1-sarja."Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen hetkeen." 

Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa.
Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala.

Varallisuusveron poisto.
Siitä luottamuksesta päättää aina eduskunnan enemmistö
Rantala
Näissä vaaleissa on ollut tarjolla puolustusvoimaa ja työväen presidenttiä ja koko kansan presidenttiä teidän hallituksenne päätti antaa 70 miljoonan kädenojennuksen suomen kaikkein rikkaimmille poistamalla varallisuusveron haluaisitteko te olla rikkaiden presidentti
Vanhanen
Ei haluan tukea suomalaista omistajuutta ja yrittäjyyttä se oli hyvin tärkeä strateginen valinta suo suomessa että meillä on liian vähän kiinnitetty huomiota siihen millä tavalla saadaan pidettyä omistajuus suomessa ja tää oli erittäin tärkeä valinta olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä
Rantala
Niin se on noin 70 miljoonaa nykytasolla kuitenkin kaikkein rikkaimpien tukemista suomessa
Vanhanen
Kyllä se ennen muuta tukee suomalaista omistajuutta sen pysymistä suomessa on globalisaatiossa välttämätön
tällaisia päätöksiä joista välttämättä kansan enemmistö ei pidä niin vastuullisten pitää viedä päätöksiä läpi riippumatta siitä miellyttääkö se enemmistöä vai ei jos se päätös vastaa niitä tavoitteita jotka meillä on ja yrittäjyyden omistajuuden kannalta tää oli välttämätön päätös
Rantala
Onko niin että tälle 70 miljoonalle ei enää sitten mitään muuta käyttöä enää löytynyt ei tuota esim. pitkäaikaisten mielenterveyspotilaiden joukosta tai tai lasten psykiatrien jonojen jonojen purkamiseen te halusitte käyttää sen sen varakkaiden toimeentulon parantamiseen
Vanhanen
Joo joo lasten psykiatriaan on myös lisätty oikein korvamerkkaamalla rahaa joka on hyvin poikkeuksellista
Rantala
Mutta jonot ovat melkoiset yhä
Vanhanen
Valtionosuusjärjestelmässä me oomme tehneet yrittäjyyden eteen aika paljon tällä kaudella olemme keventäneet verotusta 500- 600 mil miljoonalla eurolla ja sitä täydennettiin myös tällä omistajuuden kannalta hyvin tärkeällä varallisuusverolla joka kaiken lisäksi on ollu valitettavan helppo kiertää mut siinä otettiin huomioon kilpailutilanne ja tää oli erittäin tärkeä päätös suomen kannalta
Rantala
Joo nämä muutamat tuhannet tai kymmenet tuhannet joita tämä koskee jotka ovat kaikkein varakkaimpia varmasti kiittävät teitä siitä
Mennään kansainväliseen politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin …
…
Rähmällään?
...
Vanhanen
Tämmöisen yksittäisen asian takia emme linjaamme muuta
Rantala
Tässä uudemmassa vaalikirjassanne te kirjoitatte yhdysvalloista hyvin kauniisti mun muassa. tähän tapaan, että yhdysvallat on ottanut tehtäväkseen demokraattisten arvojen puolustamisen ja levittämisen maailmassa se on kunnioitettava pyrkimys joka ansaitsee tukemme
Kannatatteko te ja hyväksyttekö te guantanamon vankileirin Vanhanen
ö ee se että arvostaa tuon vanhan demokratian jossa on ollut jo yli yli 200 vuotta vanha perustuslaki se se ei tarvitse tarvitse hyväksyä kaikkia yksittäisiä valtion valtion toimia
Rantala
Tuota jos te ette hyväksy sitä niin millaisiin toimiin suomi on ryhtynyt tämän purkamiseksi
Vanhanen
Ei kuvasin vain tätä lähtökohtana siinä että se että arvostan yhdysvaltoja ei tarvitse tarvitse hyväksyä kaikkia yksittäisiä kantoja
