 2006-12-01
|
2006
joulu 01.
EU-perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Lue! Lapsen oikeuksien julistus |
 Opeta lapsi uimaan - 3 vrk:n sääennuste - Nettikalenteri - World weekly |
altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch |
Etusivu
- Juttuja - Lihakiista -
Kaupat - Maaryöstö
6 - EU-perustuslaki
- Kivi-patsas - Harkimo
- Juice - Maaryöstö
5 - Selvitysmies
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 |
Sanomanetti
keskiviikko 2006-11-28. Kuva. "Kiven lämpöä". Suomalainen punainen ja harmaa graniitti lämmittää kulkijoita heinäkuun päivänä. Helsinki lauantaina 2006-07-01. Pertti Manninen. Kuva: Helsingin Sanomat. Mielipide. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Keskiviikko 2006-11-29. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. "Perustuslain hyväksyminen nyt olisi, sen tietyistä hyvistä puolista huolimatta, virhe, jos lähtökohtana on toive suomalaisten odotuksia vastaavasta, entistä paremmasta Euroopasta." Lue! Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! Helsingin Sanomat. Mielipide. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Keskiviikko 2006-11-29. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. "Perustuslain hyväksyminen nyt olisi, sen tietyistä hyvistä puolista huolimatta, virhe, jos lähtökohtana on toive suomalaisten odotuksia vastaavasta, entistä paremmasta Euroopasta." Eduskunta äänestänee nyt perjantaina 1.12. Euroopan unionin perustuslaillisesta sopimuksesta. Hyväksymistä on lähinnä perusteltu väitteillä, että perustuslaki lisää unionin tehokkuutta ja selkeyttää sen peruskirjaa. Taustalla vaikuttaa arvio, jonka mukaan on Suomen intressien mukaista pysyä unionin ytimessä. Hyväksymistä on julkisuudessa äänekkäimmin vastustettu kansallismielisin perustein. Useimmille suomalaiset kannat lienevät vieraita. Emme halua olla kaikessa mukana, minkä isot EU-maat meille sanelevat, sisällöstä riippumatta. Mutta emme myöskään samaistu niihin, jotka katsovat, että paluu entisaikojen itsenäisyyteen on mahdollista. Perustuslain hyväksyminen nyt olisi, sen tietyistä hyvistä puolista huolimatta, virhe, jos lähtökohtana on toive suomalaisten odotuksia vastaavasta, entistä paremmasta Euroopasta. Perustuslaillinen sopimus hylättiin viime vuonna Ranskassa ja Hollannissa kansanäänestyksen perusteella. Sopimus ei näin ollen tule koskaan astumaan voimaan. Euroopan unioni ei tässä tilanteessa tarvitse uusia hyväksymispäätöksiä. Nyt tarvitaan uusia aloitteita siitä, millä tavalla eurooppalaista yhteistyötä tulisi kehittää, jotta se voisi saada kansalaisten selvän, innokkaan tuen. Hyväksymispäätös haittaa, mutta ei edistä, Suomen luovaa panosta keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Neuvotteluissa EU:n perustuslaista Suomen hallitus ja eduskunta asettivat yksimielisesti tavoitteeksi, että maamme valta päättää hyvinvointipolitiikan perustasta säilyy uudistuksessa heikentymättömänä. Tavoitteella oli HS-Gallupin mukaan kansalaisten keskuudessa 90 prosentin tuki. Tavoitteeseen ei päästy. Perustuslaillinen sopimus syventää EU:n uusliberalistista perusluonnetta. Se laajentaa unionin sisämarkkinamääräysten ja kauppapolitiikan uusien valtuuksien kautta unionin toimivaltaa ja päätösvaltaa hyvinvointipolitiikan ydinalueilla. Unionin perustuslaillinen sopimus ei tuo ratkaisua unionin demokratiavajeeseen vaan päinvastoin pahentaa sitä. Sopimus ei edes tunnusta Suomen perustuslain pääperiaatetta, jonka mukaan julkinen valta on aina kansan valtaa. Se ei myöskään anna lakialoiteoikeutta kansan valitsemille edustajille eikä kansalaisille, sillä aloitemonopoli säilyy komission virkamiehillä. Sopimus ei avaa uusia näköaloja siitä, miten unioni voisi kantaa globaalia vastuutaan. Se päin vastoin sitoo unionin turvallisuuspolitiikassa varustelukierteeseen ja talouspolitiikassa kilpailu- ja kasvupakkoon. Näillä vanhanaikaisilla konsteilla unioin taantuminen varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen. Unionin perustuslain ensimmäisen artiklan mukaan se "ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa". Sanamuoto velvoittaa kansanäänestyksen järjestämiseen. Suomessa äänestystä ei ole järjestetty. On esitetty, että perustuslaillinen sopimus on niin laaja ja monimutkainen kokonaisuus, etteivät kansalaiset pysty arvioimaan sitä. Päätös on siksi parempi tehdä eduskunnassa. Harvemmin on huomattu, mitä siitä seuraa, jos tämä perustelu pitää paikkansa. Oikeusvaltiossa lain täytyy olla kansalaisten ymmärrettävissä. Kansalaisen voi muussa tapauksessa olla perin vaikea tuntea oikeutensa, noudattaa lakia tai osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Perustuslaki on laeista tärkein ja juuri sen ymmärrettävyys on siksi oikeusvaltion perusedellytys. Jos siis on totta, että unionille ehdotettua perustuslakia on niin vaikea ymmärtää, ettei siitä pidä järjestää kansanäänestystä, tästä näyttää seuraavan, että se olisi eduskunnassa hylättävä. Hylkäämisen tuloksena meille Suomessa avautuisi erinomainen tilaisuus osallistua aloitteellisesti keskusteluun kansanvaltaisesta, sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ja ympäristön kannalta vastuullisesta Euroopasta. Thomas Wallgren filosofian dosentti yliopistonlehtori Helsinki. Kuva: EU:n jäsenvaltioiden lippuja Euroopan parlamentin edustalla Strasbourgissa. Linkki pääuutissivulta: Mielipide EU:n perustuslain hyväksyminen olisi virhe. Thomas Wallgren. Helsingin Sanomat. Mielipide. Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Keskiviikko 2006-11-29. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! Vuonna 2001. http://www.sanomanetti.fi/2001/04/26/paakirjoitus.htm Pääkirjoitus. Eurooppalainen Paavo Lipponen. "Paavo Lipposta kiinnostaa enemmän olla eurooppalainen kuin askarrella kotimaisten paskamaisuuksien parissa. Vasta historia tulee kertomaan, asettiko hän kykynsä ja kapasiteettinsa oikein." http://www.sanomanetti.fi/2001/04/26/paakirjoitus.htm Vuonna 2002. http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm Suomen perustuslaki pilkattavana Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla. Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan. Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. sanomanetti.fi. Opintolaina ainoa vaihtoehto? Köyhä opiskelija ei yllätä. http://www.sanomanetti.fi/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm Vuonna 2003. http://www.sanomanetti.fi/2003/10/30/paakirjoitus.htm 30.10.2003. Työtä kaikille. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomille näytti olevan liikaa pastori Sipiläisen esittämä mielipide siitä, että työttömyysturvan kiristyminen vaarantaa ihmisoikeuksia. Piilottaessaan mielipiteen toisen jutun hännille, lehti käyttää ilmaisua työttömien ihmisoikeuksien asiantuntijaryhmä on kritisoinut "työttömien pakkotyöllistämistä". Torstaina 30.10. 2003. Pertti Manninen, sanomanetti.fi. http://www.sanomanetti.fi/2003/10/30/paakirjoitus.htm Vuonna 2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/01/08/muutlehdet.htm EU-perustuslaki valmis vasta vuoden kuluttua. Kansan Uutiset. (Kuva). http://www.sanomanetti.fi/2004/01/08/muutlehdet.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/suurivaalikeskustelu.htm Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Riikka Uosukaisen ja Risto Makkosen tentissä suorassa lähetyksessä Ruoholahdesta, Helsingin sydämestä. TV1 torstaina 10.06.2004 klo 21.05.... ... Vanhanen ... tähän mennessä ei ole löytynyt yhteisymmärrystä ja ja ratkaisu jää sitten ensiviikolle huippukokoukseen Uosukainen teidän ehdokkaanne entinen puheenjohtaja ja pääministeri Anneli Jäätteenmäki arvostelee tänään rajusti suomenmaassa teidän puoluelehdessänne puheenjohtaja Lipposta ja sanoo että koko Suomi on ikään kuin valjastettu yhden miehen urasuunnitteluun ja Siimes (?) ei ole Uosukainen ja arvostelee myös Lipposta keskustan vä vähättelystä tässä vaalikeskustelussa turha tulla lakki kourassa pyytämään tukea keskustaryhmältä kun on ensin tölvitty ja vähätelty ryhmän merkitystä hän kirjoittaa näin oletteko te pääehdokkaanne kanssa samaa mieltä joku ... Vanhanen meillä meillä on kakskymmentä ehdokasta kaikki ovat pää pääehdokkaita olen kuvannut sen kannan joka minulla on ja joka on Suomen hallituksella on Uosukainen se siitä Makkonen puheenjohtaja Lipponen onko teidän mielestä tässä kytketty nyt väärät asiat yhteen Lipponen minä kuuntelen pääministeriä ja keskustan puheenjohtajaa Uosukainen Soininvaaralle kommentti Soininvaara haluan vaan sanoa että yksi vihreiden alku alkuaikojen poliittisista slouganeista on se että oli kuului että henkilökohtainen on poliittista mutta en toivo toivoisi että sitä tulkittaisiin tuolla tavalla Makkonen tässä viimeaikaisessa keskustelussa on otsikoihin noussut myös mahdollinen kansanäänestys uudesta perustuslaista puheenjohtaja Vanhanen te olette sanonut että kansanäänestystä harkitaan jos tulee merkittäviä muutoksia siihen perustuslakiehdotukseen joka tällä hetkellä on mikä näköpiirissä olevista asioista perustuslaissa voisi olla niin ratkaiseva että Suomessa täytyisi harkita kansanäänestystä Vanhanen en ole verrannut niitä muutoksia tähän esillä olevaan versioon vaan jos unionin luonne muuttuu perusluonne muuttuu olennaisesti siitä mihin me aikanaan liityimme Uosukainen mitä se voisi tarkoittaa Vanhanen jos esimerkiksi jäsenvaltioiden ja unionin välisissä toimivaltasuhteissa valta siirtyisi olennaisesti suuntaan tai toiseen se saattaisi olla tällainen tyypillinen esimerkki esimerkiksi jos vero verotuksessa siirrettäisiin merkittävästi valtaa unionille se olisi tämän tämän tyyppinen Uosukainen Siimes joku minulle tästä lyhyt... Siimes ensinnäkin haluaisin nyt muistuttaa että kyllä tää kysymys tään kansanäänestyksen järjestämisestä on ensisijaisesti arvokysymys että jos EU on demokraattinen niin on aivan hyvä että sen perustuslaistakin päätetään demokraattisesti ja haetaan sille oikea tuki kansalta koska mielestäni se tuki on mahdollista saada mutta toinen kysymys sitten kyllä tää keskustelu että muuttuuko EU:n luonne vai ei perustuslain myötä se on ensinnäkin täyttä hepreaa ihmisille ja se on toisekseen luultavasti täyttä hepreaa myös juristeille koska meidän suomalaisten tapa tulkita lakeja on hyvin kirjaimellinen ja toisaalta EU-oikeudellinen lähestymistapa on se että pykäliä aina venytetään että miten niitä voidaankaan tulkita ja ei me varmaan tähän asiaan mitään lopullista ratkasua saada luonteen muuttumisesta ennen kun kymmenen kahdenkymmenen vuoden kuluttua ja se perustuslain hyväksymisprosessi täytyy kuitenkin olla tässä ajassa ja nyt eli siksi pidän tätä ensisijaisesti arvokysymyksenä Makkonen tässä oli Kalliksella ja Soinilla samasta asiasta Kallis joo en mä nyt jatku tai taas haluais niinku korjata tai sitä mitä aikasemmin on on sanottu mutta kyllähän jokainen tämän pöydän ympärillä tietää että ei se lopullinen perustuslaki tule paljon poikkeamaan siitä mikä nyt on konventti esittänyt Uosukainen no miksi puheenjohtaja Vanhanen ottaa esille tämän ... Kallis ei ei no hän hän minä en minä en tiedä minkä takia hän ottaa sen esille mutta minä olen aivan vakuuttunut siitä että puheenjohtaja Vanhanen tietää ettei se paljon paljon siitä tule muuttumaan voi jonkin verran muuttua mutt ei paljon ja näin ollen niin kyllä mei meidän tulisi olla niin rehellisiä ja sanoa että mikä on meidän kantamme olemmeko me kansanäänestyksen kannalla vai emmekö me kyll se on turha niinku niinku sanottu ettemme tiedä sen sisältöä Uosukainen osittain Kalliksen päälle tähän me sallimme kommentin puheenjohtaja Vanhaselle joo olkaa hyvä puheenjohtaja Vanhanen Vanhanen e toki konventin ehdotus tiedetään mikä se on siihen noin sadalle sivulle on HVK aikana saatu neuvoteltua muutoksia ja minusta on hyvä sitten kun koko tulos tulee arvioitavaksi niin sen jälkeen arvioida har rauhassa myös tämä pää kansallinen päätöksentekomenettely me olemme Nizzan ja Amster Amsterdamin vastaavat sopimusmuutokset ratifioineet eduskunnassa niissäkin tapahtui muutoksia aika merkittäviäkin muutoksia minusta on syytä katsoa rauhassa sellainen päätöksentekotapa joka ihmisistä tuntuu myös oikeutetulta tämän sopimuksen arvoon arvoon nähden ja meillä on hyvää aikaa kesän ja syksyn mittaan tämä päätöksentekotapa etsiä yhdessä Uosukainen mutta tässä Kallis sanoi että voisi kyllä sanoa sen kannattaako ... vai ei Vanhanen osittain päälle olen olen sanonut että jos tämä tällä hetkellä ikään kuin pöydällä oleva versio toteutuu minusta unionin luonne ei muutu eikä tarvita kansanäänestystä olen sanonut sen selvästi mutta joku puheenjohtaja Vanhanen kun tästä käydään keskustelua niin minusta on sitt hyvä käydä aikanaan se keskustelu todella kunnolla ja katsoa jos väitetään että se luonne olennaisesti muuttuu siitä mihin me kymmenen vuotta sitten liityimme niin myös sitten esitetään mistä mihin tämä perustuu nyt uusi sopimus kokoaa vanhat neljä sopimusta yhteen toimivallan jakoa muuttamatta se selkeyttää päätöksentekojärjestelmää siitä tulee minusta selvästi parempi sopimus Kallis olemme samaa mieltä Vanhanen ja ... Makkonen nyt oli Soinille vielä ja ja Lipposelle tästä Soini niin tää on kyllä mielenkiintoista mä olin alkuviikosta Englannissa ja luin Deili Meilin pääkirjoitusta ja siellä sanottiin että se muuttaa olennaisesti tota tätä nykytilannetta se korvaa aiemmat perussopimukset se on kansallisen lainsäädännön yläpuolella se tekee unionista oikeushenkilön ja tuomioistuinten määrä valta kasvaa EU:ssa se on aivan ratkaseva muutos ja kyllä minä luotan Suomen kansaan että se on tästä kelvollinen äänestään ja sitä parempihan se olis että puolueet kaikki me puheenjohtajat joutusivat selittään kansalle mistä tässä on kysymys koska eduskunnassa me tiedämme että hallituspuolueiden jokainen kansanedustaja kannatta tätä perustuslakia oli sen sisältö mikä hyvänsä sen pitää ryhmäkuri huolen Uosukainen Lipponen Lipponen minusta pääministerin järkeily on tässä aivan aivan oikea eli me olemme aikanaan järjestäneet kansanäänestyksen liittymisestä Euroopan unioniin ja nyt on kysymys siitä onko tämä erilainen unioni joka tässä sopimuksessa syntyy puhutaan perustuslaista mutta se on tällainen vain sanonta joka ei ole sama ei vastaa sitä mitä me tarkotamme kotimaassa perustuslailla että tässä on todellakin koottu sopimukset yhteen ja yksinkertaistettu joku ei ole... Lipponen mutta unionin luonne ei muutu tässä on hieman sellaisia elementtejä jotka menevät niin kun syvemmän integraation suuntaan mutta on myös toista eli esimerkiksi parlamenttien asemaa tässä vahvistetaan eli unionin luonne ei todellakaan joku ei Lipponen siis näillä tiedoilla