  2006-12-01 |
|
 Opeta lapsi uimaan - 3 vrk:n sääennuste - Nettikalenteri - World weekly |
altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch |
Etusivu
- Juttuja - Lihakiista -
Kaupat - Maaryöstö
6 - EU-perustuslaki - Kivi-patsas
- Harkimo
- Juice - Maaryöstö
5 - Selvitysmies
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 |
Sanomanetti
maanantai 2006-11-27. Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi. Entinen tupakkamannekiini ja nykyinen olutmannekiini on ryhtynyt ryöpyttämään keskustalaista naisministeriä. Itse kokoomuksen ehdokasta presidentinvaaleissa avoimesti tukenut tekee siis politiikkaa. Ehkä hän katkeroitui, kun sai porttikiellon itsenäisyyspäivän juhliin käyttäydyttyään sopimattomasti naisten vessassa. Menihän tämä kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen uuden neitokaisen kanssa linnan juhliin, jossa vaimokin oli kutsuttuna vieraana. Tämä bisnesmies on laittanut useita firmoja suoritustilaan ja jättänyt sitoumuksensa hoitamatta. esim Harkino-nimisen yhtiön. Hampurin halliseikkailut pelasti SanomaWSOY:n Rautakirja Oy, joka omia tappioita välttääkseen joutui ottamaan Hampurin hallin haltuunsa. Jokainen R-kioskissa kävijä maksaa nyt promilleja tälle bisnesmiehelle usean vuoden ajan. Nykyiseen alkoholipoliittiseen keskusteluun on syytä tuoda mieliin tämän bisnesmiehen Ilta-Sanomissa joitakin vuosia sitten antama mielipide: "Mitä pahaa on kaljanjuonnissa?" Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-27. Sanomanetti. Pertti Manninen. Liitteenä juttuja vuodesta 1999 alkaen. Liite. Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä Suomalaiset huippu-urheilijat ovat hemmotelleet meitä suomalaisia käsittämättömillä uroteoilla maailmantähtien joukossa. Kansallista identiteettiämme on vahvistettu ja itsetuntoamme pönkitetty olympia-areenoilla ja MM-kilpailuissa sekä muissa arvoturnauksissa. Odotuksemme eivät ole muuttuneet mihinkään. Me haluamme yhä sankareita. Mahdollisuud et odotusten täyttymiselle ovat vain supistuneet olemattomiin, kun valtiovalta ei ymmärrä huippu-urheilun todellisia tarpeita kiristyvässä kilpailussa. Etenkin pienten lajien edustajat joutuvat nostamaan kätensä pystyyn. Ammattimaista harjoittelua vaativaan huipuntavoitteluun ei yksinkertaisesti ole taloudellisia edellytyksiä. Valtionavun pienuus osoittaa arvostuksen puutteen. Ja jos valtiovalta ei arvosta, niin miten yritysmaailmakaan suhtautuisi toisin. Kulttuuriministeri Tanja Saarela (ent. Karpela, s. Vienonen) on yhteiskunnassamme huippu-urheilun ylin edunvalvoja. Huippu-urheilun onneksi hän on tuolla valtaistuimella enää vain muutaman kuukauden, sillä pelkkänä kauneuskilpailun voittajana ei voi ratsastaa toista ministerikautta. Urheiluelämän odotukset tosin olivat Saarelankin kohdalla korkealla, kun hän aloitti Karpelana uudessa tehtävässään vajaa neljä vuotta sitten. Hän oli tehnyt kotiläksynsä hyvin ja ymmärtänyt käyttää asiantuntijoita apunaan asioissa, joita hän ei voinut urheiluelämästä hallita pelkällä aerobic-ohjaajan taustallaan. Mutta mitä sitten tapahtui, kulttuuriministeri käänsikin urheilulle selkänsä. Ministeri, joka oli tottunut jo missivuosistaan lähtien olemaan huomion keskipisteenä, ryhtyikin välttelemään asiaa, jonka puolesta hänen odotettiin taistelevan. Mitä tästä opimme: ministeriä valittaessa pitäisi miettiä muutakin kuin hänen julkisuusarvoaan ja hänen edustamansa puolueen tarpeita profiilin nostamiseen. Keskustan populistiset pyrkimykset äänien kalasteluun nuoren, näyttävän ja teräväpäisen naisen avulla ovat koituneet suomalaisen huippu-urheilun tappioksi. Lasten ja nuorten liikunnasta, joka sekin on erittäin tärkeää, ministeri on kyllä jaksanut huolehtia, koska sen avulla saa laajempaa julkisuutta eli enemmän ääniä. Teot silläkin saralla ovat valitettavasti jääneet turhanpäiväisen höpötyksen tasolle. Urheilun edustustehtäviin ulkomaille, olympiakisojen kokkareille ja muille vastaaville estradeille Tanja Saarela on nainen paikallaan. Siinä miesvaltaisessa ympäristössä hän hallitsee ammattimaisesti tilanteet erinomaisine englannin kielen taitoineen ja näyttävine ulkomuotoineen toisin kuin kotoisissa urheilukinkereissä, joita hän tuntuu tietoisesti välttelevän. Suomen urheiluväki on joutunut toistuvasti pettymään, kun erilaisissa alan tilaisuuksissa on odotettu kulttuuriministerin ottavan puheissaan kantaa kiperiin urheilupoliittisiin kysymyksiin, mutta paikalle onkin saapunut joku sijaispuhuja ministerin ilmoittauduttua sairaaksi. Johonkin kokoukseen, jossa ei puhuta urheilusta, ministeri Saarela pöräyttää näyttävästi moottoripyörällä kuin Bond-tyttö ikään ja kutsuu lehdistön paikalle, mutta ne kekkerit, joissa on riski saada negatiivista julkisuutta, hän jättää tyylikkäästi väliin. Hän ei ymmärrä, että julkisuutta ei voi hallita ja että hyvä johtaja tarvitsee kritiikkiä tullakseen paremmaksi johtajaksi. Hän ei kestä arvostelua raivostumatta ja puolustelematta itseään aina häpeäksi asti. Näin on varmaan tämänkin kolumnin jälkeen. Herkkähipiäisenä ministeri Saarela on yrittänyt kehittää ympärilleen suojamuurin. Hän pelkää - syystäkin - oman uskottavuutensa puolesta ja sortuu selittelemään sen sijaan, että kohtaisi aidosti tilanteet ja ottaisi niistä opiksi. Me emme tarvitse kulttuuriministeriä, joka ei ole kiinnostunut urheilusta. Me kaipaamme urheilun keulakuvaksi ihmistä, jolla on kokemusta ja kanttia. Ihmistä, jolla on tahto kehittää urheilun rahoitusta. Ihmistä, joka tapaisi urheilijoita jo paljon ennen kuin he ovat meidän kaikkien sankareita. Harry Harkimo harry.harkimo @hartwall-areena.com. Kirjoittaja on urheilun liikemies. (Kuva). Helsingin Sanomat. Urheilu. Aikalisä. Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä. Harry Harkimo. Sunnuntai 2006-11-26. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen ja lehden omistaa SanomaWSOY. Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. Liite. Tässä otsikkoja: Missä se on nyt? Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta. Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle. Harry Harkimo sopimuskumppanina 2: Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen. "Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä". bisnes + urheilu = urheilubisnes. Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin. Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus! "Älkööt huijarit tulko lasten asialle". Polveen potkimista Hartwall-areenalla. Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja? "Hävisikö Jokerit tahallaan?" Lain yläpuolella? HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä. Harkimon sanat fitattavat yhä. "Jokerit JYP:n pisteautomaatti". Linnan juhlat 06.12.2003. Kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen neitosen kimpussa! Ministeri vs. päätoimittaja. Karpela vs. Pietilä. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911tv.htm Missä se on nyt? TV2:n ajankohtainen kakkonen juhlii 30 vuotista taivaltaan. Muista tämäkin. Ajankohtaisen kakkosen ohjelmanteon porteille pääsi Pentti(?) Sainion paljastuskirja Hjallis Harkimon ja Lastenlinnankummien raha-asioiden sotkeutumisesta ja Jokerien konkurssilta pelastumisesta. Kakkosen toimittaja vain kertoi erään Kakkosen lopussa, että "tänä iltana joissakin ennakkotiedoissa luvattua Hjallis Harkimon tekemisistä kerovaa kirjaa ei nyt käsitellä. Toimitus on kyllä tutkinut juttua ja se ei ole antanut aihetta jutun tekemiseen." Senjälkeen ei koko kirjasta ole mitään kuultu ja eikä sitä missään ole näkynyt, koska Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa ovat kieltäytyneet myymästä sitä jonkinlaisten oikeustoimiuhkailujen johdosta! sanomanetti.fi tiistaina 12.10.1999 pm http://www.sanomanetti.fi/1999/10/14/n9911tv.