Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/09/28/tyollisyysluukko.htm

Sailaksen työryhmän mietinnöstä käydyssä televisiokeskustelussa ryhmän jäsen Christoffer Taxell käytti puheenvuoron, jossa hän sanoi olevansa juristi eikä asiantuntija talouspolitiikan alalla. Sen vuoksi hän on luottanut ammattiekonomisteihin, joiden enemmistön mielipiteen mukaan juuri sellaista talouspolitiikkaa tarvitaan kuin mietinnössä esitetään.

Näin sanoessaan Taxell oli epäilemättä oikeassa ekonomistien enemmistön mielipiteestä. Eri asia on sitten, onko tuo enemmistö oikeassa. Minulla ei ole mitään valtuuksia puhua vähemmistön puolesta, mutta ainakin minulla on vahvoja epäilyjä ja mielestäni myös hyvin vahvoja perusteluja sille, että tuo enemmistö on väärässä.

Työryhmä on oikeassa siinä suhteessa, että työllisyys ja työttömyys ovat yleisen talouspolitiikan asioita, ne eivät ratkea pelkästään työvoimapoliittisin toimenpitein. En puutu tässä työvoimapolitiikkaa koskeviin ehdotuksiin. On kuitenkin aihetta todeta, että jotain perverssiä on siinä kun työryhmä antaa suuren painon toimenpiteille, joiden tarkoituksena on lisätä työnhakijain aktiivisuutta työpaikan etsimisessä ja työhön hakeutumisessa. Ensisijainen ongelma ei ole työhalukkuudessa työntekoon vaan siinä, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi.

Työllisyyden kannalta on ratkaisevaa se, kuinka suuri on kansantalouden kokonaiskysyntä. Jos kulutuskysyntä on riittävä, rakentaminen ja muut reaali-investoinnit kukoistavat ja vienti vetää, silloin tarvitaan myös työvoimaa tuon kysynnän tyydyttämiseksi. Jotenkin tämä aivan alkeellinen kansantaloudellinen totuus on päässyt unohtumaan.

"Unohdukseen" ovat historialliset ja poliittiset syynsä, joihin tässä ei voi puuttua. On kuitenkin syytä todeta, että kansantaloustieteessä tuli vähitellen vallitsevaksi suuntaus, jonka perusteella harjoitettavaa politiikkaa voidaan kutsua vaikkapa tarjonnan talouspolitiikaksi. Tärkeimpänä pidettiin rahan arvon vakauttamista, tuotantoresurssien vahvistamista ja kansalaisten motivointia tehokkaaseen taloudelliseen toimintaan.

Tuollainen politiikka olisi ollut paikallaan toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin liiallinen kysyntä aiheutti  inflaatiota ja ulkomaankaupan vajauksia.

Tällä hetkellä on voitava edellyttää tasapainoisempaa, kaikki tavoitteet huomioon ottavaa politiikkaa. Erityisesti Suomea ajatellen ongelmana on riittämätön kulutuskysyntä ja kotimaisten investointien vähäisyys, ei tehottomuus eikä huono kilpailukyky.

Se näkyy jo siinä, että Suomesta on tullut pääomaa vievä maa. Vuodesta 1994 ulkomainen vaihtotaseemme on ollut ylijäämäinen. Viiden viime vuoden ajan ylijäämä on ollut jopa 5-7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tämä merkitsee myös sitä, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky on erinomainen. Sen puolesta puhuvat myös muutamat kansainväliset vertailut. Yhdessä niistä olisimme ykkösenä ja muissakin aivan kärkisijoilla.

Tällä hetkellä ulkomainen kysyntä on resursseihimme nähden riittämätön, mutta se on asia, jolle emme voi mitään, ja vaihtotaseen ylijäämä antaa meille hyvät mahdollisuudet sopeutua siihen.

Tämä kaikki merkitsee sitä, että akuutti ongelma ei ole yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja työntekijöiden motivoiminen. Ongelma on kotimaisessa kysynnässä. Se pitäisi saada kasvamaan huomattavasti nykyistä nopeammin sekä kulutuksen että investointien osalta.

Sailaksen työryhmän keino kysynnän lisäämiseen on tuloverojen alentaminen. Siinäkin näyttää olevan ensisijaisena tavoitteena työnteon motivoiminen. Se näkyy parhaiten siinä, että veronalennus olisi kaikille prosentuaalisesti samansuuruinen. Suurituloiset saisivat euroissa laskettuna suuremman alennuksen kuin pienituloiset.