tule muuttumaan ja ja silloin minun johtopäätökseni on sama kuin pääministerin että ei ei tarvita kansanäänestystä ... Soini välihuuto olemmeko samassa unionissa kuin Britannia Uosukainen eli tästä mennään Katainen Siimes Soininvaara ja Enestam vielä kommentit Katainen (epäselvä) pääministeri on esittänyt aivan oikein mielestäni kutsun myös oppositiolle keskustelemaan siitä muuttuuko unionin perusluonne oleellisella tavalla kokoomus ottaa tämän kutsun ihan mielellään vastaan ja toivotaan että voitaisiin siinä keskustelussa käydä myös vakavampaa keskustelua ylipäänsä suomen EU politiikan linjasta näillä näkymin näyttää että unionin perusluonne ei tule muuttumaan niin radikaalilla tavalla että olis tarvetta järjestää kansanäänestystä eli uusi perussopimus voidaan aivan hyvin hyväksyä eduskunnassa mikäli jotakin dramaattista ei ei tässä seuraavien kuukausien aikana synny johon en usko Uosukainen Siimes Siimes no niinku mä sanoin keskustelu siitä että muuttuuko unionin luonne vai ei niin on kansalaisten korvissa hepreaa ja me saamme siihen vastauksen vasta parinkymmenen vuoden kuluttua mutta olennaista on nyt se että kansalaisille on epäselvää mikä on EU:n luonne tänään ja mielestäni tämä on yksi hyvä syy järjestää se kansanäänestys siis nythän alhainen äänestysprosentti todennäköisesti johtuu siitä että ihmiset kokevat että he eivät ymmärrä heitä ei kiinnosta he eivät osaa EU asioita eikö meidän pitäisi demokratiasta kantaa vastuuta ja pyrkiä kertomaan joku ... ei ole kannatusta koko... Siimes ihmisille EU:n luonteesta ja kansanäänestys olisi mielestäni erittäin hyvä tapa tehdä se eihän siinä ole kysymys jäsenyydestä tai ulos vaan nimenomaan siitä että EU tuotaisiin ymmärrettävämmäksi ihmisille jolloin ihmisten halukkuus myös osallistua poliittisesti Eurooppa politiikkaan varmasti kasvaisi Uosukainen Soininvaara Soininvaara on aika erikoista että aika monessa maassa nyt kuitenkin järjestetään tästä asiasta kansanäänestys ainakin näiden maiden mielestä se muuttuu niin paljon Soini (?) juuri niin Soininvaara mä olen tässä monen keskustelijan kanssa samaa mieltä että yksi vaara täss meidän Eurooppa politiikassa on se että tämä koko EU etääntyy ja koko sitä koskeva kielenkäyttö etääntyy kansalaisista niin kauaks ettei kukaan oikein ymmärrä mistä puhutaan kansanäänestys olisi hyvä haaste poliitikoille puhua asiasta selkokielellä samalla olen sitä mieltä että se sopimus sinänsä pitää hyväksyä jossain vaiheessa ehkä päädymme EU:ssa myös semmoiseen että alamme tehdä EU laajuisia kansanäänestyksiä koska tietysti semmoinen tilanne että 25:stä maasta 24 hyväksyy ja yks hylkää niin ei tietysti oo kauheen hyvä Uosukainen Enestam tarvitaanko kansanäänestystä uudesta perustuslaista Enestam meillä on suomessa toimiva edustuksellinen demokratia eikä meillä ole kansanäänestysperinnettä minusta silloin pitää tarkkaan harkita öö onko syytä ei riitä minusta että asia on vaikea tai tai arka vaan ne kaksi kertaa jolloin on äänestetty öö järjestetty toimivat minusta hyvinä esimerkkinä viinan myynnin vapauttaminen koskettaa meitä kaikkea ja EU:n jäsenyydestä todellakin valtaa siirrettiin tässä minusta ei ole siitä öö kysymys mutta yksi asia tietenkin mietityttää ja joka olisi kansanäänestyksen puolesta puhuva ja se on se että sillä tavalla tietenkin tietoja öö pystyttäisiin levittämään kysymys on kuitenkin onko se riittävä syy jos sillä tiellä mennään niin tämä ei tietenkään sitten ole ainoa asia vaan sillon ollaan pian Sveitsin tilanteessa jossa on koko ajan vaalit Uosukainen tässä kävi ilmi että hallituspuolueissa ei tätä kansanäänestystä pidetä todennäkösenä ja oppositiosta sitten löytyy nämä kansanäänestyksen kannattajat Kallikselle vielä lyhyesti ja sitten mennään muihin asioihin Kallis jos tästä yrittää jonkun johtopäätöksen vetää niin öö joutuu toteamaan että mitään kansanäänestystä ei järjestetä kun kolme suurinta puoluetta on sitä mieltä että unionin luonne ei muutu ja sen takia ei tarvitse järjestää mutta kyllä tosiasia on se että aina kun kansanäänestyksiä järjestetään niin kyllä tieto lisääntyy ja hyvä esimerkki siitä on Ruotsissa järjestetty kansanäänestys emusta kyllä kansa ymmärsi mistä on kysymys ja ne äänesti tulos ei ollut toivottava hallituspuolueiden hallituspuolueen kannalta ee ja ja aina kun kansanäänestyksiä järjestetään niin kyllä tietomäärä kasvaa tämä ei tarkoita sitä että kaikista asioista niinku Enestam antoi ymmärtää pitäisi järjestää että joutuisimme Sveitsin Sveitsin öö tilanteeseen joku ... Uosukainen Kiitos Kallis ne ovat ihan ihan Lipponen edellisen päälle puheenjohtaja ... Uosukainen kiitos Lipponen saanko kuitenkin sanoa että että emmehän mekään ole sitä mieltä että ei koskaan voi järjestää kansanäänestystä mutta hyvät kollegat täytyy vähän miettiä milloin kansaa vaivataan uurnille eihän kansaa sitä varten voi vaivata että me esitelmöisimme heille EU:sta joku päällekkäin hym Soini päällekkäin Britanniassa ... Vanhanen päällekkäin tässä keskustelussa... Siimes päällekkäin mistä me tie... Vanhanen keskustelussa ei ole tullut yhtään sellaista uuteen perussopimukseen liittyvää sisältökysymystä joilla sitä olis perusteltu tätä kansanäänestystä Soini tulihan niitä vaikka neljä tuhatta Makkonen vaikka vaikka kansanäänestys jää nyt auki vielä niin vaalit ovat joka tapauksessa tulossa nämä vaalit ovat hyvin osoittaneet sen että kansalaiset eivät ole selvillä siitä mistä Euroopan unionissa päätetään tai Euroopan parlamentissa päätetään keskeisessä roolissa tässä ovat ovat olleet tietysti tulevat mepit tai eurokansanedustajat heidän kampanjointi on ollut hyvin tällaista henkilökeskeistä ja teemat ovat tulleet heidän kauttaan me kävimme katsomassa kahta EU parlamentaarikkoa jotka omissa maissaan ovat nousseet vaikuttavaan asemaan ja he kertovat kuinka sen tämä tehdään tämä nousu ... Suuri vaalikeskustelu. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Riikka Uosukaisen ja Risto Makkosen tentissä suorassa lähetyksessä Ruoholahdesta, Helsingin sydämestä. TV1 torstaina 10.06.2004 klo 21.05. Experience the Reality. Kuva Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/suurivaalikeskustelu.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksesta.htm Puheenjohtaja Matti Vanhanen haastattelussa sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. Experience the Reality. Kuva Pertti Manninen. toimittaja pääministeri puheenjohtaja Vanhanen miltä tulos ensi näkemältä näyttää Vanhanen no hyvältä saimme selvän vaalivoiton ainakin pari prosenttiyksikköä lisää vii viimekertaan silloin olimme oppositiossa nyt hallituksessa ja tässä suhteessa olen erittäin tyytyväinen ja neljä paikka kun koko maan paikat väheni kahdella se on vaalivoitto että olen hyvin helpottunut tästä tuloksesta toimittaja Anneli Jäätteenmäki näyttää saaneen valtaisan äänivyöryn miten tulkitsette hänen tulostaan Vanhanen no hän oli meidän kärkiehdokkaamme ja ja se oli vahva luottamus myös hänelle ja selvästikin keskustalaiset halusivat korjata sen viime kerran jolloinka meiltä tuli neljä miestä euro europarlamenttiin nyt meni reippaasti nainen läpi toimittaja miltä parlamenttiryhmän kokoonpano kokonaisuudessaan näyttää keskustan osalta? Vanhanen no se uudistui... Puheenjohtaja Matti Vanhanen haastattelussa sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksesta.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksestalipponen.htm Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen vastaa toimittajien kysymyksiin sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. Experience the Reality. Kuva Pertti Manninen. tv-toimittaja puheenjohtaja Lipponen on parhaillaan radion haastattelussa mutta mennään mukaan kuuntelemaan radiotoimittaja puolueet eivät puhu niistä asioista jotka ihmisiä kiinnostavat jotka ovat ihmisiä lähellä vaan puhutaan tuommoisista ylätason asioista esimerkiksi siitä kenestä on tulossa komission puheenjohtaja Lipponen no näihin asioihin täytyy palata sitten kiitoksia tv-toimittaja puheenjohtaja Lipponen kolme paikkaa näyttäisi tämä tulos joka on miltei lopullinen oliko tämä teille pettymys Lipponen no ensinnäkin täytyy olla erittäin tyytyväinen siihen että nousi näin korkealle me näytämme muulle Euroopalle ... ... tv-toimittaja valtakunnan ääniharavaksi näyttää nousseen Anneli Jäätteenmäki minkälainen järkytys se teille oli? Lipponen keskusta sai neljä paikkaa ja onnittelen heidän edustajiaan ja keskustaa tästä tuloksesta siellä on mielenkiintoisia tuloksia muutenkin muun muassa Alexander Stubb joka joka oli minun läheinen työtoverini ja avusti minua tärkeissä vaiheissa kun olin pääministerinä tämä on syytä panna myös ilolla merkille asiantuntemusta arvostetaan tv-toimittaja jos katsotaan tätä suomalaisten europarlamentaarikkojen listaa kokonaisuudessaan ... Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen vastaa toimittajien kysymyksiin sunnuntai-iltana 12.06.2004 Ylen suorassa Eurovaali-lähetyksessä tuloksen ratkettua. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/kommenttituloksestalipponen.htm |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com  Sonera-kirjaan! |
| http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/valresultatet.htm Torstaina 17.06.2004. Muut lehdet. Valresultatet skakar EU-ledarna. Knappt 45,4 procent av medborgarna tog sig till valurnorna. Storbritanniens utrikesminister Jack Straw - här i ett korridorsnack med sin finländska kollega Erkki Tuomioja - anser att valresultatet är ett tydligt budskap om att väljarna vill ha ett EU som bättre tillvaratar deras intressen. Dagens Nyheter. Tisdag 15 Juni 2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/valresultatet.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/06/24/etusivu.htm Lippossanomat Torstaina 01.07.2004. Oikeastaan teatterisanomat, lajina farssi. Minkälaisina pölöinä lehdistö pitää kansalaisia, kun uskottelee, että komisario-nimityksessä olisi jotain kilvoiteltavaa. Sen jälkeen kun surullisen hahmon ritari Erkki Liikanen nimitettiin Suomen pankin pääjohtajaksi, on aivan turhaa kenenkään astua klovnin rooliin ja puhua vakuuttavalla kaksirintaäänellä, siis Sinikka Mönkäreen, että olen ollut yhdeksän vuotta ministerinä ja hoitanut sitä sun tätä. Kas kun ei maininnut Partek-kauppaa. Pääministeri Matti Vanhanen päättää ja sillä hyvä! Lue lisää joskus! http://www.sanomanetti.fi/2004/06/24/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/07/15/etusivu.htm JUILLET 14 2004 Presidentti Jacques Chirac on tulossa kahdessa mustassa autossa seurueineen 28 moottoripyöräpoliisin auran ympäröimänä Champs Elyséetä pitkin vilkuttaen kansalaisille kätensä auton ikkunasta ulos työntäen.Tunnelman kuvannut suoraan Pariisista Pertti Manninen, sanomanetti.fi. Lue lisää! "J. Chirac a annoncé mercredi au cors de son traditionnel entretien du 14 juillet que les Francais se prononceraient en 2005 par référendum sur la ratification de la Constitution européenne. Torstaina 15.07.2004. Ranska järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. "Perustuslaki koskee ranskalaisia suoraan, joten he saavat kertoa mielipiteensä suoraan." Presidentti Jacques Chirac Ranskan kansallispäivänä 14. heinäkuuta. http://www.sanomanetti.fi/2004/07/15/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/alexstubb.htm Pääkirjoitus. Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 22.07.2004. Stubb & Constitution EU-asiantuntija Alex Stubb (entinen Alexander Stubb) on ruvennut käyttämään EU:n jäsenvaltioissa hyväksymisen vaatimasta perustuslaista nimitystä perustuslaillinen sopimus. Vielä ennen EU-parlamentin vaaleja suuressa vaalikeskustelussa kaikki puoluejohtajat käyttivät termiä perustuslaki. Helsingin Sanomat kuitenkin rupesi pääkirjoituksessaan, päätoimittaja on Janne Virkkunen, käyttämään termiä perustuslaillinen sopimus ja kuuliaiset puoluejohtajat, niin pääministeri Matti Vanhanen kuin Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käyttivät jo vaalivalvojaisissa sujuvasti vielä lyhyempää ja vähättelevämpää termiä perussopimus! Jonkun aikaa kesti ennen kuin käsky meni perille Helsingin Sanomissakin, koska toimittajat aika pitkään käyttivät perustuslaki-termiä, kovapäisimmät ehkä vieläkin! EU-vaaleissa ammatikseen EU-asiantuntija ilmoittanut europarlamentaarikko, nykyisin siis nimeltään Alex Stubb on saanut nyt oman mainoskolumnipalstansa SanomaWSOY-konsernin lehdessä Ilta-Sanomat, nimeltään Stubb. Siinä hän eilen keskiviikkona 21.07.2004 laskettelee seuraavaa otsikon EU ei voi jäädä tuleen makaamaan alla, muun muassa: "Ensinnäkin perustuslaillinen sopimus pitää hyväksyä jokaisessa EU-maassa." . " Vaikka uusi perustuslaillinen sopimus ajautuisi vastatuuleen, ei kannata aliarvioida unionin kykyä selviytyä kriiseistä." Tämä laajalla ja hyvällä kielitaidollaan rehvasteleva europarlamentaarikko ei osaa siis suomen kieltä, koska kääntää sanan väärin suomenkielelle. Iso-Britanniassa käytetään termiä: Constitution. Constitution 2 a the body of fundamental principles or established precedents according to which a State or other organization is acknowledged to be governed. (The Concise Oxford dictionary of current English. Eighth edition 1990). Toinen mahdollisuus on tietenkin se, että saadessaan palstan hänen täytyy alistua SanomaWSOY:ssä keksittyyn diminutiiviseen nimeen. Kolmas on tietenkin se, että hän on sen itse keksinyt suuressa asiantuntemuksessaan ja tarkoituksenmukaisuudessaan. Näin meitä nyt sopimuksetetaan! Stubb & Constitution. Pääkirjoitus. Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 22.07.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/alexstubb.