Sanomanetti
lauantai 2006-11-11.
Legenda:
"Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin
köyhä." Henrik
Kuningas 1980-luvulla.
Nyt 2006: "Pörssissä
Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena
Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan
euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova".
Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
Joitakin kirjoituksia
Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos tai Sampo ja sen
edeltäjät mainitaan. Lue!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä
hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka
näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu
valtionyhtiöiden hävittämisestä eli
yksityistämisestä. Kymmeniä
henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana
myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin
pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen
turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen Lue!
Pääkirjoitus.
Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä
tule tulkita "riistoksi".
Kuka
näin sanoi ja milloin? Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin,
Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän
ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen
kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten
noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin
hän höynäytti kaupungin päättäjiä maksattamaan
itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa olla asian käsittely
vielä yhä kesken oikeuksissa.
http://www.sanomanetti.fi/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen
Björn
Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen
kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik
Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia
rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille
nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu,
niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."
Tässä nyt kuitenkin ensiksi
Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo
Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5
miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät
vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava:
Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos
esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä
kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta
eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä
eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.
Hiukan lisää muistinvaraista
omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn
Wahlroos omistaa Halikossa, Salon
kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa
Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi
sitten maanvaihtokaupalla. Nokian
tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta
ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata.
Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää
rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät
oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden
maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.
Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin myös,
että Björn Wahlroos
saa suunnilleen eniten EU:n maataloustukea
Brysselistä. Eihän siinä mitään nokankoputtamista
ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen mukaan
ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.
Tähän kuitenkin ihan sirpaleista
tietoa Björn Wahlroosista
ja häneen henkilöityneestä Sammosta
ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava.
Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
Niinhän siinä sitten kävi,
että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti
oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset jutut
ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin tosielämän
tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli enemmänkin valtion
omaisuuden hävittämiskertomus, joka ehkä hiukan kertoo
taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. Tämä
kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä edellinen
kappale on syytä toistaa.
Tähän kuitenkin ihan sirpaleista
tietoa Björn Wahlroosista
ja häneen henkilöityneestä Sammosta
ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava.
Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.
Suomen
Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden
konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12
Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja
armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri
Niinistön hymistessä taustalla:
"Täysin selvittämättä
on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin
päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin,
että silloinen Suomen Yhdyspankki
(SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle
300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä
oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos
ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa
Björn Wahlroos. Kokoomuksen
taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana
olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan
eroamista hallituksesta."
http://www.sanomanetti.fi/1999_02/netti1208.htm#alho2
Syksyllä 1999 pankkitukirahat
valuivat Ruotsiin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:
"Pankkitukirahat
valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.
Merita-Nordbankenista
ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan
60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät
KOP:n ja SYP:n
veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella.
SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi
myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien
pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?)
arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen
tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio
on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen.
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan
Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen
tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta
kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkituki.htm
Yksi pankkipilkkojista, Matti
Inha kertoo jotakin. Sanomanetti torstaina 1999- 09-23:
"Pankkipilkkojan
syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit!
Totisinta totta Suomessa 1993!
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan
Matti Inhan, Helsingin Sanomissa
sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa
pilkkomisesta kerrotaan näin:
"Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa
on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä
seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n
Eino Halonen moottorisahan kanssa,
sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku
Pohjola ja osuuspankin Taisto
Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa
kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme
ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin
miltei viime metreille salassa."" "Suomen
säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös
Postipankille. Se sai läpi
vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin
jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki,
vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä
tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti
tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin
kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät."
""Kaikilla oli silloin nmt:t,
mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
http://www.sanomanetti.fi/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm
Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä.
Seuraavassa jutussa Soneran
jonkun osakeannin yhteydessä Sanomanetti kirjoitti torstaina 1999-10-07
jutussa Mihin Pekka
Vennamo todella syyllistyi?
"Mihin Pekka
Vennamo todella syyllistyi? Soneran
uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat.
Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti
kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat
merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä
sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman
Merita Pankin merkintäjättämissotkujen
ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin
Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön
toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään
epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta
luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta
saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä
hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja
jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi?
(sanomanetti.fi 5.10.99 pm) .
http://www.Sanomanetti.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm
Vaikka poliittinen tahto valtion omaisuuden
hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa, niin
koville joutui välillä hävittämisen keskipiste valtiovarainministeri
Sauli Niinistökin. Sanomanetti
torstaina 1999-10-28:
"Kokoomusministerien
vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö
ei viihdy enää ministerinä.
Kun katseli Niinistön
esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26.
lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee
paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen
valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan
kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja
vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri
ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen
osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään
tehdä vastakysymyksiä. Toimittajan rautainen ammattitaito tässä
tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä
tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta
vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi
asian eteenpäinviemistä."
