Keskisuomalainen perjantaina 6.1.2006 pääuutissivulla.
“Mielipidemittaus nostatti tunteita
Helsinki Esko Parkkila, STT
Keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen tutkimusvastaava yht.tri Karina Jutila ei pidä torstaina julkistettua presidenttiehdokkaiden kannatusmittausta luotettavana.
Kyseinen mittaus osoitti Vanhasen kannatukseksi 16,5 prosenttia, Sauli Niinistön 20,3 prosenttia ja Tarja Halosen 56,2 prosenttia.
Myös mielipidetutkimusten asiantuntija, professori Pertti Suhonen Tampereen yliopistosta katsoo, että nyt julkaistussa kyselyuutisessa on vakava virhe.

Tutkimuksen mukaan Halosen kannattajista suurin osa eli 64,7 prosenttia on alle 30-vuoitiaita. Jutila sanoo, että jos tämä pitäisi paikkansa, niin Halonen tuskin tulisi valituksi presidentiksi.
- Tämä osoittaa yksittäisenä tietona, ettei edustavasta otoksesta ole kysymys, Jutila sanoo.
Hän kertoo mittauksen tuovan mieleen, että sen avulla halutaan nostaa Niinistön mahdollisuuksia ja vastaavasti alentaa Vanhasen asemaa vaaleissa.
MC Info Oy:n tekemän tutkimuksen otantamenetelmä ei ilmeisesti kestä Jutilan mukaan arviointia, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida arvioida. erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta.
Myös tutkimusaika oli pitkä, yli kolme viikkoa.
Tutkimuksen teettivät Aamulehti ja Turun Sanomat, jotka julkaisivat siitä uutisen näyttävästi torstaina.
Valtakunta 11 Jyväskylän seutu 7”
Keskisuomalainen perjantaina 6.1.2006. A-osa. Sivu2. Pääuutissivulla, 2/8 palstaa ylhäällä.

Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006 sivulla 11.
“Halos-luvut ennakoivat yhtä kierrosta
Presidentinvaalit: Istuvan presidentin ja Niinistön kannatus kasvanut.
Matti Vanhasen tukijoukot hermostuivat uusimman gallupin tekijöille.
Helsinki STT, Esko Parkkila
SDP:n ja vasemmistoliiton presidenttiehdokas Tarja Halonen on äänestäjien ylivoimainen suosikki myös uusimman mielipidemittauksen mukaan. Joulukuun puolenvälin ja lopun aikoihin tehdyssä tutkimuksessa Halosta kannatti 56,2 prosenttia ehdokkaansa paljastaneista. Tulos vahvistaa näkemystä, että vaali ratkeaisi jo ensimmäisellä kierroksella.
Tutkimuksen perusteella Halosen kannatus olisi edelleen nousussa verrattuna viime vuoden lopussa julkaistuun tutkimukseen.
Silloin Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan Halosen kannatus oli 54 prosenttia.
Turun Sanomien ja Aamulehden teettämässä tutkimuksessa kokoomuksen Sauli Niinistön kannatuslukema oli 20,3 prosenttia ja keskustan Matti Vanhasen 16,5 prosenttia.
Vajaa viikko sitten julkaistun tutkimuksen mukaan Niinistön kannatus oli 20 prosenttia ja Vanhasen 18 prosenttia. Eli vaalien tämänhetkiset voittajat ja häviäjät olisivat selvillä.

Hautalalle, Soinille ja muille loput prosentit
Tutkimustoimisto MC-Infon tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 1500 äänestysikäistä. äänestämään aikovista 80 prosenttia eli runsas tuhat vastaajaa paljasti ketä äänestäisi. Tutkimuksen luottamusväli kannatusluvuissa on 3,1 prosenttiyksikköä.
Vihreiden Heidi Hautalaa aikoi äänestää 2,3 prosenttia. Perussuomalaisten Timo Soinin ja kristillisdemokraattien Bjarne Kalliksen kannatus jäi 1,4 prosenttiin.
RKP:n Henrik Laxille mittaus antoi prosentin kannatuksen ja sitoutumattomalle Arto Lahdelle 0,9 prosenttia.
Halosen kannatusluku merkitsisi toteutuessaan, että hänet valittaisiin uudelleen presidentiksi jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.