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan: Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista. Pentti Sainio tuo esille vaiennetussa ja myyntiboikotissa olevassa kirjassaan kuinka Veikkaus Oy:lle syntyi miljoonatappiot Matti Ahteen epäonnisesta(?) myyntikuviosta varattomalle liikemies Veikko M. Vuoriselle ja minne voittomiljoonat oikein menivät. Nyt: Helsingin Sanomat kirjoittaa perjantaina 29 lokakuuta 1999 taloussivullaan "lyhyesti"-osastossa lyhyesti: "Rautakirja ostaa 80 prosenttia VeikkausRastista. Rautakirja ostaa 80 prosenttia VeikkausRasti-myymäläketjusta. Kauppahintaa ei ole kerrottu. Kauppa vahvistaa tuntuvasti Rautakirjan asemia rahapelimarkkinoilla, sillä VeikkausRasti on Suomen johtava täysin pelituotteisiin keskittynyt myymäläketju. Rautakirjan markkinaosuus Veikkauksen peleissä kasvaa kuusi prosenttiyksikköä noin 43 prosenttiin. Myyjinä olivat Slotline Oy ja Veikko M. Vuorinen, joka jatkaa VeikkausRasti-toimintaa harjoittavan YxPlus-yhtiön vähemmistöosakkaana ja yhtiön toimitusjohtajana. (STT)" Neljä vuotta sitten: Vielä hiukan ylin neljä vuotta aikaisemmin 18. elokuuta 1995 Helsingin Sanomat kirjoitti "ei-lyhyesti": "Veikkauksen myymälät myytiin varattomalle liikemiehelle. Liikemies Veikko M. Vuorinen maksoi noin 20-30 miljoonan markan kauppasummasta vain pienen osan. Sopimuksen mukaan loppu suoritetaan myymälätoiminnan tuloksesta." Ja sen jälkeen: Tätä sekavaa myyntikuviota ja muitakin Veikkaus Oy:n bisneksiä selostaessaan toimittaja Pentti Sainio lopettaa kirjansa "Harkimoiden hattutemppu" viimeisen luvun "Kaikki tiet vievät Areenaan" näin: "Vuoden 1999 alussa Veikkaus käynnisti Harry Harkimon kuvilla toteutetun miljoonien mainoskampanjan rahapeli Jokerin vauhdittamiseksi. Hjallis Harkimo esiintyi miljoonissa lehtikuvissa läpi valtakunnan. Veikkauksen on-line-pisteissä oli Hjalliksen luonnollisen kokoisia nelivärisiä pahvikuvia, joissa hän esiintyi Tee-se-itse Jokeripelin markkinahoukuttimena. Samalla kun miljoonien mainoskampanja saattoi innostaa uusia Jokeri-pelimarkkoja Veikkaus Oy:lle, kampanja markkinoi urheilubisneksen Suomen ykkösnimenä Harry Harkimoa ja hänen Jokeri-yrityksiään. Tämä yhteistyö Harkimon ja Veikkaus Oy:n välillä ei ole yllättävää, vaan päinvastoin. Harry Harkimon lähipiirillä on ollut vuosien aikana mittavaa ja kannattavaa liiketoimintaa Veikkaus Oy:n kanssa. Tässä liiketoiminnassa on Veikkaus Oy on ollut aina maksajan paikalla hämmästyttävän runsaskätisesti. Samaan aikaan kesällä 1995, kun Hjallis oli Juha Rantasilan avustamana perustanut Helsinki-Halli Oy:n valmisteltiin Hartwall Areenaankin liittyvien bisnesten tulevaa operointia. Vantaalla pidettiin erään uuden yhtiön perustamiskokous 14. heinäkuuta 1995, koolla oli mielenkiintoinen seurue. Läsnä oli Veikko M. Vuorinen, liikemies, jonka yritysryppäässä oli osaksi toimimattomiakin pikkuyrityksiä. Pari yhtiötä oli konkurssissa, jotka olivat varojen puutteessa rauenneet ja valtiolle jäi verosaatavia yhteensä satoja tuhansia markkoja ja ulosmittauksessa oli maksuja. Hänellä on paljon yhteisiä yrityksiä Juha Rantasilan kanssa. Lisäksi Vuorinen on myös Leena Harkimon kaksoissiskon Liisa Alamäen puoliso. Läsnä oli Juha Rantasila, joka edusti Vuorisen kanssa hallinnoimaansa Slotline Oy:tä. Läsnä oli Risto Kippola, Veikkaus Oy:n yrityspalvelupäällikkö, jolla oli takanaan Ecomen Oy:n mittava konkurssi ja hyvät yhteydet Ulf Sundqvistiin; olihan Kippola muun muassa Ulfin ja hänen Björn-veljensä kanssa Wayup Oy:n hallituksessa, kun yhtiö anoi olemattomilla vakuuksilla Sundqvistin johtamasta STS-pankista 20 miljoonan lainaa, joka myös myönnettiin. (tästä lainan otosta on helmikuun alussa 1999 käynnistynyt Helsingin käräjäoikeudessa oikeudenkäynti, jossa entistä STS-pankin pääjohtajaa Ulf Sundqvistia syytetään törkeästä kavalluksesta.)" -------------------------------------------------------------------------------- Nettisanomien välikommentti: Käräjäoikeuden päätös oli vapauttava, eikä valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe katsonut aiheelliseksi valittaa tuomiosta heinäkuussa 1999, joten vapauttava päätös jäi pysyväksi ja lainvoimaiseksi.. Päätös oli Sundqvistin kannalta niin merkitsevä, että syksyllä 1999 Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävä syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä ilmeisesti kaatuu. koska Arsenal-Sillan edustaja sanoi tässä jälkimmäisessä oikeudenkäynnissä, ettei sopimusta olisi tehty ollenkaan, jos Sundqvist olisi tehnyt törkeän kavalluksen. Lue myös: Sundqvist-juttu: Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen. Sundqvist - ulosoton kauhu Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999 Alho-Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999 Sundqvist-näytelmä loppui kesken! -------------------------------------------------------------------------------- "Läsnä oli Matti Ahde, muun muassa Suomen olympiakomitean valtuuston puheenjohtaja ja valtionyhtiö Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja, joka oli palkannut Risto Kippolan yhtiöön erikoisoperaatioiden luottomiehekseen. Ahde on puolestaan presidentti Martti Ahtisaaren erityinen luottomies. Tämä joukko perusti tuolloin Onnenpelit Oy-nimisen yhtiön. Osakepääomaksi merkittiin yksi miljoona markkaa. Veikko M. Vuorisen osuus oli 700 000 markkaa, joka pöytäkirjan mukaan todettiin siinä tilaisuudessa maksetuksi. Slotline Oy:n puolesta Rantasila maksoi 200 000 markkaa ja Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahde nimikirjoituksellaan vahvisti Veikkaus Oy:n 100 000 markan osuuden. Slotline Oy on Rantasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, jonka tilintarkastajana on Yrjö Tuokko. Onnenpeleihin siis lyötiin rahaa pöytään miljoona, josta suurimman osan veti taskustaan ulosottoveloilla rasitettu liikemies Vuorinen. Harva saa liiketoimiensa epäonnistumisen ja verojen maksamatta jättämisen jälkeen näin lentävän ja luottokelpoisen lähdön, varsinkin kun bisneksissä on mukana miljardiluokan valtionyhtiö. Veikko M. Vuorisen luotto tuohon aikaan oli kuitenkin vankalla pohjalla, koska kaksi viikkoa myöhemmin pidetyssä hallituksen kokouksessa Onnenpelit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vuorinen valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi ja hänet valtuutettiin avaamaan yhtiölle 3 miljoonan luotollinen sekkitili Merita Pankkiin. Lainan vakuudeksi oli sovittu yrityskiinnitys. Lisäksi lainaa takasi 500 000 markan osalta Slotline Oy (200 000) ja Vuorinen henkilökohtaisesti 300 000 markan osalta. Vuorisen luottokelpoisuutta Meritan suuntaan paransivat Juha Rantasilan häikäisevät pankkisuhteet Meritaan, josta hän on saanut bisneksilleen niin paljon tukea kuin on kehdannut tai joutunut pyytämään. Lisäksi Vuorisen luottokelpoisuutta paransivat myös uuden yhtiökumppanin, Veikkaus Oy:n, erinomaiset suositukset. Vuorista auttoi bisnesmaailmassa erityisesti Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde, joka teki lähes kaiken minkä Vuorinen ja Rantasila kehtasivat pyytää. Alussa Onnenpelit Oy:n asiamiehenä oli asianajaja Klaus Kavanne, Lastenklinikoiden Kummit ry:n nykyinen lakimies. Onnenpelit Oy:n tarkoitus oli toteuttaa yrityskauppa, jonka Risto Kippola oli junaillut Veikkaus Oy:n puolesta Matti Ahteen tiukkojen erityisohjeiden mukaan. Yhtiön perustamispäivänä laaditun sopimuksen mukaan tarkoitus oli myydä Veikkaus Oy:n 41 myymälää Veikko M. Vuoriselle perustettavan yhtiön lukuun. Nämä myymälät olivat Veikkaus Oy:lle hieman tappiollisia, niiden liikevaihto oli lähes 300 miljoonaa. Myymälöiden ostamisesta oli kiinnostunut