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913polit.htm
Postipankin
hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo
Lindblomin ja Mauno Koiviston
toiminta. Sanomanetti torstaina 1999-11-28:
"Taloushistoriaa:
Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät
sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin
määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999:
"Norjalainen boksi" "Postipankin
nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita
viitisen vuotta sitten New Yorkissa:
Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja
Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja
Matti Niemen eroon." "Myöhemmin
ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot
väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut
käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa
oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta
ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten." Ilta-Sanomien
Diileri 26.10.1999. Mitä silloin
oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom
ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen
peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle
ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa on,
että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja
Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei
ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin
kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä.
Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun Lindblomia
uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä
entinen presidentti Mauno Koivisto
apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä
huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui pääsemään
sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen
esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen.
Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä
ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta
ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa
boksissa: Suomen valtiontaloudessa. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun
27. päivänä 1999 pm."
http://www.sanomanetti.fi/1999/10/28/n9913syyte.htm
Postipankin
jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan
pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta löytämästä
jutusta mm. näin:
"Pankkimurros
ollut myös kiehtovaa!" Leonian
johtajana Jyväskylässä
toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan
pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"-
keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999,
synttärien aattona.
"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin
pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä
uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan
ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun
kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista
mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet
niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataan aikaisempaan vuoteen
yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer
Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta.
Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes
oli tiukan sääntelyn alla. - Silloin ei ehkä päässyt
toimimaan niin kuin olisi halunnut. Kun
rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin
kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa
olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee.
- Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän
hankalampaa. Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää
siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen
miettii. Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin
kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä
1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin
Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista
tulleet yritysasiakkaat. -
Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu.
Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita
voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan tila
oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä
vastaanotetuista Säästöpankki
Suomen yritysvastuista järjestämättömiä
luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme
oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan
korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee tällä
hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen
asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen uraan on tällä
vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä.
Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin
ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita.
Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin
pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään
hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään
pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta
en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä
mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina
15. marraskuuta 1999."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm
Postipankin hävittämisestä
vuoden 1999 lopulla kirjoitti Sanomanetti kaksikin juttua torstaina 1999-11-04.
Näistä ensimmäinen oli nimeltään: Leonia
- Posti - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa:
"Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: Kokonaisuus
kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Valtionvarainministeri Sauli Niinistö
on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa,
että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli
veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian
ja Postin välinen yhteistyösopimuksen
oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka
Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999
klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta
ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä
pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan
hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten
eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä
osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden
palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700
työntekijää Postista jää näillä näkyvin
työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan
lisää työpaikkoja."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
Samana päivänä juttua
torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen
tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja
koko juttu:
"Posti
ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin
johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä
on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan
kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on
Leonia varmistanut neuvotteluissaan." "Postin ja Leonian sopimuksen
mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita
välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat
keskiviikkona 3. marraskuuta 1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen
tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka
tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä,
jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm
Tällä kertaa sai myös
Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. Sanomanetti edelleen
torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero
Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:
"Antero Kekkonen - läpinäkyvä
hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston
puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen
(sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään,
kun Sampo ja Leonia
runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto
postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään
olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi
muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina.
Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa.
- Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat
keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen
Tarina jatkuu seuraavalla viikolla
ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen
posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki
- postin työntekijä. Sanomanetti Posti-otsikolla
torstaina 1999-11-11:
"Posti:
Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille
uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden
perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja).
TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti:
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen:
"Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut
käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti:
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti
Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin,
tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/11/n9915posti.htm
Niinpä.
Säkääkin
elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä
voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu
Lain yläpuolella
kertoo Sammon silloisen pääjohtaja
Jouko K. Leskisen säkästä:
"Ostettuaan Orionin
osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa
Sammon pääjohtaja Jouko
K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä
osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa,
siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa.
Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa
(Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt
asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan:
Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka
Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin
hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä"
ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus Diileriltä
Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999."
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain
Postipankin erotettu pääjohtaja
Seppo Lindblom muisti hiukan
väärin Postipankin aikojaan.
Sanomanetti torstaina 199-11-18:
"Seppo
Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa.
Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä
suojeluksessa ollut Postipankin
entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää
oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin
aikaan. Kun Timo Harakka (Musta
laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen
niin sanottuihin Kouri-kauppoihin
Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän
itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka
hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot
kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin
liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka
vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin.
Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen
pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla
ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut
pistetään kansan maksettaviksi! sanomanetti.fi 18. marraskuuta
1999 pm"
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm
Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri
Iiro Viinanenkin osallistui keskusteluun
ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon. Sanomanetti 1999-11-30:
"Pohjola
- Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro
Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään
talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana
23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto.
Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä,
että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään
talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin
Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin
julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm
Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin
neljää poliitikkoa otsikoin:
Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen
Liukas
Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä
kaksi, Sanomanetti 2000-03-09:
"Heikko
Heinonen. Postin
teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen
ja Niinistö kuinka jyräisivät,
niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon
minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa.
Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi.
Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän
minunkin ajatella tulevaisuuttani!"
Nihkeä Niinistö.
Tästä kaikki alkoi! Soneran
osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999.
