Sanomanetti lauantaina 21.01.2006.Muut lehdet.
 
Huipputason tietämättömyyttä
Ylioppilaslehti perjantaina 13.01.2006. Pääkirjoitus. Esa Mäkinen.

"Viime vuoden aikana internetistä on tullut merkittävin paikka sananvapauden rajankäynneille.
Joulukuun lopussa oululainen bloggaaja sai tuomion kunnianloukkauksesta. Tapaus on yksi ensimmäisistä Suomessa. Herjaus oli sen verran rankkaa, että tuomio ei ole yllättävä.

Sen sijaan valtiovallan haaveet netin ennakkosensuurista ovat huolestuttavia.
Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) on vaatinut kouluihin ja kirjastoihin ohjelmia, jotka estävät surffailun määrittelemättömillä törkysivuilla. Kukaan ei edelleenkään tiedä, mitä todella sensuroitaisiin - eikä ministeri sitä ole pystynyt kertomaan.
Liikenneministeri Susanna Huovinen (sd.) vaatii nettioperaattoreita sensuroimaan vapaaehtoisesti lapsipornoa. Ministeriön kaavailemat menetelmät ovat sellaisia, jotka sensuroisivat paljon kunniallisiakin sivuja.

Karpelan ja Huovisen ehdotuksia lukiessa tulee mieleen, että ministerit eivät ymmärrä ehdotuksistaan tai tekniikasta yhtään mitään. Lasten suojelun eteen pitäisi tehdä jotain - ei sen väliä, että ehdotukset eivät toimi. Silläkään ei ole väliä, että ehdotukset haittaavat kunniallista netin käyttöä huomattavan paljon.

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana Suomi on muuttunut vapaamieliseksi maaksi. Samaa sukupuolta olevien avioliitot ja naispappeus ovat esimerkkejä valistuneesta näkemyksestä, jonka mukaan ideologismoraalisin syin ei saa rajoittaa kenenkään vapautta.
Lasten ja nuorten suojelu on yksi viimeisiä asioita, joihin kaappikonservatiivit voivat vedota kurivaatimuksissaan. Lasten suojelu on kuin huumeiden vastustaminen: hyvä vihollinen, jonka kritisoijat ovat automaattisesti väärässä.

Internet on paras asia, mitä demokratialle ja kansalaisvaikuttamiselle on tapahtunut.
Antiikin ihanteen mukaisesti kaikilla pitäisi olla oikeus lausua mielipiteensä julkisella paikalla. Kun yhteisöt ovat laajentuneet, käytännössä vain pieni joukko on pystynyt sanomaan mielipiteensä.
Netin myötä on kehittynyt moderni versio kreikkalaisesta torista. Kaikilla on jälleen mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi.

Täydellisen vapauden mukana seuraa myös pahuus. Miljoonien hyvien asioiden lisäksi netistä löytyy myös kaikki se saasta, mitä ihmiskunta voi saada aikaan. Lapsiporno ja esimerkiksi teloitusvideot ovat helposti kaikkien saatavilla.
Pahuus on kuitenkin olennainen osa ihmisyyttä. Ei lapsiporno tarvitse nettiä ollakseen olemassa. On lyhytnäköistä ajatella, että ongelmia ratkaistaan ampumalla viestinviejä.

Netin ongelmien kanssa pähkäilevien viranomaisten pitäisi muuttaa kokonaan ajattelutapaansa. Netissä julkaiseminen on täysin samanlaista julkaisemista kuin lehden tai kirjan painaminen. Toki pienempää, mutta nykypäivänä aivan yhtä merkityksellistä.
Vastuun pitää olla verkkosivun julkaisijalla.

Esa Mäkinen " 

Ylioppilaslehti perjantaina 13.01.2006. Pääkirjoitus. Esa Mäkinen.



Sanomanetti 6,5 vuotta sitten:

Uusi demokratia on täällä nyt!
Sanomanetti torstaina 19.08.1999. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

Suomen perustuslaissa ja hallitusmuodossa itsenäisyytemme aluksi julistettiin ylväästi mielipiteen ja julkaisemisen vapaus kaikille kansalaisille kuuluvaksi perusoikeudeksi.
Historia on välillä kääntänyt kasvonsa tälle ylevyydelle, ja kirjapainoja on tuhottu ja toimittajia vangittu vuosien kuluessa.