myös Rautakirja Oy, mutta Kippola, Ahde ja Rantasila pelasivat sen pois kauppakuvioista. Kun myymäläkauppa vuoti julkisuuteen, kirjoitti Helsingin Sanomat 18. elokuuta 1995 asiasta otsikolla: "Veikkauksen myymälät myytiin varattomalle liikemiehelle." "Liikemies Veikko M. Vuorinen maksoi noin 20-30 miljoonan markan kauppasummasta vain pienen osan. Sopimuksen mukaan loppu suoritetaan myymälätoiminnan tuloksesta." Helsingin Sanomien mukaan Veikkaus-yhtiön yrityskaupat kiinnostavat rikospoliisia ja niistä on kerätty tietoa. Myymäläkauppa oli näistä tuorein. Toimitusjohtaja Matti Ahde kertoi Helsingin Sanomille olleensa tietoinen Vuorisen taloudellisesta taustasta. "Meidän tekemiemme selvitysten mukaan ei kuitenkaan ollut estettä myydä myymälöitä hänelle. Meidän mielestämme Vuorinen on ostajana sellainen, että hän pystyy vastaamaan kauppakirjasta." Matti Ahteen väite ei pitänyt paikkaansa. Kun Veikko M. Vuorinen ja hänen yhtiönsä ei pystynyt vastaamaan kauppakirjasta, vaan Veikkaus Oy:n piti tulla myöhemmin apuun tuntuvilla kauppahinnan alennuksilla ja muilla miljoonaluokan avustuksilla, jotka ovat liike-elämässä todella harvinaisia; kun myyjä alkaa omilla rahoillaan tukea ostajaa! Vaikka Matti Ahde vakuutti myös Ilta-Sanomille, ettei yhtiö aio "missään tapauksessa ottaa kauppaa uudestaan esiin", niin Veikkaus otti kaupan uudestaan esille. Onnenpelit Oy muutti syksyllä 1995 nimensä yXplus Oy:ksi. Yhtiön hallituksessa olivat vielä jäljellä Risto Kippola varsinaisena jäsenenä ja Veikkaus Oy:n lakimies Carl-Henrik Nyberg varajäsenenä. Vuoden 1996 keväällä, 23. huhtikuuta piti Veikkaus Oy:n hallitus kokoustaan Lapissa, keväthankien kultaamassa Saariselän lomakeskuksessa yhtiön edustustalossa. Läsnä olivat muun muassa Matti Ahde, yhtiön kaupallinen johtaja Jussi Isotalo, juristi Carl-Henrik Nyberg ja Risto Kippola. Nyberg ja Kippola edustivat tuossa kokouksessa sekä myyjää että ostajaa. Hallituksen pöytäkirjaan merkittiin, että "Jääkiekkoliitto on esittänyt kutsun kahdelle yhtiön edustajalle seurata jääkiekon MM-kisoja Wienissä 3.-5.96." Päätettiin, että yhtiötä edustavat kaupallinen johtaja Jussi Isotalo ja yrityspalvelupäällikkö Risto Kippola. Tämä oli pieni palkkio siitä suuresta työstä, jota myös Isotalo ja Kippola olivat tehneet edistääkseen Kalervo Kummolan, Veikko M. Vuorisen, Harry ja Leena Harkimon ja Juha Rantasilan yhteisiä bisneksiä. Kohdassa yXplus Oy Veikkauksen hallitus kirjasi: "Kuultiin Risto Kippolan selostus yXplus Oy:n edustajien kanssakäydyistä neuvotteluista 14.7.1995 solmitun sopimuksen muuttamisesta kauppahinnan suorittamisen osalta. yXplus Oy on esittänyt kauppahinnan alentamista 2,3 miljoonalla markalla sen johdosta, että yXplus Oy luopuu sopimuksessa mainitun pääteoption käyttämisestä. Tämän johdosta Oy Veikkaus Ab ei peri viikoittaista, kauppakirjan kohdassa 10.1 mainittua 0,75 %:n osuutta myynnistä, osana kauppahinnan lyhennystä, alkaen viikosta 18/96." "Edelleen osapuolet ovat neuvotelleet myydyn kaluston ja irtaimen omaisuuden kauppahinnan alentamisesta epäkuranttiuden vuoksi 1 miljoonalla markalla." "Tämän lisäksi osapuolet ovat sopineet siitä, että Oy Veikkaus Ab myy 10 %:n omistusosuutensa 100 000 markan kauppahinnasta Veikko M. Vuoriselle myöhemmin määriteltävän yhtiön lukuun." Kippola kertoi hallitukselle, että sopimukset tullaan kirjoittamaan ensi tilassa. Veikkauksen hallitus totesi Kippolan neuvotteleman tuloksen yhtiön kannalta hyväksyttäväksi ja "päätettiin hyväksyä sopimusluonnokset". Vaikka kyse oli vasta sopimusluonnoksista alkoi taustalla nopea vyörytys. Nyt kaikki oli helppoa, olihan Veikkaus Oy Lapin lumien kevättunnelmissa muuttanut Matti Ahteen ohjailussa kaupan ehtoja Vuoriselle niin edullisiksi, että hän sai myymälät käytännössä ilmaiseksi. Tulevina vuosina liiketoiminnan tuottoon pääosin sidottu maksutapa katkesi Saariselän päätöksillä välittömästi ja Veikkaus antoi yli 3 miljoonaa markkaa anteeksi. Osamaksukauppanakin kauppahinta olisi ollut kaikkiaan laskennallisesti hyvin edullinen eli 17,7 miljoonaa markkaa. Nyt noitakaan miljoonia ei tarvinnut maksaa Veikkaus Oy:lle. Tällainen Veikkaus Oy:n ja Harkimoiden lähipiirin sopupeli on mahdollista hyväveli-verkoston kesken, niin kauan kun se pysyy pienessä piirissä salassa. Kun Veikkaus Oy irrottautui yXplus-yhtiöstä juridisesti, se ei kuitenkaan jättänyt Vuorisen yhtiötä taloudellisesti pulaan. Kaupanteon jälkeenkin Veikkaus Oy, juuri toimitusjohtaja Matti Ahteen tahdosta, pönkitti vielä miljoonilla markoilla Veikko M. Vuorisen liiketoimintaa. Veikkaus Oy sitoutui kauppasopimuksessa auttamaan Vuorisen pääosin omistamaa ostajayhtiötä markkinoinnissa ja muussa liiketoiminnan käynnistämisessä. Myöhemmin Veikkaus Oy onkin maksanut yXplussan markkinointimateriaalia, ilmoittelua, esitteitä ja liikelahjoja sadoilla tuhansilla markoilla. Veikkaus Oy:n henkilökuntaa on ollut kokopäivätoimisesti Vuorisen yhtiön töissä. Veikkaus Oy on maksanut Vuorisen yhtiön koulutusta, hotelli- ja muita matkakuluja sekä kustantanut avokätisesti Vuorisen yhtiön sidosryhmille järjestettyjä juhlatilaisuuksia. Miksi näin on toimitusjohtaja Matti Ahteen johdolla tehty? Mitä Veikkaus Oy tai sen toimihenkilöt ovat hyötyneet tästä valtion yhtiön rahoilla kustannetusta yksityisen bisneksen poikkeuksellisesta tukemisesta, joka esti Vuorisen yhtiötä ajautumasta konkurssiin? Veikkaus Oy jopa rajoitti online-sopimusten myöntämistä eräille R-kioskeille, koska Vuorisen yhtiön myymälä oli lähistöllä. Eräs Veikkaus Oy:n johtaja onkin todennut, että Vuorinen yhtiöineen olisi mennyt nurin, "ellemme olisi suojelleet häntä, koska yhtiön johdon halu on, ettei Vuorista voi päästää konkurssiin". Veikkaus Oy:n johto on kuitenkin edellä mainitulla toiminnallaan aiheuttanut useiden miljoonien markkojen vahingon Oy Veikkaus Ab:lle Osakeyhtiölain mukaan on ehdottomasti kiellettyä tehdä oikeustoimia, jotka vahingoittavat yhtiötä. Rautakirja Oy olisi varmasti pystynyt maksamaan oikein arvioidun, huomattavasti paremman kauppahinnan. Muutama päivä Saariselän kokouksen jälkeen yXplus Oy piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Veikkaus Oy:tä edusti Risto Kippola. Tuossa kokouksessa Kippola ja Veikkaus Oy:n kaupallisen sektorin myyntipäällikkö Ilkka Rokala erosivat hallituksesta. Uuteen hallitukseen valittiin. Veikko M. Vuorinen, Juha Rantasila ja Vuorisen puoliso Liisa Alamäki. Näin VeikkausRastimyymälät olivat huhtikuussa 1996 täysin Harkimon ja Rantasilan lähipiirissä. Mikä oli se myöhemmin määriteltävä yhtiö, jolle Veikkaus Oy Vuorisen lukuun möi 10 prosentin osuutensa 100 000 markalla, koska se ei ollut yXplus Oy? Marraskuun 11. päivänä 1996 perustettiin Rantasilan toimistossa uusi yhtiö Suomen lippuluukku Oy. Perustajina olivat Helsinki Halli Oy edustajanaan Harry Harkimo ja Tiilimäki Rahoitus Oy edustajanaan Juha Rantasila. Yhtiöt merkitsivät puoliksi 100 000 markan osakepääoman. Näin käytännössä siirtyi 18 Veikkaus Oy:n myymälää Harkimon ja Rantasilan hallintaan vaivaisella 100 000 markalla. Tiilimäki Oy on Rantasilan ja Vuorisen hallinnoima yhtiö, joka aikaisemmin kulki nimellä Oy Helsingin Indoor Golf Ab, jonka tilintarkastajana on Yrjö Tuokko. Lippuluukku Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Veikko M. Vuorinen ja hallitukseen valittiin puheenjohtaja Rantasila sekä jäseniksi Harkimo, Vuorinen ja Mika Sulin. Kaupparekisteristä tuli tammikuussa 1997 Lippuluukku Oy:lle kehotus ilmoittaa, onko osakepääoma maksettu ja jos on, niin kuinka paljon siitä on maksettu ja että se on yhtiön hallussa. Näin alkeellisen "pikkuseikan" Rantasila oli unohtanut ilmoittaa viranomaiselle. Taas piti pitää uusia kokouksia ja antaa