“Onko tutkimus poliittinen operaatio?”
Vanhasen kampanjan tutkimusvastaava, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila kyseenalaistaa Aamulehden ja Turun Sanomien teettämän tutkimuksen luotettavuutta. Hänen mieleensä tulee, että tutkimuksella on haluttu tehdä eroa Niinistön ja Vanhasen välillä.
- Jos tutkimus ensinnäkin tilataan sellaiselta tutkimuslaitokselta, jolla ei ole osaamista poliittisen mielipidemittauksen kentältä, hän sanoo.
- Epäilyä aiheuttaa myös tutkimuksen ajankohta. Myös eräiden muiden asioiden perusteella voi kysyä, onko tämä poliittinen operaatio vai median perinteistä työkenttää, jossa hankitaan uutta ja luotettavaa tietoa ja kerrotaan se kansalle, Jutila kysyy.
Tutkimuksen otantamenetelmästä ei Jutilan mielestä ole tarkkaa tietoa, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida arvioita. Erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta.
Tiedot vastaajista on poimittu puhelinluetteloista maakunnittain painotettu väestömäärän mukaan, mikä hyvin toteutettuna on oikea menetelmä.
Otokseen tulevat todennäköisesti taloudet, joissa on sekä lankaliittymä että matkapuhelin.
Jutila arvelee, että vastausten saaminen on ollut tärkeämpää, kuin että otos olisi suomalaisia edustava.
Lisäksi 1500:sta kyselyyn vastanneesta vain 1056 eli 70 prosenttia ilmoitti, ketä aikoo äänestää presidentinvaaleissa. vakiintuneiden tutkimuslaitosten mittauksissa kantansa ilmoittaa yleensä 85-90 prosenttia vastanneista.
Tutkimuksen mukaan 88 prosenttia aikoo äänestää vaaleissa.
HS/Gallupin tuoreemmassa 27.-29.12.2006 toteutetussa kyselyssä 71 prosenttia vastaajista piti äänestämistään täysin varmana.”

Kuvateksti: Tamperelainen Aamulehti ja turkulainen Turun Sanomat julkaisivat uutisen presidenttigallupistaan torstaina näyttävästi. Kuva 4/8 palstaa.
Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006. Ylhäältä alkaen 6/8 palstaa sivulla 11.

Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006 sivulla 11.
“Gallup-tutkija tyrmää kyselyn
Helsinki Pekka Pohjolainen / STT
Presidenttiehdokkaiden tuoreimmasta kannatuskyselystä leimahti torstaina vaalien ensimmäinen varsinainen gallup-kahakka.
Mielipidekyselyjen tutkijan professori Pertti Suhosen mukaan Aamulehden ja Turun Sanomien torstaisessa kyselyuutisessa on vakava virhe.
Lehtien MC-Info-tutkimuslaitoksella teettämän kyselyn mukaan kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön etumatka keskustan Matti Vanhaseen on kasvanut.
Suhosen mukaan johtopäätökset uutisessa tehdään täysin väärään suuntaan, kun lähdetään vertaamaan tuloksia niin päin, että TS:n ja Aamulehden kysely olisi ikään kuin tuoreempi kuin Helsingin Sanomien.
- Turun Sanomien mittauksen haastattelut on kuitenkin tehty valtaosaltaan aikaisemmin kuin HS-Gallupin. Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät, Suhonen huomauttaa.
Lehtien kyselytutkimus tehtiin 12.-29. joulukuuta, kun viimeisimmän, 31. joulukuuta julkistetun HS-Gallupin haastattelut suoritettiin 27.-29. joulukuuta.
Keskisuomalainen. Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006. 3/6 palstaa sivulla 11.

Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. 3. pääkirjoitus.
“Silmukka kiristyy
Aika käy vähiin ja silmukka kiristyy Tarja Halosen haastajien ympärillä . Toinen ennakkoäänestyspäivä on jo menossa, joten etenkin Sauli Niinistön ja Matti Vanhasen on iskettävä silmänsä epävarmoihin äänestäjiin estääkseen Halosen valinnan jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.
Aamulehden kyselyn ainoa yllätys on Niinistön kasvanut etumatka Vanhaseen. Kokoomuksen ehdokkaan kannatus polkee kuitenkin paikallaan, eikä hän näytä mitenkään hyötyvän siitä, että keskustan kuuluisa vaalikone ole parhaassa terässä.
Halosen kannattajista valtaosa on alle 30-vuotiaaita. He lienevät juuri se joukko, jonka vaa’assa vanhat kunnon blokkirajat tai puolueuskollisuus eivät paljon paina.
Tässä vaiheessa Niinistö ja Vanhanen voivat onnitella itseään ainakin yhdestä asiasta. Mitään merkkejä ole ole kuuden vuoden takaisesta ilmiöstä, jolloin äänestäjät rynnivät sankoin joukoin uurnille vain estääkseen Esko Ahon valinnan presidentiksi.”
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Pääkirjoitus (3. pääkirjoitus) sivulla 2.

Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5.
Poliittinen tsunami keikauttaisi
Asetelma: Halonen haukkaamassa yli 56 prosenttia äänistä ensimmäisellä kierroksella
A Minna Kurki
Presidentinvaalikamppailun suurin yllätys on se, ettei vaaleissa näytä olevan luvassa hämmästeltävää.
- Näitten vaalien yllätys on ollut se, että voimasuhteet ovat jumiutuneet paikoilleen, Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Pertti Timonen arvioi.
Tarja Halosen (sd) kannatus näyttää Aamulehden teettämän kyselyn mukaan riittävän voittoon jo vaalien ensimmäisellä kierroksella, vaikka tulokseen laskettaisiin mukaan 3,1 prosentin luottamusväli. Kyselyn mukaan Halosta äänestäisi 56,2 prosenttia äänestäjistä.
Mielipidetiedustelu lupaa Sauli Niinistölle (kok) 20,3 prosentin kannatusta. Matti Vanhasen (kesk) taakse asettuisi 16,5 prosenttia vastaajista.
- Ainahan vaaleissa lukuihin tulee muutoksia, mutta nyt pitää tulla poliittinen tiunami, jotta kannatuslukuihin tulisi enää yllättäviä isoja heittoja, Timonen sanoo.

Epävarmoja vielä paljon liikkeellä
Äänestämään aikovista 80 prosenttia kertoo kantansa. Kyselyn mukaan äänestäjistä 11 prosenttia ei vielä osaa sanoa, ketä aikoo äänestää. Yhdeksän prosenttia vastaajista ei halua kertoa kantaansa. Epävarmoja tai kantansa salaavia äänestäjiä liikkuu siis Suomessa yhteensä yli 850 000, suunnilleen neljän Tampereen verran.
Heidän äänensä eivät kuitenkaan näytä riittävän Halosen voittoveneen keikuttamiseen.
Osa vielä kantaansa pohtivia on niitä, jotka todennäköisesti jättävät äänestämättä. Kaikki epävarmat eivät uurnilla myöskään ryhmity yhden ehdokkaan taakse, vaan äänipotti hajoaa ehdokkaiden kesken, valtio-opin dosentti Pertti Suhonen arvioi.
Timonen pitää epätodennäköisenä, että epävarmoista löytyisi paljon gallupien kakkosen Sauli Niinistön tukijoita.
- Niinistön kannattajakunta on yleensä koulutetumpaa väkeä, kantaansa miettivät taas usein nuoria ja epävarmoja, hän perustelee.
- Muiden äänisaaliilla ei ole merkitystä, jos Halosen kannatus on yli 50 prosenttia, Tampereen yliopiston tiedotusopin professori, Suhonen muistuttaa.