Kuitenkin juuri pienituloiset lisäävät säästyneillä verorahoilla kulutustaan suhteellisesti eniten. Sitä paitsi kaikkein pienituloisimmat eivät hyötyisi tuloveron alennuksesta mitään, koska he eivät maksa veroa lainkaan.

Tämäkin kulutuskysyntää lisäävä vaikutus vesitetään sillä, että liikevaihtoveroa halutaan korottaa. Jotenkin ristiriitaista on, että tuo korotus kohdistuisi myös palveluihin, jotka kuitenkin ovat tärkein alue, jolla työllisyyttä  voidaan parantaa. Jonkinlaisena kumarruksena sosiaalisille näkökohdille esitetään tosin ruoan liikevaihtoveron pientä alentamista.

Kansalaisten kulutus riippuu siitä, kuinka suuret ovat heidän käytettävissä olevat tulonsa ja kuinka suuren osan siitä he haluavat säästää. Paitsi tulojen suuruus, kulutukseen vaikuttaa myös tulonjako. Laman jälkeisinä vuosina tulonjaossa tapahtui tuntuva siirtyminen yritysten eduksi ja muiden tulonsaajien vahingoksi.

Nykyisen taantuman aikana tapahtunut tasoittuminen on tätä kuvaa tuskin miksikään muuttanut. Samalla on suurituloisten osuus kansantulosta kasvanut oleellisesti, pienituloisten taas vastaavasti supistunut.

Yksi syy kotimaisen kokonaiskysynnän riittämättömyyteen on juuri tulonjaossa. Yritykset käyttävät vain osan kasvaneista tuloistaan tuotantokapasiteettia lisäävän investointeihin. Aivan liian suuressa määrin ne jakavat voittonsa osinkoina tai sijoittavat rahansa velkojen maksuun, yritysvaltauksiin tai ulkomaisiin sijoituksiin. Sama pätee suurituloisiin. Kulutukseen menee vain osa tuloista, loput sijoitetaan arvopapereihin ja pankkitalletuksiin. Joku tosin rakennuttaa itselleen hulppean omakotitalon tai kesähuvilan.

Kotimaisen kysynnän suuruuteen vaikuttavat tietysti myös monet muut tekijät, joita ei tässä yhteydessä voi ryhtyä luettelemaan. Tässä ei myöskään voi ryhtyä pohtimaan sitä, mikä olisi tehokkaampaa työllisyyspolitiikkaa. Esimerkkinä kuitenkin voisi sanoa, että vaikkapa vuokra-asuntotuotannon aktivoimisella, infrastruktuuri-investoinneilla ja ympäristönsuojelutöillä luotaisiin työllisyyttä tehokkaammin kuin veronalennuksilla.

Luultavasti kustannusvaikutuskin valtiontalouden kannalta olisi vähäisempi, koska osa käytetyistä varoista palautuisi nopeasti verotuloina ja työttömyysmenojen supistuksena.

Unto Luukko
valtiot. lis.
Kauniainen.

Kuvateksti: Kuluttajalla on valinnanvaraa. (Kuvassa asiakas vaatekaupassa).
Helsingin Sanomat lauantaina 12. huhtikuuta 2003. (12.04.2003). (Sivu A5, 8/8 palstaa ylhäällä, kuva 2 palstaa).

Sanomanetti tiistaina 28.09.2004. Pertti Manninen. 

Lue myös!

Torstaina 02.09.2004. Kim Il Lauri. Kolme masentavaa nuoleskelijaa kävi pyytämässä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaista jatkamaan puheenjohtajakauttaan. Tähän lähetystöön suostuivat Tuire Santamäki-Vuori, Ann Selin ja Erkki Vuorenmaa. Anuksen retkikunta.

Lue myös! "Köyhyysloukussa viruville työttömille heitetään 14 sentin korotus työttömyyspäivärahaan. Ymmärtääkö hallitus, että tällainen loukkaa työttömien ihmisarvoa?" Leif Salmén: Eilinen palaa. 

Tiistaina 31.08.2004. Anne Brunila Show III. Jyväskylän työvoimatoimisto oikaisee suur-jyväskylän lehden päätoimittajan Tapani Markkasen levittämää Helsingin Sanomissa julkaistua ylijohtaja Anne Brunilan väärää tietoa työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan suhteista. Anne Brunila Show III. 
Lue myös! 
Tiistaina 10.08.2004. Anne Brunila Show. Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin. Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta. Työttömien koulutukseen kannattaisi hakea mallia Tanskasta. Holmin ja Vihriälän mallia VM:n ylijohtaja pitää ongelmallisena. Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. Show tästä jutusta!
Torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus. Löperön Sanomat.  Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunilan työttömyyttä käsittelevän kirjoituksen otsikoiden pääväite ja saman tien koko kirjoitus osoittautui lörinäksi. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin joutui antamaan siitä tiedotteen jo julkaisupäivänä ja oikomaan syntyneitä väärinkäsityksiä. Kirjoituksen julkaissut Helsingin Sanomat korjasi asian seuraavana päivänä saavuttaen ilmeisesti korjausten Suomen ennätyksen korjauksen huomattavuudessa ottaen huomioon asian tärkeyden ja kuinka se koskettaa kipeästi satoja tuhansia suomalaisia suoraan ja miljoonia, joille oikea tieto olisi tarpeellista muodostaessaan käsitystä suomalaisesta todellisuudesta. Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus.
Lue myös! Löperön Sanomat.
Torstaina 26.08.2004. Anne Brunila Show II. Väärä ja oikaisematon tieto leviää kuin rutto. Esimerkkinä suur-jyväskylän lehden päätoimittaja Tapani Markkanen jatkaa pääkirjoituksessaan keskiviikkona 18.08.2004 Anne Brunilan valheiden levittämistä. Millä eväillä työtä työttömille?
Ja nyt siis tänään tiistaina 31.08.2004. Anne Brunila Show III. Jyväskylän työvoimatoimisto oikaisee suur-jyväskylän lehden päätoimittajan Tapani Markkasen levittämää Helsingin Sanomissa julkaistua ylijohtaja Anne Brunilan väärää tietoa työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan suhteista. Anne Brunila Show III. 

Torstaina 19.08.2004. Tänään torstaina Bisquit 60. "Olen siinä kierteessä, jossa tuntuu, että olen kirjoittanut kaikista asioista jo. Maailma on paljon sekavampi kuin 1970-luvulla, jolloin Kekkonen ja Neuvostoliitto hallitsivat. Ehkä melun pitäisi kasvaa vielä suuremmaksi, jotta lakoninen teksti taas huomattaisiin." Seppo Ahti, 60.

Torstaina 19.08.2004. Jyväskylä. Pekka Kettunen teki likaisen työn -  Markku Andersson nauttii hedelmistä!  "Työsuhdeasunnokseen Andersson saa edeltäjänsä Pekka Kettusen asunnon Kramsunkatu 1:ssä." suur-jyväskylän lehti keskiviikko 11.08.2004. Anderssonille huippupalkka.

Tiistaina 17.08.2004. Tanja Karpela Show III. Jatkoa tänään. Kaarina Dromberg & Suvi Lindén: Kyse ei ole kilpalaulannasta, ministeri Karpela. 
Inkeri: Kulttuuriministerien nokittelu vaietkoon.
Lue myös! Tanja Karpela Show I. Pohjaksi: Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. 
Tanja Karpela ja Suvi Lindén. 05.08.2004.  Suvi Linden: Mihin Karpela unohti asumislisän korottamisen?   
Tanja Karpela Show II. Jatkoa tänään 12.08.2004. 
Tanja Karpela:  Karpela vastaa Lindénille opintotuesta.
Kaarina Dromberg: Dromberg vastaa Karpelalle.  
Tanja Karpela: Karpela vastaa jälleen Drombergille.  Iltalehdestä jatkuvalla syötöllä!

Tiistaina 10.08.2004. Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille. Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja Antti Parpo. Helsingin Sanomat. Mielipide perjantaina 04.04.2003. Saunan sytykkeistä.

Torstaina 05.08.2004. Työtä! Kootut selitykset! Tanja Karpela ja Kalle Isokallio. Ainakin. Tulossa!

Torstaina 22.07.2004. Missä Suomi sijaitsee? "Vastaus kysymykseen on pääasiassa kognitiivinen: missä Suomen koetaan sijaitsevan. Euro-Suomessa vallitsee identiteettikriisi. Samalla kansallinen suuntakriisi. Johdatusta ei löydy vakiintuneilta valtarakenteilta. Suomen pääpuolueet ovat - anteeksi sanonta - suoraan perseestä: kaikki saman eliitin yllä pitämää samaa Vallan Puoluetta." Muut lehdet. Keskisuomalainen tiistaina 20.07.2004. Keijo Korhonen: Herran kukkarossa. 