vakuutuksia, että osakepääoma oli tosiaan maksettu vaikka siitä ei perustamisvaiheessa ollut mitään tietoa tai todistusta. Näin edullisesti saatiin erityisesti Hartwall Areenan tapahtumia markkinoima ja tilaisuuksiin lippuja välittävä myyntiketju pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin ympäri Suomen. Jos tuota 100 000 markkaa ystävien ja sukulaisten kanssa oikeasti edes rahana liikuteltiin? Loppuvuodesta 1997 Suomen jääkiekkoliitto muutti toimistonsa Amerin taloon, josta liiton puheenjohtajan ja suomen olympiakomitean hallituksen jäsenellä Kalervo Kummolalla on näköyhteys myöskin yksityiseen bisnekseensä Hartwall Areena. Jääkiekkoliiton toimistosihteerit puolestaan välittävät oman työnsä ohessa myös Lippuluukku Oy:n palveluja. Kalervo Kummolan ja hänen kumppaneidensa satsaus yksinpurjehtijana julkisuuteen itsensä läpilyöneen Harry Harkimon jääkiekko- ja viihdebisneksiin on toistaiseksi ollut, ainakin rahassa mitattuna suurin suomalainen urheilu- ja elämysbisneksen menestystarina. Myöskin Lastenklinikan Kummit saattoi Veikkaus Oy:n myymäläkaupan jälkeen laajentaa ja tehostaa hyväntekeväisyystoimintaansa. Yhdistyksen vuoden 1996 toimintakertomuksessa todettiinkin toiminnanjohtaja Hilkka Ahteen johdolla näin: "Tuotemyynti Olarin, Myyrmäen ja Itäkeskuksen City-marketeissa, Kesport-Tapiolassa sekä Stockmannilla oli odotettua heikompaa ja hiipuikin vuoden aikana lähes kokonaan. Sen sijaan VeikkausRasti-myymälöissä myynti laajennettiin koskemaan kaikkia 41 veikkausmyymälää kautta maan. Tämä helpotti tuntuvasti niitä paineita, jotka normaalisti kohdistuvat toimistosta käsin tapahtuvaan joulunajan omaan tavaramyyntiin." Tekstin muotoilu: Sanomanetti torstaina marraskuun 4. päivänä 1999 http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle Johdanto lukijalle 1 Kummit ry maksoi haamufirmalle 2 Kummien kummi Teemu 3 Hyväntekeväisyys-jääkiekkoa 4 Hjallis Pointyn takapiruna 5 "Älkööt huijarit tulko lasten asialle" 6 Hyksin pimeät palkat 7 Tuki ry viedään konkurssiin 8 Harkimoiden kummisedät 9 Jokereiden velat saataviksi 10 Jokereiden kummisedät 11Kaikki tiet vievät Areenaan Jälkisanat Liitteet Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle Etukansi: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle Veikkaus - jokerit Pentti Sainio Takakansi: Iltalehti (7.9.1993) Lastenlinnan kummit ry:n Taneli Mäkelä: "Nyt rahat menevät pomminvarmasti oikeaan osoitteeseen" Hyväntekeväisyys on 90-luvulla taitavasti kytketty palvelemaan urheilun, viihteen ja ärhäkän puhelinmyynnin bisneksiä. Näyttävin esimerkki on jääkiekkojoukkue jokerit ja sen ympärille rakennettu liiketoiminta. Kirja kertoo kuinka Harry ja Leena Harkimon perheyritys selvisi rahavaikeuksista ja konkurssiuhasta käyttämällä 1991 lähtien markkinoinnissa sairaita lapsia Lastenlinnan tuki ry:n kautta. Dokumentit paljastavat, että Jokereiden taloudellinen nousu perustui pitkälti hyväntekeväisyysjulkisuuteen. Jokereiden kausikorttimyyntiä vauhditettiin esim. kesällä 1993 Lastenklinikan Tuki ry:n rahoilla ja henkilökunnalla, Tästäkin myynnistä tuotot jäivät tilittämättä luvattuun hyväntekeväisyyteen. Aikoinaan Teemu Selänne-ilmiölle rakennettu hyväntekeväisyysbisnes jatkuu yhä Lastenklinikoiden kummit ry:ssä ja Finnish Flash ry:ssä. Harkimoiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimintaa on tukenut myös Veikkaus Oy miljoonilla markoilla - tavalla, jota voidaan pitää "hyväntekeväisyytenä". Dokumenttikirja perustuu kokeneen tutkivan toimittajan, Pentti Sainion, yli vuoden ajan keräämään aineistoon. Penmedia (Tarra: 4758 90726 30 Harkimoiden hattutemppu Sainio Pentti 9822402 1 8% 148.00) http://www.sanomanetti.fi/1999/11/04/n9914raha.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916paviljonki.htm Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm. Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta. Pentti Sainio kertoo kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle asiasta näin: "Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta. Ari Mennander kuvaa kirjassaan Hjallis, Hartwall Areena, että jääkiekkojoukkue HIFK petti sopimuksensa Hjalliksen kanssa seuran mukaan tulosta areenalle. "Hjallis oli myynyt kaikki aitiot ja yhteistyösopimukset olettaen, että HIFK siirtyy Jokerien mukana uuteen suurhalliin. Sen piti olla täysin selvää. HIFK oli allekirjoittanut asiasta esisopimuksen, jota se ei katsonut sitovaksi. Kyseinen sopimus riitti kuitenkin pankkien ja vakuutuslaitosten lakimiehille, kun Hjallis ja Pekka Laitto olivat rahoituskierroksellaan." Rahoituskierroksella tuota sopimusta Hjallis kumppaneineen tarvitsikin. Tuo esisopimus syntyi siten, että Hjallis soitti vuoden 1995 kesä-heinäkuun vaihteessa HIFK:n varapuheenjohtajalle Frank Mobergille ja ilmoitti, että "tarvitaan rahoituksen kasaan saamiseksi ilmoitus, että tekin pelaatte tällä areenalla". Moberg otti yhteyttä HIFK:n puheenjohtajaan Kimmo Heinoon. HIFK:n piirissä mietittiin ehdot ilmoitukseen suostumiselle. Ne ilmoitettiin Hjallikselle, jonka toimistossa ne faksattiin takaisin esisopimuksen muodossa. Esisopimuksessa luki muun muassa: "HIFK sitoutuu pelaamaan ottelunsa Pasilaan rakennettavassa uudessa Helsingin monitoimihallissa. Otteluvuokraksi on sovittu 10 % lipputuloista. Mikäli HIFK siirtää toimistonsa uuteen halliin, on vuokra 70 mk/neliö. HIFK saa myös yhden hallituspaikan Helsinki Halli Oy:n hallituksessa." Kimmo Heino allekirjoitti esisopimuksen 21. heinäkuuta 1995. Sitten asiassa ei pitkään aikaan kuulunut mitään. "Tähän esisopimukseen ei koskaan saatu Hjalliksen allekirjoitusta. Kun sitä ei kuulunut, niin meille heräsi ajatus, että mitenkä nämä ehdot nyt ovat? Kun kyselimme perään, että missä viipyy se sopimus, joka perustuisi näihin ehtoihin, niin Juha Rantasilalta tuli sopimusehdotus, jossa puhuttiin 20 %:n vuokrasta, ei tullut hallituspaikkaa eikä toimistoa", kertoo Moberg. "Meillä raksutti nopeasti missä mennään. Kysyimme Jääkenttäsäätiöltä millä ehdoilla saamme jäädä Jäähalliin. Kun se selvisi tiedotimme julkisuuteen maaliskuussa 1996, että HIFK pelaa Helsingin Jäähallissa", Moberg sanoo ja ihmettelee, että sen jälkeen häntä mollattiin Harkimon piiristä julkisuudessa "kusettajaksi". Hjallis-kirjassa Hjallis on jo kiitollinen, ettei HIFK tullut mukaan Hartwall Areenalle. "Saimme niiden ottelujen tilalle parempia tapahtumia, joista tulee myös enemmän rahaa." "Mutta en koskaan anna anteeksi sitä temppua, mitä ne tekivät." Näin siis Pentti Sainio kirjassaan Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle. Edellisen mukaan Harkimo ei kusettanut pelkästään HIFK:ta, vaan myös pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, jotka myönsivät hankkeeseen lainarahaa. Harkimo on siis esittänyt lainaneuvotteluissa sopimuspaperin, jota ei ole aikonutkaan antaa sopimuskumppanilleen ja pitää paperissa sovittua sovittuna. Onko Harkimon oma nimikirjoitus sellaisessa paperissa väärennös? Täyttääkö tällainen menettely törkeän petoksen tuntomerkit? Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916paviljonki.