Eurooppalainen kriisi voi viedä uurnille
Timosen mielestä äänestäjien houkuttelussa alkavat olla keinot vähissä, sillä suurimmalle osalle äänestäjistä ehdokkaat ja heidän ajatuksensa ovat tuttuja.
Suhosen mielestä on ainakin teoriassa mahdollista, että vaaleihin nuivasti suhtautuvat innostuvat äänestämään vielä kamppailun loppumetreillä. Suhosen mukaan sellainen tilanne saattaisi syntyä, jos viime päivinä otsikoissa ollut Venäjän ja Ukrainan kaasukiista synnyttäisi Euroopassa vakavia jännitteitä.
Poliittisesta pyörremyrskystä olisi todennäköisesti vähän hyötyä Niinistölle tai Vanhaselle.
- Tällaisessa tilanteessa äänet menisivät todennäköisesti Haloselle, Suhonen arvioi.”

(Kaavio).
Kolmen pääehdokkaan kannatus syys-tammikuussa Kannatus, %
Tarja Halonen 58 61 61 58 56
Sauli Niinistö 20 16 19 18 20
Matti Vanhanen 17 15 18 18 17
Lähteet: Aamulehti ja Turun Sanomat/ MC-Info Oy, MTV3/ Research International, Yle/ Taloustutkimus

(Kaavio).
Jos vaalit olisivat nyt, niin ketä seuraavista äänestäisitte?
%, vastanneista*
Tarja Halonen 56,2
Sauli Niinistö 20,3
Matti Vanhanen 16,5
Heidi Hautala 2,3
Bjarne Kallis 1,4
Timo Soini 1,4
Henrik Lax 1,0
Arto Lahti 0,9
* Kyselyyn osallistui 1056

(Kaavio).
Aiotteko äänestää tulevissa presidentinvaaleissa?
Kyllä 88 %
Ei 6%
Ei osaa sanoa 6%
A Anna Back - Aamulehti

Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus toteutettiin 12.-29. joulukuuta 2005. Tutkimuksen teki tutkimustoimisto MC-Info Oy.
Puhelinhaastatteluun osallistui 1500 yli 18-vuotiasta ihmistä ympäri Suomea Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Valintapäätöksensä ilmoitti 1056 vastaajaa.
Luottamusväli on enimmillään 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa, kannatusluvuissa luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä.
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5 ylhäällä 6/8 palstaa.

Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5.
Niinistö kirii välimatkaa Vanhaseen
Leena Korja-Kaskimäki
Sauli Niinistön (kok) ja Matti Vanhasen (kesk) välinen ero on Aamulehden gallupin mukaan kasvanut selvästi. Vajaa viikko sitten Vanhasen kannatus oli 18 prosenttia, Niinistön 20 prosenttia. Nyt välimatka on kasvanut 3,8 prosenttiyksiköksi.
Tutkimuksen mukaan Halosen kannatus olisi noussut verrattuna vuoden lopussa julkaistuun Helsingin Sanomien teettämään tutkimukseen. Sen mukaan Halosen kannatus oli 54 prosenttia.

Kyselyn mukaan vaalien äänestysvilkkaus on nousussa, sillä 88 prosenttia suomalaisista on aikeissa mennä vaaliuurnille. kuusi vuotta sitten ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 76,9.
Asiantuntijat eivät usko äänestysinnon kasvavan näin merkittävästi. Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Pertti Suhonen arvioi, että tuloksessa on mukana gallup-lisää: kysyttäessä suurempi osa ihmisistä sanoo äänestävänsä kuin mitä oikeasti tekee niin.
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5 keskellä 4/8 palstaa.

Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5.
"Vanhasen kannattajat kaikkein vanhimpia
Aamulehti
Aamulehden MC-Infolla teettämän gallupin mukaan Tarja Halosen (sd) kannattajista suurin osa on alle 30-vuotiaita (64,7 %), tosin kannatus on korkea kaikissa ikäryhmissä alle 30-vuotiaista yli 64-vuotiaisiin.
Sauli Niinistön (kok) kannattajien ydinjoukko (22,6 %) on 45-64-vuotiaita, Matti Vanhasta (kesk) kannattavat eniten yli 64-vuotiaat (23,7 %)
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5.