Kansallis-varallisuuden hukkaaminen
Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin
on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten
leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?"
http://www.Sanomanetti.fi/2000/03/09/etusivu.htm
Meno jatkui 2001. Sanomanetti taas
muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina
2001-04-05 otsikoiden Soneran
portaat:
"Tästä se alkoi.
Leonia järjesti. Soneran
osakemyynti Soneras aktie-försäljning
26.9- 12.10.1999.
Toinen myynti. Ja tänne se päätyi.
Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran
osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?"
http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/etusivu.htm
Katkelma HS:n kirjoituksesta. Sanomanetti torstaina 2001-04-05:
"Soneran
osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran
surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään
maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa alapuolelle
Helsingin pörssissä. Päätöskurssi oli 7,19 euroa
eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana. Sonera tuli pörssiin
16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa 1998 hintaan 7,57 euroa.
Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti suuren nurinan, jossa kyytiä
saivat niin annin pääjärjestäjä Merrill
Lynch kuin liikenneministeriökin." JYRI RAIVIO / Helsingin
Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta 03.04.01.
http://www.Sanomanetti.fi/2001/04/05/sonera.htm
Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran
UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien
arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut julkaista
Kaj-Erik Relanderin kavallusepäilyksiä
koskevaa lukua eikä myöskään Venäjän
mafiaa koskevaa lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus
kuinka valtion hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään
ja omaisuus hävittämään. Sanomanetti torstaina 2002-06-27:
"Vuonna 1996 Telen
verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta.
Sonera oli alkanut kansainvälistyä
jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden
osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa
ja Baltiassa. Sonera oli noussut
maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi
1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin pörssissä
alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta 7 miljardilla markalla.
Soneralla on takanaan
kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti maailman eturivin
teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja. Tässä
kirjassa kerrotaan, kuinka Kaj-Erik Relanderin
aikakaudella tehtyjen toimien
tuloksena tämä kannattava ja historialtaan hieno valtion kruununjalokivi
vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien miljardien markkojen velkoihin
vähän yli yhdessä vuodessa. Miten tämä oli mahdollista?"
http://www.sanomanetti.fi/2002/06/27/sonera_1.htm
Vuonna 2003 Sanomanetti ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä
kertomalla tällä kertaa Valtrasta
Postipankkia ja Teleä
unohtamatta. Sanomanetti torstaina 2003-09-11 jutussa Talous.
Valtra. Sekoilu jatkuu:
"Lääketieteen ja kirurgian
tohtori Sinikka Mönkäreen
ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen
päätettyä myydä Partek,
peli oli pelattu. Kone Oy teki
hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet
aikoinaan myi hissinsä Otikselle,
Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään
puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama
Enso myi kerran metsänsä
Ahlstömille ja vuoden kuluttua
osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan
voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä
oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki
on hävitetty ja Sampo näyttää
karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä
pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin
hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?)
Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari
Sauli Niinistö. Palkinnot
näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat
ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna.
Sonerasta ja sen hupeloinnista
ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt,
nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet."
http://www.sanomanetti.fi/2003/09/11/valtra.htm
Suomen
Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta
ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota Sanomanetti kirjoitti
torstaina 2004-05-20:
"Pankki oli matkalla kohti loppuaan,
osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo
vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä
säätytalolla oli Aleksanterinkadun
vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen
Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä
ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia.
Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen
ja Björn Wahlroos lukivat
madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian
kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden
ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja
kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta
veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin
vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden
Yhdyspankki Oy:lle, joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa
vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se
muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle
yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös
yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että
kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo
Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004.
Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
http://www.sanomanetti.fi/2004/05/20/pankkivankituki.htm
Varallisuusveron poiston yhteydessä
Sanomanetti kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti:
Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion
pohja uhattuna.":
"Kuvatekstit: "SanomaWSOY:n suuromistaja
Aatos Erkko - 1 408 661 euroa
vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela
Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. -
Sammon suuromistaja Björn Wahlroos
- 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja
Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin
suuromistaja Antti Piippo - 279
717 euroa vähemmän veroja."
Selitys: "Veron määrä
laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan ja
on vain suuntaa antava."
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/17/varallisuusvero.htm
Varallisuusveron poiston yhteydessä
Sanomanetti kirjoitti keskiviikkona 2005-09-28
jutussa Aakkosjärjestyksessä
toisiinsa kietoutuvaa moskaa:
"Varallisuusveron
tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron
yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti
valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen
kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n
suuromistajien Aatos
Erkon ja Rafaela
Seppälän, Sammon
pääomistajan Björn
Wahlroosin, Onninen-konsernin
pääomistajan Anja
Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin
kuuluvan Erkki J. Pentin
nimet."
http://www.Sanomanetti.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm
Tässä
siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille,
miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin,
että Björn
Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai
Unitakselta tai
tähän liittyvältä jonkun pankin
pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin
hyvät palvelukset emoyhtiölle.
Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui
myymään Postipankille
tai Leonialle
tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi
prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan
oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo
eläessään!
Pääkirjoitus.
Lauantai 2006-11-11. Sanomanetti. Pertti Manninen.
|