Rantala
Hyväksyttekö
Vanhanen
En ottanu kantaa
Rantala
Hyväksyttekö te nämä leirit vai ette
Vanhanen
En ottanut kantaa näihin leireihin he ovat tehneet sen omista
Rantala
Olkaa hyvä ottakaa nyt kantaa
Vanhanen
ei he ovat tehneet sen omista lähtökohdistaan ja en tule suomen pääministerinä tässä yhteydessä ottamaan kantaa aiheeseen
Rantala
Eli te hyväksytte sen hiljaisesti
Vanhanen
Ei vaan sanoin etten tule ottamaan tässä yhteydess kantaa asiaan
Rantala
No hyväksyttekö te yhdysvalloissa käytössä olevat kuolemantuomiot
Vanhanen
Hee ei olen ihmisoikeuksien kannalla ja olen toiminut kuolemantuomioiden poistamiseksi
Rantala
Ette ole kuitenkaan guantanamossa istuvien vankien ihmisoikeuksien kannalla jos te ette halua ottaa tähän leiriin mitään kantaa
Vanhanen
No en tunne sitä leiriä sen toimintatapoja jos siellä kuolemantuomioita saatetaan voimaan en hyväksy
Rantala
Ongelma on kai se että juuri kukaan muukaan ei tunne sen leirin toimintatapoja koska se on niin salainen usa:n leiri eikö silloin avoimen demokratian arvojen mukaan pitäisi toimia eikä olla hiljaa tällaisen leirin suhteen
Vanhanen
On y yleensähän kansainvälisessä yhteisössä on vaadittu että pitäis yhdysvaltainkin toimia näissä näissä avoimemmin yhdysvalloilla on omat perusteensa toimintaan
Rantala
Mutta te kuitenkin haluatte pitää oman kantanne piilossa ha kuinka rähmällään te haluatte olla suurvaltojen edessä
Vanhanen
Ee rähmällään olo on sana jota en käyttäisi tässä yhteydessä kun puhutaan valtion toiminnasta suurvaltojen toiminta kannattaa ottaa huomioon huomioon ee meidän kannattaa pitää hyvät yhteydet suurvaltoihin presidentinvaaleihin tämä liittyy erityisesti sen takia että suurvallat maailmassa ovat pitkälti presidenttijohtoisia ee ö valtioita ja työn työnjako on aika luontevaa järjestää niin että kun hallituksen ja pääministerin vastuulla on ensisijaisesti ehkä eu-politiikka niin presidentillä tulevaisuudessa tulee olemaan korostetun suuri rooli juuri yhteyksien vahvistamisessa suurvaltojen kanssa
Rantala
Paria vanhaa kirjoitusta 80 luvulta matti vanhaselta ee neuvostoliiton ajoilta kirjoitatte mm. tässä Suomenmaan artikkelissa vuodelta 85 arvostelette jyrkästi suomessa järjestettyä mielenosoitusta jossa vaadittiin viron, liettuan ja latvian vapaustaistelulle ja vapaudelle tukea se oli teistä provokaatio ja te jopa kiittelette tässä vielä että että että suomen linja on niin hyvä koska me emme lausu mielipiteitämme meihin ystävällisessä väleissä olevien muiden maiden sisäisistä asioista oletteko te yhä samaa mieltä esimerkiksi näistä asioista
Vanhanen
Ei olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu päin vastoin suomi tuolloin oli puolueeton maa ja me emme ottaneet maiden sisäisiin asioihin kantaa mut nykyään meidän pitää ottaa öö varsinkin ihmisoikeuksiin
Rantala
Pitäisittekö nyt mielenosoituksena
Vanhanen
Liittyvissä kysymyksissä pitää ottaa sisäisiin kysymyksiin
Rantala
mielenosoitusta Guantanamon leiriä vastaan provokaationa
Vanhanen
No en en pitäisi mielenosoituksena mielenosoitusta provokaationa hyväksyisin sen kyllä
Rantala
Mitä te ajattelette presidentti risto rytistä …
…
Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa.
Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala. (Ääninauhalta purkanut Pertti Manninen).