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. Harry Harkimo sopimuskumppanina 2: Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen. (Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle). "Keväällä 1998 Harry Harkimo kumppaneineen sai puhuttua A-lehtien kustantajan edustajan Olli-Pekka Lyytikäisen sijoittamaan A-lehtien varoja yli kolme miljoonaa Jokerit HC Oy:hyn. Sitä kautta Hjallis yrityksineen olisi vastavuoroisesti sijoittanut miljoonia jalkapalloseura HJK:n toimintaa tulevaisuudessa hallitsemaan osakeyhtiöön keväällä 1999. Hjallis kuitenkin veti rahansa HJK:sta yllättäen, esisopimuksesta huolimatta. Marraskuun 9. päivänä 1998 Hjallis ostikin jalkapallo-areenahankkeensa pelikaveriksi Pallokerho-35:n jalkapallojoukkueen ottamalla Jokerien vastuulle PK:n parinsadan tuhannen markan velat. Halpa hankinta hyvin menestyneestä joukkueesta, joka kaudella 1998 nappasi jalkapallon SM-pronssia. Harry Harkimon ja hänen lähipiirinsä kanssa on muiden ollut usein vaikea sopia asioista. Kun ensin on jotain sovittu, tapahtuukin jotain muuta." (Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle). Aikaisemmin Sanomanetti on kertonut, kuinka Hjallis kusetti HIFK:ta. Näyttää aivan ilmeisesti siltä, että Harkimo tekee erilaisia esisopimuksia ja sopimuksia vain hyödyttääkseen itseään. Aivan selvästi kaikki hänen toiminnoissaan mukana olijoiden on syytä olla varuillaan, niin Jyväskylässä kuin myös Kirkkonummella, joihin suunnitelluissa areena-tyyppisissä hallihankkeissa tämä "guru" on mukana. Jotenkin tuntuu siltä, että hän on kaappaamassa lisää jalkapalloseuroja ja ottaa tavalla tai toisella koko jalkapallobisneksen haltuunsa. Kannattaisi myös selvittää, miten Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Matti Ahde on kuvassa mukana. Onko Veikkaus Oy oikealla asialla, kun se sorkkii jalkapallon sarjajärjestelmää bisnesmiesten toivomalla tavalla? Parasta oli koko lajille, että Harkimo luopuisi "omakustannushintaan" koko Töölön jalkapallostadionista ja yhteiskunta löytäisi loppumiljoonat kyseiselle hankkeelle jostakin. Eihän sitä niin kovin montaa miljoonaa enää tarvittaisi lisää! Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm "Lyytikäinen ja Harkimo sukset ristissä". (Ilta-sanomat 23.11.1999) "HJK:n ja FC Jokerien nokkamiehet Olli-Pekka Lyytikäinen ja Hjallis Harkimo ovat ajautuneet yllättävän kovaan sanasotaan pudotuspelihankkeen takia. Yllättävään siksi, että kaksikko pyörittää yhdessä Palloliiton kanssa ensi kesänä avattavaa Töölön futisstadionia. Lyytikäisen mukaan Harkimo voi halutessaan erota liigahallituksesta, mikäli mies ei ole tyytyväinen asioiden käsittelyjärjestykseen ja -tapaan Suomi-futiksessa. Harkimo on syyttänyt Lyytikäistä takinkäännöstä sen jälkeen, kun liigahallitus päätti kiperän äänestyksen jälkeen taipua pudotuspelien kannalle. Harkimon mukaan Lyytikäisen jarrupuheet ovat "tyypillistä jalkapalloa". Kättä päälle värväämisestä. Tähän asti Helsingin kahden voimapesän yhteiselo on sujunut ilman julkista riitelyä. Kaksikon yhteistyötä on avittanut kulisseissa solmittu herrasmiessopimus, jonka mukaan HJK ja FC Jokerit eivät kosiskele toistensa pelaajia. Vaikka sopimus ei ole pitänyt, esimerkiksi maajoukkuepakki Hannu Tihisen osalta, niin Lyytikäinen ja Harkimo tarvitsevat toisiaan. Pääkaupunki on liigafutiksen veturi, pelataan sarjaa tavalla tai toisella." (Ilta-sanomat 23.11.1999) http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. bisnes + urheilu = urheilubisnes "Vaihtorikko" Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin. "Jätkä lähti kuin hauki kaislikosta" "Jokerit pärjäsi vain sikailussa". Vastustajan hakkaaminen on sallittu vain yhdessä urheilulajissa: nyrkkeilyssä. Tahallinen vahingoittaminen ei yhdessäkään, kun formula lasketaan pois urheilulajien joukosta. On masentavaa lukea Harry Harkimon ja Kalervo Kummolan hallitseman hockey-urheilun jatkuvasta sekoilusta. Tässä näyte ottelusta Jokerit-JYP: "Narripaidat pilkan kohteena. JYP takoi Areenan taululle uskomattomat luvut: 2-8. Jokerit pärjäsi vain sikailussa." (Keskisuomalainen 23.11.1999) "JYP kahmi maaleja, Jokereille vain jäähyjä. Helsinkiläiset sortuivat hakkaamiseen tappion häämöttäessä." (Helsingin Sanomat 23.11.1999). "JYP kävi eilen noutamassa vieraspisteet Jokereilta. Hjalliksen pojat kärsivät selvän tappion, ja tekivät siitä vielä häpeällisen." (Ilta-sanomat 23.11.1999) "Jätkä lähti kuin hauki kaislikosta". (Ilta-sanomat 23.11.1999) "Ei löytynyt Hjalliksen pojista ja veteraaneista sen vertaa miestä, että olisivat kestäneet tappion JYPille. Oli pakko vielä näyttää koko kansalle, että vastamäen sattuessa koko joukkue on juuri sitä, mitä paidassakin seisoo, lauma narreja. Sen sijaan, että pelaajat olisivat hyväksyneet vastustajan nöyrästi paremmakseen, he päättivätkin sikailla. Kaukalossa hakattiin, huidottiin ja rähistiin lähes koko kolmannen erän ajan. . Ehkä oli vain hyvä, että Jokerit näyttivät todella kehnoa moraalia nassuttamalla joka suuntaan kuin pahaiset kakarat. . Eilisessä ottelussa (Tomek) Valtosella ei ollut kerrassaan mitään annettavaa, mutta sikailla hän osaa. Loppusummerin jo soitua Valtonen kaartoi JYPin pelaajan kantaan, ja veti aivan tylysti jalat alta. . Ottelun typerimmästä tempusta vastasi kuitenkin Pasi Holkkonen. Hän iski JYPin Vesa Pontoa törkeällä kahden käden viikateiskulla suoraan käsivarsille. Heti ottelun jälkeen Ponto ei vielä kyennyt puristamaan kättään nyrkkiin, mutta vamman todellinen laatu selviää myöhemmin. . (Ilta-sanomat 23.11.1999, Tuomas Nyholm) "Yhtenä ennakkosuosikkina jääkiekon SM-liigaan lähtenyt Helsingin Jokerit on vaikeuksissa. Peli ei suju ja joukkue käyttäytyy jäällä kuin kakaralauma. . Tappio kävi jokeripelaajien luonnolle. Viimeisessä erässä Jokerit tarjoili Areenan yleisölle mauttoman hakkaamisnäytöksen, joka tuotti tolkuttomasti jäähyjä ja vammoja keskisuomalaisille. JYPin puolustaja Vesa Ponto joutui keskeyttämään pelaamisen saatuaan Antti Hulkkosen kovan iskun käteensä. . JYPin kunniaksi on sanottava, että maltti säilyi kiitettävästi. Keskisuomalaiset eivät menneet mukaan Jokerien mailasotaan. . Jokerien esitystä ei voi puolustella mitenkään. Ensin pelataan huonosti ja sitten ruvetaan hakkaamaan. . Jokerit kokosi kaikkiaan 73 minuuttia jäähyjä. Parhaimmillaan jäähyaitiossa oli kuusi jokeripelaajaa samanaikaisesti. . "Toivottavasti Ponto ei loukkaantunut pahasti, sillä meillä on puolustajista pula", (JYPin valmentaja Mika) Saarinen sanoi. . Sarjataulukko näyttää edelleen hyvältä Jokerien kannalta, mutta ei näytä kauan, jos otteet eivät muutu." . (Helsingin Sanomat 23.11.99, Kaarlo Sundell) . ".matkasta tulikin hengissäselviytymiskeikka. . Lento kesti parisen metriä ennen varmaa alastuloa takaraivo edellä. Onneksi oli nuttura. - Jätkä lähti kuin hauki kaislikosta. . ensimmäinen kauhaisu haukkasi tyhjää ja ilmavirta heilutteli vain katsojia. . Osa katsojista tosin tulee katsomaan ja toivomaan, josko suulas läski saisi turpaansa, että pääsisi pilkkaamaa pukukoppiin marssivaa moukaria. . taputettiin selkään niin että hyvä ettei maksa irronnut. - Aika harvakseen kuului villuilua, Viikinki ihmetteli leveästi virnistellen." (Ilta-sanomat 23.11.1999, Heikki Hyvärinen). (Sanomanetti pahoittelee, että jossakin sivuntuotantovaiheessa Helsingin jäähallissa pelattu ottelu Deak-Halme on sekoittunut Hartwall Areenalla samanaikaisesti tapahtuneeseen hakkailuiltaan Jokerit-JYP.) Sanomanetti 24. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/25/n9917urheilu.htm http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919gangsteritilintarkastus.htm#lueeras Eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus! Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle: 5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle". "Miksi Matti Toivonen tuomittiin niin ankarasti? Siihen kysymykseen vastaa nykyisen Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtaja Hilkka Ahde näin: " Hyväntekeväisyyskeräyksissä on paljon onnenonkijoita. Me emme lähde mukaan sellaisiin projekteihin, joista joku yrittää vain rikastua. Meidän mielestä on hyvä, että Matti Toivonen sai niin ankaran tuomion., siitä olemme tyytyväisiä. Onhan se ennalta ehkäisevä varoitus: älkööt huijarit tulko lasten asialle, koska se on niin arvokas." Jutun pitkän esitutkinnan aikana Matti Toivosen oli vaikea puolustautua, koska hän ei saanut käyttöönsä yhdistyksen kirjanpitoaineistoa, jota Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesänhoitaja, asianajaja Juha Rantasila, ei suostunut luovuttamaan. Kuitenkin koko esitutkinta, syyte ja tuomio, rakentui tuon kirjanpitoaineiston pohjalta tehtyyn erikoistilintarkastukseen, jonka teki KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokon toimisto, tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy. Yrjö Tuokko puolestaan on ollut asianajaja Juha Rantasilan vuosien takainen yhteistyökumppani ja luottomies. Yrjö Tuokko on ollut mukana niin suurissa operaatioissa, että hänelle ovat tuttuja monet poliitikot, pankit ja ison rahan bisnesmaailma. Yrjö Tuokko on istunut muun muassa jo vuodesta 1994 Suomen itsenäisyyden ajan suurimman rahakirstun, pankkikriisin kymmenien miljardien raunioita hoitamaan perustetun valtion omaisuudenhoitoyhtiön eli Arsenal Oy:n, valvonnan kolmoisroolissa: hänen toimistonsa hoiti samalla kertaa Arsenalin valvonnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen. Eikä huomautettavaa ole ollut. Yrjö Tuokosta tuli Arsenal Oy:n luottomies, kun hän oli kunnostautunut aikanaan Talousosuuspankin tilintarkastajana, eli sen tappioiden hautaajana. Talousosuuspankin viimeisessä kaupparekisteriin toimitetussa tilintarkastuskertomuksessa 16 maaliskuuta 1990 Yrjö Tuokko kirjoitti: "Osuuspankkia on hoidettu ammattitaidolla eikä tarkastuksessa ole todettu aihetta muistutuksen tekemiseen osuuspankin tilinpäätöksen, kirjanpidon eikä muutoinkaan osuuspankin hoidon mukaan." Jonkin aikaa Tuokon lausunnon jälkeen konkurssikypsä Talousosuuspankki fuusioitiin Suur-Helsingin Osuuspankkiin. Tämä siksi, että pankkia ei Suomessa päästetä konkurssiin, ja sen noin 1,16 miljardin sotkut siivottiin lopulta Realum Oy- nimiseen yhtiöön. Aikanaan toiset tilintarkastajat antoivat kertomuksensa Suur-Helsingin Osuuspankin konserniin kuuluneesta Talousosuuspankista ja he totesivat, että "toiminnan tulos on ollut niin raskaasti tappiollinen, että pankki on voinut toimia vain erityisen huomattavan ulkopuolisen tuen turvin". Tappiollisen Suur-Helsingin Osuuspankin johtokunta totesi myös, että valtaosa pankin vaikeuksista on perua Talousosuuspankista". Talousosuuspankin hallintoneuvostossa vaikutti aikanaan myös Tuokon hyväveli Juha Rantasila. Matti Toivoselle ei annettu Tuokon toimiston tekemän, asioita osin vääristelevän "syytekirjelmän pohja-aineistoa, eli tositteita ennen kuin vuosien jälkeen pakon sanelemana oikeuden määräyksestä. Vasta rikosoikeudenkäynnin kolmannen istunnon jälkeen Toivosella oli mahdollisuus normaaliin puolustukseen, kun tuomioistuin lopulta määräsi Rantasilan toimiston luovuttamaan yhdistyksen kirjanpito- ja hallintoasiakirjat. Toivosen puolustus oli kuitenkin oikeudessa turhaa, koska hänet oli jo vuosikausia leimattu altavastaajaksi, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia oikaista asioita. Myöhemmin selvitettyjä ja täysin kiistatta yhdistykselle kuuluneita maksuja, jotka ilmenevät kirjanpidon tositteista, merkittiin Tuokon toimiston tarkastuskertomuksessa "saamisiksi Matti Toivoselta". Taloustieteen maisteri Veli-Matti Lääkkö kävi vuosia myöhemmin saman aineiston läpi puolustuksen kutsumana asiantuntijatodistajana ja osoitti Yrjö Tuokko Oy:n useat laskelmat ja johtopäätökset vääriksi. Vaikka Toivosen puolustus aikanaan kuitti kuitilta murensi Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen virheitä ja vääriä olettamuksia, joille pesänhoitaja Juha Rantasilan edustaja varatuomari Leena Pyymäki perusti oman syyttelynsä, ei sillä ollut juurikaan oikeudessa merkitystä. Tuokon toimiston vääristelemien oikaisujen ainoa lopputulos oli vain se, että Pyymäki pilkkasi Toivosen pelkästään pitkittävän oikeudenkäyntiä "kuittisirkuksella"! Jo syksyllä 1993 Juha Rantasila jakoi, suuren yleisön harhauttamiseksi, lehdistölle valikoitua ja valmisteltua materiaalia Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpidosta. Näin Rantasila Harkimon kanssa pyrki todistamaan Matti Toivosen syyllisyyden ennakkoon ennen varsinaista rikostutkintaa ja oikeudenkäyntiä sen jälkeen kun Toivonen oli erotettu yhdistyksestä. Sen seurauksena lehdet olivatkin pullollaan Toivosen nimiin heitettyjä taloussotkuja. Suomen oloissa kummallisen lehdistötilaisuuden Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesän väliaikainen pesänhoitaja Rantasila piti lokakuun 7. päivänä 1993. Rantasila esitteli toimittajille erityistilintarkastusta, jonka sepitelmien avulla Matti Toivosta mustamaalattiin etukäteen, Velkojien kokouksissa ei yleensä ole lehdistöä paikalla. Esimerkiksi Kemoran Moottorishowssa Jokeri-Hockey Oy:n hallituksen jäsen Jorma Saarikivi kuittasi Teddy-Bear Racing Teamin nimiin ennakkomaksuja 31 000 markkaa, jotka jäivät sille tielleen. Saarikiven kuittaamista rahoista ei jäänyt Lastenklinikan tuki ry:lle muuta kuin ruutupaperin palaselle kirjoitettu väliaikaiskuitti: "Tällä PVM:llä olen ottanut tilitystä vastaan Lastenklinikan Tuki ry:ltä 31 000 (kolmekymmentäyksituhatta mk) ennakkomaksua, Helsingissä 17.06.92, Jorma Saarikivi". Jorma Saarikivi kertoi toiminnanjohtaja Matti Toivoselle, että hän haluaa osallistua Kemoran kuorma-autokisaan ja että hänellä on sponsoreita valmiina ja autoon saadaan hyviä mainostajia. Mutta auto piti vuokrata ja tuoda Englannista saakka. Näihin vuokraus- ja laivauskuluihin Saarikivi pyysi Lastenklinikan Tuki ry:ltä ennakkoa tuon 31 000 markkaa. Kun auto olisi Suomessa, Saarikivi kertoi Toivoselle pääsevänsä silloin laskuttamaan tukifirmojaan ja silloin hän tekisi yhdistykselle tilityksen hankkeestaan, jonka piti hänen mukaansa tuottaa sairaille lapsille noin 100 000 markkaa. Tilitystä ei koskaan tullut tältä Jokereiden hallituksen jäseneltä. Näiden Saarikiven viemien rahojen kohtaloa ei ole kuitenkaan tutkittu kavalluksena tai petoksena. Tämän Saarikiven täysin toisen tapahtuman kuitin liitti Yrjö Tuokon toimisto erikoistilintarkastuksessaan Jyväskylän Suurajot- nimiseen projektiin. Kun Tuokon toimisto vielä lisäsi muita Jyväskylän Suurajot- projektiin kuulumattomia kuluja ja unohti tuloja, pystyi Juha Rantasila 7. lokakuuta 1993 toimistossaan esittelemään lehdistölle Tuokon tarkastuksen perusteella, että esimerkiksi Jyväskylän Suurajot- projekti tuotti yhdistykselle tappiota 13 000 markkaa. Kaksi päivää ennen Tuokon toimiston tarkastuksen julkistamista Juha Rantasila kertoi Iltalehdelle: "Kaikki on mahdollisimman avointa. velkojainkokouksessa julkistetaan erityistilintarkastuskertomus ja siellä selvitetään mahdollisimman havainnollisesti mitä on tapahtunut." Yrjö Tuokon toimiston esitys kuului: "Edellä esitettyjen tositteiden perusteella Jyväskylän Suurajot- projektin tulos oli 13 000 markkaa tappiollinen. Kyseistä projektia ei ole kirjattu yhdistyksen kirjanpitoon erillisenä projektina. Saadun tiedon mukaan olisi yhdistykselle pitänyt tulla voittoa projektista noin 100 000 markkaa." Näin Rantasila Tuokon toimiston tarkastuksen avulla heitti vielä epämääräisen hävikin Matti Toivosen harteille. Lehdet nappasivat väitteen lennokkaasti uutisiinsa. Tuokon toimiston menettely nimenomaan tässä asiassa oli törkeää, sillä Yrjö Tuokon toimiston edustaja haki useita viikkoja ennen tarkastuksen valmistumista kuittauksella rikospoliisista Jyväskylän Suurajot- projektin täydellisen kirjanpidosta vahvistetun laskelman, joka osoitti projektin tuottaneen voittoa 73 000 markkaa. Yrjö Tuokko esitteli itse tarkastuksensa vaiheita sen tilaajille ja kuuli ohjeita sen tekoon vielä pari viikkoa ennen sen valmistumista. Tuokko kävi asioikseen uuden