Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/08/24/vanhanenvalta.htm

Sanomanetti tiistaina 24.08.2004. 
Kansanäänestys? Jatkuu ... perustuslaki vai sopimus?

Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa tähän kirjoitukseen: 
Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat.
EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen

Pääministeri Matti Vanhanen perusteli kielteistä kantaansa kansanäänestykseen EU:n perustuslaista sillä, että unionin luonne ei muutu sillä tavalla, että tarvittaisiin kansanäänestys. Eivätkö alla olevat EU:n perustuslain kohdat ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle?

EU:n perustuslain I osa, 1. artikla: Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioidensa politiikat, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa.

Artikla I.6, 1. momentti: Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden.

Artikla I.15.1: Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvistamalla kyseisen talouspolitiikan yleislinjat. Jäsenvaltiot yhteensovittavat talouspolitiikkansa unionissa.

Artikla I.15.3: Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvistamalla kyseisen politiikan suuntaviivat.

Artikla I.16.1: Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopoliittiset alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen.

Artikla I.41.2: Yhteinen turvallisuus- ja puoluepolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää.

Antti Pesonen
Alajärvi
Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat.
EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen.
4/6 palstaa ylhäällä. Kuva 2 palstaa. Kuvateksti: Kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista puhuttaa puolesta ja vastaan.

Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa

Alajärveläinen Antti Pesonen luetteli Ilta-Sanomien yleisönosastokirjoituksessa 18.8 joukon hallituksen välisessä konferenssissa sovitun EU:n perustuslaillisen sopimuksen kohtia ja kysyi, eivätkö ne ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle.

Olen julkisuudessa useaan otteeseen sanonut, että neuvoa antava kansanäänestys tulisi järjestää, jos perustuslaillinen sopimus muuttaisi olennaisesti unionin perusluonnetta. Näin ei kuitenkaan käynyt, unionin perusluonne ei muutu. Pesosen esittämät sopimusluonnoksen kohdat eivät muuta unionin perusluonnetta eivätkä unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan jakoa nykyiseen verrattuna. Sen vuoksi ne eivät ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle.

Pesosen kuvaamat perustuslaillisen sopimusluonnoksen kohdat ovat kaikki olennaiselta sisällöltään voimassa jo tällä hetkellä. 

Hänen ensimmäisenä esimerkkinä antamansa sopimusluonnoksen I osan 1 artikla kuvaa unionin persluonnetta yhtäältä kansalaisten ja toisaalta jäsenvaltioiden yhteisönä. Unionin luonne on ymmärretty näin Suomessa jo EU-jäsenyytemme alusta lähtien. Kaikki unionin toimivalta perustuu jäsenvaltioiden sille antamaan valtuutukseen. Jäsenvaltioiden politiikkojen yhteensovittaminen ja toimivallan käyttö yhteisönä (viittaa niin sanottuun yhteisömenetelmään) kuvaavat unionin nykyistä toimintatapaa.

Kirjoituksen toinen esimerkki eli sopimusluonnoksen I osan 6 artiklan 1 kohdan ns. etusijaperiaate on vahvistettu yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä jo 1960-luvulla. Se on siis sitonut Suomea EU-jäsenyytemme alusta alkaen. Suomen liittyessä vuonna 1995 Euroopan unioniin etusijaperiaate oli yksi niistä tekijöistä, joiden vuoksi unionin oikeusjärjestyksen katsottiin olevan ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Näiden syiden vuoksi liittymisen yhteydessä käytettiin eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestystä.

Sopimusluonnoksen I osan 15 artiklan 1 kohta vastaa nykyisiä EY:n perustamissopimuksen määräyksiä siitä, miten jäsenvaltiot voivat unionissa yhteen sovittaa omia talouspolitiikkojaan. Hallitusten välinen konferenssi muutti vielä kesäkuussa artiklan sanamuotoa niin, että siitä käy täysin selväksi, että jäsenvaltiot - eikä unioni - sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Yhteensovittaminen ei tarkoita yhdenmukaistamista.