Lue myös!

Ökyrikkaiden vero poistettiin kokonaan ja lopullisesti!

Vanhaa ja uutta Vanhasta.
Sisältää myös Vanhasen nuoruuden Baltic Star-kirjoituksen.

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä
Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari. Haastattelu kokonaisuudessaan:

Majakari
Meillä on uudenlaista köyhyyttä sanoi presidentti tuossa uudenvuoden puheessaan mitä arvelette hänen tarkoittavan
Karjalainen
No uudenlaista siinä varmasti on se että että pitkään jatkunut talouskasvu on aina aikaisempina vuosikymmeninä merkinnyt myös sitä että köyhien köyhätkin ovat päässeet mukaan siihen talouskasvun vanaan ja ja köyhyys on vähentynyt meillä vuoskymmen juuri talous taloudellisen kasvun myötä nyt 90-luvun puolivälin jälkeen talouskasvu näyttää toimivankin niin päin että että rikkaat rikastuvat ja kaikkein köyhimmät ovat pudonneet kyydistä tämä nyt saattaa olla yks yks puoli sitä tasavallan presidentin tarkoittamaa uudenlaista köyhyyttä toki köyhyys on sitten myös sitä vanhaa tuttua ikuista rahanpuutetta ja kaikennäköstä puutetta siinä suhteessa köyhyys on varmasti samannäköstä kuin aina ennenkin Majakari
Tuloerot ovat kasvaneet ja pitkäaikaistyöttömyys näyttää aivan toisenlaiselta kuin 80-luvulla
Karjalainen
Se on sitä uudenlaista köyhyyttä asia jo johon ollaan jouduttu tottumaan suomalaisen hyvinvointivaltion itse asiass pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen ajatus on ollut täystyöllisyyden ylläpito ja näyttää siltä että täs suhteessa hyvinvointivaltiomme lupaus ei toimi
Majakari
Miten köyhyys määritellään
Karjalainen
Voidaan löytää toistakymmentä erilaista määritelmää mä oon tottunut täss yhteydess toimittajalle vastaamaan tähän vastaamaan tekemällä vastakysymyksen minkä luvun haluatte koska se köy köyhien määrä ja suhteellinen väestöosuus voidaan todellakin mi mitata yli kymmenellä eri tavalla ja ja tulokset todella vaihtelevat hyvin paljon
Majakari
Mutta Suomessa sanotaan olevan jopa puoli miljoonaan köyhää viidestä kymmeneen prosenttia miten se silloin on määritelty kuka on köyhä
Karjalainen
No taustalla on varmaan tulonjaosta johdettu köyhyysaste ja joka tällä hetkellä määritellään EU-standardin mukaan 60 prosentiksi mediaanitulosta elikkä keskimmäisen tulonsaajakotitalouden tulosta 60 prosenttia on se se raja jonka alle jäävät ovat sitten tulevat määritellyiksi köyhiksi
Majakari
Yhtä ihmistä kohden noin 800 euroa kuussa on tämä köyhyyden raja
Karjalainen
Yksikköä kohden joo kyllä
Majakari
No köyhyyden juuret ovat tuolla 90-luvun lamassa eikö vain Karjalainen
No aika paljon niiss juuriss on toki siellä toki on niin että köyhyyttä meill on kuitenkin ollu aina niinku sanoin niin niin aina 60 luvulta lähtien köy köyhien määrä ja köyhyysaste on ollu ollu laskussa nyt se sitten laman myötä kääntyi uudestaan nousuun ja pitkittyneen työttömyyden ennen muuta pitkäaikaistyöttömyyden myötä näyttää siltä että ett meille on niinku syntynyt tietty työmarkkinoilta syrjäytettyjen köyhien köyhienluokka
Majakari
Tässä on tämä rakennemuutos taustalla laman jälkeen vaikka työllisyys parani niin siellä työmarkkinat muuttuivat
Karjalainen
Joo siis meill on häipynyt kokonaisia teollisuuden aloja ammattialoja koulutuksen merkitys työmarkkinoille pääsyssä on on kasvanut entisestään itse asiass nuorten työmarkkinoille pääsy on paljon hankalampaa kuin vielä 20 15- 20 vuotta sitten joka näkyy tämmäsenä lyhyt lyhytaikaisena toistuvaisköyhyytenä muun muass toimeentulotuensaajien määrässä
Majakari
Entä teknologinen muutos kehitys miten se on vaikuttanut
Karjalainen
On selvää että ett tietoteknologian kehitys on on kyllä mullistanut työmarkkinat aika aika perusteellisesti ehkä perusteellisemmin kuin tää paljon puhuttu kiinailmiö toistaseks on pystynyt tekemään