yhdistyksen, entisen toimintaa jatkamaan perustetun Lastenklinikan Kummit ry:n hallituksen kokouksessa 21. syyskuuta 1993, joka pidettiin Rantasilan toimistossa. Läsnä olivat Taneli Mäkelä, Juha Rantasila, Harry Harkimo, Matti Lustig, Riki Sorsa, Jaakko Perheentupa, Kalevi Tuominen ja Leena Pyymäki. Pöytäkirjan merkittiin: "Yrjö Tuokko esitteli konkurssiyhdistyksen erityistilintarkastusta ja selitti mitä havaintoja tarkastuksessa on tähän mennessä tehty." KHT:n vala tuskin antaa tällaiseen neuvonpitoon mahdollisuuksia? Toisaalta olivathan Rantasila ja Pyymäki Tuokon vanhoja ystäviä monenlaisista liiketoimista eli Tuokko selvitteli asioita ikään kuin perhepiirissä. Jyväskylän projekti olisi tuottanut 562 markkaa enemmän, ellei näyttelijä Aake Kalliala olisi tapahtuman aikana Rantasipi-hotellissa tyhjentänyt huoneen minibaaria viinoista, jotka maksettiin sairaille lapsille kerätyistä varoista. Ikävintä oikeuden toteutumisen kannalta kuitenkin oli se, että rikostutkinta oli pysähdyksissä jonkin aikaa, kun poliisi odotti tutkinnan pohjaksi juuri Tuokon toimiston tarkoitushakuista kertomusta siitä, kuka teki ja mitä Lastenklinikan Tuki ry:ssä. Yrjö Tuokon toimiston erikoistilintarkastuksen pohjalta ei voinut syntyä muuta kuin osin väärä rikostutkinta osin vääristä seikoista, sillä siinä ei puututtu laisinkaan esimerkiksi Jokeri-Hockey Oy:n velkoihin tukiyhdistykselle. Tuokon toimisto käytti harhaanjohtavasti muun muassa aineistoa, jota ei ole olemassa yhdistyksen kirjanpidossa. Matti Toivosen piikkiin pyrittiin panemaan yhdistykselle velaksi ja saatavaksi häneltä jopa yhdistyksen vuoden 1991 voitto, joka oli vahvistettu tilinpäätökseen 526 000 markan toimintarahastoksi. Tämä tuotiin erikoistilintarkastuksessa esiin tahallisen virheellisesti velaksi yhdistykselle. Oikeudessa todistajana kuultu Tuokon toimiston edustaja Harri Koponen ei pystynyt selittämään kuinka voitto oli tarkastuksessa muuttunut velaksi. Tuokon toimiston "löytämä" paperi, johon heidän tulkintansa perustui, oli erilaisella printillä, kuin tilinpäätökseen vahvistettu tase-erittely. Niinpä varatuomari Leena Pyymäen monin paikoin vaikeasti käsitettävät väitteet rikosoikeudenkäynnissä purivat Matti Toivosta vastaan. Eikä Helsingin käräjäoikeus koskaan asettanut Tuokon toimiston tarkastuksen luotettavuutta kyseenalaiseksi. Käräjäoikeus totesikin tuomiossaan muun muassa, että "luotettavana pidettävästä erikoistilintarkastuksesta ilmenee"... Itse Yrjö Tuokko on myöhemmin toisen asian yhteydessä puolestaan puhunut rankasti toimistonsa tarkastuksen luotettavuutta ja todistusvoimaa vastaan. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle Yrjö Tuokko puolusteli eräässä toisessa toimistonsa tarkastuksessa tehtyjä rankkoja laskuvirheitä: "Erikoistilintarkastus ei nauti minkäänlaista julkista luotettavuutta eikä sitä voida oikeudenkäynnissä käyttää sellaisenaan todisteena, koska se olisi OK 17 luvun 11 pykälän tarkoittama ns. kielletty kirjallinen yksityisluontoinen kertomus. Vain niillä dokumenteilla ja havainnoilla itsellään, joihin tarkastuskertomus perustuu, on oikeudellista todistusvoimaa ja merkitystä." Näin on tullut selvitetyksi, että Leena Pyymäen ivaama "kuittisirkus" on juuri sitä lainmukaista oikeusprosessin käyntiä. jota Matti Toivonen oli avustajansa, asianajaja Aarno Arvelan kanssa puolustuksekseen pyrkinyt esittämään. Julkisuudessa Jyväskylän projektista annettuja Yrjö Tuokon toimiston tietoja korjattiin myöhemmin lehdissä, mutta Apu-lehti ei antanut koskaan periksi levittämissään perättömissä väitteissä. Apu-lehden silloinen päätoimittaja Jorma K. Virtanen ei suostunut koskaan julkaisemaan useista vaatimuksista huolimatta oikeaa tietoa projektista. Samalla kun Rantasila syksyllä 1993 Tuokon toimiston erikoisen tarkastuksen avulla harhautti lehdistöä, hän pystyi luomaan ennakkokäsityksen Toivosen syyllisyydestä myös käräjäoikeuden jäsenille." Sitten Sainio selostaa, kuinka Toivosen kavalluksiksi luettiin myös esitutkinnassa esille tulleet pimeät palkat (61 600 markkaa), jotka Toivonen oli maksanut viidelle nimetylle henkilölle ja Jokereiden yhdistykselle tilittämättä jääneet jääkiekkoliput (arvoltaan 200 000 markkaa). Ja lopuksi: " Oikeus myötäili pitkälle syyttäjän tekemää syytekirjelmää, joka perustui yhdistyksen konkurssipesän (Juha Rantasilan) esittämiin väitteisiin, jotka pohjautuivat Yrjö Tuokon toimiston tekemään erikoistilintarkastukseen, joka taas perustui Rantasilan, Matti Lustigin ja Harry Harkimon evästyksiin yhdistyksen taloudesta ja vastuuhenkilöistä. Toisaalta yhdistyksen koko hallitus oli ollut lain mukaan vastuussa kirjanpidosta. Yleensä juuri kirjanpitorikoksesta syytetään yhtiöiden tai yhdistysten hallitusten jäseniä, koska heillä on valta ja vastuu. Lastenklinikan Tuki ry:n kirjanpito oli hoidettu ulkopuolisessa tilitoimistossa eikä Toivosella ollut henkilökohtaisesti mitään tekemistä kirjausten ja tilitapahtumien suorittamisessa. Oudosti on esitutkinnassa ja syyteharkinnassa katsottu, että kolme kuukautta ennen konkurssia yhdistystä johtanut hallitus sai Toivosen erottamisen jälkeen tehdä mitä tahansa. Hallitus ei joutunut siitä vastuuseen, kuten ei sitä edeltävä hallitus vuoden 1992 osalta, eikä sitä edeltävä hallitus vuoden 1991 osalta. Vaan ja ainoastaan Toivonen. Lisäksi Toivonen pantiin vastuuseen myös niistä toimista, joita yhdistyksen hallitus ja sen jäsenet erikseen tekivät hänen erottamisensa jälkeen! Esimerkiksi juuri ennen konkurssia puheenjohtaja Matti Lustig maksoi kaksi, yhteissummaltaan 400 000 markan perusteetonta ennakkomaksua Pointy Trading Oy:lle. Näistä Lustigin maksuista syytettiin Matti Toivosta rikostutkinnassa, jonka Matti Lustig käynnisti! Asianomistaja eli Lastenklinikan Tuki ry:n konkurssipesä (Juha Rantasila) edustajanaan varatuomari Leena Pyymäki, väitti loppuun saakka, että Lustigin maksamat 400 000 markan maksut Pointy Trading Oy:lle olivat Matti Toivosen tekemiä luottamusaseman väärinkäytöksiä, vaikka Toivosella ei erottamisensa jälkeen ollut mitään asemaa yhdistyksessä silloin kun Lustig rahat maksoi. Kaikki johti lopulta siihen, että Lustigin maksamista rahoista vielä syyttäjäkin syytti Matti Toivosta ja vaati niistä Toivoselle rangaistusta. Oikeus ei sentään hyväksynyt konkurssipesän (Rantasilan) vaatimusta, että nuo Lustigin maksamat 400 000 markkaa tulisi Toivosen korvata konkurssipesälle lähes viiden vuoden korkokuluineen. Kun kerran Toivosta kuitenkin syytettiin hallituksen puheenjohtaja Lustigin teoista, niin miksi niistä ei Lustigia edes syytetty? Tällaista on maallikon vaikea käsittää. Kummallista onkin, että Matti Lustig oli yksi syyttäjän päätodistajista." Sitten Pentti Sainio selostaa muita samantapaisia esimerkkejä ja toteaa lopuksi, että Yrjö Tuokon erityistarkastus ja Juha Rantasilan ja Harry Harkimon taktiikka, johtivat siihen, että kaikki hallituksen jäsenet, myös Leena Harkimo, jätettiin oikeudenkäynnin ulkopuolelle puhtaina pulmusina. -------------------------------------------------------------------------------- http://www.sanomanetti.fi/1999/12/09/n9919gangsteritilintarkastus.htm#lueeras http://www.sanomanetti.fi/2003/01/16/polveenpotkiminen.htm Torstaina 16. tammikuuta 2003. Numero 181 Polveen potkimista Hartwall-areenalla. Liigan puheenjohtaja Jokeri-pomo Harry Harkimo: "Se on tän päivän jääkiekkoa". MTV3 16.01.2003 klo 17.15 Lööpin takana-ohjelmassa. Hakkaamista Harkimon Hartwall Areenalla ja vähän muuallakin Sotakirveet esiin. Ilta-Sanomat 16.01.2003. Ilkka Ala-Kivimäki. Tuomas Nyholm "Tästä tilanteesta puhutaan vielä pitkään. HIFK:n paras hyökkääjä Tuomo Ruutu jään pinnassa loukattuaan polvensa Toni Sihvosen taklauksesta. Ruutu ei palaa kaukaloon enää tällä kaudella." Ilta-Sanomat 16.01.2003. http://www.sanomanetti.fi/2003/01/16/polveenpotkiminen.