Samoin sopimusluonnoksen I osan 15 artiklan 2 ja 3 kohdat vastaavat nykyisiä EY:n perustamissopimuksen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevia määräyksiä ja käytäntöjä. Luonnoksen I osan 16 artiklan 1 kohta ja I osan 41 artiklan 2 kohta vastaavat nykyisen unionisopimuksen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia määräyksiä. Myös mahdollisuus yhteiseen puolustukseen siirtymiseen sisältyy jo nykyään voimassaolevaan unionisopimukseen.

Matti Vanhanen
pääministeri
Kuvateksti: Pääministeri Matti Vanhanen vastaa IS:ssa toissapäivänä olleeseen lukijakirjoitukseen, jossa esitettiin kysymyksiä EU:n uudesta perustuslaista.
(4 /6 palstaa ylhäällä. 2 kuvaa: pää ja kopio kirjoituksesta 3 palstaa).

Lue myös! 

Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004.
Leif Salmén-kolumni. Kenen valta?


ltalehti keskiviikkona 18.08.2004.
Leif Salmén-kolumni. Kenen valta?

Lukijan palsta.
Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi?
Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen.

Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat.
EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen.
Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma.  

Lue myös mitä nimeä puoluejohtajat käyttivät Suuressa Vaalikeskustelussa!

Mitä siitä tulee kun toinen puhuu perustuslaista ja toinen perussopimuksesta?

Lue myös!

22.07.2004 
Stubb & Constitution

EU-asiantuntija Alex Stubb (entinen Alexander Stubb) on ruvennut käyttämään EU:n jäsenvaltioissa hyväksymisen vaatimasta perustuslaista nimitystä perustuslaillinen sopimus.

Vielä ennen EU-parlamentin vaaleja suuressa vaalikeskustelussa kaikki puoluejohtajat käyttivät termiä perustuslaki. Helsingin Sanomat kuitenkin rupesi pääkirjoituksessaan, päätoimittaja on Janne Virkkunen, käyttämään termiä perustuslaillinen sopimus ja kuuliaiset puoluejohtajat, niin pääministeri Matti Vanhanen kuin Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käyttivät jo vaalivalvojaisissa sujuvasti vielä lyhyempää ja vähättelevämpää termiä perussopimus! Jonkun aikaa kesti ennen kuin käsky meni perille Helsingin Sanomissakin, koska toimittajat aika pitkään käyttivät perustuslaki-termiä, kovapäisimmät ehkä vieläkin!

EU-vaaleissa ammatikseen EU-asiantuntija ilmoittanut europarlamentaarikko, nykyisin siis nimeltään Alex Stubb on saanut nyt oman mainoskolumnipalstansa SanomaWSOY-konsernin lehdessä Ilta-Sanomat, nimeltään Stubb. Siinä hän eilen keskiviikkona 21.07.2004 laskettelee seuraavaa otsikon EU ei voi jäädä tuleen makaamaan alla,  muun muassa: "Ensinnäkin perustuslaillinen sopimus pitää hyväksyä jokaisessa EU-maassa." . " Vaikka uusi perustuslaillinen sopimus ajautuisi vastatuuleen, ei kannata aliarvioida unionin kykyä selviytyä kriiseistä."

Tämä laajalla ja hyvällä kielitaidollaan rehvasteleva europarlamentaarikko ei osaa siis suomen kieltä, koska kääntää sanan väärin suomenkielelle. Iso-Britanniassa käytetään termiä: Constitution.

Constitution 2 a the body of fundamental principles or established precedents according to which a State or other organization is acknowledged to be governed. (The Concise Oxford dictionary of current English. Eighth edition 1990).

Toinen mahdollisuus on tietenkin se, että saadessaan palstan hänen täytyy alistua SanomaWSOY:ssä keksittyyn diminutiiviseen nimeen. Kolmas on tietenkin se, että hän on sen itse keksinyt suuressa asiantuntemuksessaan ja tarkoituksen- mukaisuudessaan.

Näin meitä nyt sopimuksetetaan!

22.07.2004 
Stubb & Constitution

Lue myös!

Kansanäänestys uudesta perustuslaista?

Suuri vaalikeskustelu. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Riikka Uosukaisen ja Risto Makkosen tentissä suorassa lähetyksessä Ruoholahdesta, Helsingin sydämestä. TV1 torstaina 10.06.2004 klo 21.05....

Lue myös mitä nimeä puoluejohtajat käyttivät Suuressa Vaalikeskustelussa!