Aamulehti. Lauantai 7. tammikuuta 2006. Mielipide. A 4.
Näköharha gallupissa
Aamulehden MC-Info Oy:llä teettämän presidenttigallupin uutisoinnissa 5.1. oli piirteitä, jotka antavat väärän kuvan ehdokkaiden kannatuskehityksestä.
Uutisen keskeinen sanoma oil se, että Sauli Niinistön etumatka Matti Vanhaseen olisi kasvanut selvästi viimeksi julkaistuihin kannatusmittauksiin verrattuna. Tämä on kahdessakin mielessä näköharha.
Niinistön ja Vanhasen kannatusluvut Aamulehden gallupissa olivat 20 ja 17 prosenttia. Helsingin Sanomien 20.12 ja 31.12. julkaisemat Suomen Gallup Oy:n vastaavat lukemat olivat 20 ja 19 prosenttia ja 20 ja 18 prosenttia. Aamulehden tulosten ero Helsingin Sanomien viimeisimpään tutkimukseen on niin pieni, ettei sen perusteella voi puhua muutoksesta, kun otetaan huomioon tulosten luottamusväli eli virhemarginaali.
Niinistön etumatkan kasvusta ei voi senkään vuoksi, että MC-Info teki haastattelunsa joulukuussa jokseenkin samoihin aikoihin, kuin Suomen Gallup kahden mittauksensa haastattelut. Jos lehtien esittämien tulosten erot eivät johdu pelkästä otantasattumasta, niiden syynä on tutkimuslaitosten erot aineiston keruussa.
Aamulehden uutisessa pisti silmään tulosten esittämisen liioitteleva tarkkuus prosentin kymmenyksineen. Se on täysin perustelematonta, kun otetaan huomioon uutisessakin todetut luottamusvälit.
“Näin tutkimus tehtiin”-tiivistelmässä selvitys luottamusvälistä jää tosin käsittämättömäksi, kun siinä todetaan: ”Luottamusväli on enimmillään 2,5 prosenttiyksikköäpä suuntaansa, kannatusluvuissa luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä?”
Pertti Suhonen
Tiedotusopin professori Valtio-opin dosentti Tampereen yliopisto”
Aamulehti Lauantai 7. tammikuuta 2006. Mielipide 2/8 palstaa alhaalla sivulla A 4.

Mielipiteet 6.1.2006 3:05:41
Näköharha presidenttigallupissa
Turun Sanomissa 5.1.2005 julkaistussa uutisessa presidenttiehdokkaiden kannatuksesta kerrottiin, että Sauli Niinistön etumatka Matti Vanhaseen on kasvanut vuoden vaihteessa julkaistun Helsingin Sanomien gallupin jälkeen.
Tulkinta on raskaasti virheellinen. Turun Sanomien ja Aamulehden MC-Info Oy:ltä tilaaman mittauksen haastattelut tehtiin 12.-29.12.05 eli valtaosaltaan aikaisemmin kuin Suomen Gallupin haastattelut Helsingin Sanomille. Tämä aineisto koottiin 27.-29.12.05.
Siis Turun Sanomien tulokset ovat vanhempia kuin vertailukohtana olleet Helsingin Sanomien tiedot. Jos muutosta on tapahtunut, se on kulkenut päinvastaisen suuntaan kuin Turun Sanomien uutinen väittää.
Uutisessa pisti silmään prosenttilukujen esittämisen kohtuuton täsmällisyys. Kymmenyksillä ei ole mitään järkevää merkitystä silloin, kun prosenttilukujen luottamusväli (virhemarginaali) on kolmen prosenttiyksikön luokkaa.
Pertti Suhonen
Tiedotusopin professori Valtio-opin dosentti Tampereen yliopisto
Julkaistu 6.1.2006 3:05:

Turun Sanomat
Mielipiteet 11.1.2006 3:06:15
Vielä puoluekannatusmittauksista
Vastauksena julkisuudessa esitettyihin epäilyihin toimintamme luotettavuudesta katson parhaaksi lyhyesti kerrata muutaman tosiseikan.
MC-Info Oy on tehnyt Turun Sanomien toimeksiannosta presidenttiehdokkaiden kannatusta mittaavan mielipidemittauksen joulukuussa. Projekti on toteutettu tarkoin niiden pelisääntöjen ja aikataulujen mukaisesti, jotka toimeksiantajan kanssa on etukäteen sovittu noudattaen yleisesti hyväksyttyjä ja alalla käytössä olevia menetelmiä ja toimintatapoja.
Julkisuudessa on esiintynyt arvioita, joissa lähinnä ne, joita tutkimustulos ei miellytä asettavat kyseenalaisiksi sekä ammattitaitomme, että etiikkamme. Kehottaisinkin asiasta kiinnostuneita tutustumaan taustoihin esimerkiksi sivuillamme www.mc-info.com, josta mm. selviää, että kyseisen otoksen rakenne vastaa todellista äänestysikäisten suomalaisten ikä- ja sukupuolijakaumaa erittäin hyvin, vaikka muun muassa tätä on epäilty.

Korostan, että tutkimuksen teknisessä toteuttamisessa ei ole tapahtunut ainuttakaan virhettä. Tästä olemme yhtä mieltä myös toimeksiantajan kanssa.
Tiedonkeruun suhteellisen pitkä aikataulu luonnollisesti aiheuttaa sen, että tutkimustulos ei ole vertailukelpoinen osin samaan aikaan työn alla olleiden ja varsinkaan tiedonkeruultaan myöhempään ajankohtaan asettuvien, vaikkakin aiemmin julkaistujen tutkimusten tulosten kanssa.
Muutoinkaan eri tekijöiden mittaustuloksia ei pitäisi vertailla keskenään näennäisesti yhtenäisinä aikasarjoina, koska käytännön toteutuksissa on aina vivahde-eroja, jotka voivat aiheuttaa eroja tuloksiin.
Otamme osavastuun siitä, että tiedonkeruun aikataulu mitoitettiin liian pitkäksi. Osin tämä johtuu siitä, että MC-Info Oy:n tavoitteena ei alunperinkään ole ollut tuottaa vertailutietoa muiden tutkimuslaitosten tuloksiin vaan ainoastaan toteuttaa toimeksianto sovittujen määritysten mukaisesti mahdollisimman huolellisesti. Tässä olemme onnistuneet. On valitettavaa, että julkisuudessa esitetyt virheellisiin tulkintoihin perustuvat, osin jo oikaistutkin johtopäätökset on tulkittu virheiksi projektin teknisessä toteutuksessa, mikä ei pidä paikkaansa.
Ari Häkkinen
Yrittäjä, toimitusjohtaja MC-Info Oy
Julkaistu 11.1.2006 3:06:15

http://www.mc-info.com/vastine.htm
(päivitetty 9.1.2006)
Väite:
Tutkimuksen otantamenetelmästä ei ole tarkkaa tietoa, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida arvioita. Erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta. Vastaus:
Tutkimuksen otanta on toteutettu satunnaispoimintana Fonectan hallinnoimasta valtakunnallisesta puhelinnumerotietokannasta siten, että numerot on poimittu maakunnittain niiden väestömäärää vastaavassa suhteessa. Lisäksi on käytetty ikä- ja sukupuolikiintiöitä, joiden avulla on varmistettu otoksen edustavuus em. tekijöiden suhteen. Sukupuolet ja eri ikäryhmät ovat edustettuina seuraavasti, jossa vertailuna suluissa on Tilastokeskuksen ilmoittama todellinen osuus Suomessa: miehet 48,5 (48,4), naiset 51,5 (51,6), 18-30 v. 18,4 (19,2), 30 – 44 v. 26,1 (25,3), 45 – 64 v. 36,5 (35,5), yli 64 v. 19,0 (20,1).

Väite:
1500:sta kyselyyn vastanneesta vain 1056 eli 70 % ilmoitti ketä aikoo äänestää presidentinvaaleissa. Vakiintuneiden tutkimuslaitosten mittauksissa kantansa ilmoittaa yleensä 85-90 % vastanneista.
Vastaus:
Tämä ero johtuu siitä, että yleensä mittauksissa vastaajaa pyydetään ilmoittamaan kantansa, mikäli hän kävisi äänestämässä. Tässä mittauksessa on ensi kysytty, aikooko vastaaja äänestää ja sen jälkeen niiltä, jotka aikovat sen tehdä kysyttiin, ketä hän äänestäisi. Kaikista vastaajista 88 % eli 1324 vastaajaa aikoo äänestää vaaleissa. Heistä 80 % kertoi, ketä aikoo äänestää.

Väite:
Tutkimuksen mukaan 88 % vastanneista aikoo äänestää vaaleissa. HS/Gallupin tuoreemmassa, 27. - 29.12. toteutetussa kyselyssä 71 % piti äänestämistään täysin varmana. Vastaus:
Viimeisimmässä HS-Gallupissa äänestämisvarmuutta mitattiin useampiportaisella asteikolla. Tässä mittauksessa vaihtoehdot olivat kyllä ja ei. On täysin luonnollista, että vertailun tulos on edellä esitetty, koska mittaristot poikkeavat toisistaan.

Väite:
Tutkimus on toteutettu poikkeuksellisen pitkällä aikajaksolla 12.-29.12., jolloin ensimmäiset vastaukset ovat yli kolmen viikon takaisia.
Vastaus:
On totta, että tämä on epäkohta, mutta tästä oli etukäteen sovittu tutkimuksen tilaajan kanssa.

Väite:
Tutkimustuloksia on verrattu Research Internationalin, Taloustutkimuksen ja Suomen Gallupin tekemiin mittauksiin ottamatta huomioon tutkimusmenetelmien erilaisuutta. Yleinen käytäntö on, että tuloksia verrataan saman tutkimuslaitoksen aikaisempiin tuloksiin, mikä ei MC-Info Oy:n tapauksessa liene mahdollista.

Vastaus:
MC-Info Oy ei vertaa tuloksia mihinkään, vaan sen on tehnyt aiheesta kirjoittanut toimittaja. Ihmettelemme, mistä tuloksen kyseenalaistaminen johtuu, ellei tuloksia ole kyseenalaistajan toimesta verrattu muiden tutkimuslaitosten tuottamiin tuloksiin. Kun ottaa huomioon, että muiden ehdokkaiden kannatuslukemat ovat täysin linjassa muissa yhteyksissä saatuihin tuloksiin, vaikuttaa erikoiselta, että Matti Vanhaselle saatu 16,5 % kannatuslukema aiheuttaa tuloksen kyseenalaistamisen, vaikka syksyn mittaan julkaistuissa eri tekijöiden mittauksissa on esiintynyt kehitystä suuntaan jos toiseenkin. Esim. HS-gallupeissa on syksyn kuluessa esiintynyt mm. Tarja Halosen kohdalla n. 10 %-yksikön ja Sauli Niinistön kohdalla lähes viiden %-yksikön poikkeamia aikaisempaan tai seuraavaan mittaukseen.

Väite:
MC Info Oy:n tekemän tutkimuksen luotettavuudesta voidaan tehdä arvioita muun muassa seuraavan tuloksen perusteella: Tarja Halosen kannattajista suurin osa, 64,7 % on alle 30-vuotiaita.
Vastaus:
Tulos ei pidä paikkaansa, vaan jutun kirjoittanut toimittaja on tulkinnut tutkimusaineiston ristiintaulukointia väärin: Sanamuodon pitäisi olla: alle 30 –vuotiaista 64,7 % äänestäisi Halosta. Oikean tutkimustuloksen mukaan Tarja Halosen kannattajista 22 % on alle 30-vuotiaita.

Väite:
Äänestäminen on kansalaisten perusoikeus, ja äänestyskäyttäytymiseen liittyvä tutkimus vaatii asiantuntemusta ja vastuuta. Medialla puolestaan on vastuu tutkimustulosten asiallisesta uutisoinnista. Tämä korostuu erityisesti vaalikampanjoiden yhteydessä, Jutila alleviivaa.
Vastaus:
MC-Info Oy on tutkimustoimisto, joka on toiminut lähes 20 vuotta palvellen asiakkaitaan asiantuntemuksella ja vastuullisesti. Tämä on tarvittaessa varmistettavissa lukuisilta asiakkailtamme, joiden joukossa on maamme suurimpia viestintäkonserneja ja uutistoimistoja sekä mm. valtion- ja kunnallishallinnon yhteisöjä. Median toiminnasta MC-Info Oy ei voi eikä halua ottaa vastuuta.

Väite:
MC Info Oy ilmoittaa kotisivuillaan osaamisalueekseen mm. seuraavat: asiakastyytyväisyys, yrityskuva, lukijatutkimukset ja ostokäyttäytyminen. Yritys ilmoittaa toiminta-ajatukseksensa seuraavasti: "MC-Info auttaa yhteistyökumppaniaan tekemään oikeita liiketoimintaratkaisuja tutkimusinformaation avulla". Kotisivuilla ei ole mainintaa poliittista mielipidetutkimusta koskevasta osaamisesta tai kokemuksesta.
Vastaus:
MC-Info Oy:n osaamisalueena ovat yllä mainittujen lisäksi tietoaineistojen tuottaminen, niiden tilastointi ja analysointi. Mielipidemittauksissa, niiden tiedonkeruussa ja tulosten analysoinnissa vallitsevat samat tilastotieteen lait, kuin markkinointitutkimuksissa. MC-Info Oy on lisännyt puoluekannatusmittaukset palvelurepertuaariinsa noin kolme vuotta sitten. Tätä on edeltänyt huolellinen orientoituminen ja aiheeseen perehtyminen korkeakoulutettujen tutkijoidemme toimesta.

Väite:
MC Info Oy ei ole Suomen markkinatutkimusliiton jäsen. Liiton jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan Kansainvälisen Kauppakamarin ja ESOMAR-tutkimusyhteisön tutkimussääntöjä, Karina Jutila huomauttaa.
Vastaus:
On totta, että MC-Info Oy ei ole Suomen markkinatutkimusliiton jäsen. Matti Vanhasen vaalitoimiston tutkimusasiantuntijan lausunnoissa asetetaan juuri markkinointitutkimuksia tekevien toimijoiden ammattitaito kyseenalaiseksi, joten emme voi ymmärtää, kuinka Suomen markkinatutkimusliiton jäsenyys voisi olla ammattitaitoamme parantava elementti. Sen sijaan mainitun ESOMARIN jäsen yhtiömme kylläkin on.

Summa summarum:
MC-Info Oy ei ole tehnyt ainuttakaan virhettä kyseisen tutkimusprojektin toteuttamisessa, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että projektin tiedonkeruun aikataulu alun perin mitoitettiin hieman liian pitkäksi yhteisymmärryksessä toimeksiantajan kanssa. Tässäkin voidaan puhua enintään lievästä harkitsemattomuudesta. Matti Vanhasen kampanjatoimiston tutkimusasiantuntija Karina Jutila on lausunnoillaan aiheuttanut MC-Info Oy:lle korvaamatonta vahinkoa syyttäessään julkisuudessa yhtiötä epäluotettavasta toiminnasta väärin perustein. Tämän tosiseikan tunnustaminen ja julkinen anteeksipyyntö on vähintä, mitä tässä tilanteessa voimme edellyttää. Vai onko niin, että Matti Vanhasen vaalitoimisto liittyy niihin valitettaviin tapauksiin, jotka aina kyseenalaistavat sen, mikä itseä ei miellytä? Tämä ei liene kovinkaan tyylikästä vaalityötä. Tyylikkäämpää olisi reilusti tunnustaa virheensä, ojentaa käsi ja siirtyä reilun (vaali)pelin linjalle pienempiensä kiusaamisen sijasta.

Rakentavin ja ystävällisin terveisin,
MC-INFO OY
Ari Häkkinen
yrittäjä, toimitusjohtaja

Torstaina 12.01.2006.
Loppureaktio. Helsingin Sanomatkin rupesi ottamaan virhemarginaalit huomioon selostaessaan uutta galluppiaan tiistaina 10.01.2006! Tulossa!
 
Kolme viikkoa sitten:
HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.