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/keijokorhonen.htm Muut lehdet. Keskisuomalainen tiistaina 20.07.2004. Keijo Korhonen: Herran kukkarossa. Missä Suomi sijaitsee? Ensimmäinen reaktioni: "Haetanneeko tuo mittään", sanoisi kainuulainen, liekö tuolla väliä missä tällainen pohjoisbaltilainen europrovinssi ja kenraalikuvernementti sijaitsee. Vastaus kysymykseen on pääasiassa kognitiivinen: missä Suomen koetaan sijaitsevan. Euro-Suomessa vallitsee identiteettikriisi. Samalla kansallinen suuntakriisi. Johdatusta ei löydy vakiintuneilta valtarakenteilta. Suomen pääpuolueet ovat - anteeksi sanonta - suoraan perseestä: kaikki saman eliitin yllä pitämää samaa Vallan Puoluetta. Eri tulkintoja. Meksikolainen kirjailija ja kosmopoliitti Carlos Fuentes pohti äskettäin (teoksessa "Los años con Laura Diaz") eri kansakuntien vastauksia kysymykseen, mitä heille merkitsee la patria (sana tarkoittaa espanjan kielessä yhtä aikaa isänmaata, kotimaata ja synnyinmaata): Amerikkalaiselle la patria on optimistinen hymni, englantilaiselle väsynyt pila, venäläiselle tunteellista kiihkoilevaa hulluutta, ranskalaiselle älykästä ironiaa, espanjalaiselle ja meksikolaiselle tuskallinen päähänpinttymä. Suomalaiselle kysymys on kaksitasoinen: Missä Suomi sijaitsee "sisään päin" eli osana suomalaisen minuutta, ja missä Suomi on ulkoisesti eli suhteessa maan fyysiseen ympäristöön. Sisään päin suomalaisen patria on utopinen kesäyön unelma, kymmentuhatvuotisen metsäläisen Impivaara. (Suomalaiset ovat aina olleet utopioihin luiskahtavaa kansaa siirtolais-utopisteistä ja korpikommunisteista AKS-seuraan ja euro-hurahtaneisiin saakka.) Suhteessa muihin on patrian hallitseva osa alemmuudentuntoista anteeksipyyntöä omasta olemassaolosta, antautumista viisaampien, vahvempien, parempien johtoon. Suomalaisen patria on siten eräs torpparimielen muoto. Kuten tuo pirullinen panslavisti Feodor Dostojevski totesi, suomalaiset eivät ole valtiota muodostava kansakunta, vaan ainesosa joko slaavien tai germaanien muodostamissa kansakunnissa. - 1917-1995 sattui 78 vuoden lipsahdus säännöstä, itsenäisyyden parenteesi. Siitä maksettiin uljaasti 1939-45. Nyt ollaan taas onnellisina isoisten sylissä. Sijainti vaikka missä. Ongelman "missä Suomi sijaitsee?" eksternaaliseen osaan on eri aikoina kehitelty erilaisia vastauksia: 1) syrjässä, kaukana, köyhänä - seurauksena pakoreaktiot: mm. pitää olla niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia että! Pitää olla luokan paras oppilas, Euroopan kovassa ytimessä... 2) eristettynä, saaressa, saarrettuna, etulinjassa - reaktio "Raja railona aukee edessä Aasia, Itä takana Länttä ja Eurooppaa varjelen vartija sitä! 3) etnisenä elementtinä: EU-eliittimme ja Brysselin byrokraatit ovat samalla linjalla Dostojevskin kanssa. 4) Baltiassa vai Pohjoismaissa: Talvisodan haaste otettiin vastaan pohjoismaisena kansakuntana, Eu-jäsenyyteen mentiin baltilaisena ja itäeurooppalaisena maana Venäjän uhkaa paeten. 5) omalla paikallaan, uniikkina: Pitkä kansallinen linja G.M. Sprengtportenista ja G.M. Armfeltista Paasikiveen ja Kekkoseen. Tämä linja kuljettiin loppuun 1994/95. Muille puskurimaata. Entäpä objektiivinen ongelma - miten muut näkevät Suomen? Jos kysyn tätä oppilaaltani University of Arizonassa, saan vastaan hämmästynyttä tuijotusta: Mikä Suomi? Missä? Historiallisesti Suomi on ollut ulkopuolisille vaihtomateriaalia, puskurimaata, harmaata vyöhykettä, lakmuspaperin tehtävässä. Mitä muuta voi odottaa maasta, jonka sijainti on noin 60-70 astetta p.l. ja asukasluku vieläkin vain viisi miljoonaa? Tarkastelen nykyistä tilannetta kahdelta tasolta. 1) Markkinataloudellisesti: EU ei ole tärkeä traditionaalisena eurooppalaisena suurvaltahankkeena (Saksan/Ranskan akseli, Charlemagne'ismi) vaan hyötypohjana eurooppalaisperäisille ylikansallisille korporaatioille. Globaalikapitalismin maaninen logiikka - mukaan luettuina keskittyminen, oligopolit, valtioiden vääristämät epätäydelliset markkinat, heikompien (sekä omien jäsenmaiden että kehitysmaiden) riisto, maailmanlaajuiset markkinat + tuotanto + pääomat + työvoima + management (esimerkkinä Nokia), uusi maantieteellinen luokkajako ydinalueet vs reuna-alueet, vapaan kaupan palvonta, uudet etuoikeutetut luokat (teollisuusjohto, kansainväliset byrokratiat, työvoimaeliitti eli symbolianalyytikot) - on luonut Talouden Uuden Maailmanjärjestyksen. Marxismi on kuollut, mutta monet Karl Marxin oivallukset ovat aina vain elinkelpoisia. T.U.M. hyödyntää perinnäisiä valtioita, mutta välttää vastuita, jotka valtioiden on kannettava (mm. terveys- ja sosiaalikulut). Tämä on osa valtiojärjestelmän romuttumisprosessia. Euroopan T.U.M:ssä Suomi on materiaalia, on reuna- ja syrjämaa. Suomi siis raataa, tuottaa ja vie epätoivoisesti dumppaushintoihin (huom. kauppa- ja vaihtotaseen kehitys: kukaan ei investoi Suomeen); on toissijainen markkina-alue, tuottaa hieman metsävaroja ja symboli-analyytikkoja. Maa hoidetaan onnistuneesti kotimaisella nöyrä-eliitillä, jonka edut yhtyvät euro-korporaatioiden ja Brysselin byrokratian johdon kollektiivietuihin. Siivellä mennään. 2) Geopoliittisesti: A) Hegemoniavaltion kannalta: USA tuottaa kansainvälisiä ilmaishyödykkeitä, myös Suomelle. Suomi on menettänyt post-SNTL-tilanteessa ja EU:n jäsenenä koko kiinnostavuutensa - hyvä! Olemme siivellä: saamme edut, mutta vältämme vaarat. Esim. terrorismivaara-humpuukin. Meihin ei yksikään järkevä "terroristi" tuhlaa vähäisiä resurssejaan. Mainiota! B) Suomi ympäristönsä ronttivaltioiden (rogue states) kannalta: Kysymys on Paasikiven kohtalonkolmiosta Tukholma - Moskova - Berliini. Ruotsi ei ole ollut ronttivaltio 1600-luvun jälkeen. Historia kertoo, että suurvalta ja pienempikin on taipuvainen hyökkäyspolitiikkaan kun hallituksen käytettävissä on kurinalainen tai alistettu, huonosti koulutettu tai kansallisvihainen väestö, jonka rakenne on nuori. Aggressiovoiman ydin: runsaasti 18-22-vuotiaita nuoria miehiä. Tärkein sosiaalitiede on demografia. Se kertoo meille suloista sanomaa: Saksan naisten fertiliteettiluku on 1,3, Venäjän 1,1. Saksan väestöstä on alle 15-vuotiaita 15 %, Venäjän 18 % (tämä luku johtaa hieman harhaan, koska väestön odotettavissa oleva elinikä on Venäjällä järkyttävän alhainen.) Saksa on siten ensimmäistä kertaa sitten Bismarckin ja Venäjä ensimmäistä kertaa sitten Iivana Tuikean "Julman" kyvytön hyökkäyspolitiikkaan. Ei vain määrä vaan myös laatu. Ei vain sotilaiden määrät, vaan myös laatu: kehittyvä modernismi, lisääntyvä hedonismi ja kansalaisen omien oikeuksien arvostaminen, parantuva koulutustaso, lisääntyvät ylikansalliset yhteydet, nuorten mahdollisuudet sijoittua yhteiskunnassa muutenkin kuin väkivaltakoneistojen palvelukseen - tekevät hyökkäyspolitiikan vaikeaksi. Se näkyy nyt Saksassa: Washington vaikertaa jo saksalaisen militarismin puutetta... Asenne "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä" huvittaa ja pelottaa nykynuoria. Itse asiassa perinteiset ronttivaltiot Saksa ja Venäjä turvaavat puskureina Suomea eräitä uusia paineita vastaan. Summa summarum: Taloudellisesti Suomi sijaitsee EU-herrain kukkarossa, geopoliittisesti Suomi nyt vihdoinkin sijaitsee Herran kukkarossa. Yksinkertaisesti: kukaan ei meitä nyt uhkaa ja myös uhkapotentiaali on romahtanut. Miten suloista onkaan olla vapaamatkustaja. Miten hyvä onkaan pysyä puolueettomana kiistoissa ja selkkauksissa, jotka eivät meidän etujamme kosketa. Miten nautinnollista onkaan olla näillä leveys- ja pituusasteilla pieni eli reilusti alle 1 promillea maailman ihmisistä. "Kell onni on, hän onnen kätkeköön Kell aarre on, hän aarteen peittäköön Ja olkoon onnellinen onnestaan Ja rikas riemustansa yksin vaan! Nyt ei tarvita Natoa eikä EU:n Blitzkrieg-joukkoja eikä helikopteri-militarismia. Nyt tarvitaan järkeä ja itsekkyyttä. "Tuntemattoman" Lahtinen totesi: "Se yksi kahjo sieltä Saksasta lähtee liikkeelle, ja meidän nilkit seuraavat perässä." Mutta Lahtinen ei tuntenut Euroopan unionia. Suomen turvallisuuspoliittinen ongelma on nyt, miten pitää kurissa meidän nilkit, jotka hinkuavat mukaan Euroopan hiekkalaatikolle. Ja eiköhän se ongelma ratkea demokratian keinoin. Teksti on lyhennelmä esitelmästä, jonka Keijo Korhonen piti Jyväskylän Kesän ja Kauko Sorjosen säätiön tilaisuudessa 6.7. Korhonen on kansainvälisen politiikan professori Arizonan yliopistossa Yhdysvalloissa. Experience the Reality. Kuva: Pertti Manninen http://www.sanomanetti.fi/2004/07/22/keijokorhonen.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/08/05/etusivu.htm Torstaina 05.08.2004. Pääkirjoitus. Sopimus vai laki? Poliitikot pyörivät kansanäänestysasian ympärillä. Helsingin Sanomat käyttää pääkirjoituksessaan eilen keskiviikkona nimitystä: perustuslaillinen sopimus ja tänään torstaina lehti julkaisee pääkirjoituksensa vieressä näkyvällä paikalla ylhäällä Terhi Kiiskisen vieraskynä-artikkelin: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Lehti on aivan sekaisin. Voisi nyt päättää kumpaa termiä käytetään. Onko mahdollisessa kansanäänestyksessä tarkoitus äänestää EU:n perustuslaista vai siitä, että sovitaan siitä, että sovitaan tai mahdollisesti hyväksytään joku sopimus tai joku laki tai joku perustuslaki tai joku... Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 05.08.2004. "Experience the Reality". Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/05/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/loperonsanomathelsingin.htm Torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus. Löperön Sanomat. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunilan työttömyyttä käsittelevän kirjoituksen otsikoiden pääväite ja saman tien koko kirjoitus osoittautui lörinäksi. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin joutui antamaan siitä tiedotteen jo julkaisupäivänä ja oikomaan syntyneitä väärinkäsityksiä. Kirjoituksen julkaissut Helsingin Sanomat korjasi asian seuraavana päivänä saavuttaen ilmeisesti korjausten Suomen ennätyksen korjauksen huomattavuudessa ottaen huomioon asian tärkeyden ja kuinka se koskettaa kipeästi satoja tuhansia suomalaisia suoraan ja miljoonia, joille oikea tieto olisi tarpeellista muodostaessaan käsitystä suomalaisesta todellisuudesta. Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/loperonsanomathelsingin.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm Torstaina 12.08.2004. Matti Vanhanen ennen kohua. Katkelma Seuran kirjoituksesta: Hannu Toivonen: Politiikan kuolema. Seura 13.08.2004. (Jakelussa päivää aikaisemmin.) Teksti Hannu Toivonen "Politiikan kuolema. Pääministeri Matti Vanhasen suosioluvut kansangallupeissa ovat niin suuria, että jopa Vanhanen pitää niitä epänormaaleina. Mutta mihin mittausten 85 prosentin lukemat perustuvat? Vai perustuvatko ne mihinkään? Matti Vanhanen on ollut pääministerinä runsaan vuoden. Keskustalaisen puoluetoverinsa, Anneli Jäätteenmäen katastrofaalisten pääministerikuukausien jälkeen Vanhanen nousi hallituksen johtoon kuin vahingossa ja myös omien suunnitelmiensa vastaisesti. Tekojensa valossa ei yhden vuoden aikana ole tapahtunut kovin paljon sellaista, mikä suoraan selittäisi Vanhasen megasuosion. Hallituksen asettamat 100 000 uuden työpaikan tavoitteet vaalikaudella ovat jo nyt romuttuneet täysin, kuten demariministerit Antti Kalliomäki ja Tarja Filatov ovat kuuluvasti todistaneet. Kesäkuussa 2004 työpaikkojen määrä oli vuodessa jopa laskenut tuhannella. Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan. Vanhanen on sanonut ei oman puolueensa lupauksille opintotuen korotuksesta ja opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton nostamisesta. Samoin on käynyt eläkeläisten kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen kanssa, ja eläkkeiden indeksiä jopa kovennetaan alle 65-vuotiaille. Hurjimmin on käynyt keskustaministeri Liisa Hyssälän maalailemille kansaneläkkeiden 300 euron tasokorotuksille: todellisuudessa eläkeläiset saavat seitsemän euron lisän ja senkin vasta vuoden 2006 alusta." Seura 13.08.2004. (Jakelussa päivää aikaisemmin.) Teksti Hannu Toivonen Ensimmäiset kappaleet artikkelista, jossa myöhemmin Heikki Patomäki ja Esko Antola arvioivat Vanhasta ja hänen tekojaan. Iltalehden viime viikonvaihdenumerossa niitä ei Aarno Laitisen mukaan olekaan. "Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan." Hannu Toivonen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista. Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun. Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia. " ...Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi. Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä. ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla." Lea Karhu, HS. Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia. Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/12/mattivanhanen.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm sanomanetti.fi tiistaina 17.08.2004. Kuva: Pertti Manninen. Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. "Tämä vahvistaa sen, mitä havaitsin väitöskirjassanikin , että oligarkian sisällä on oligarkia. Kaksi kolme ihmistä on päättänyt asian, josta piti keskustella hallituksen sisällä ja eduskunnan kesken." Kansanedustaja Arja Alho oligarkian ilmoituksesta, että kansanäänestystä EU:n perustuslaista ei järjestetä. Oligarkia. sanomanetti.fi tiistaina 17.08.2004. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Lipponen ei kannata kansanäänestystä EU:n perustuslaista. Arja Alho arvostelee päätöksentekoa pienessä piirissä. Jouni Mölsä Helsingin Sanomat Oulu. Sdp:ssä on erimielisyyttä siitä, tulisiko EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta järjestää Suomessa neuvoa-antava kansanäänestys vai ei. Maanantaina alkaneessa Sdp:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa alustanut puolueen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kertasi kantansa, ettei kansanäänestystä ei pidä järjestää. Hänen mielestään kansanäänestys on raskas järjestelmä, joka ei sovi hyvin suomalaiseen poliittiseen perinteeseen säännöllisenä päätöksentekotapana. Lisäksi selkeän kysymyksenasettelun teko olisi vaikeaa. Lipposen mukaan EU:hun liittymisessä vuonna 1994 järjestettyyn kansanäänestykseen liittyi myös jonkinasteisen päätäntävallan siirto EU:n yhteiseen päätöksentekoon. "Silloin EU oli lopulta sittenkin ensisijaisesti itsenäisten valtioiden liitto. Tässä perimmäisessä suhteessa uusi perussopimus ei muuta unionin luonnetta", hän perusteli Oulun kaupungintalossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho on eri mieltä. Alho arvioi, että EU on enemmän kuin kansainvälinen järjestö. Hänen mukaansa olisi valtiosäännön hengen mukaista sisällyttää valtiosääntöön, että osa Suomen päätöksentekovallasta ja oikeudenkäytöstä sisä- ja ulkoasioissa siirtyy unionitasolle. "Silloin se merkitsee, että perustuslakisopimus täytyisi hyväksyä eduskunnassa neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeenkin kahden kolmasosan enemmistöllä", hän linjasi kokouspaikan käytävällä. Alhon mielestä hallitusryhmien johtajat hätäilivät ilmoittaessaan kantanaan, ettei kansanäänestystä tarvita. "Tämä vahvistaa sen, mitä havaitsin väitöskirjassanikin , että oligarkian sisällä on oligarkia. Kaksi kolme ihmistä on päättänyt asian, josta piti keskustella hallituksen sisällä ja eduskunnan kesken." ... Kuvateksti: Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen tervehti Paavo Lipposta Oulussa. Takana sisäministeri Kari Rajamäki (vas.) ja kansanedustaja Kalevi Olin. Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Alkuosa artikkelista sivulla A6, 6/8 palstaa alhaalla, kuva 3 palstaa. Edellä mainittujen juttujen välissä on vielä Tausta. Tanskassa vaikuttaa jo perinne, Hollannissa kokemus on uusi. Heikki Aittokoski. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Keskusta tyytyy Vanhasen kielteiseen kansanäänestyskantaan. "Hänen tahtonsa on hallituksen tahto", totesi äänestystä puoltava Pekkarinen. Arto Astikainen Helsingin Sanomat Lahti. Päähallituspuolue keskusta on asettumassa puheenjohtajansa, pääministeri Matti Vanhasen kannalle, ettei EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta tarvita Suomessa neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Keskustassa on paljon kansanäänestyksen kannattajia, mutta puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa käytettiin maanantaina vain pari puheenvuoroa. Kansanedustajat Katri Komi ja Markku Rossi asettuivat suoraan tukemaan Vanhasta. Kansanäänestystä julkisesti toivoneet ministeri Mauri Pekkarinen ja europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski esittelivät perusteensa mutteivät nostaneet aiheesta sen suurempaa meteliä. "Ymmärrän, että hänen tahtonsa on hallituksen tahto", kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen totesi hieman kyynisesti. ... Kuvateksti: Keskusta tuki puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa pääministeri Matti Vanhasen kantaa, ettei EU:n perustuslaista pidä järjestää kansanäänestystä. Helsingin Sanomat. Kotimaa tiistaina 17. elokuuta 2004. Alkuosa artikkelista sivulla A6, 6/8 palstaa ylhäällä, kuva 5 palstaa. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/17/oligarkia.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/paakirjoitus.htm Sanomanetti torstaina 19.08.2004. Mitä sinä haluat? Pääkirjoitus: Pääministeri Matti Vanhanen. Ylen radiouutisissa sunnuntaina 15.08.2004 klo 17.30. "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Sanomanetti torstaina 19.08.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/paakirjoitus.htm Torstaina 19.08.2004. Perustuslaki jatkuu ... Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004. Leif Salmén-kolumni. Kenen valta? Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/salmenvalta.htm Iltalehti keskiviikko 18.08.2004 Kenen valta? Leif Salmén Kun valta kuuluu kansalle, kenelle se kuuluu? Kysymys on vaivannut mieltä kun olen seurannut keskustelua EU:n perustuslaista. nyt voin vastata siihen. Ainakaan Suomessa valta ei kuulu kansalle, vaikka niin väitetään ja vaikka joku on lukenut Suomen perustuslakia niin, että siinä selvästi sanotaan, että "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle". Tämä kävi selväksi kun Matti Vanhanen vanhaan tsaristiseen ja bresjneviläiseen tapaan selitteli, ettei mitään kansanäänestystä uudesta EU:sta tarvita. Tarja Halosen tapaan "hänestä tuntui", ettei uusi perustuslaki merkittävästi muuta jäsenvaltioiden ja unionin vallanjakoa. Minä en välitä tippaakaan siitä, miltä Vanhasesta tai Halosesta tuntuu. En halua, että maan kohtaloista päätetään mutu-periaatteella. Tärkeämpää on tietää ja arvioida mitä todella tapahtuu. Akatemiatutkija Terhi Kiiskinen on tulkinnut Suomen perustuslakia niin, että kansalle kuuluva perustuslaillinen valta on luovuttamatonta. "Sekä vallan siirto, että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita." Jos tämä periaate halutaan kumota, on Suomen perustuslakia muutettava. EU:n perustuslaki siirtää kiistatta lisää valtaa Suomen kansalta ylikansallisille elimille. Tärkeää ei ole, miten suuri siivu vallasta menetetään. Tärkeää on periaate. Jos siitä laistetaan ja vähätellään vallan menetystä, luisutaan äkkiä kaltevalle pinnalle: avataan portit kansanvallan jatkuvalle nakertamiselle. Vanhanen, Halonen ja muut myöntyväisyyspoliitikot luulevat, että kyse on tarkoituksenmukaisuudesta. he ovat vaarallisella tavalla väärässä. Kansan valta ja perustuslain määräyksiä koskevat muutokset ovat periaatekysymyksiä. Halonen ja Vanhanen yrittävät kiemurrella irti näistä periaatteista. se on säälittävää, surullista katseltavaa. Todistamme kummallista näytelmää. Valtiojohto vähättelee unionin perustuslakia vaikka vielä eilen koko hanketta luonnehdittiin "historialliseksi" ja "ratkaisevaksi" EU:n tulevaisuuden kannalta. Enemmistöpäätösten määrä lisääntyy ja vastaavasti veto-oikeutta rajoitetaan - eikö se vähennä suomalaisten valtaa? Toimielinten valtasuhteita muutetaan ja uusia perustetaan. Tämä ei ole sama unioni, johon Suomi liittyi vuoden 1994 kansanäänestyksen seurauksena. Luulevatko Halonen ja Vanhanen, että suomalaiset ovat tyhmiä? Että kansalaiset eivät huomaa, miten heitä höynäytetään? Luulevatko he, että suomalaiset suostuvat nöyriksi alamaisiksi? Unionin perustuslaki hyväksytään joka tapauksessa eduskunnassa. Se ei voi olla mikään läpihuutojuttu, jossa 2/3 enemmistö yksillä valtiopäivillä hyväksyy sen kuten minkä tahansa kansainvälisen sopimuksen. Vallan siirto unionille, josta tulee juridinen henkilö ja itsenäinen toimija, merkitsee viimeistään nyt muutosta Suomen poliittiseen järjestelmään. Suomalaisista tulee yhä selvemmin EU:n alamaisia. Johtopäätös on itsestään selvä. Eduskunnan on tehtävä päätöksensä kaksilla valtiopäivillä tai vaikeutetun säätämisjärjestyksen kautta, 5/6 enemmistöllä. Kansanäänestys voi tukea eduskunnan päätöksentekoa ja suomalaisen kansanvallan kannalta se saattaisi olla hyvä asia. Mitä vanhaset ja haloset pelkäävät, kun he eivät uskalla antaa kansalaisille äänivaltaa asiassa? Sitäkö, että kansa äänestää väärin? Sitäkö, että Suomelta menisi maine EU:ssa? Sitäkö, että demokratialla on hintansa, että se sisältää riskinottoja? Mutta demokratia on aina riski. Eikä mikään vahingoita sitä niin kuin vallanpitäjien temppuilu kun he yrittävät tehdä siitä oman valtansa työrukkasen. Demokratian vastakohta ei ole vain diktatuuri vaan myös näennäisdemokratia. Siihen suistutaan jos kaupanteko maan perustuslain kustannuksella onnistuu. Minä kannatan tässäkin asiassa tyrannien vastaisessa taistelussa kaatuneen Ciceron kantaa: olkaamme lain orjia ollaksemme vapaita! Iltalehti keskiviikko 18.08.2004 Kenen valta? Leif Salmén http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/salmenvalta.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Sanomanetti torstaina 19.08.2004. Kansanäänestys? Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen Pääministeri Matti Vanhanen perusteli kielteistä kantaansa kansanäänestykseen EU:n perustuslaista sillä, että unionin luonne ei muutu sillä tavalla, että tarvittaisiin kansanäänestys. Eivätkö alla olevat EU:n perustuslain kohdat ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle? EU:n perustuslain I osa, 1. artikla: Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioidensa politiikat, joilla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä jäsenvaltioiden sille antamaa toimivaltaa. Artikla I.6, 1. momentti: Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden. Artikla I.15.1: Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvistamalla kyseisen talouspolitiikan yleislinjat. Jäsenvaltiot yhteensovittavat talouspolitiikkansa unionissa. Artikla I.15.3: Unioni hyväksyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen, erityisesti vahvistamalla kyseisen politiikan suuntaviivat. Artikla I.16.1: Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopoliittiset alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen. Artikla I.41.2: Yhteinen turvallisuus- ja puoluepolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Antti Pesonen Alajärvi Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. 4/6 palstaa ylhäällä. Kuva 2 palstaa. Kuvateksti: Kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista puhuttaa puolesta ja vastaan. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. EU:n uudesta perustuslaista ei tarvita kansanäänestystä. Uskon pääministeri Vanhasen vakuutukseen asiassa. Onhan meillä eduskunta, joka voi hoitaa asian. Onneksi oppositiopuolueista kokoomus on asettunut järkevästi hallituksen kannalle. En ymmärrä Osmo Soininvaaran ja Suvi-Anne Siimeksen kannanottoja asiassa. Miksi järjestää laista kansanäänestys, sehän olisi kuitenkin vain neuvoa-antava. Eduskunta joutuisi kuitenkin tekemään asiassa oman ratkaisun. Jos pelätään tämän lisäävän EU-kielteisyyttä, voihan hallitus teettää perustuslaista eräänlaisen tiivistetyn kansanpainoksen, jota voidaan jakaa suomalaiskoteihin. Eikö asia hoituisi sillä? Suomalaisista suurin osa kannattaa EU:ta ja hyvä niin. Ei asia uudella äänestyksellä siitä miksikään muutu. Tapani Luoma Valkeala Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. 1/6 palstaa ylhäällä. Yhteinen kuva 2 palstaa. Kuvateksti: Kansanäänestys EU:n uudesta perustuslaista puhuttaa puolesta ja vastaan. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? Pääministeri Matti Vanhasen mielestä EU:n perustuslaista ei ole tarvetta järjestää kansanäänestystä ja että hallitusryhmien vetäjien kesken on sovittu, ettei äänestystä järjestetä. Onko Suomen kansa niin tyhmää, ettei poliittinen eliitti uskalla luottaa siihen? Voihan olla suuri vaara, että kansa äänestäisikin "väärin". On uskomatonta, miten osa poliitikoista kuvittelee voivansa päättää asioista kansan puolesta. Se ei ole demokratiaa vaan diktatuuria. Enää puuttuu vain se, että ilmoitetaan ettei myöskään eduskuntavaaleja järjestetä. Voi näet olla niin, että kansa alkaa olla sen verran kypsää todellisille muutoksille. Vanhat poliitikkoplantut saavatkin väistyä kansaa nöyryyttämästä. Kapinako avuksi? Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? 3/6 palstaa keskellä. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. Pääministeri Matti Vanhanen torjuu kansanäänestyksen järjestämisen EU:n perustuslaista. Hänen mukaansa unionin perusluonne ei muutu sillä tavalla, että tarvittaisiin kansanäänestys. EU myytiin suomalaisille vuonna 1994 itsenäisten valtioiden liittona, joka tuo työtä ja sijoituksia. Suomen piti säilyttää oma rahansa, talouspolitiikkansa ja liittoutumattomuutensa. Perustuslailla perustetaan uusi EU, josta tulee käytännössä liittovaltio. Sen lainsäädäntö on jäsenmaiden lainsäädännön yläpuolella. Perustuslain hyväksyminen merkitsee myös sotilaallista liittoutumista. Torjuessaan kansanäänestyksen EU:n perustuslaista pääministeri tekee kauaskantoisen virheen, "lyö itseään kirveellä jalkaan". Tosiasia nimittäin on, että vain pieni vähemmistö suomalaisista kannattaa EU:n vallan lisäämistä. Selkeä enemmistö haluaisi valtaa siirrettävän EU:sta takaisin Suomeen. Vallanpitäjät joutuvat ennen pitkää vastaamaan siitä, että ovat sivuuttaneet kansalaiset. Antti Pesonen Itsenäisyyspuolue Vapaan Suomen liiton puheenjohtaja. Iltalehti keskiviikko 18.08.2004. Lukijan palsta. Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. 3/6 palstaa alhaalla. Lue myös! Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004. Leif Salmén-kolumni. Kenen valta? Sanomanetti torstaina 19.08.2004. Kansanäänestys? http://www.sanomanetti.fi/2004/08/19/lukijatvalta.htm Mitä sinä haluat? Tiistaina 24.08.2004. Perustuslaki jatkuu ... Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 10 asiaa, joista et pääse äänestämään. Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Mitä siitä tulee kun toinen puhuu perustuslaista ja toinen perussopimuksesta? http://www.sanomanetti.fi/2004/08/24/vanhanenvalta.htm Sanomanetti tiistaina 24.08.2004. Kansanäänestys? Jatkuu ... perustuslaki vai sopimus? Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen Pääministeri vastaa Alajärveläinen Antti Pesonen luetteli Ilta-Sanomien yleisönosastokirjoituksessa 18.8 joukon hallituksen välisessä konferenssissa sovitun EU:n perustuslaillisen sopimuksen kohtia ja kysyi, eivätkö ne ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle. Olen julkisuudessa useaan otteeseen sanonut, että neuvoa antava kansanäänestys tulisi järjestää, jos perustuslaillinen sopimus muuttaisi olennaisesti unionin persluonnetta. Näin ei kuitenkaan käynyt, unionin perusluonne ei muutu. Pesosen esittämät sopimusluonnoksen kohdat eivät muuta unionin perusluonnetta eivätkä unionin ja jäsenvaltioiden toimivallan jakoa nykyiseen verrattuna. Sen vuoksi ne eivät ole riittävä peruste kansanäänestyksen järjestämiselle. Pesosen kuvaamat perustuslaillisen sopimusluonnoksen kohdat ovat kaikki olennaiselta sisällöltään voimassa jo tällä hetkellä. Hänen ensimmäisenä esimerkkinä antamansa sopimusluonnoksen I osan 1 artikla kuvaa unionin perusluonnetta yhtäältä kansalaisten ja toisaalta jäsenvaltioiden yhteisönä. Unionin luonne on ymmärretty näin Suomessa jo EU-jäsenyytemme alusta lähtien. Kaikki unionin toimivalta perustuu jäsenvaltioiden sille antamaan valtuutukseen. Jäsenvaltioiden politiikkojen yhteensovittaminen ja toimivallan käyttö yhteisönä (viittaa niin sanottuun yhteisömenetelmään) kuvaavat unionin nykyistä toimintatapaa. Kirjoituksen toinen esimerkki eli sopimusluonnoksen I osan 6 artiklan 1 kohdan ns. etusijaperiaate on vahvistettu yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä jo 1960-luvulla. Se on siis sitonut Suomea EU-jäsenyytemme alusta alkaen. Suomen liittyessä vuonna 1995 Euroopan unioniin etusijaperiaate oli yksi niistä tekijöistä, joiden vuoksi unionin oikeusjärjestyksen katsottiin olevan ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Näiden syiden vuoksi liittymisen yhteydessä käytettiin eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestystä. Sopimusluonnoksen I osan 15 artiklan 1 kohta vastaa nykyisiä EY:n perustamissopimuksen määräyksiä siitä, miten jäsenvaltiot voivat unionissa yhteen sovittaa omia talouspolitiikkojaan. Hallitusten välinen konferenssi muutti vielä kesäkuussa artiklan sanamuotoa niin, että siitä käy täysin selväksi, että jäsenvaltiot - eikä unioni - sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Yhteensovittaminen ei tarkoita yhdenmukaistamista. Samoin sopimusluonnoksen I osan 15 artiklan 2 ja 3 kohdat vastaavat nykyisiä EY:n perustamissopimuksen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevia määräyksiä ja käytäntöjä. Luonnoksen I osan 16 artiklan 1 kohta ja I osan 41 artiklan 2 kohta vastaavat nykyisen unionisopimuksen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia määräyksiä. Myös mahdollisuus yhteiseen puolustukseen siirtymiseen sisältyy jo nykyään voimassaolevaan unionisopimukseen. Matti Vanhanen pääministeri Kuvateksti: Pääministeri Matti Vanhanen vastaa IS:ssa toissapäivänä olleeseen lukijakirjoitukseen, jossa esitettiin kysymyksiä EU:n uudesta perustuslaista. (4 /6 palstaa ylhäällä. 2 kuvaa: pää ja kopio kirjoituksesta 3 palstaa). http://www.sanomanetti.fi/2004/08/24/vanhanenvalta.