Torstaina 22.07.2004. UPM:n kartellisotku.  Presidentti Martti Ahtisaari ja kumppanit joutuvat mahdollisesti tuomiolle USA:ssa. Vankilaan!
Lue myös! USA:n viranomaisille Sonera ei voinut aikanaan syöttää pajunköyttä ja vaan Form 20:tä ja niinpä Suomen valtio omistajana joutui pumppaamaan Soneraan vielä lisämiljardin! Form20!

Torstaina 15.07.2004. Ilta-Sanomat maanantaina 05.05.2004. Lukijalta. "Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin." Suvi Hautanen. Hallitus petti opiskelijat. 

Torstaina 03.06.2004. Pääkirjoitus. Mistä kaikesta haluaisin kertoa? Kaikesta.
Paljon on jäänyt kertomatta, viime aikoina.

Torstaina 03.06.2004. Pekka Ervasti Irakgate-kirjansa haastattelussa: "No Jäätteenmäki itse kieltäytyi haastattelusta ja ja teki jonkun verran töitä sen eteen että keskeiset keskustavaikuttajat eivät antaisi minulle haastatteluja. Yhtä lukuunottamatta nää vetoomukset kuitenkin kaikuivat kuuroille korville." Nelosen haastattelussa. Lue myös! MTV3:n haastattelu. Lue myös! Rikoksesta epäillyn ja todisteita hävittäneen lehden toimittaja sai suuren journalistipalkinnon! Suuri journalistipalkinto 2003.
SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!
The crime of  SanomaWSOY was not settled in the court. 

Torstaina 27.05.2004. Max Jakobsson Ylen Aamu-tv:tä varten tehdyssä haastattelussa tänään torstaina 27.05.2004 klo 7.20. "... tietenkin voidaan kysyä kuka saattoi etukäteen ennustaa ja arvioida oikein mitä kaikkea tulisi tapahtumaan näiden sotatoimien jälkeen..." Max Jakobsson.

Torstaina 20.05.2004. Pankin omistajien tuki. Uutta tietoa siitä kuinka SYP kusetti valtiota ja veronmaksajia. "Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa." Seppo Konttinen Ylen Talousarvio- lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Pankkivangit. 

Torstaina 13.05.2004. Pää pensaaseen. "Kauhukseni huomasin, että Lauri Ihalainen oli päättänyt ajatella ääneen. Hän puhui vero- ja työllisyyspoliittisista "osaamispanoksista" joilla työttömyys ja investoinnit saataisiin mahdollisesti hoidettua. Mitä se on: ei mitään. Tarkemmin sanottuna se ilmentää, että eliitti on päättänyt jättää sadat tuhannet työttömät heitteille. SAK hoitaa jatkossakin työssäolevien edut ja vastapuoli TT rikkaiden. Tästä vallitsee sanaton sopimus." Leif Salmén. Iltalehti eilen keskiviikkona 12.05.2004. Pää pensaaseen.

Kriget är bara början    kultur Kriget är bara början JOHN PILGER om planerna på världsherravälde - och det växande motståndet Hur har vi kommit dithän att två västerländska regeringar drar in oss i ett olagligt och omoraliskt krig mot en hårt drabbad nation som vi inte har något otalt m.Aftonbladet 2003-03-20 

Torstaina 13.05.2004.  Tulossa. Työtä! Kaksikymmentä vuotta sitten, 1984 Heikki Rinne julkaisi kirjan nimeltään Työtä! Siinä hän esittelee mallin, jolla työttömyys poistetaan. Malli vesitettiin ja Rinne "hirtettiin". Me tulemme taas!

Torstaina 29.04.2004. 10 vuotta sitten!  "Kuvannut Pertti Manninen 1.5.1994 Jyväskylän vappumielenosoituksen aikaan, silloin kun pääministerinä ei ollut Lipponen." Vuosi sitten! Vuosi sitten 01.05.2003. Juomat väärään kurkkuun eli pääkirjoitus: Sota ja urheilu.  Työttömien adressi. Häpeä, Raimo! Mielenosoitusjatko Adressin vähättely Väkivalta ja tunteet

Lue myös! Työtä!

nettisanomat tiistaina 28.09.2004. Kuva Työtä kaikille 1.5.1994 Jyväskylässä. Pertti Manninen.
Isonna!