kiistävät Ilta-Sanomien väitteet Nato-yhteistyön salailusta.

Extra! Sanomanetti tiistaina 10.01.2006.
Ilta-Sanomat tarkentaa: Kysymyksessä onkin ehdokkaiden huonomuistisuus. Ilta-Sanomat huomaa asiakirjan: "Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta".

Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006.
Pääkirjoitus. Huonomuistisia ehdokkaita.

"Presidenttiehdokkaat Tarja Halonen ja Matti Vanhanen näyttävät kiusaantuneen Ilta-Sanomien viikon vaihteessa kertomasta tiedosta, että Suomen valtiojohto on periaatteessa hyväksynyt tavoitteen suomalaisten sotilaiden osallistumisesta harjoituksiin yhdessä Natoon perustettavien NRF-taistelujoukkojen kanssa. Tosin osallistumiskutsua ei ole vielä tullut.
Halosen ja Vanhasen mukaan mitään salaisia päätöksiä ei ole tehty, vaikka Vanhanen ei STT:lle antamansa lausunnon mukaan muistanut valtiojohdon siunaaman ulkoministeriön muistion tarkkaa sisältöä.
Vaikea salaisia päätöksiä olisi ollutkin tehdä, koska EU:n puolustusyhteistyöhön osallistuvien suomalaisten joukkojen tukeutuminen Naton harjoituksiin on kirjattu uusimpaan, perusteellisen eduskuntakäsittelyn läpäisseeseen puolustuspoliittiseen selontekoon.

Kysymys lienee ennen muuta siitä, että Suomen Nato-yhteistyön tuleva syveneminen on presidentinvaalien alla kiusallinen teema Haloselle ja Vanhaselle, joiden kannattajakunta suhtautuu Natoon varauksellisemmin kuin esimerkiksi Sauli Niinistön (kok) kannattajat.
NRF on Naton uusi nopean toiminnan taistelujoukko, jonka on määrä olla 25 000 sotilaan vahvuisena toimintavalmiina ensi syksynä.
EU:n ja Naton nopean toiminnan joukot ovat Natoon kuuluvissa EU-maissa käytännössä pitkälle samoja. EU:hun kuuluvat Nato-maat eivät lähde kouluttamaan kaksia joukkoja, joista valittaisiin jommatkummat sillä perusteella, operoidaanko maailmalla EU:n vai Naton nimissä.

Suomalaisten EU-taistelujoukkojen ainoa mahdollisuus saada riittävää kansainvälistä harjoitusta on osallistuminen harjoituksiin Naton tulevien NRF-joukkojen kanssa. Asia on tärkeä Suomen uskottavuudelle eurooppalaisena kriisinhallintaosapuolena. Lisäksi Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan sisällytetty Nato-jäsenyysoptio muuttuisi todellisesta vaihtoehdosta kuolleeksi kirjaimeksi, jos Suomi kieltäytyisi tulossa olevasta NRF-yhteistyötarjouksesta.
Halonen ja Vanhanen tietävät sen, mutta kumpikin on tähän saakka laskenut, ettei tämän tiedon julkistamisesta ole heille lyhyen tähtäyksen hyötyä. Ikivanhan toimintaohjeen mukaan vaalien alla pitää puhua mukavia, jotta vaalien jälkeen voidaan tehdä sellaista, mikä ei ole kaikkien mielestä mukavaa.
Kahden ehdokkaan heittäytyminen huonomuistisiksi antaa heidän vastustajilleen n-mahdollisuuden arvostella heidän muistinsa valikoivuutta. Nato-vastaiset presidenttiehdokkaat voivat nyt päivitellä, miten lähelle Naton kylkeä Suomi on sitouduttu viemään. Nato-myönteisinä tunnetut Sauli Niinistö ja Henrik Lax puolestaan voivat kysyä, mitä hävettävää valtiojohdolla sen omasta mielestä on Nato-yhteistyön syventämisessä.
Nato-teema pysynee pinnalla varsinkin Niinistön kampanjassa. Sitä tulee tänään vauhdittamaan ruotsalaisen veljespuolueen johtaja Fredrik Reinfeldt, joka sanoi eilen Hufvudstadsbladetin haastattelussa haluavansa Ruotsin Naton jäseneksi yhtä aikaa Suomen kanssa."

Pääkirjoitukseen upotettuna: "Nato-yhteistyön syvenemisestä ei haluta puhua, jottei lintukodon vaalirauha häiriintyisi". Kuva: "Toistaiseksi rakaisematon kysymys on, liehuuko tämän Naton portin takana vielä tällä vuosikymmenellä myös Suomen lippu". Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006. Pääkirjoitus. Huonomuistisia ehdokkaita.
Lähde: Ilta--Sanomat.


Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006.
Professori: Osanotto NRF-harjoituksiin luontevaa. Tuomas Näveri.

“Suomalaissotilaiden kouluttaminen Naton NRF-joukkojen kanssa olisi valtio-opin professori Tuomas Forsbergin mukaan luontevaa.
- En osaa sanoa, onko osallistuminen NRF-harjoituksiin välttämätöntä, mutta luontevaa se ainakin olisi, Forsberg aloittaa.
Forsberg ei lähde arvioimaan, onko Suomen poliittinen johto hivuttanut maata kansalta salassa kohti NRF-yhteisharjoituksia.
- Tätä en tiedä, mutta on selvää, että ennen varsinaisia päätöksiä täytyy tehdä etukäteissuunnitteluja ja muita valmisteluja, Forsberg sanoo.
- Me olemme olleet jo monessa mukana Nation kanssa siitä lähtien, kun Suomi liittyi Naton rauhankumppaniksi. Puolustusvoimiemme toiminnalliset periaatteet ovat jo pitkälti Nato-yhteensopivia.
Miksei olisi myös järkevää osallistua Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen harjoituksiin, Forsberg miettii.

Naton NRF-joukkojen pitäisi olla toimintavalmiina syksyllä. EU: nopean toiminnan joukot puolestaan ovat valmiina ensi vuoden alussa. Suomi on mukana kahdessa EU-taisteluosastossa. Ensimmäiseen kuuluu Suomen ohella Nato-maat Saksa ja Hollanti. Toisessa taisteluosastossa Suomen rinnalla on Ruotsi ja Nato-maat Norja ja Viro.
- EU:n ja Naton nopean toiminnan joukot tulevat olemaan pitkälti samoja. Mikään EU:hun ja Natoon kuuluva maa ei rupea kouluttamaan kahta erillistä joukkoa. Isoa kuilua näiden joukkojen välillä ei ole Forsberg sanoo.
- Jo tämän vuoksi joukkojen harjoitukset tulevat olemaan pitkälti samoja ja NRF-vetoisia, Forsberg mainitsee.
Suomelle tarjotaan todennäköisesti ensi syksynä Naton Riian huippukokouksen yhteydessä kutsu osallistua NRF-harjoituksiin. Suoni tuskin kieltäytyy näistä Nato-harjoituksista.
Kieltäytyminen tarkoittaisi sitä, että Suomi joutuisi toteuttamaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin liittyvät koulutus- ja harjoitussitoumuksensa muilla keinoin.
Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana ei olisi Forsbergin mukaan mennyttä, vaikka Suomi osallistuisi NRF-toimintaan."

Kuva: Professori Tuomas Forsbergin mukaan Suomelle sopii yhteistoiminta NRF:n kanssa. Professori: Osanotto NRF-harjoituksiin luontevaa. Ilta-Sanomat. Vaalit 2006. Maanantaina 09.01.2006. Tuomas Näveri.
Lähde: Ilta--Sanomat.

Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006.
Pääsylippu Nato-harjoituksiin.

"IS:n lauantaina uutisoima ja viime keväänä hyväksytty nopean toiminnan kumppanuustavoite (High Readiness Capabilities and Standards) on Suomelle välttämättömän tärkeä väline.
Se on käytännössä Suomen pääsylippu, joka oikeuttaa ja antaa kyvyn osallistua Naton harjoituksiin. Sen päämääränä on kehittää Suomen EU-joukot täysin yhteensopiviksi Naton NRF-joukkojen kanssa.
Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja,
todetaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön muistiossa.

Kumppanuustavoite tuli viikonloppuna yllätyksenä myös valtaosalle kansanedustajille.
Se ei ole mikään ihme, sillä ulkoministeriön ulkoasiainvaliokunnan muistiossa todetaan suorasanaisesti: Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta.
Eli kumppanuustavoitteesta ei saanut hiiskua julkisuuteen.
Kumppanuustavoitteen ohella Nato pitää harjoituksiin osallistumisen pääsyvaatimuksena kumppanimaan joukkojensuorituskyvyn arviointia (OCC).

Ulkoministeriön toisessa. marraskuussa tekemässä muistiossa korostetaankin EU-joukkojen ja Nato-joukkojen toiminnallista yhteyttä. Koska useimmat EU-maat ovat myös Naton jäseniä, täysipainoinen osallistuminen niin Naton kuin EU:nkin toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin tulee käytännössä edellyttämään yhteistoimintakykyä NRF-koulutuksen saaneiden joukkojen kanssa.

Nato ei tule esittämään kutsuja harjoituksiin, vaan ne avataan kaikille halukkaille ja kyvykkäille.
Siksi Suomen kannalta ratkaiseva askel otettiin, kun presidentti ja hallitus hyväksyivät kumppanuustavoitteen.
Tavoite on muotoiltu erityisesti EU:n sotilaallisesti liittoutumattomia jäsenmaita varten; Ruotsi on jo sen hyväksynyt. lukee muistiossa.
NRF yhteistyön ohella Suomi on ottanut “aktiivisesti” osaa Naton terrorismin vastaiseen toimintaan. Ulkoministeriön mukaan Suomi on lupautunut isännöimään vuonna 2008 kansainvälistä joukkotuhoaseiskun jälkiseurausten harjoitusta.

Kuva: Nato-joukkoja harjoituksissa Kosovossa. Pääsylippu Nato-harjoituksiin. Ilta-Sanomat. Vaalit 2006. Maanantaina 09.01.2006. (Kirjoittajan nimeä ei mainittu).
Lähde: Ilta--Sanomat.


(www.iltasanomat.fi 9.1.2006)
Pääsylippu Nato-harjoituksiin. Presidenttipörssi. Timo J. Anttila.

"Ilta-Sanomien lauantainen uutinen valtionjohdon viime keväänä tekemästä linjauksesta pyrkiä harjoittelemaan Naton nopean toiminnan joukkojen kanssa herätti odotetusti kahdenlaisia reaktioita.
Pääministeri Matti Vanhanen piti uutta kumppanuustavoitetta itsestäänselvyytenä ja arveli blogissaan, että "nyt on ollut vika kuulijassa jos epäselvyyttä on syntynyt". Vanhasen mukaan "harjoitusyhteistyö on jo vuosia vanhaa".

Se toinen reaktio oli hämmennys ja yllätys. Palautteesta päätellen voisin veikata, että vähintään 190 kansanedustajaa kuuli ensi kerran IS:n sivuilta, että Suomi on hyväksynyt viime keväänä kumppanuustavoitteen nimeltä High Readiness Capabilities and Standards, PG G 0035.
Asia on tosin kerrottu eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, mutta muistio sisälsi suorasukaisen toivomuksen: "Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta". Eli uudesta ja 55 vanhasta kumppanuustavoitteesta ei saanut hiiskua. Ei siis ihme, jos vika oli kuulijassa!
Itse olen seurannut Suomen Nato-politiikkaa aktiivisesti 90-luvun alusta ja vieraillut ensi kertaa Natossa vuonna 1993. Törmäsin viime viikolla ensimmäistä kertaa tietoon tällaisesta parp-tavoitteesta.

Vielä kerran, mistä kohussa on loppujen lopuksi kyse.
Pääministeri on oikeassa siinä, että tavoite ei ole sinällään ole dramaattinen: sen avulla Suomi pyrkii luomaan uudet EU-joukkonsa yhteensopiviksi Naton taistelujoukkojen eli NRF:n (The Nato Response Force) kanssa.
"Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja", lukee ulkoministeriön ja puolustusministeriön 25.4. 2005 päivätyssä muistiossa.
Tavoite on räätälöity EU:n liittoutumattomille maille ja Ruotsi on jo sen hyväksynyt.

Pääministeri Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen ehtivät sanoa, ettei asiaa ole käsitelty hallituksessa ja eduskunnassa. Asia tulee heidän mukaansa ajankohtaiseksi vasta kun kutsu harjoituksiin tulee.
Oikeasti asia on kuin onkin laitettu vireille jo viime keväänä. "Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat hyväksyneet linjauksen", vahvisti muistio.

Kun Suomi hyväksyi kumppanuustavoitteen, se otti päämääräkseen pyrkiä täyttämään Nato-kriteerit, jotka mahdollistavat EU-joukkojen harjoittelun Naton kanssa. Tavoite on kynnysehto harjoituksiin pääsylle joukkojen suorituskyvyn arvioinnin (OCC) lisäksi.
Sama suomeksi: kumppanuustavoite on ikään kuin pääsylippu, joka vaaditaan harjoituksiin osallistujilta. Pääsylipun hankinta ei tietenkään 100 prosenttisesti takaa, että menee konserttiin, mutta se yleensä se ilmaisee vakaata tahtoa mennä.

Periaatepäätöksen merkitystä korostaa, että Nato ei erikseen lähetä harjoituskutsua. Ne avataan kumppaneille ja niihin ilmoittaudutaan. Ratkaiseva askel otettiin siis viime keväänä.
Kun Suomi on päättänyt suhtautua myönteisesti Naton NRF-yhteistyöhön ja astua näin lähemmäksi Natoa, voi kysyä oliko tuo päätös poliittinen päätös vai ei, ja olisiko siitä pitänyt käydä avoin poliittinen keskustelu?
Pääministerin mukaan kyse oli teknisestä ratkaisusta. "Tässä suhteessa asia ei ollut poliittisesti erityisen merkittävä. Poliittinen päätös tehtiin 90-luvulla jolloin hyväksyttiin puolustusvoimien saattaminen yhteensopivaksi tekniseltä osalta Naton kanssa", sanoi pääministeri eilen Keminmaalla.
Niin, miten on?"
Timo J. Anttila

(www.iltasanomat.fi 9.1.2006)  Presidenttipörssi. Timo J. Anttila.Alkuperäinen teksti:  Pääsylippu Nato-harjoituksiin.
IS:n poliittisen toimituksen esimies Timo J. Anttila kirjoittaa presidenttipörssissä vaalitaistelun puheenaiheista ja tapahtumista.

Lue myös!
Sunnuntaina 08.01.2006. Ilta-Sanomat syyttää pääministeriä ja presidenttiä valehtelusta!  
Maanantaina 09.01.2006. Vanhanen ja Halonen kiistävät Ilta-Sanomien väitteet Nato-yhteistyön salailusta.