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Sanomanetti torstaina 26.08.2004. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi: Kansanäänestyksestä olisi myös etua. Iltalehti. Maanantai 23.08.2004. "Jos muutama suuri jäsenmaa hylkää kansanäänestyksessä EU-perustuslakiesityksen, sen sisällöstä alkaa uusi vääntö. Tällaisessa tilanteessa olisi Kimmo Sasin mielestä taktisesti hyvä, jos hylkääviä tuloksia olisi myös pienistä jäsenmaista. ... "Epärehellistä vähättelyä" EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman (sd) toistaa sunnuntain Turun Sanomien kolumnissa vaatimuksen EU:n perustuslakikansanäänestyksestä. Hän katsoo, että uuden perustuslain myötä unionista tulee liittovaltion veroinen oikeusyhteisö, "vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu". Sasi tyrmää Södermanin tulkinnan. - Ei uutta EU:ta voi oikein pitää liittovaltion kaltaisena oikeusyhteisönä. EY:n tuomioistuin on jo aikaisemmin katsonut, että EU-normeilla on etusija Suomen lainsäädäntöön. Siinä suhteessa tilanne ei muutu. Södermanin mielestä on epärehellistä vähätellä perustuslakisopimusta puhumalla "pelkästä sopimuksesta", kun kyse on tosiasiassa perustuslaista. Sasin mielestä kyse on kiistatta kansainvälisestä sopimuksesta. - Mutta siinä suhteessa Södermanin kritiikki on oikeaa, kun kaikissa varsinaisissa yhteyksissä puhutaan perustuslaista (constitution), meillä se on on käännetty perustuslailliseksi sopimukseksi. Miksi? - Siinä on käytetty poliittista harkintaa, jotta ei syntyisi vaikutelmaa, että tämä perustuslaki on liittovaltiokehityksen instrumentti. Onko siis tarkoituksella pyritty häivyttämään asia sanakikkailulla? Pyritään antamaan lievempi kuva perustuslaista. Termi perustuslaillinen sopimus ei välttämättä ole väärä. Sopimusta laatineessa konventissa oli paljon liittovaltiomyönteisiä jäseniä, jotka halusivat korostaa konventin merkitystä puhumalla perustuslaista, Sasi sanoo. ... - Kansanäänestyksellä ei ole ratkaisevaa merkitystä perustuslaillisen sopimuksen hyväksymisen kannalta, paitsi niissä olosuhteissa, joissa useampi valtio on sen kansanäänestyksessä hylännyt, Sasi näkee. - Sen jälkeen Suomenkin kansanäänestyksellä saattaa olla merkitystä. Mutta jos Suomi yksin äänestäisi vastaan, se pitäisi alistaa uudelleen kansanäänestykseen, jotta saataisiin myönteinen tulos. Sellainen olisi näennäisdemokratiaa." ... Kuvateksti1: Keskustelu uuden EU-kansanäänestyksen tarpeellisuudesta jatkuu, vaikka hallituksen johtokolmikko ehti jo ilmoittaa, ettei sellaista ainakaan Suomessa tarvita. Kuvateksti2: Kimmo Sasin mukaan on parempi, ettei EU-jäsenyyttä kirjata Suomen perustuslakiin. Kuvateksti3: Jacob Söderman ehdottaa EU-kansanäänestystä seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä. Iltalehti. Maanantai 23.08.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 10 asiaa, joista et pääse äänestämään. Itse asiassa Euroopan unionin uusi perustuslaillinen sopimus ei varsinaisesti ole mikään "perustuslaki", koska EU ei ole valtio. Jos uusi sopimus läpäisee vuosia kestävän ratifiointiprosessin, nykyinen vanha unioni lakkautetaan ja tilalle perustetaan kokonaan uusi. Monissa EU-maissa järjestetään asiasta kansanäänestys, mutta Suomessa eduskunnan käsittely riittää. Perustuslakivaliokunta ei ole vielä päättänyt, millaisella määräenemmistöllä ja proseduurilla sopimus Arkadianmäellä käsitellään. Sopimus on hyväksyttävä sellaisenaan tai hylättävä. 1. Yksiin kansiin ... 2. Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ... 3. Yksi ja ehyt unionipäätöksenteko ... 4. Hyvästit direktiiveille ... 5. Euroopan parlamentista oikea parlamentti ... 6. Läheisyysperiaatteen valvonta lähelle ... 7. Euroopan presidentti ... 8. Oma komissaari menee. 9. Veto-oikeutta kavennetaan taas. Yksimielisiä päätöksiä edellyttävien asioiden määrä on vähennetty toistuvasti perussopimuksia rukattaessa. Nyt menee taas 30-40 asiaryhmää, mutta ne eivät ole kovin merkittäviä. Neuvoston äänivaltasääntöihin tehtävät muutokset vahvistavat suurten jäsenmaiden päätösvaltaa suhteessa keskisuurten jäsenmaiden kuten Suomen kustannuksella. 10. Suomi luopuu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Kehitys kohti EU:n yhteistä puolustusta ja keskinäisiä turvatakuita on ollut menossa ilman tätä sopimustakin. Meillä on velvollisuus olla kriisitilanteissa solidaarinen muita EU-maita kohtaan. EU ei ole ainakaan vielä sotilasliitto, mutta jäsenyys voi kuitenkin johtaa sotilaalliseen liittoutumiseen EU:n kehityksen myötä. Timo Hakkarainen. Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 . (sivu 15 kokonaan). Tätä juttua varten on asiantuntijoina haastateltu perustuslakikonventin jäsen, kansanedustaja Kimmo Kiljusta ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasia. Kiljusen kirjaa "EU:n perustuslaki" jaetaan maksutta Eurooppatiedotuksessa. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Lue myös! Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004. Leif Salmén-kolumni. Kenen valta? Lukijan palsta. Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi? Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen. Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm Tätä, et löydä joka lehdestä! Kaleva.plus.kotimaa Pohjois-Suomen suurin verkossa. Sunnuntai 22.8.2004 Söderman patistaa kuulemaan kansaa EU:n entinen oikeusasiamies, oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman kehottaa kuulemaan Suomen kansaa EU:n uudesta perustuslakisopimuksesta päätettäessä. Hän katsoo, että unionista tulee sopimuksen myötä liittovaltion veroinen oikeusyhteisö, "vaikka ehkä lopullinen askel puuttuu". Mahdollinen neuvoa-antava kansanäänestys tulisi järjestää esimerkiksi vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä, Söderman kirjoittaa Turun Sanomissa tänään. Hän kysyy myös, eikö hallituksen tulisi nyt, kun perustuslakisopimuksen sisältö on valmis, ryhtyä valmistelemaan perustuslakiin säännöstä siitä, että olemme EU:n jäseniä kaikkine siitä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Eduskunnallakaan ei ole perustuslaista ilmenevää valtuutusta siirtää lainsäädäntövaltaansa EU:lle. Södermanin mielestä on epärehellistä vähätellä perustuslakisopimusta sillä, että se olisi "pelkkä sopimus". STT Kaleva.plus.kotimaa Pohjois-Suomen suurin verkossa. Sunnuntai 22.8.2004 http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/sasisodermanvalta.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/paakirjoitus.htm Sanomanetti torstaina 26.08.2004. Perustuslaki jatkuu ... Iltalehti viikonvaihde. lauantaina 21.08.2004 10 asiaa, joista et pääse äänestämään. Iltalehti maanantaina 23.08.2004 Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi vastaa Jacob Södermanin väitteeseen, jonka mukaan hallitus vähättelee asiaa puhuessaan sopimuksesta eikä perustuslaista. Kansanäänestyksestä olisi myös etua. Pääkirjoitus: Pääministeri Matti Vanhanen ja hallituksen ydinryhmä eikä Helsingin Sanomat pukahda nimi-asiasta enää mitään vaan ovat hiljaa kuin kusi sukassa ja käyttävät häikäilemättömästi ainoana maana Euroopassa nimitystä sopimus eikä perustuslaki. Jonkunlainen "salaliitto" on päättänyt, että sopimus-sanaa käytetään. Näinhän EU:n perustuslain hyväksyminen voidaan käsitellä kansainvälisen sopimuksen luonteisena läpihuutojuttuna eduskunnassa eikä tarvitse kuunnella perustuslain vaatimaa käsittelyjärjestysnarinaa! 26.08.2004 Pertti Manninen, sanomanetti.fi. Pääkirjoitus. Lue myös! Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat. Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. tähän kirjoitukseen: Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/26/paakirjoitus.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/etusivu.htm extra! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Ilta-Sanomat. Lukijat. Palaute. Antti Pesonen. Perjantaina 27.08.2004. Pääministeri Matti Vanhanen toistaa (IS 20.8) kirjoitukseeni (IS 18.8) lähettämässään vastineessa käsityksensä, ettei EU:n perustuslaillinen sopimus muuta unionin perusluonnetta, minkä vuoksi kansanäänestystä ei tarvita. Ensiksi on sanottava, että koko EU-prosessin aikana ei valtiojohto ole kertonut kansalaisille mistä EU:ssa on kysymys. EU:ta myytiin maassamme vuonna 1994 itsenäisten valtioiden liittona, joka tuo työtä ja sijoituksia. Suomen piti säilyttää itsenäisyytensä, oma rahansa, talouspolitiikkansa ja liittoutumattomuutensa. Toisin on kuitenkin käynyt. Ja nyt kun EU-prosessi on ratkaisevasti syvenemässä, sitäkään ei Suomen valtiojohto tunnusta. Nyt perustetaan uusi Euroopan Unioni, josta tulee oikeushenkilö, joka solmii jäsenmaitaan sitovia kansainvälisiä sopimuksia, ja jonka perustuslaissa, eikä siis enää pääministerin mainitsemassa yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä, määrätään, että Unionin perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat jäsenmaiden lainsäädännön yläpuolella. Sekä nykyisen että uuden EU:n perusluonne on siis täysin erilainen kuin sen unionin, joka suomalaisille luvattiin 1994. EU:n perustuslain hyväksymisessä on kysymys vallan siirtämisestä unionille. Tämä tosiasia on kansanäänestyskeskustelussa jäänyt liian vähälle huomiolle. Asian ytimen nosti esille akatemiatutkija Terhi Kiiskinen (HS 5.8): "Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen valta on luovuttamatonta. Sekä vallan siirto, että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voida toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksenkään perusteella. Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen." Tätä ei voida kumota esittämällä, että valta on jo luovutettu. Eduskunta hyväksyi 1994 EU-liitoksen "kansainvälisenä sopimuksena" 2/3 enemmistöllä eikä siis perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Sekä maamme että pitkän päälle myös valtiojohdon etu on pyrkiä mahdollisimman suureen avoimuuteen keskustelussa ja päätöksenteossa. Demokratia on sitä, että annetaan kansan päättää eikä sitä, että kansaa viedään kuin pässiä narusta. Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolue, Vapaan Suomen liiton puheenjohtaja, Alajärvi. Lue myös! Antti Pesosen ensimmäinen kirjoitus ja pääministeri Matti Vanhasen vastaus. Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/etusivu.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/kiiskinenperustuslaki.htm Sanomanetti perjantaina 27.08.2004. Helsingin Sanomat. Vieraskynä. Torstaina 5. elokuuta 2004. Terhi Kiiskinen. EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen. Kansanäänestystä on puolustettu argumenteilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon. Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle. Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia. Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen. Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen valta on luovuttamatonta. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksenkään perusteella. Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen. Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamatonta, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi. Jos valta siirrettäisiin, kuinka se olisi mahdollista ottaa takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan ole vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin. Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia. Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrassaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon". Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta. Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken. Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti: Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoidaan eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin. Näin nähdään selvästi, että delegoinnissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinnissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiakseen, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltana. Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy. Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jonka mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle eli on kansalla. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kysymys vallan siirrosta. Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin. Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai jota voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse oli tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi, ja sitten suoritettiin se. Tästä johtuu se, että perustuslaillinen kansanvalta Suomessa on luovuttamatonta. Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esimerkiksi Ruotsin perustuslaissa. Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan. Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella. EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta. Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnankaan yksinkertaisella päätöksellä. Terhi Kiiskinen. Kirjoittaja on dosentti ja akatemiatutkija. Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, on nerokas keksintö, josta ei saa luopua, kirjoittaa Terhi Kiiskinen. (Teksti kuvan alla.) Helsingin Sanomat. Vieraskynä. Torstaina 5. elokuuta 2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/08/27/kiiskinenperustuslaki.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm Torstaina 02.09.2004. Kim Il Lauri. Kolme masentavaa nuoleskelijaa kävi pyytämässä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaista jatkamaan puheenjohtajakauttaan. Tähän lähetystöön suostuivat Tuire Santamäki-Vuori, Ann Selin ja Erkki Vuorenmaa. Anuksen retkikunta. Oi Sinä suuri ihana johtajamme! Sinua ei kukaan korvaa. Toivomme, että eläisit ikuisesti! Nöyränä kunnioitamme kuitenkin Jumalamme tahtoa: Sinunkin on joskus väistyttävä. Hartain toiveemme on kuitenkin se, että johdat tietämme ja vaellustamme ihanassa kirkkaudessasi vielä pitkään. Jalkojesi juureen polvistuen, Sinua ihaillen. Ensimmäisinä ehtien. Tuire Santamäki-Vuori, Ann Selin ja Erkki Vuorenmaa http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm Lue myös! Leif Salmén: Eilinen palaa. Iltalehti eilen keskiviikkona 01.09.2004 ... "Köyhyysloukussa viruville työttömille heitetään 14 sentin korotus työttömyyspäivärahaan. Ymmärtääkö hallitus, että tällainen loukkaa työttömien ihmisarvoa? Myös demarit tukevat budjettilinjaa: verohelpotuksia rikkaille ja nöyryyttäviä almuja köyhille. Sen päälle tehdään pönäkkä keskitetty työmarkkinaratkaisu aitoon brejsneviläiseen tyyliin. Sillä balsamoidaan uudestaan Etelärannan ja Hakaniemen liitto. Työllisyyttä se ei paranna. Hyvät veljet eivät edusta työttömiä, pienyrittäjiä eikä muita, jotka haluavat töitä tai pystyisivät sitä tarjoamaan. Hallitus puhuu talouskasvusta ja kilpailukyvystä, julkisen sektorin - siis vanhustenhuollon, koulutuksen ja vaipanvaihtojen - tehostamisesta, palkkamaltista ja verohelpotuksista kuin kyse olisi jumalien ilmoituksesta. Puhe on tuonpuoleista, puhdasta metafysiikkaa, jolla peitetään raadollinen politiikka: turvataan suuryritysten pääomien kasvu ja osakkeiden arvonnousu. Sillä vain se on menestyksen mitta. Se voi toteutua vain ja ainoastaan jos maassa on suuri työttömien joukko, nöyrien ja pelokkaiden ihmisten muodostama työvoimareservi, jota voi kohdella miten tarve kulloinkin vaatii." ... Leif Salmén: Eilinen palaa. Iltalehti eilen keskiviikkona 01.09.2004 http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm Lue myös: SAK karttaa demokratiaa: Viialaiselle palkkiovirka ilman julkista hakua. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm. SAK (Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto) on valinnut entisen vasemmistoliiton puoluesihteerin ja entisen Eurooppalainen Suomi-järjestön vetäjän Matti Viialaisen ammattiyhdistysvirkaan ilman julkista hakumenettelyä. Ottamatta kantaa Viialaisen ammattitaitoon ja pätevyyteen kyseiseen tehtävään herättää valintamenettely kuitenkin ihmetystä. Luulisi ison keskusjärjestön noudattavan joitakin tapoja ja pitävän huolta solidaarisuudesta muita potentiaalisia hakijoita kohtaan, ettei kyseinen kähmintäpalkitseminen tulisi enää vuonna 1999 kysymykseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen kantaa tästäkin viimeisen vastuun. sanomanetti.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ollikivinen.htm Sanomanetti.fi torstaina 02.09.2004. Helsingin Sanomat. Kolumni. Olli Kivinen. Tiistaina 24.08.2004. Selkeä Eu-linja Pääministeri Matti Vanhanen jatkoi toissa sunnuntaina selkeiden Eu-linjausten sarjaa, joka pitää kaikki hyvin selvillä maamme päämääristä ja politiikasta. Asettuminen vastustamaan neuvoa antavaa kansanäänestystä EU:n perussopimuksesta osoittaa samalla päättäväisyyttä, jota Eu-asioiden hoidossa välttämättä tarvitaan. Koko perussopimuksen tiimoilla vallitsee suuri epäselvyys lähivuosien aikana. Kahdeksan maata on ilmoittanut pitävänsä kansanäänestyksen, ja esimerkiksi Britanniassa hyväksynnän saaminen on kiven takana. Sopimusta laadittaessa jätettiin täsmentämättä. mitä tehdään siinä tapauksessa, että jokin jäsenmaa hylkää sopimuksen. Pahin vaihtoehto on taantuminen nykyiseen, sekavaan Nizzan sopimukseen ja muiden vastaavien monimutkaisten sopimusten aikaan. Pääministerin kannanotto sai varsin hyvän vastaanoton, vaikka monilla tahoilla esitettiinkin arvostelua siitä, että kansanäänestyksestä pidättyminen tehtiin hallitusryhmien johtajien keskuudessa kolmen miehen kesken. He eivät tietenkään toimi tyhjiössä vaan joutuvat ottamaan huomioon taustajoukkojensa tunteet. Päätöksen mutkaton tekeminen vahvistaa käsitystä, että heidän mielestään vaatimus kansanäänestyksestä ei ole ottanut tulta äänestäjien enemmistön keskuudessa. Vanhasen päätös perustella kantaansa laajalla valtioneuvoston kanslian tiedotteella on uusi ja tärkeä muutos. Kansanäänestyksen vaatijoiden keskeinen peruste on ollut kansalaisten EU-tiedon lisääminen äänestyksen avulla. Pääministeri lupasi tietoa muilla keinoilla, ja hänen tiedotteensa on hyvä keskustelun avaus. Pääministerin itsensä kirjoittama tiedote kannattaa lukea (www.vnk.fi/vn). Selkokielisyys on poikkeuksellisen tärkeää vaikeiden EU-asioiden kohdalla. Samalla tiedote torjuu myös niitä lukemattomia harhatietoja, jota perussopimuksesta liikkuu tietämättömyyden, kohtuuttoman kärjistämisen tai tarkoitushakuisen kampanjoinnin johdosta. Pääministerin tärkein peruste on yksinkertainen: perussopimus ei ole muuttamassa EU:ta olennaisesti. Selvittäessään ajatuksiaan julkisuudessa pääministeri viittasi yleisesti kansanäänestysdemokratiaan, joka on levinnyt monissa EU-maissa. Kehitys on sitä huolestuttavampi, mitä enemmän maita EU:hun liittyy. Tärkeiden päätösten tekeminen käy mahdottomaksi, jos jäsenmaissa järjestetään koko ajan kansanäänestyksiä uudistuksista. Parempi vaihtoehto kansanäänestyksille on maamme perustuslain säätämä ja toimiva edustuksellinen demokratia. Edustuksellista demokratiaa täytyy vahvistaa, ei heikentää niin kuin kansanäänestykset tekevät. EU:ssa on taas suuri pula vahvoista johtajista. Monet keskeiset pääministerit ja muut johtajat kamppailevat arjen todellisuudessa: luutuneita ja liian raskaita rakenteita täytyy muuttaa, mutta kansalaisten muutosvastarinta on vankkaa heti, kun johonkin etuisuuteen halutaan koskea. Eu-johtajien sisäpoliittiset ongelmat liittyvät myös kansanäänestyksen ongelmiin.. Niistä suurin on se, että kansalaisilla on kansanäänestyksissä kiusaus purkaa kiukkuaan istuvan hallituksen politiikkaan. Koko valtakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää sopimusta saattaa heilutella vaikkapa nykyisten ja tulevaisuuden eläkeläisten suuttumus etujensa heikentämiseen, jolla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa. Kansanäänestys on hyvin tunnepitoinen asia, jossa kannasta päätetään hyvin erilaisten näkökohtien nojalla. Yhden pienen esimerkin tarjoavat aikaisemmat kansanäänestystä vastustavat kolumnini ja niiden herättämä poikkeuksellisen suuri palaute. Ylivoimainen enemmistö eri mieltä olevista puhui eliitin halusta halveksia ja aliarvioida kansaa, ja ani harva puutui kriittisiin perusteluihin. Monien on selvästi vaikea hyväksyä, että yhteiskunnassa on asioita, joista päättäminen täytyy jättää niille, joille demokraattisessa järjestelmässämme varataan aikaa perehtyä asioihin liki täyspäiväisesti useiden kuukausien tai vuosien ajan. Yksi tällainen asia on kysymys siitä. ajaako maamme kokonaisetua paremmin eläminen aikaisempien, erittäin vaikeaselkoisten EU-sopimusten nojassa, vai onko Vanhasen luettelemien vähäisten muutosten nieleminen kohtuullinen hinta perussopimuksen selkeydestä ja edistysaskeleista - useat tärkeät uudistukset noudattavat maamme toiveita. Selkeä ongelma on lopullisen päätöksen tekevien kansanedustajien ja muiden poliitikkojen haluttomuus paneutua EU- ja kansainvälisiin asioihin. Se on onneksi parantunut suuren valiokunnan muututtua EU-valiokunnaksi, mutta sisä- ja talouspolitiikka hallitsevat edelleen kansanedustajien työtä - vanhat tutut asiat ovat uutta ja vaikeaa mukavampia. EU-asiat luetaan vieläkin liian usein kansainvälisiin asioihin, vaikka ne ovat yhä selvemmin kaikkien jäsenmaiden yhteisiä, sisäpolitiikaksi luonnehdittavia asioita. Kansanedustajilla on edessään tiukka työ, kun he toteuttavat edustuksellista demokratiaa ja paneutuvat oikeasti vaikeisiin EU-asioihin. Mikäli kansanäänestystä ei järjestetä, edustajilla ei ole tukenaan kansan automaattista selkänojaa. He joutuvat todella paneutumaan perussopimukseen ja selittämään sitä kannattajilleen ja muille äänestäjille, niin kuin Vanhanen tiedotteensa lopuksi patisti. Sekä kansanäänestystä kannattavien että sitä vastustavien vaatimus kaikkien kansalaisten EU-tiedon lisäämisestä on erittäin tärkeä asia. Yhä laajenevassa yhteisössä on vaikea menestyä ilman yhdentymisen laajaa ymmärtämistä, eikä EU:n pitäminen kaukaisena kummajaisena palvele kenenkään etua. Olli Kivinen olli.kivinen@kolumbus.fi Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004. Selkeä Eu-linja. (3/6 palstaa pääkirjoituksen vieressä ylhäällä, kuva 1 palsta.) http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/ollikivinen.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/09/etusivu.htm Torstaina 09.09.2004. Turkki. Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. "Turkin EU-jäsenyyden edut painavampia kuin haasteet". Täysin kritiikitön ja epämääräistä toimikuntaa esittelemätön kirjoitus Helsingin Sanomissa maanantaina 06.09.2004. Kirjoitus julkaistiin pääkirjoitussivun yläosassa vieraskynä-varauksella. Kirjoittajista kerrottiin seuraavasti: "[Martti] Ahtisaari toimii puheenjohtajana ja [Albnert] Rohan esittelijänä Turkin mahdollisen EU-jäsenyyden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia tutkivassa itsenäisessä toimikunnassa." Artikkelista ei kurdi-sanaa löytynyt! Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/09/etusivu.htm Torstaina 09.09.2004. Turkiet. "Under Anna Lindhs ledning drev regeringen en konsekvent linje angående Turkiet" "Den 6 oktober ska EU-kommissionen presentera sin rapport om utvecklingen i Turkiet. Det sägs att inte heller i den här rapporten nämns kurder eller det kurdiska språket. Turkiet har sedan staten bildades förnekat kurderna som en folkgrupp. Med minoriteter i Turkiet menar de att det var enbart de enbart de kristna minoriteterna som erkändes i Lausanne 1923. EU bör tvinga Turkiet att redogöra för landets samtliga minoriteter och hur man tänker garantera deras rättigheter. Om EU ser mellan fingrarna med minoriteters rättigheter i länder som inträder i unionen kommer det senare inte att finnas något medel för att påverka vad som sker i dessa länder. Aftonbladet söndag 05.09.2004 Emine Onatli: Söndagsrösten. http://www.sanomanetti.fi/2004/09/09/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/16/etusivu.htm Torstaina 16.09.2004. "Suomalaiset taistelivat niin kuin toiset miehet kuusikymmentä vuotta sitten huolehtiessaan siitä, että itäraja ei tule Raumalle." Studioisäntä Matti Eve Nelosen World Cup-selostuksessa Suomen hävittyä. Lähes sanatarkka lainaus. Torstaina 16.09.2004. Urheiluhistoriaa aikalaisen kokemana: "Suomalaiset sinällään kestävät pöllytyksen, jo Lahden upea menestys tämän osoittaa, samoin ehdottomasti se, ettei Suomea huitaisten miehitetty toisessa maailmansodassa, vaan kansa urhokkaasti taisteli, joskus jopa huumaantuneena, mutta yleensä kovin järkiperäisesti." Päätoimittaja, professori Erkki Laatikainen. Keskisuomalainen, lauantaina 24.2.2001. Torstaina 16.09.2004. Muut lehdet: PERKELE! Urheiluhistoriaa aikalaisen kokemana: "Tällaisen pelin jälkeen on vaikea uskoa Jumalaan." 08.05.2003. Jari Tervo Torstaina 16.09.2004. Turkki. Ahtisaari asialla: Kurdit myytävänä. Jatkoa. Joitakin enemmän tai vähemmän kriittisiä kirjoituksia. Komissaarit ovat erimielisiä Turkin kelpoisuudesta EU:n jäseneksi - Turkin EU-neuvottelut vaativat rohkeutta unionilta - Turkin jäsenyyttä harkittava tarkoin. Tulossa! Torstaina 16.09.2004. Pääkirjoitus: Presidentti Martti Ahtisaari - tupakan vaarattomuutta todistavien asiantuntijoiden seuraaja. Raha kelpaa! Helsingin Sanomien kritiikittömyys hämmästyttää! Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/16/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/25/perustuslakisalaliitto.htm Sanomanetti lauantaina 25.09.2004. Pertti Manninen. Tässä kuvassa Helsingin Sanomat pönöttää uljaasti Postitalon ja Eduskuntatalon edessä. Kuuliaiset puoluejohtajat pitävät normaalisti majaansa oikealla olevassa sivurakennuksessa. Kuva: Pertti Manninen. "Salaliittoteoria". Täällä päätettiin EU:n perustuslaki-nimen muuttamisesta sopimus-nimeksi! Vielä joulukuussa 2003 Helsingin Sanomissa luki perustuslaki: "Neuvottelut EU:n perustuslaista kariutuivat suurten maiden kiistaan" ja "EU:n perustuslaki kaatui jäsenmaiden valtakiistaan". Helsingin Sanomat sunnuntaina 14. joulukuuta 2003! "Euroopan Unionin neuvottelut uudesta perustuslaista päättyivät lauantaina Brysselissä ..." "Kaikki perustuslain uudistukset, kuten ..." "Perustuslakia saatetaan kuitenkin puida seuraavan kerran ..." "Olemme niin pitkällä uuden sopimuksen laatimisessa ... Matti Vanhanen ...". "... epäonnistuivat lauantaina sopimaan mantereen ensimmäisestä yhteisestä perustuslaista ..." "Kokonaan perustuslakiehdotusta ei kuitenkaan heitetty paperinkierrätykseen ..." "... milloin jäsenmaat voisivat yrittää uudelleen sopimusta perustuslaista." "... Erkki Tuomioja ... miksi perustuslaista olisi helpompi sopia myöhemmin." "... Göran Persson ... ettei perustuslaista päästä sopimukseen ennen ensi syksyä ..." "Perustuslaki haluttiin nimenomaan siksi, että laajentunut EU voisi toimia tehokkaammin." "Ilman perustuslakia eivät tule voimaan ..." "EU ei tule ennen perustuslain hyväksymistä ..." "Perustuslaillisten neuvottelujen ulkopuolella jäsenmaat ehtivät sopia ..." "Siksi perustuslain hylkääminen lopullisesti ..." "... olemme niin pitkällä uuden sopimuksen laatimisessa ... Vanhanen ..." Helsingin Sanomat sunnuntaina 14. joulukuuta 2003! Lisäksi HS:n pääkirjoituksessa 14.12.2003 mm:ssa: "Pääministeri Matti Vanhasen sanoja mukaillen, on parempi laatia hyvä perustuslaki kuin hosua." HS:n pääkirjoituksessa 14.12.2003. Entä nyt? Linkkejä tämän päivän todellisuuteen: http://www.sanomanetti.fi/2004/09/25/perustuslakisalaliitto.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/tyollisyysluukko.htm Sanomanetti tiistaina 28.09.2004. Kuva Työtä kaikille 1.5.1994 Jyväskylässä. Pertti Manninen. Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. "... jotain perverssiä on siinä kun työryhmä antaa suuren painon toimenpiteille, joiden tarkoituksena on lisätä työnhakijain aktiivisuutta työpaikan etsimisessä ja työhön hakeutumisessa. Ensisijainen ongelma ei ole työhalukkuudessa työntekoon vaan siinä, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi." Helsingin Sanomat lauantaina 12.04.2003. Mielipide. Unto Luukko. Helsingin Sanomat lauantaina 12. huhtikuuta 2003. (12.04.2003) Mielipide. Unto Luukko. Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella Sailaksen työryhmän mietinnöstä käydyssä televisiokeskustelussa ryhmän jäsen Christoffer Taxell käytti puheenvuoron, jossa hän sanoi olevansa juristi eikä asiantuntija talouspolitiikan alalla. Sen vuoksi hän on luottanut ammattiekonomisteihin, joiden enemmistön mielipiteen mukaan juuri sellaista talouspolitiikkaa tarvitaan kuin mietinnössä esitetään. Näin sanoessaan Taxell oli epäilemättä oikeassa ekonomistien enemmistön mielipiteestä. Eri asia on sitten, onko tuo enemmistö oikeassa. Minulla ei ole mitään valtuuksia puhua vähemmistön puolesta, mutta ainakin minulla on vahvoja epäilyjä ja mielestäni myös hyvin vahvoja perusteluja sille, että tuo enemmistö on väärässä. Työryhmä on oikeassa siinä suhteessa, että työllisyys ja työttömyys ovat yleisen talouspolitiikan asioita, ne eivät ratkea pelkästään työvoimapoliittisin toimenpitein. En puutu tässä työvoimapolitiikkaa koskeviin ehdotuksiin. On kuitenkin aihetta todeta, että jotain perverssiä on siinä kun työryhmä antaa suuren painon toimenpiteille, joiden tarkoituksena on lisätä työnhakijain aktiivisuutta työpaikan etsimisessä ja työhön hakeutumisessa. Ensisijainen ongelma ei ole työhalukkuudessa työntekoon vaan siinä, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Työllisyyden kannalta on ratkaisevaa se, kuinka suuri on kansantalouden kokonaiskysyntä. Jos kulutuskysyntä on riittävä, rakentaminen ja muut reaali-investoinnit kukoistavat ja vienti vetää, silloin tarvitaan myös työvoimaa tuon kysynnän tyydyttämiseksi. Jotenkin tämä aivan alkeellinen kansantaloudellinen totuus on päässyt unohtumaan. "Unohdukseen" ovat historialliset ja poliittiset syynsä, joihin tässä ei voi puuttua. On kuitenkin syytä todeta, että kansantaloustieteessä tuli vähitellen vallitsevaksi suuntaus, jonka perusteella harjoitettavaa politiikkaa voidaan kutsua vaikkapa tarjonnan talouspolitiikaksi. Tärkeimpänä pidettiin rahan arvon vakauttamista, tuotantoresurssien vahvistamista ja kansalaisten motivointia tehokkaaseen taloudelliseen toimintaan. Tuollainen politiikka olisi ollut paikallaan toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin liiallinen kysyntä aiheutti inflaatiota ja ulkomaankaupan vajauksia. Tällä hetkellä on voitava edellyttää tasapainoisempaa, kaikki tavoitteet huomioon ottavaa politiikkaa. Erityisesti Suomea ajatellen ongelmana on riittämätön kulutuskysyntä ja kotimaisten investointien vähäisyys, ei tehottomuus eikä huono kilpailukyky. Se näkyy jo siinä, että Suomesta on tullut pääomaa vievä maa. Vuodesta 1994 ulkomainen vaihtotaseemme on ollut ylijäämäinen. Viiden viime vuoden ajan ylijäämä on ollut jopa 5-7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee myös sitä, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky on erinomainen. Sen puolesta puhuvat myös muutamat kansainväliset vertailut. Yhdessä niistä olisimme ykkösenä ja muissakin aivan kärkisijoilla. Tällä hetkellä ulkomainen kysyntä on resursseihimme nähden riittämätön, mutta se on asia, jolle emme voi mitään, ja vaihtotaseen ylijäämä antaa meille hyvät mahdollisuudet sopeutua siihen. Tämä kaikki merkitsee sitä, että akuutti ongelma ei ole yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja työntekijöiden motivoiminen. Ongelma on kotimaisessa kysynnässä. Se pitäisi saada kasvamaan huomattavasti nykyistä nopeammin sekä kulutuksen että investointien osalta. Sailaksen työryhmän keino kysynnän lisäämiseen on tuloverojen alentaminen. Siinäkin näyttää olevan ensisijaisena tavoitteena työnteon motivoiminen. Se näkyy parhaiten siinä, että veronalennus olisi kaikille prosentuaalisesti samansuuruinen. Suurituloiset saisivat euroissa laskettuna suuremman alennuksen kuin pienituloiset. Kuitenkin juuri pienituloiset lisäävät säästyneillä verorahoilla kulutustaan suhteellisesti eniten. Sitä paitsi kaikkein pienituloisimmat eivät hyötyisi tuloveron alennuksesta mitään, koska he eivät maksa veroa lainkaan. Tämäkin kulutuskysyntää lisäävä vaikutus vesitetään sillä, että liikevaihtoveroa halutaan korottaa. Jotenkin ristiriitaista on, että tuo korotus kohdistuisi myös palveluihin, jotka kuitenkin ovat tärkein alue, jolla työllisyyttä voidaan parantaa. Jonkinlaisena kumarruksena sosiaalisille näkökohdille esitetään tosin ruoan liikevaihtoveron pientä alentamista. Kansalaisten kulutus riippuu siitä, kuinka suuret ovat heidän käytettävissä olevat tulonsa ja kuinka suuren osan siitä he haluavat säästää. Paitsi tulojen suuruus, kulutukseen vaikuttaa myös tulonjako. Laman jälkeisinä vuosina tulonjaossa tapahtui tuntuva siirtyminen yritysten eduksi ja muiden tulonsaajien vahingoksi. Nykyisen taantuman aikana tapahtunut tasoittuminen on tätä kuvaa tuskin miksikään muuttanut. Samalla on suurituloisten osuus kansantulosta kasvanut oleellisesti, pienituloisten taas vastaavasti supistunut. Yksi syy kotimaisen kokonaiskysynnän riittämättömyyteen on juuri tulonjaossa. Yritykset käyttävät vain osan kasvaneista tuloistaan tuotantokapasiteettia lisäävän investointeihin. Aivan liian suuressa määrin ne jakavat voittonsa osinkoina tai sijoittavat rahansa velkojen maksuun, yritysvaltauksiin tai ulkomaisiin sijoituksiin. Sama pätee suurituloisiin. Kulutukseen menee vain osa tuloista, loput sijoitetaan arvopapereihin ja pankkitalletuksiin. Joku tosin rakennuttaa itselleen hulppean omakotitalon tai kesähuvilan. Kotimaisen kysynnän suuruuteen vaikuttavat tietysti myös monet muut tekijät, joita ei tässä yhteydessä voi ryhtyä luettelemaan. Tässä ei myöskään voi ryhtyä pohtimaan sitä, mikä olisi tehokkaampaa työllisyyspolitiikkaa. Esimerkkinä kuitenkin voisi sanoa, että vaikkapa vuokra-asuntotuotannon aktivoimisella, infrastruktuuri-investoinneilla ja ympäristönsuojelutöillä luotaisiin työllisyyttä tehokkaammin kuin veronalennuksilla. Luultavasti kustannusvaikutuskin valtiontalouden kannalta olisi vähäisempi, koska osa käytetyistä varoista palautuisi nopeasti verotuloina ja työttömyysmenojen supistuksena. Unto Luukko valtiot. lis. Kauniainen. Kuvateksti: Kuluttajalla on valinnanvaraa. (Kuvassa asiakas vaatekaupassa). Helsingin Sanomat lauantaina 12. huhtikuuta 2003. (12.04.2003). (Sivu A5, 8/8 palstaa ylhäällä, kuva 2 palstaa). http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/tyollisyysluukko.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/etusivu.htm Torstaina 30.09.2004. Rösta och försvinn - Hur kan terrorn stoppas. Äänestä ja katoa - Kuinka terrorismi voidaan pysäyttää. - Arundhati Roy. Aftonbladet tiistaina 21. ja keskiviikkona 22. syyskuuta. Tulossa! Äänestä ja katoa. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/salmenkilpailukyky.htm Sanomanetti torstaina 30.09.2004. Muut Lehdet. Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 29.09.2004. Kilpailukyky, idiootti! "Tilanteen kurjuutta ei edes kielletä, siitä vaietaan. Tilalle tarjotaan itsenäisyyspäivän tapaisia älyvapaita höpinöitä suomalaisesta idyllistä. Vain idiootit uskovat." ... "Miten on mahdollista, että lapsiperheiden köyhyyden on sallittu kasvaa näin dramaattisesti juuri ennätyksellisen talouskasvun aikana? Vastaus on selvä: kilpailukyky vaatii sitä. Kun muuta puhutaan, se on valetta, johon vain idiootit uskovat." Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 29.09.2004. Kilpailukyky, idiootti! Tapasin vanhan työtoverin. Paiskimme 60-luvun loppupuolella töitä Kotkankadun vanhassa painotalossa. Työnantajana toimi siis työväenliike - muistaako kukaan enää koko sanaa? Tämä toverini on ollut latojan hommista jo aikaa eläkkeellä, enkä minäkään nykyään elätä itseäni oikolukemalla työväenlehtiä. Kuulin hämmästyttävän uutisen. Kaverille oli kertynyt hiukan yli 900 euron eläke. Mikä ruhtinaallinen korvaus siitä, että oli pyörinyt painomusteen höyryissä koko työelämänsä! Suomalaisten ostovoima on eteläeurooppalaista tasoa, mikä johtuu surkeista palkoista, korkeista veroista ja korkeista hinnoista. Huonoja palkkoja perustellaan maamme kilpailukyvyllä, joka onkin maailman huippua. Se tarkoittaa sitä, että vientiteollisuus ja sen omistajat tienaavat hyvin. Se tarkoittaa suuria voittoja. Tämä on sekä nykyisen poliittisen järjestelmän että talouspolitiikan päätavoite ja sitä toteutetaan tiukan korporatiivisessa järjestyksessä hyvien veljien johdolla. Kilpailukyky on väline, josta on tullut itseisarvo, joka ohittaa kaikki muut arvot: vanhustenhoito, lasten pahoinvointi, leikkausjonot, koulutuksen ja asumisen kriisit - kaikki muuttuu tomuksi kilpailukyvyn rinnalla. Matalia palkkoja perustellaan työllisyydellä, mutta Suomen työllisyysaste on ennätyskasvunkin jälkeen kaukana Pohjoismaiden tasosta. Kokonaistyöttömyys sen sijaan pysyy lamatasolla, noin 16 prosentissa, mistä PT:n äskettäinen tutkimus puhuu selvää kieltä. Tilanteen kurjuutta ei edes kielletä, siitä vaietaan. Tilalle tarjotaan itsenäisyyspäivän tapaisia älyvapaita höpinöitä suomalaisesta idyllistä. Vain idiootit uskovat. Lasten ja nuorten pahoinvointia taivastellaan. Suomalainen hyvinvointi 2002 -niminen julkaisu kertoo, että maassamme on 122 000 köyhää lasta. Lapsiperheiden köyhyys on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Köyhyysraja on vedetty 1 750 euroon, jolla kaksilapsisen perheen pitäisi elää täyttä elämää. Ei onnistu. Miten on mahdollista, että lapsiperheiden köyhyyden on sallittu kasvaa näin dramaattisesti juuri ennätyksellisen talouskasvun aikana? Vastaus on selvä: kilpailukyky vaatii sitä. Kun muuta puhutaan, se on valetta, johon vain idiootit uskovat. ... Alkuosa kirjoituksesta: Kilpailukyky, idiootti! Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 29.09.2004. Linkit tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/salmenkilpailukyky.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! http://www.sanomanetti.fi/2004/10/05/vittula.htm Sanomanetti tiistaina 05.10.2004. populärmusik från VITTULA. Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. "...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet." EN FILM AV REZA BAGHER EFTER MIKAEL NIEMIS SUCCÉROMAN Dagens Nyheter söndag 26.09.2004. populärmusik från VITTULA. http://www.sanomanetti.fi/2004/10/05/vittula.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/10/28/etusivu.htm Torstaina 28.10.2004. EU:n perustuslaki allekirjoitetaan huomenna perjantaina 29.10.2004 Roomassa. Kaikki muut EU:n maat allekirjoittavat perustuslain, vain Suomen pääministeri Matti Vanhanen tuntee allekirjoittavansa jotain muuta: perustuslaillisen sopimuksen! Mahtaa harmittaa! Torstaina 28.10.2004. Perustuslaki - perussopimus - kansanäänestys. Media hämmentyy ja hämmentää: EU-kansanäänestyksestä lakialoite. STT, YLE24. Julkaistu 27.10.2004, klo 16.45. - EU:n perustuslakiäänestyksestä aloite. MTV3-STT. Julkaistu 27.10.2004 15:57 - (EI ENÄÄ MITÄÄN PERUSTUSLAISTA TAI PERUSSOPIMUKSESTA.) TUOREIMMAT UUTISET TORSTAINA 28.10.2004. Helsingin Sanomat. - EU:n perustuslaista vaaditaan kansanäänestystä. Turun Sanomat. Päivitetty 28.10.2004 3:00:45. - Lakialoite EU- kansanäänestyksestä. Etelä-Suomen Sanomat. 28.10.2004 02:31. - EU-kansanäänestyksestä lakialoite. Keskisuomalainen. Helsinki, 27. 10. STT. Ke 13:10. "Tällä hetkellä netissä". Tulossa! Lue myös! "Salaliittoteoria" 25.09.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/10/28/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/04/etusivu.htm Torstaina 04.11.2004. Lukijan kirje: Lipposen matka Bilderberg- kokoukseen Ilta-Sanomien juttu sai juurensa täältä: http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=3432.0 ja täältä: http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=2942.0 http://www.sanomanetti.fi/2004/11/04/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/09/etusivu.htm The Helsingin Sanomat Show. "Jäsenmaiden päättäjät allekirjoittivat EU:n perustuslaiksi kutsutun perustuslaillisen sopimuksen komeissa puitteissa... "Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus lauantaina 30. lokakuuta 2004. Lue myös! "Salaliittoteoria". Täällä päätettiin EU:n perustuslaki-nimen muuttamisesta sopimus-nimeksi! Sanomanetti 25.09.2004. http://www.sanomanetti.fi/2004/11/09/etusivu.htm Tiistaina 09.11.2004. Canossan matka. Pääkirjoitus. Ympyrä sulkeutuu. Aluksi Suomessakin puhuttiin EU:n perustuslaista. Sitten jotkut veijarit, pääministeri Matti Vanhanen ja muut Helsingin Sanomain lakeijat ryhtyivät puhumaan EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta ja lopulta jopa vain perussopimuksesta! Voi alamaisia! Välillä he eivät tienneet, mistä oikein nämä neropatit puhuivat. Sitten Ylekin rupesi puhumaan sopimuksesta. MTV3 ja lähes koko muu media puhui perustuslaista. Hämäysyritys jää häpeään, vaikka tarkoitusperät olivatkin ja ovat selvät: hokemalla sopimuksesta Suomen eduskunnassa päätetään EU:n perustuslaista ei-perustuslain säätämisjärjestyksessä, jonkinlaisena valtiosopimuksena. Tämä valtiopetos tullaan näkemään ja selittäjiä piisaa! Pertti Manninen 09.11.2004. Canossan matka. Pääkirjoitus. Aikaisemmin: Torstaina 28.10.2004. Perustuslaki - perussopimus - kansanäänestys. Media hämmentyy ja hämmentää: EU-kansanäänestyksestä lakialoite. STT, YLE24. Julkaistu 27.10.2004, klo 16.45. - EU:n perustuslakiäänestyksestä aloite. MTV3-STT. Julkaistu 27.10.2004 15:57 - (EI ENÄÄ MITÄÄN PERUSTUSLAISTA TAI PERUSSOPIMUKSESTA.) TUOREIMMAT UUTISET TORSTAINA 28.10.2004. Helsingin Sanomat. - EU:n perustuslaista vaaditaan kansanäänestystä. Turun Sanomat. Päivitetty 28.10.2004 3:00:45. - Lakialoite EU- kansanäänestyksestä. Etelä-Suomen Sanomat. 28.10.2004 02:31. - EU-kansanäänestyksestä lakialoite. Keskisuomalainen. Helsinki, 27. 10. STT. Ke 13:10. "Tällä hetkellä netissä". Tulossa! Torstaina 28.10.2004. "EU:n perustuslaki allekirjoitetaan huomenna perjantaina 29.10.2004 Roomassa. Kaikki muut EU:n maat allekirjoittavat perustuslain, vain Suomen pääministeri Matti Vanhanen tuntee allekirjoittavansa jotain muuta: perustuslaillisen sopimuksen! Mahtaa harmittaa!" Lauantaina 25.09.2004. "Salaliittoteoria". Täällä päätettiin EU:n perustuslaki-nimen muuttamisesta sopimus-nimeksi! Vielä joulukuussa 2003 Helsingin Sanomissa luki perustuslaki: "Neuvottelut EU:n perustuslaista kariutuivat suurten maiden kiistaan" ja "EU:n perustuslaki kaatui jäsenmaiden valtakiistaan". "Salaliittoteoria" . Torstaina 02.09.2004. Olli Kivinen. Helsingin Sanomat. "Koko perussopimuksen tiimoilla vallitsee suuri epäselvyys lähivuosien aikana." Selkeä EU-linja. Tiistaina 31.08.2004. Perustuslaki jatkuu extra! Antti Pesonen Pääministerin vastaus ei tyydytä. Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Pääministeri Matti Vanhanen: "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus 19.08 http://www.sanomanetti.fi/2004/11/09/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/11/etusivu.htm Torstaina 11.11.2004. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Torstaina 11.11.2004. Sivu 6. Aukeaman vasen puoli. Pitkästä miehestä otetaan mittaa. Ylijohtaja Anne Brunilan johdolla toimineen globalisaatioryhmän loppuraportille uhkaa käydä niin kuin valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysryhmän raportille: kokonaisuudeksi tarkoitettua ehdotusta ammutaan alas sen yksityiskohdilla. . Brunilan ryhmä tavoittelee entistä osaavampaa, avautuvampaa ja uudistuvampaa Suomea. Näiden mainesanojen muuttamisessa toiveista todellisuudeksi olisi työmaata kauas näkeville poliitikoille, jos heitä - nimiä tässä mainitsematta - olisi enemmän kuin siteeksi. Poliitikkojen enemmistön kannalta jotkin vaalit ovat aina liian lähellä, jotta asioista voitaisiin puhua suoraan. Vastoin joitakin oletuksia globalisaatioryhmä ei tavoittele palkkoja polkevaa Suomea, vaan menestyvää suomea. Palkkajousto on alaviite. Anne Brunila on nähnyt läheltä, ettei jousto merkitse katastrofia: Jyväskylän kaupunki pienensi 50 000 eurolla hänen miehensä Pekka Kettusen erorahaa, mutta pariskunta ei silti joutunut mieron tielle. Kuvateksti: Anne Brunila luovutti mietintönsä Matti Vanhaselle toissa päivänä Helsingissä. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Torstaina 11.11.2004. Sivu 6. Aukeaman vasen puoli. (Ilta-Sanomat. Perustettu 1932. Vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä.) http://www.sanomanetti.fi/2004/11/11/etusivu.htm Ilta-Sanomat. Bisquit. Torstaina 11.11.2004. Sivu 7. Saman aukeaman oikea puoli. Kina-ilmiö Suomen globalisaatiostrategia seisoo raportissa kolmella jalalla, perinteinen puuraaja ei ole enää mukana kuin tahattomasti. Tulevaisuuden Globaalis-Suomen rakentajiksi on synnytettävä kolme uutta ihmistä. He ovat: Osaava, avautuva uudistaja. Avautuva, uudistava osaaja. Uudistava. osaava avautuja. Tukena G-ryhmällä on kaikesta päättäen ollut ensiluokkainen executive nonsentor, puppusanageneraattori Nonsense Generatorin kuljettaja, joka on ottanut masiinasta kaikki tehot irti. Ilta-Sanomat. Bisquit. Torstaina 11.11.2004. Sivu 7. Saman aukeaman oikea puoli. (Bisquit on Seppo Ahti. Seppo Ahti on Bisquit. On Bisquit Seppo Ahti. Bisquit Seppo Ahti on. Seppo Ahti Bisquit on.) http://www.sanomanetti.fi/2004/11/11/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2004/11/25/etusivu.htm Torstaina 25.11.2004. Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 24.11.2004. Uusi Ihminen "Meidän kansalaisten pitäisi ymmärtää, kehittämällä kriisitietoisuuttamme, että meiltä vaaditaan "muutosvalmiutta". Näin sanoo hallituksen globalisaatioraportti. Meiltä kaikilta - siis myös niiltä, jotka ovat sairaita, vanhoja, autottomia, työttömiä, heikkoja ja köyhiä. No ennen kaikkea niiltä, tietysti! Samaan aikaan pääomalle on saatava entistä parempi tuotto, suurituloisten verotusta on alennettava ja palkansaajien on joustettava. Ihan hautaanko asti, vai riittääkö että kierii maassa kuin koira? Pääministeri Vanhanen vahvisti arvovallallaan, että valtio tukee tätä joustopakkoa, että korkeamman päämäärän, kilpailukyvyn nimessä meidän on sopeuduttava. Se on "voittopuolisesti myönteinen" asia. Saattaa olla, jos asiaa tarkastelee Nurmijärven omakotitalon ikkunasta, mutta täällä Alppilassa kerrostalon ikkuna tarjoaa hiukan erilaiset näkymät. Helsingin köyhimpiin kuuluvalla alueella, kivenheiton päässä vallan asumuksista, jokapäiväisiä ongelmia ovat työttömyys, sairastelu, köyhyys ja syrjäytyminen. Luulevatko Vanhanen, Sailas, Brunila, Fagernäs, Ehrnrooth ja muut että nämä ongelmat ratkaistaan "muutosvalmiudella", sillä, että palkansaajat joustavat entistä enemmän? Sillä, että suurituloisten palkkaveroa alennetaan? Sillä, että pelotellaan ihmiset sopeutumaan? Samaan aikaan kun EK:n Ehrnrooth lietsoo kriisitietoisuutta hänen sukulaisensa panevat Suomen vanhimman teollisuusyrityksen, 1600-luvulla perustetun Fiskarsin, omistuksia uusiksi ja kotiuttavat voittonsa. Suku kahmii itselleen kymmenien miljoonien eurojen saaliin. Omistaja sopeutuu globalisaatioon - ja voittaa. Fiskarsin työläiset tietysti sopeutuvat hekin, kun on pakko, Kenelle tämä joustavuus on "voittopuolisesti myönteinen"? Valtiovallan, työnantajien ja ay-liikkeen johtajien linja on viime viikkoina näyttäytynyt kaikessa alastomassa rujoudessaan: pääomalle täysi vapaus, palkansaajille ja muille kansalaisille joustopakko. Siinä missä voiton maksimoinnille raivataan avoimet väylät, siinä meiltä muilta vaaditaan täydellistä alistumista globaalimarkkinoiden vaatimuksille. Kurkku kireänä ja sydän väristen meidän pitää päivittäin terävöittää kriisitietoisuuttamme. Vallitsee jatkuva poikkeustila, jossa meitä kehotetaan mittauttamaan arvomme markkinoilla reaaliajassa. Palkkatyö on aina jossain määrin pakkotyötä. Nyt se on jo muuttumassa rangaistukseksi siitä, että palkanmaksu vakavasti häiritsee kilpailukykymme vahvistamista. Siksi työnantajat haluavatkin palkankorotukset valtion maksettaviksi, veronalennusten muodossa. Tämä on hullujen touhua. Jo riittää!" Leif Salmén. Iltalehti keskiviikkona 24.11.2004. Uusi Ihminen. Linnanmäellä eräänä hiukan sateisena heinäkuun päivänä. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/11/25/etusivu.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! Torstaina 25.11.2004. "Nyt Eva on saanut yhteiskunnallisessa keskustelussa aloitteen ja pitää sen niin kauan kuin se on pidettävissä. Aloite saadaan pois vain riittävän linjakkailla ja perustelluilla vasta-argumenteilla, jollaisista ei toistaiseksi näy merkkejä. Kunnon keskustelua ei synny, jos Evan alkuperäisiin vastavoimiin kuuluva vasemmisto pystyy sanomaan Evan huonostikin perustelluille ajatuksille - sellaisiakin se on esittänyt - vain "ei"." Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Keskiviikkona 24.11.2004. Linnanmäellä eräänä hiukan sateisena heinäkuun päivänä. Kuva: Pertti Manninen. Torstaina 25.11.2004. "Brunilan ryhmä tavoittelee entistä osaavampaa, avautuvampaa ja uudistuvampaa Suomea. Näiden mainesanojen muuttamisessa toiveista todellisuudeksi olisi työmaata kauas näkeville poliitikoille, jos heitä - nimiä tässä mainitsematta - olisi enemmän kuin siteeksi. Poliitikkojen enemmistön kannalta jotkin vaalit ovat aina liian lähellä, jotta asioista voitaisiin puhua suoraan." Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Torstaina 11.11.2004. Linnanmäellä eräänä hiukan sateisena heinäkuun päivänä. Kuva: Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2004/11/25/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/salmen.htm Optimistinen Arvio. Leif Salmén. "Lapsilisän reaaliarvo on nyt 14 prosenttia alempi kuin 10 vuotta sitten." Kaavio "Lapsilisien reaaliarvon kehitys 1994 - 2004" laadittu nettisanomien toimituksessa. Se on vain ohjeellinen! Torstaina 13.01.2005. Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 5.1.2005. Kolumni. Optimistinen Arvio. Leif Salmén. "Jos yhteiskunnan menestystä mitataan sen mukaan, miten se kohtelee köyhimpiään, Suomi on epäonnistunut, brutaali, tyly maa. Kiitos Lipponen! Kiitos Fagernäs! Kiitos Sailas! ... Sosiaali- ja terveysministeriö harrastaa orwellilaista tiedottamista, kun se nettisivuillaan kertoo, että sosiaaliturva on pääosin kehittynyt "myönteisesti", vaikka joutuu toteamaan, että yksinhuoltajien ja pitkäaikaistyöttömien asema on heikentynyt. Lapsilisän reaaliarvo on nyt 14 prosenttia alempi kuin 10 vuotta sitten. Yli viidennes yksinhuoltajista elää köyhyydessä. Työttömän peruspäivärahaa korotettiin vuoden alusta 8 sentillä, 50 vanhaa penniä lisää päivässä! Sinikka Mönkäreen ja muiden oikeistolaisten mielestä on kuitenkin tärkeämpää alentaa muutaman tuhannen superrikkaan verotusta poistamalla varallisuusvero. Ökyrikkaiden puolustamisessa 70 miljoonaa euroa on yhtäkkiä pikkuraha. Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden tukemiseen sitä ei voi mitenkään laittaa. Näin vallanpitäjät käyvät arvokeskustelua." Iltalehti keskiviikkona 5.1.2005. Kolumni. Optimistinen Arvio. Leif Salmén. http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/salmen.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm Sanomanetti tänään torstaina 03.02.2005. Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo "Kuten aina, tässäkin tarinassa löysät ja lipevät puheet inhottavat enemmän kuin tosiasiat. Palataan maan pinnalle. Todetaan, ettei suomalaisellakaan kapitalistilla ole isänmaata. On vain krokotiilien suo." Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo. http://www.sanomanetti.fi/2005/02/03/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/02/10/etusivu.htm Torstaina 10.02.2005. Kontrasteja. Pääkirjoitus. Kontrasteja ulkona ja sisällä. Ihmismielessä ja fyysisessä todellisuudessa. Elämän raadollisuudessa. Tappaminen jatkuu. Dresdenin pommituksista tulee sunnuntaina kuluneeksi 60 vuotta. Uusi uljas ulkoministeri Condoleezza Rice haluaa Euroopan unohtavan menneet, siis sata tuhatta Irakissa tapettua siviiliä. Ex-pääministeri Paavo Lipponen matkustaa taas Washingtoniin, Suomea myymäänkö? Näissä merkeissä digikamerasta iloiten. Pertti Manninen, myös kuva. Kuva Suomesta pakkaspäivänä auringon lämmittäessä lauantaina 29.01.2005. Pertti Manninen. http://www.sanomanetti.fi/2005/02/10/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/02/17/etusivu.htm Sanomanetti tänään torstaina 17.02.2005. Haasteiden päivä Helsingissä. Helsingin Sanomat eilen keskiviikkona 16. helmikuuta 2005. Pääkirjoitus: EU:n perustuslaki tehtävä tutuksi myös Suomessa. Suomen valtakunnan päälehtikin nöyrtyy pikkuhiljaa sen tosiasian edessä, että perustuslakia pitää kutsua perustuslaiksi ja perustuslaillisesta sopimuksesta puhuminen joutaa sinne minne se kuuluu. Kyllähän pääkirjoituksesta siitäkin jankutetaan, mutta asia on harvinaisen selvä, jos tahdotaan. Perustuslaki on erilaisten kirjoitusten kokoelma ja perustuslaillinen sopimus on sitten se tilanne tai tapahtuma, jossa sovitaan, että perustuslaki hyväksytään ja aletaan sitä noudattaa, jos aletaan. Pääkirjoitus. Lue lisää! Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2005/02/17/etusivu.htm Kirjoituksia: Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Lue! Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Lue! Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Lue! Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lue! Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Lue! Kenen valta? Leif Salmén. Lue! EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Lue! Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Lue! Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. Lue! EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Lue! Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Lue! Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Lue! Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Lue! Uusi Ihminen. Leif Salmén. Lue! Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Lue! Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Lue! Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. Lue! Jatkuu. Tulossa mm. Ranskan ja Hollannin kansanäänestykset. Jatkuu ... Jutun alkuun! |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com
|
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
Sanomanetti
perjantai 2006-12-01. Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot -
Koistinen
kuva - 7 vuotta
sitten Kalpean kuun tarinoita. Kuva. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com Sonera-kirjaan! |
World weekly
Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot -
Koistinen kuva -
7 vuotta
sitten Kalpean kuun tarinoita. Kuva.
| Khiam-raportti |
perjantai 2006-12-01. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/ Uusi tartuntatautilaki astuu voimaan EU-jäsenyys Vanhasen Turkin-vierailun aiheena Aids-päivänä korostetaan nuorten vastuuta Sukupuolisen häirinnän raja epäselvä nuorille Suomi täyttänyt vain osan pakolaiskiintiöstään KHO sinetöi Sävelradion kohtalon Kehitteillä uusi lääke juomishaluja hillitsemään Puhelinluettelot vuoden turhake Juha Valjakkala pidätettiin Myllyniemi kutistaisi Helsingin Sipoo-osuutta Yhdysvallat toivoo Suomen ottavan johtovastuuta Afganistanissa Yli 300 kauppaa pitää ovensa kiinni jouluaattona Presidentti myönsi lähes 5 500 kunniamerkkiä Suuret puolueet veivät ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen hallituspaikat Valiokunta hyväksyi Suomen osallistumisen taisteluosastoon |
Perjantai 2006-12-01. KHO sinetöi Sävelradion kohtalon Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Sävelradion valituksen hallituksen päätöksestä olla jatkamatta kanavan toimilupaa. Sävelradion toiminta päättyy vuoden lopussa. Sävelradion mukaan toimilupapäätöksessä ja sen perusteluissa on useita lainvastaisuuksia ja puutteita, minkä takia se pyysi KHO:ta kumoamaan päätöksen. Sävelradio perusteli valitusta mm. sillä, ettei toimilupapäätös edistä sananvapautta ja turvaa monipuolista ohjelmistotarjontaa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valitus kuitenkin perustui väärinkäsitykseen, jonka mukaan Sävelradiolla olisi etusija saada toimilupa myös jatkossa. Ministeriö korostaa, että valtioneuvosto kohteli hakijoita tasapuolisesti, kun se myönsi toukokuussa 10 valtakunnallista radiotoimilupaa ensi vuoden alussa alkavalle uudelle toimilupakaudelle. MTV3:n omistaman Sävelradion taajuudella aloittaa ensi vuoden alussa toimintansa toinen SanomaWSOY:n omistaman SWelcomin kanavista. SWelcom sai luvat naisille suunnattulle Lady FM:lle ja miehille suunnatulle Rock FM:lle. Lue myös! Sävelradio |
| Friday December 01 2006 Bush defends embattled Maliki President attempts to repair relations with Iraqi PM as campaign for 'graceful exit' is rejected. Lebanon vo ws to defy protests Hizbullah mass protest a threat to democracy, says Lebanese PM. US updates citizenship test Tougher questions are unfair barrier for immigrants, say critics. Pope and Muslim cleric pray in historic mosque · Dramatic gesture to quell claims of Islamophobia Guardian/ Worldlatest Picture galleries 24 hours in pictures Hunger kills one child every 5 secs More picture galleries Cartoon: Steve Bell on the Nato summit. C'mon guys! More cartoons by Steve Bell Guardian Unlimited |
| Khiam-raportti |
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999  Kuva. "Kiven lämpöä". Suomalainen punainen ja harmaa graniitti lämmittää kulkijoita heinäkuun päivänä. Helsinki lauantaina 2006-07-01. Pertti Manninen. Kuva. |
TOIMITUS. Vastaava
päätoimittaja Pertti Manninen. 
Yhteys: mailto:Sanomanetti@hotmail.com Copyright sanomanetti.fi 2006/569. Sivut: .2006-12-01, nettiin 2006-12-01, linkit 2006-12-01. |
| Sanomanetti 2006-12-01 - EU-perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. - Perustuslaki ei ratkaise EU:n demokratiavajetta. Thomas Wallgren. Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Suuri vaalikeskustelu 2004. Puheenjohtajien perustelut. Stubb & Constitution. Pertti Manninen. Missä Suomi sijaitsee? Herran kukkarossa. Keijo Korhonen. Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. Arja Alho (haastattelu). Kenen valta? Leif Salmén. EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen. Pääministeri vastaa. Matti Vanhanen. Pääministerin vastaus ei tyydytä. Antti Pesonen. EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Terhi Kiiskinen. Selkeä Eu-linja. Olli Kivinen. Työllisyys määräytyy kysynnän, ei tarjonnan perusteella. Unto Luukko. Kilpailukyky, idiootti. Leif Salmén. Uusi Ihminen. Leif Salmén. Optimistinen Arvio. Leif Salmén. Haasteiden päivä Helsingissä. Pertti Manninen. Kymmeniä perustuslakikirjoituksia. 2001-2005. - perjantai 01.12.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti |
