Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/08/12/karpeladromberg.htm

Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. Tanja Karpela ja Suvi Lindén. Uutena Kaarina Dromberg! Myös Tytti Isohookana-Asunmaatakin vielä muistetaan!

Iltalehti. Lukijan palsta. Tiistai 10.08.2004. 
Karpela vastaa Lindénille opintotuesta.

Entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén kyseli mielipidekirjoituksessaan, "mihin Karpela unohti asumislisän korotuksen". En ole unohtanut asiaa: esitin korotusta keväällä kehysriihessä ja aion seuraavassa kehy-neuvottelussa ottaa asian esille pääministerin ja valtiovarainministerin kanssa.

Hallituksen tämän kevään kehysriihessä esitin kolme parannusta opintotukeen:

Ensimmäinen oli opintolainan ehtojen parantaminen, jotta opiskelijat ottaisivat lainaa ja suorittaisivat opintonsa loppuun.
Toinen tavoite oli toisen asteen opiskelijoiden aseman parantaminen nostamalla opintotuen ehtona olevia vanhempien tulorajoja.
Kolmas tavoite oli asumislisän korotus asumiskustannusten nousun vuoksi.

Näistä kolmesta olen saanut ensimmäisen tavoitteen läpi.

Syksyllä valmistuu lakiesitys, jossa opintolainan kuukausimäärää esitetään nostettavaksi 220 eurosta 300 euroon. Korkeakouluopintoihin myönnettävän opintotuen taso nousisi tällöin 80 euroa kuukaudessa.

Opintolainan käytön lisäämiseksi ja tutkinnon suorittamiseen kannustavana keinona otetaan uutena tukimuotona käyttöön verotuksen opintolainavähennys, johon on oikeutettu 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Uusi, kannustava opintolainavähennys on sosiaalisesti oikeudenmukainen, koska se tehdään suoraan verosta. Opintolainavähennys on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta ja siihen on oikeus tutkinnon suorittamisvuoden ja sitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Vähennyksen ehtona oleva opiskeluaika sekä vähennyksen tekemiseen varattu määräaika ottaa joustavasti huomioon yksilölliset erot esim. sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaat sekä asepalvelun tai muun vaikean elämäntilanteen.

Uudistus liittyy hallituksen toimenpiteisiin, joilla pyritään pidentämään työuraa. Väestön ikääntyessä ja suurten ikäpolvien siirtyessä eläkkeelle se on välttämätöntä.

Kaikkien väestöryhmien, myös opiskelijoiden, on omalta osaltaan otettava vastuu tästä kehityksestä. Hallitus toimii nyt, jotta tuleville sukupolville ei tule kohtuutonta laskua maksettavaksi.

Mikäli minulla olisi määräämättömästi rahaa käytettävissä, toteuttaisin välittömästi ajamani parannukset opintotukeen. Koska olen kehyspäätöksellä saanut rajoitetun määrän budjettirahoja, tein varojeni mukaisen budjettiesityksen.

Kun ei oo, niin ei oo, sanoi entinenkin presidentti.

Toivoisin rehellisyyttä myös kokoomukselta, joka hallituksessa ollessaan leikkasi opintotukea vuonna 1995. Kaikkia tavoitteita ei aina saa läpi, mutta tärkeintä on, että suunta on selvästi kääntynyt parempaan keskustan tultua hallitusvastuuseen.

Tanja Karpela
kulttuuriministeri

Kuvateksti: Tanja Karpela korottaisi mielellään, mutta kun rahaa "ei oo, niin ei oo".
Iltalehti. Lukijan palsta. Tiistai 10.08.2004.
(Sivulla 5 alhaalla 5/6 palstaa, kuva 2 pastaa).

Iltalehti. Lukijan palsta. Keskiviikko 11.08.2004.
Dromberg vastaa Karpelalle.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela väittää kirjoituksessaan 10.8., että kokoomus hallituksessa ollessaan leikkasi opintotukea vuonna 1995. Tämän hän tekee peitelläkseen sitä tosiasiaa, että Vanhasen hallituksen linja opiskelijoita kohtaan alittaa kaikki hallituspuolueiden ennen ja jälkeen vaalien antamat lupaukset.

Opintorahaan tehtiin kokoomuksen ollessa hallituksessa lukuisia täsmäparannuksia. Suurin muutos tehtiin jo 1990-luvun alussa, kun opintotukijärjestelmä muutettiin opintorahapainotteiseksi. Nykyinen hallitus on nyt valinnut päinvastaisen suunnan.

On totta, että Lipposen I hallitus osana lamatalkoita leikkasi opintotuen tasoa. Tuolloin oli kaikilta väestöryhmiltä leikattava. Kuitenkin jo seuraavana vuonna ammattikorkeakouluopiskelijat nostettiin yliopisto-opiskelijoiden tavoin korkeimman opintotuen piiriin.

Lipposen II hallitus ei luvannut uudistaa opintotukijärjestelmää tietäen talouden tiukat raamit, mutta joka vuosi opiskelijat saivat opintotukeen budjetissa uutta rahoitusta. asumistuki uudistettiin ja ateriatukea korotettiin.

Kuten nykyinenkin, myös edellinen hallitus selvitytti opintotuen riittävyyttä ja kannustavuutta. Kannustava opintotuki -mietinnön ensimmäinen ehdotus, pidempien tutkintojen tukiajan nostaminen, toteutettiin hallituskauden päätteeksi vuonna 2003.

Tärkeimmäksi tavoitteeksi työryhmä asetti opintotuen asumislisän vuokrakaton korotuksen 252 euroon, jota kokoomus esittikin viime syksyn valtion budjetin yhteydessä. Hallituspuolueiden kansanedustajat kuitenkin äänestivät asumistuen korotusta vastaan. Myös tänä vuonna kokoomus tulee esittämään vuokrakaton korotusta. Katsotaan, miten tällä kertaa käy.

Kaarina Dromberg
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (kok)

Kuvateksti Kaarina Dromberg oikoo Tanja Karpelan puheita.

Iltalehti. Lukijan palsta. Keskiviikko 11.08.2004.
(Sivulla 5 alhaalla 4/6 palstaa, 2 kuvaa 2 palstalla).

Iltalehti. Lukijan palsta. Torstai 12.08.2004.
Karpela vastaa jälleen Drombergille.

Entinen kulttuuriministeri Kaarina Dromberg (kok) otti 11.08. julkaistussa kirjoituksessa kokoomukselle kunnian Ahon hallituksen tekemästä opintotukiuudistuksesta, mikä on kyllä räikeää historian vääristelyä. Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk) ajoi uudistuksen läpi keskustan ministeriryhmän yksimielisellä tuella. Kokoomus Viinasen johdolla vastusti opintorahapainotteisuutta ja taipui vasta sen jälkeen kun RKP:kin tuli kulttuuriministerin tueksi.

Opintotukiuudistus oli syvimmän laman aikana ainoa päätös, jolla jonkun väestöryhmän asemaa selvästi parannettiin. Keskustan jäätyä oppositioon Lipposen I hallitus heti ensimmäisessä budjetissaan leikkasi opintotukea merkittävästi.

Entinen kulttuuriministeri Dromberg pitää saavutuksena sitä, että Lipposen II hallituksen aikana joka vuosi opiskelijat saivat opintotukeen uutta rahoitusta. Näin tapahtuu automaattisesti nytkin, kun entistä suurempi joukko opiskelijoita on oikeutettu opintotukeen. Budjetissa summa nousee, vaikkei etuisuuksia parannettaisikaan. Minä en pitäisi sitä minään saavutuksena.

Sen sijaan todellinen parannus on se, että opiskelijat saavat ensi vuonna subventoidun ja korotetun opintolainan sekä se, että tämän vuoden alusta saatiin voimaan Veikkauksen jakosuhdelaki, jota Lipposen II hallitus oli lykännyt. Nuorison elämässä se näkyy lisääntyvinä panostuksina nuorisotyöhön, syrjäytymisen ehkäisyyn, päihdehuoltoon ja työpajatoimintaan.

Toivon, että tämä entisten kulttuuriministerien kilpalaulanta päättyy ja taloudellisen realismin puitteissa toimisimme kaikki yhdessä opiskelijoiden parhaaksi.

Tanja Karpela
kulttuuriministeri (kesk)

Kuvateksti: Kulttuuriministerien kilpalaulannalle ei näy loppua. Nyt kiistellään siitä, kuka on tehnyt eniten opiskelijoiden hyväksi: Isohookana-Asunmaa, Dromberg vai Karpela?.

Iltalehti. Lukijan palsta. Torstai 12.08.2004.
(Sivulla 5 alhaalla 5/6 palstaa, 3 kuvaa 3 palstalla).

Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Kuvan käsittelyt: Pertti Manninen.

Lue myös mm!

Suomen perustuslaki pilkattavana Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. 30.05.2002
Opintolaina ainoa vaihtoehto?
Köyhä opiskelija ei yllätä.

Torstaina 18.03.2004. Pakko painaa rahan perässä käsi ojossa. Koulukäräjät: Ikaalisten liiketalouden opiskelijat maksavat opintotuella vuokria Tampereelle. Puolet opiskelijoista käy töissä, sillä opintotuki menee vuokraan. Aamulehti keskiviikkona 17.03.2004. Tulossa!

Hyväksyn opintolainan jos työpaikka taataan.  Helsingin Sanomat. Mielipide. Mirja Mäenpää. 31.01.2003. Tulossa!

Kaikki eivät saa opintotukea. Ilta-Sanomat. Lukijat. 18v pojan äiti. Tulossa!

Opintolainakin riittää vain niukkaan elämiseen. Kuukauden opintoraha hupenee alle kahdessa viikossa. Turun Sanomat maanantaina 18.08.2003. Tulossa!

"Välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa". Pääministeri Matti Vanhanen. Keskisuomalainen keskiviikkona 21.02.2004. Tulossa!

Vanhasen opintoputki: 12 vuotta. Ylioppilaslehti. Äijänumero. Nro 18. 2003. Tulossa!

Opiskelijoiden välinen tasa-arvo tärkeää. Helsingin Sanomat tiistaina 16.03.2004. Mielipide Oskari Nokso-Koivisto. Tulossa!

Torstaina 15.07.2004. Ilta-Sanomat maanantaina 05.05.2004. Lukijalta. "Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin." Suvi Hautanen. Hallitus petti opiskelijat. 

Tänään myös! 
Torstaina 12.08.2004. Matti Vanhanen ennen kohua. "Matti Vanhanen on ollut pääministerinä runsaan vuoden. ... Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan. Vanhanen on sanonut ei oman puolueensa lupauksille opintotuen korotuksesta ja opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton nostamisesta. Samoin on käynyt eläkeläisten kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen kanssa, ja eläkkeiden indeksiä jopa kovennetaan alle 65-vuotiaille."  Katkelma Seuran kirjoituksesta: Hannu Toivonen: Politiikan kuolema.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.