Majakari
Elikkä on hävinnyt ihan tämmöisiä ammatteja työmarkkinoilta joihin ei ehkä niin mainittavaa ammattitaitoa tarvittu
Karjalainen
Joo meillä on hävinnyt tämmäset niinku sekatyömiestyyppiset ammatit ja ehkä korvautuneet kaupan osa-aikatöillä johon ei kyllä niillä vanhoilla sekatyömiehillä ole kyllä mitään asiaa
Majakari
Tutkija jouko karjalainen stakesista keitä tämä suomalainen köyhyys koettelee eniten
Karjalainen
No pitkäaikaistyöttömiä joi joista aika moni on jo vähän ikääntyneempi yli 50 vuotiaita ja sii siinäkin suhteessa työmarkkinoille takaisinpääsy on on varsin vaikeaa ja sit toisaalta työmarkkinauran alussa olevat nuoret myös opiskelijat kokevat usein tilapäisköyhyydeks kutsuttua köy köyhyyttä joidenkin kohdalla siit tulee kyllä pysyvämpikin olotila määräaikaiset työsuhteet on on yks ehkä tämmöinen uudentyyppinen köyhyyden köyhyyden ilmentymä ja sitten osa-aikatöiden lisääntyminen joka merkitsee sitä että sillä osa-aikaisella palkalla ei kertakaikkiaan perhettä tai edes yhdenhengen kotitaloutta kykene elättämään ja silloin tarvitaan sitten sosiaaliturvaa siihen tueks täss suhteessa tilanne on on valitettavasti sanmannäkönen kuin esimerkiksi yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä ollu
Majakari
Syrjäytyminen se varmaan koettelee vanhempaa väestöä maaseudulla myöskin
Karjalainen
Joo silloin varmaan puhutaan voidaan puhua konkreettisesti puhua tämmösest niinku erillään olemisesta tai yhteyksien menettämisestä ja niin se parhaiten se sinänsä kiistanalainen käsitys sopii just just maaseudun yksin yksineläviin ihmisiin joiden oikeastaan kaik kaikkien niinku palvelujen ja tuen tarve on saattaa olla kymmenien kilometrien päässä
Majakari
No jos saisitte lobbailla köyhien puolesta niin niin mitäs sanoisitte päättäjille miten tätä köyhyyttä voi parantaa poistaa
Karjalainen
No mun mielestä ne tulokset jotka tällä työvoiman tarjontaan perustuvall työllisyyspolitiikalla on on saavutettu on sen verran kyseenalaisia et et kysyntätekijöitä elikkä työpaikkoja järjestämistä kyll valtiovallalta entistä enemmän odotan se on ollut kuitenkin se vanha tapa jolla jolla työllisyyttä on hoidettu no näissä eu-oloissa se ei o sitä ei ole helppo käyttää siinä on on aika kovat kovat rajoitteet laitettu mutta se se mikä nyt välittömämmin tietysti köyhien asemaa paras on näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä
Majakari
Ja täss on varmaan nämä kaksi ryhmää nuoret koulutusta heille ja sitten pitkäaikaistyöttömät
Karjalainen
joo
Majakari
Ovatko ne ne pää
Karjalainen
Joo kyllä puhutaan nimenomaan työmarkkinatuen ja toimeentulotuen tasosta sillon kun me puhutaan näistä perusetuuksista
Majakari
No miten näette sen kuinka vakavasti köyhyysongelma otetaan tuolla Arkadianmäellä
Karjalainen
Hym kyllä mä uskon että se vakavasti otetaan mutt tahtoo olla nyt vaan niin että asioiden tärkeysjärjestys on ehkä vähän toinen kuin se oli oli vielä 80 luvulla ja 70 luvulla ett ett nyt on aika vahva usko siihen että esimerkiksi tuloerojen kas kasvattamisella voidaan ylläpitää korkeeta taloudellist kasvua ja sitä kautta sitten poistaa myös sosiaalisia ongelmia ja köyhyyttä sosiaalipolitiikan niinku tutkimustradition näkökulmasta semmoselle uskolle ei ole kauheesti perusteita mut mut semmonen usko näyttää val vallanneen alaa päättäjien keskuudessa
Studiotoimittaja.
Näin kommentoi tutkija jouko karjalainen stakesista toimittajana oli elina majakari sitten työvoiman vuokrausta…

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari. Nauhalta purkanut Pertti Manninen.

Lue myös mm!

Pääkirjoitus: köyhyyden määritelmän kritiikki. Sanomanetti torstaina 29.03.2001.