Julkaisemisen vapaus on ollut kuitenkin käytännössä teoriaa, sillä painotuotteen tekeminen on ollut sen verran arvokasta puuhaa, ettei siihen kaikilla ole ollut mahdollisuutta. Viimeistään julistaminen on kuitenkin tyssännyt jakelemisen vaikeuteen.

Lehtien yleisönosastot ovat tietenkin arvokkaita väyliä mielipiteen ilmaisuille ja hyvässä lehdessä mielipiteiden runsaus näkyy ja sen annetaan näkyä.
Mutta viime kädessä lehden omistaja päättää, mitä lehdessä julkaistaan ja piste.

Oikein kriittisellä hetkellä sananvapaus horjuu ja kaikkien mielipiteiden ei anneta tulla julkisuuteen.
Hyvänä, tai pikemminkin pahana, esimerkkinä oli EU-äänestystä edeltävä aika, jolloin kriittisten mielipiteiden esittäjien suut tukittiin. Ei julkaistu erimielisten kirjoituksia.
Tähän syntiin lankesi mm. Suomen Päälehti*, joka ajoi Suomea EU:hun kuin käärmettä pyssyyn! * Helsingin Sanomat

Vasta nyt Uusi demokratia on todellisuutta julkaisemisen ja sanomisen vapaudessa.
Internet on tuonut mahdollisuuden lähes jokaiselle.

Tästä Sanomanetti on esimerkki: kerran viikossa mielipiteet esille kaikkien luettaviksi.
Jotta kuitenkin pysyttäisiin maanpinnalla tähän lopuksi kaksi aikaisemmissa numeroissa julkaistua dilemmaa:

Dilemma: Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?
Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä? (29.07.99)

Dilemma2: Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta? (05.08.99)

(Sanomanetti 17.08.99 pm) Tämän Nettisanoman suunnitteli, toimitti ja kirjoitti jutut sekä valokuvasi Pertti Manninen.

Sanomanetti torstaina 19.08.1999. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

Sanomanetti uudistaa ilmettään ja sisältöään.
Sanomanetti torstaina 16.09.1999. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

Seitsemän numeroa ja seitsemän viikkoa on takana. Alunperin ulkonäkömuutos oli tarkoitus tehdä hiukan myöhemmin, mutta arvokas palaute sai ryhtymään nyt toimeen.
Ulkonäkö ja käytettävyys on kuitenkin vain yksi osa, joskin näkyvin.

Tärkein on tietenkin lehden sisältö. Onko kirjoituksilla ja kuvilla ylipäätään oikeus tulla kaikkien luettaviksi ja nähtäviksi.

Ja kaikista tärkein on kiteytetty lehden mottoon: "Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999". Tärkeintä on siis osoittaa, että tämä on mahdollista kuluneen vuosituhannen viimeisenä vuonna.

Vielä yksi ilo tässä ponnistuksessa: koko ajan tulee opittua nykyajan tekniikkaa: uusia ohjelmia ja niiden käyttöä.

Pertti Manninen

1) Lehti on olemassa
2) Lehden sisältö
3) Lehden ulkonäkö
4) Tekniikka

Sanomanetti torstaina 16.09.1999. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

Sanomanetti torstaina 19.01.2006. Pääkirjoitus.


19.01.2006 klo 20.46. "Tänään 22.30 MTV3.doc Myrkytetty presidentti".
Kuva Pertti Manninen.

Anneli Jäätteenmäki - presidentin tekijä!  Erkki Liikanen - presidentin tuhooja!  Sauli Niinistö - Tobinin veron ja siitä puhuvien vähättelijä!  Gallupit - mielipiteenmuodostajia vai mielipiteestä kertovia?

Anneli Jäätteenmäki - presidentin tekijä!

Keskiviikkona 18.01.2006 Ilta-Sanomat ennustaa, että ex-pääministeri ja nykyinen europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuisi tukemaan presidentti Tarja Halosta. Tänään torstaina sitten Yle kertoo, että hän asettuu tukemaan Sauli Niinistöä. Etsin netistä uutisen:

"Jäätteenmäki äänestää Niinistöä. Keskustanaisten puheenjohtaja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki tukee kokoomuksen Sauli Niinistön valintaa presidentiksi.
- Presidentinvaalissa on kysymys luottamuksesta ehdokkaan kykyyn toimia maan parhaaksi niissä ennalta arvaamattomissa tilanteissa, joita tulevaisuus eteemme tuo. Tässä suhteessa luotan Sauli Niinistön viileyteen, viisauteen ja suoranuottisuuteen, Jäätteenmäki sanoo kannanotossaan.
Hän ei pidä tasa-arvoajattelua esteenä Niinistön äänestämiselle.
- Naisena tunnen suurta iloa siitä historiallisesta läpimurrosta, että Suomessa on valittu nainen tasavallan presidentiksi. Todisteena naisten pätevyydestä korkeimpiinkin virkoihin se oli vakuuttava. Nyt tasa-arvo on edennyt Suomessa niin pitkälle, että naiset voivat äänestää miestä presidentiksi. STT"

Mikäli Sauli Niinistö valitaan niukasti presidentiksi, niin voi hyvin sanoa, että Europarlamentin vaaleissa 150 000 ääntä saanut Jäätteenmäki ratkaisi pelin. Suomessa on paljon kansalaisia, jotka eivät voi mitenkään hyväksyä sitä kohtelua jonka uhriksi Anneli Jäätteenmäki joutui. Kaikesta näyttelemisestä huolimatta jäljet johtavat sylttytehtaalle ja niinpä osalliset saavat nyt maistaa lääkettään.

Voi olla, että presidentti Halonen joutuu nyt itse valtapolitiikan uhriksi jopa niin, että työväki niin kaupungeissa kuin maaseudullakin äänestää pitkin hampain kunnollista perusporvaria, Sauli Niinistöä.

Erkki Liikanen - presidentin tuhooja!

Vaikka presidentti Tarja Halonen näyttelikin taitavasti aikoinaan Sauli Niinistön ja Esko Ahon pois Suomen pankin johtokunnasta, johon hänellä oli tietenkin lakien mukaan oikeus, niin pieneenkin valheeseen turvautuminen ei näyttänyt hyvältä: Hän olisi nimittänyt kyseiset herrat, "jos hallitus olisi esittänyt näitä yksimielisesti". Teatteria kaikki tyynni, kyllähän tänä erimielisyys saatiin aikaan. Presidenttiehdokas Bjarne Kallis toi tämän esille vaalikeskusteluissa ja pieneltä osaltaan horjutti luottamusta Tarja Haloseen.

Kallis toi myös esille Halosen härskin puuttumisen Fortumin optiosotkuun. Halonen nimittäin antoi lausunnon, että oikeusvaltiossa sopimuksista pitää pitää kiinni, mutta sitähän juuri eduskunnan valiokunta tutki. Tällä lausunnollaan tutkiminen tyrehtyi ja näin entiset sdp-ministerit Erkki Tuomioja, Antti Kalliomäki ja Sinikka Mönkäre saivat vastuuvapauden holtittomuuksistaan. Mönkäre jopa palkittiin Raha-automaattiyhdistyksen johtajan paikalla ja sai tähän merkittävään työpaikkaan ei siis edes virkapaikkaan vapautuksen eduskunnasta. Äänestäjien halveksimista sekin.

Kun siis Niinistö ja Aho oli torpattu Suomen pankista jotenkin poliittisina henkilöinä, niin muutaman vuoden kuluttua Halosella oli kuitenkin otsaa nimittää pankkiin eurokomisaari Erkki Liikanen suoraan Brysselistä. Liikanen sivuutti ilmeisesti pätevämmän ja virkaan erityisesti taitojensa puolesta sopivamman Sixten Korkmanin ja tietysti muut Liikasta pätevämmät, jotka eivät viitsineet laittaa papereita edes hakuseen, kun näkivät että paikka oli pedattu Liikaselle. Ja jos oikein muistan niin täyte-ehdokkaana pyörähti jopa Sinikka Mönkärekin joka häikäilemättömästi väitti olevansa jotenkin pätevä pääjohtajaksi Suomen pankkiin!

Pääjohtaja Erkki Liikanen ei ole viime aikoina ollut kansan puntarissa, mutta mikäli Tarja Halonen häviää presidentin viran niukasti, voi sanoa että Erkki Liikanen oli presidentin tuhooja omalta vähäpätöiseltä osaltaan.

Sauli Niinistö - Tobinin veron ja sen esittäjien ja siitä puhuvien vähättelijä!


19.01.2006 klo 20.46. "Tänään 22.30 MTV3.doc Myrkytetty presidentti".
Kuva Pertti Manninen.

Ei päästetä Niinistöäkään helpolla. Hänen Sonera-töppäyksensä on jo unohdettu Hänhän uhrasi ministerin toisensa perään pysyäkseen itse pinnalla Sonera-sotkusta. Ministeri Matti Aura sai mennä, ministeri Olli-Pekka Heinonen sai mennä. Heittipä hän kerran oman avustajansakin pellolle suojellessaan omaa hipiäänsä. Jan Vapaavuori sai potkut avustajan toimesta, kun Janin ehkä parikymmentä vuotta aikaisemmat nuoruuden töppäykset tulivat esille.

Niinistö väittää, ettei ole esittänyt valtiovarainministerinä kirjastojen käytölle maksuja. Ehkä näin onkin, mutta kyllä julkisuuteen levisi käsitys, että hän otti asian esille ja lausui niin. Tämän päivän Iltalehden mukaan Niinistö väittää, että asiaa on vääristelty: "Minä en ole koskaan esittänyt kirjaston palvelumaksua. En ikinä valtiovarainministerinä tehnyt sitä. Olen vastannut teoreettiseen kysymykseen, että jos täytyy panna maksut terveydenhuoltoon tai kirjastoon, niin kumpaan te panette". Iltalehti. Torstaina 19.01.2006. Niinistö: Halos-päällikkö vääristelee.

Mutta tämä ei ole vääristelyä. Ylen arkistoista, valitettavasti ei Nettisanomien, kun ei kaikkea aina jaksa kirjoittaa, varmasti löytyy nauha, jossa Niinistöltä kysytään mitä mieltä hän on Tobinin verosta: Niinistön vastaus oli melkein sanatarkasti näin: "Tobinin verosta puhutaan sen takia, kun se nimi on niin helppo lausua. Siitä puhuvat sellaiset, jotka eivät siitä mitään ymmärtäisikään." Jotenkin näin se meni. Viime vuonna kuollut James Tobin esitti veroa, joka on hyvin yksinkertainen. Vaikka tunsinkin asian, niin eilen kirja-alennusmyynnistä löytyi kukkarolle sopiva (4,90) kirja jossa asiaa käsitellään parissa lauseessa:

Naomi Klein: Vastarintaa ja vaihtoehtoja: "Attacin perustivat vuonna 1998 vasemmistolaisen Le Monde Diplomatiquen toimittajat Bernard Cassen ja Susan George. Attac aloitti toimintansa kampanjoimalla Tobinin veron käyttöönoton puolesta. Tobinin vero tarkoittaa taloustieteen Nobelin saaneen amerikkalaisen James Tobinin ehdottamaa veroa, joka kannettaisiin kaikista yli rajojen tehtävistä rahansiirroista."

Suomessa Bjarne Kallis on esittänyt vastaavanlaista toisenlaisessa rahansiirtotapahtumassa kannettavaa veroa: pörssiveroa, joka olisi esim. 1 prosentti tapahtuneista kaupoista. Ei ota tulta, muuten.

Onko presidenttiehdokas Sauli Niinistö vielä yhtä vähättelevä Nobelin taloustieteen palkinnon saajan ehdottamalle verolle ja sen kannattajille ja siitä puhujille. Onko hän yhä sitä mieltä, että siitä puhuvat puhuvat siitä sen takia, kun Tobin-nimi on niin helppo lausua. Kyllä Niinistön vähättely särähti aikoinaan monen korvaan ja jäi moneen muistiin. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää!

Gallupit - mielipiteenmuodostajia vai mielipiteestä kertovia?

Aivan viime aikoina monet kunnianarvoiset mediat ovat ryhtyneet kertomaan virhemarginaaleista selostaessaan tuloksia. Usein jo tuloksia seuraavassa lauseessa kerrotaan virhemarginaalit, välillä jopa vastausprosentti kerrotaan. Parannusta on siis ainakin hetkeksi tapahtunut.

Kokonaan oma lukunsa on sitten eilen julkistettu Turun Sanomien ovensuukysely, jossa prosentin tarkkuudella kerrotaan äänestyslippunsa ennakkoäänestyksessä vaaliuurnaan jättäneiden kertoma.

Vaikka sitten kerrotaan esimerkiksi vastusprosentiksi 60 niin kuitenkin on jo ennätetty kertoa "tulos" prosentin tarkkuudella : Halonen 53 ja Niinistö 47! Aluksi ajattelin, että virhemarginaali on ainakin 20, mutta tarkemmin ajatellen voi sanoa, että tuloksessa ei ole päätä eikä häntää. Miksikö? Eihän kyselijöillä ole mitään käsitystä otoksen edustavuudesta, se on ihan mitä sattuu, näin ollen "tuloksella" ei ole kuin kuriositeettiarvo. Tarkempi ja oikeampi tulos saataisiin, että kerrottaisiin äänestäneiden äänestäneen Halosta tai Niinistöä!

Tällainen "gallup" tai sentuloksen esittäminen galluppina on sukua sille höpöydelle, jota lehdet käyttävät kun netissä kyselevät erilaisia asioita ja sitten kertovat tuloksen prosentin tarkkuudella. Ruotsin lehdistössä järjestetään samanlaisia kyselyjä, mutta niiden yhteydessä aina kerrotaan, että tulos esittää siihen vastanneiden mielipidettä, eikä sitä voida pitää mitenkään kaikkien kansalaisten mielipidettä edustavana, jotenkin näin asia ilmaistaan.

Sanomanetti yrittää julkaista kaikki loput presidentinvaaligallupit ottaen huomioon virhemarginaalit jo itse tuloksessa vaihteluväleinä ja myös niin että "ei osaa tai halua sanoa"-vastaukset ilmaistaan samanarvoisina kannatuslukujen kanssa!

Pääkirjoitus torstaina 19.01.2006 Pertti Manninen, päätoimittaja.

  Kuva: Pertti Manninen. "Presidentillinen välipala pöydässä, jolla on myös musta tuhkakuppi."

Muut lehdet:
Politiikan kulissit. Tuomas Keskinen. Iltalehti torstaina 19.01.2006. Loppuosa kirjoituksesta.

Heinäluoman valitsema Niinistön tukimies
...

Puoluejohtajan suurimpia virheitä on unohtaa vaalien alla kaikkein uskollisin kannattajakuntansa, koska sen edellytetään äänestävän oikein silloinkin, kun sen johtaja on väärässä. Tähän harhaluuloon kaatui keskustan Matti Vanhanen, vaikka oman puolueen äänet olisivat riittäneet jatkoon.

Hän unohti viljelijät ja maaseudun televisiokeskusteluissa. Ilmeisesti hän pyrki leventämään kannatuspohjaansa esiintymällä modernina liberaalina. Tällainen temppu ei voi onnistua, ellei sen lähtökohtana ole puolueen alkuperäinen idea ja uskollisimpien kannattajien aineellinen etu.

Puoluejohtajan tulee vakuuttaa muut siitä, että tämän pienen ryhmän elinehdoista huolehtiminen on koko maan etu.

Maaseudusta ja maataloudesta keskustellaan vasta nyt, kun Matti Vanhanen on siirretty laulukuoroon.

Matti Vanhanen olisi voinut tahallisen unohtamisen sijasta nostaa maatalouden ongelmat esille ja hankkia muiden ehdokkaiden hyväksynnän riittävälle elintarviketuotannon omavaraisuudelle ja omalle maataloudelle, maksoi mitä maksoi. Kukaan ei olisi Suomen kansan edessä sanonut kotimaiselle ruualle, että kiitos ei. Kansallinen tuki sekä maataloudelle että Vanhaselle olisi ollut sillä sinetöity.

Vanhanen laiminlöi tehtävänsä niin puoluejohtajana, pääministerinä kuin presidenttiehdokkaanakin.

Saako hän kaiken anteeksi näin vain?

Jos niin käy, Matti Vanhasesta ei koskaan tule merkittävää poliitikkoa.

On mielikuvituksen köyhyyttä väittää, että Vanhaselle ei ole vaihtoehtoa. Kuka uskoi Anneli Jäätteenmäen mahdollisuuksiin, kun hän pyrki puoluejohtajaksi? Kuitenkin hän kampesi ensin Esko Ahon puoluejohdosta ja voitti sitten mahtavan pääministerin Paavo Lipposen vuoden 2003 keväthangilla käydyssä verisessä taistelussa.

Eikö Suomen keskustasta enää löydy taistelijaa Oulun ensi kesän puoluekokoukseen? Jos ei, niin Vanhanen joutuu jatkamaan Anneli Jäätteenmäen mandaatilla toimivana ja puoluesihteeri Eero Heinäluoman valitsemana pääministeri-puheenjohtajana.

Valtaa ei voi saada. Valta on otettava. Tämän vuoksi Vanhanen valtansa sai.

Muut lehdet: Politiikan kulissit. Tuomas Keskinen. Iltalehti torstaina 19.01.2006. Loppuosa kirjoituksesta.

Sanomanetti keskiviikkona 18.01.2006.
Keskustelua turvallisuudesta. Katkelma Ylen Päivän peilistä keskiviikkona 18.01.2006 klo 17.00.
Halonen vs. Niinistö vaiko Niinistö vs. Halonen.

Toimittaja Heikki Palteisto
Sää kylmenee mutta vaalikeskustelu käy sentään yhä kuumemmaksi .
.
Tässä Päivän peilissä ruoditaan vielä tuota aamuista radiouutisten vaalitenttiä ja kuulostellaan kuinka ennakkoäänestys on alkanut taloustoimittajamme kertoo miksi tulevien eläkkeiden arvellaan olevan vaarassa pienentyä kerromme myös nuorten parantuneista asunto-oloista ja kiristyvästä pakkasesta
Presidenttiehdokkaat Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat kiistelleet siitä takaako Suomen EU-toiminta ja nykyinen Nato-yhteistyö avun saamisen kriisitilanteessa tentin huippukohdista tarkemmin Pekka Kinnunen

Toimittaja Pekka Kinnunen
kokoomuksen Sauli Niinistön mielestä Suomi on jo mukana kaikessa Naton toiminnassa jäsenyyttä ei vain tunnusteta radiouutisten vaalitentissä Niinistö ei kuitenkaan suoraan vaatinut että Suomen pitäisi hakea Naton jäsenyyttä Niinistö
Me olemme kuin postimerkki nyt Natossa kiinni
Halonen
Häh häh häh
Niinistö
Me olemme kaikessa mahdollisessa mukana
Halonen
Tuota
Niinistö
Jopa jopa niissä sanoisinko vähän huonon maineen aiheetta saaneissa toiminnoissa joita maailman poliisiksikin on sanottu elikkä nämä nopean toiminnan joukot joita Nato kehittää me menemme harjoituksiin niiden joukkojen kanssa

Toimittaja
Istuva presidentti vasemmiston ehdokas Tarja Halonen puolusti Suomen nykyistä linjaa
Halonen
Tällä hetkellä meille riittää ihan hyvin se poliittinen ja sotilaallinen yhteistyö mitä meillä Naton kanssa on ett tässä mielessä olen kansan kanssa ihan ihan tota samaa mieltä että ei ole ei ole tarvetta tällaiseen jatkuvaan niinkun Nato-haikailuun

Toimittaja
Ehdokkaiden välille syntyi kiistaa siitä turvaako asejärjestelmien yhteensopivuus avun saamisen Tarja Halonen
Halonen
Minulle se on erittäin tärkeä juuri siltä kannalta että jos jotain sattuu me osataan antaa apua tai sitt me voidaan saada apua
Niinistö
Niin tässä tuli mielenkiintoisella tavalla nyt että tämä yhteensopivuus Nato- järjestelmän kanssa
Halonen
(epäselvä)
Niinistö
Jatkoit että että me annamme apua ja saamme apua sen perusteella
Halonen
Niin
Niinistö
Minä en usko siihen että pelkästään se että meillä on samanlainen asejärjestelmä tuottaisi oikeuden saada apua
Halonen
Mutta
Niinistö
Ei todellakaan
Halonen
Ei mutta Sauli Ninistö
Niinistö
Tässä
Halonen
Sauli Niinistö saanks mä vastata
Niinistö
Jos ei mutta jos puhuisin vuorostani loppuun
Halonen
ihan mielellään
Niinistö
Tässä on vähän vähän sellainen tilanne nyt että että kovasti ollaan jäseniä mutta ei jäsenyyttä kyllä olla valmis myöntämään me olemme nimittäin niin pitkällä mukana kaikissa EU:n ja Naton yhteistoiminnassa että meiltä oikeastaan puuttuu vain se viimekätinen oma turvamme ja nyt Tarja Halonen kuvaa että se tulee yhteensopivuudella
Halonen
Ei kyllä mua on nyt taas on vähän väärin tulkittu
Niinistö
Ei tule
Halonen
Väärin tulkittu saanko mä sanoa että Euroopan unioni on se arvoyhteisö missä me ollaan mukana me tarvitaan sen takia Nato- yhteensopivuutta että Euroopan unionilla ei ole omia joukkoja ja Euroopan unionin Euroopan unionin maiden joukkojen koulutus tapahtuu Naton piirissä niin ei nyt kannata kääntää mustaa valkoseksi vaikka vaaleissa oltaiskiinkin
 
Toimittaja
Halonen korosti että suomen puolustamisesta huolehtivat kaikissa ratkaisuissa viime kädessä suomalaiset itse hän peräsi niinistöltä uhkakuvia joihin apua kaivataan Niinistö palasi historiaan
Niinistö
Sympatiaa varmasti saataisiin sitä saatiin talvisodassakin aika paljon
Halonen
Nyt ei kuule ole tervetuloa takaisin vuodelle 2006
Niinistö
Aivan aivan ja minä ajattelen jo vuotta 2030 vaikka meistä kukaan ei voi vannoa ja vakuuttaa että maailman tilanne säilyy tästä eteenpäin aina rauhallisena roomalaiset aikoinaan kuvittelivat

Studiotoimittaja
Halosen ja Niinistön radiotentti käytiin siis kiihkeissä tunnelmissa ja politiikan toimittajammekin Jouni Turunenkin joutui toteamaan että vaalitaisto alkoi kuumalta pohjalta.
Toimittaja Jouni Turunen
Tarja Halosen ja Sauli Niinistön ensimmäisessä vaalien loppusuoran kohtaamisessa ei tyylipisteistä välitetty kumpikin pyrki olemaan äänessä koko ajan ehdokkaat keskeyttivät toisiaan jatkuvasti ja puhuivat täysin surutta toistensa päälle ylilatauksen makua oli ilmassa Niinistö käytti ärhäköitä otteita jo ensimmäisen kierroksen keskusteluissa muutta tänään myös Halonen hyökkäsi täysillä Halonen säntäsi väliin kun Niinistö esitteli omaa Itämeri- aloitettaan melko sekavaksi meni puolin ja toisin
...

Keskustelua turvallisuudesta. Katkelma Ylen Päivän peilistä keskiviikkona 18.01.2006 klo 17.00. Heikkolaatuiselta ääninauhalta purkanut tekstiksi Pertti Manninen, Sanomanetti.
Halonen vs. Niinistö vaiko Niinistö vs. Halonen.