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/harkimojokerit.htm Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja? Kaavio laadittu nettisanomien toimituksessa. Kaavio laadittu nettisanomien toimituksessa. Torstaina 13.01.2005. "Jokerien tappioputki jatkuu jo viidettä vuotta. Hjallis Harkimon monitoimikonserni Jokerit HC Oy on tappio putkessa. Saksan toiminnot voivat olla yhtiölle raskas riski. Monitoimimies Hjallis Harkimon luotsaama urheilu- ja viihdealan konserni Jokerit HC Oy on mennyt reipasta alamäkeä jo viiden vuoden ajan. Huhtikuun lopussa päättyneellä tilikaudella tappiota kertyi neljä miljoonaa euroa. Nettotuloksella mitattuna tappiot nousevat viideltä vuodelta yhteensä 16,1 miljoonaan euroon." Leena Filpus, Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. "Huhtikuun lopussa päättyneellä tilikaudella tappiota kertyi neljä miljoonaa euroa. Nettotuloksella mitattuna tappiot nousevat viideltä vuodelta yhteensä 16,1 miljoonaan euroon." Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. Kaavio: Nettotulos meur. Jokerit HC Oy -konsernin kehityksestä. Lähde: Balance Consulting. Konsernin tilikausi päättyy 30. huhtikuuta. Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. Kaavio: Nettovelkaantumisaste (% ylempi käyrä) ja Omavaraisuusaste (% alempi käyrä). Jokerit HC Oy -konsernin kehityksestä. Lähde: Balance Consulting. Konsernin tilikausi päättyy 30. huhtikuuta. Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. "Analyysitalo Balance Consultingin laskelmien mukaan Jokerit HC:n oma pääoma kestää nykyistä tappiotahtia enää muutaman vuoden." Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. http://www.sanomanetti.fi/2005/01/13/harkimojokerit.htm http://www.sanomanetti.fi/2005/03/10/jokerit.htm "Hävisikö Jokerit tahallaan?" "Tappion ansiosta Jokerit välttyy kohtaamasta HIFK:ta välierissä. Jos joskus on pakko hävitä, niin eilen oli Jokerien hetki kumartaa HPK:lle Areenassa. Kerho ei ole aikaisemmin voittanut kertaakaan Areenassa ja se alkaa olla painolasti jo isännillekin. Lisäksi HPK:n voitto takasi vieraille kolmossijan SM-liigassa. Jokerien voitto olisi antanut HIFK:lle mahdollisuudet kolmanneksi..." ILKKA ALA-KIVIMÄKI, IS-Urheilu. Keskiviikko 09.03.2005. "Jokainen ottelu pyritään voittamaan. Kyllä joka ukko yritti parhaansa." Jokerien Tomek Valtonen. Kuva: HPK:n kolmannen maalin syöttäjä Janne Lahti jäi jokeripuolustuksen puristuksiin maalin jälkitilanteessa. (IS/ Seppo Solmela). "Hävisikö Jokerit tahallaan?" ILKKA ALA-KIVIMÄKI, IS-Urheilu. Keskiviikko 09.03.2005. http://www.sanomanetti.fi/2005/03/10/jokerit.htm Pentti Sainion kuoliaaksi vaiettu Hjallis-kirja sai palkinnon! "niin huonoksi fiktioksi, että se vaiettiin julkisuudessa kuoliaaksi. Erityisenä meriittinä palkintolautakunta piti sitä, että kauppiaat totesivat teoksen niin huonoksi, etteivät suostuneet ottamaan opusta edes myyntiin." Missä se on nyt? Sainion Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi. Lue kirjan kohtalosta! (Journalisti-lehti) Ainakin täältä sen voi tilata! Muun muassa täältä sitä et saa Suomalainen kirjakauppa (kuva). http://www.sanomanetti.fi/2000/01/06/n0023sainionvaiettukirja.htm Lain yläpuolella? Tapaukset: formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen. Omituiset todistajat: Jokeripomo Harry Harkimo ja Sampo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä. Ajettuaan miltei liikenteenvalvojan päälle, joka ei armollisesti osannut hypätä tarpeeksi vikkelästi sivuun, maailmanmestari formulakuski Mika Salo väittää tapauksen olleen tapahtumaton ja "täyttä soopaa". Todistajaksi hän nimeää vieressään istuneen kyyditettävän ja myöhemmin ylimääräiseksi todistajaksi ilmestyi "Harry Harkimo, joka toteaa, että Mika Salo oli hänen kutsumanaan Areenalla, eikä tapauksessa ole mitään ongelmia. Harkimon mielestä asian nousu esiin kuulunee suomalaisen kateuden piiriin. Hän ei povannut liikenteenvalvojan työsuhteesta eilen illalla järin pitkää." Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999. Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999. Sanomanetti torstaina 18. marraskuuta 1999 pm. http://www.sanomanetti.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä. Harkimon sanat fitattavat yhä. Katkelma Iltalehdestä 28.03.01 "HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä... "Selänteen ja Variksen hukkaaminen harmittaa". ... Runsaat 30 vuotta HIFK:ssa vaikuttanut Moberg on törmännyt vuosien vuolaissakin virroissa kirjavaan joukkoon pelaajia. Kahden livahtamista hän harmittelee kiertelemättä. Teemu Selänne ja Petri Varis on opittu tuntemaan Jokereista, vaikka toisinkin olisi voinut olla. ... Harkimon sanat kismittävät yhä Ekonomi Mobergin selän takana ei ole kuultu pahoja puheita HIFK:in toiminnasta. Se on pidetty, mikä on luvattu. Mobergia kismittääkin, että rapa on roiskunut päälle kollegan järjestämänä. Helsinkiläisseurojen tiet erosivat varsin ristiriitaisesti Jokereiden muutettua Areenaansa neljä vuotta sitten. - Harry Harkimo kokosi hallinsa rahoittajia tiedolla, jonka mukaan myös IFK muuttaisi uuteen halliin. - Emme kuitenkaan koskaan saaneet meille luvattuja asioita: paikkaa yhtiön hallituksessa, toimistoa Areenaan ja halpaa vuokraa. Hjallis ei koskaan allekirjoittanut esisopimusta, mutta kutsui silti minua kusettajaksi, Moberg jyrähtää. HIFK:ssa ihmeteltiin asiaa päivä, kunnes Moberg käveli vanhan jäähallin johtajan työhuoneeseen. Halli remontoitiin hyvin liigavaatimukset täyttäväksi, ja HIFK:n uuden tulemisen pohja oli rakennettu." ... Katkelma Iltalehdestä 28.03.01 HIFK-boss Frank Moberg eläkkeen kynnyksellä. Harkimon sanat fitattavat yhä. otsikointi sanomanetti.fi 05.04.01 pertti manninen http://www.sanomanetti.fi/2001/04/05/harkimomoberg.htm "Jokerit JYP:n pisteautomaatti" Suur-Jyväskylän lehti 27.11 JYP-Jokerit 5-3 "Lauantain kotivastus oli tällä kaudella ah niin mukava Jokerit. Hjalliksen miljoonajengi ei ole toistaiseksi saanut nipistettyä muutaman markan köyhemmiltä jyväskyläisiltä pistettäkään. Kolme kohtaamista ovat kaikki päättyneet JYP:n voittoon yhteismaalein 17-8. Jokereiden valmentajan Erkka Westerlundin mielestä urheilun suola on se, että pienemmillä resursseilla toimiva ryhmä voi kampittaa isompiaan. Kohteliaita sanoja, mutta valtavien budjettierojen esilletuomisen voi tietysti halutessaan käsittää myös v-tuiluksi. Että pyh, te ette edes paini meidän kanssamme samassa sarjassa. Meillä on niin hieno halli, että teillä ei ole edes varaa katsoa sitä. JYP-Jokerit ottelun käsittämättömimmästä tempauksesta vastasi Narrien takapakki Sean Gagnon. Kun toista erää oli pelaamatta sekunnin verran mies huitaisi mojovan lämärin suoraan B-katsomoon, noin viidennen rivin korkeudelle. Noin kova hätä ei siinä tilanteessa olisi pitänyt olla. Onneksi kukaan ei vakavammin loukkaantunut. Ai niin, ettei pääasia unohtuisi: JYP pelasi hyvän ottelun." (TH) Suur-Jyväskylän lehti Keskiviikkona 1.12.1999 (TUOMAS HEIKKILÄ) http://www.Sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918urheilu.htm Selänne ampui kolme surmanluotia Dallasissa Detroit STT, Reuters Anaheimin Teemu Selänne pöllytti Dallas Starsin maaliverkkoa kypärätempun arvoisesti perjantain NHL-kierroksella. Selänteen NHL-uran 16. kolmen maalin rupeama siivitti Anaheimin 4-2 voittoon viime kevään mestarijoukkueesta. - Tämä voitto oli mahtava piristys itseluottamuksellemme. Näytimme, että olimme todella hyvin latautuneita otteluun, Selänne iloitsi. Dallas luisteli ensi erässä 2-0 johtoon Brett Hullin ja Jonathan Simin maaleilla. Toista jaksoa oli kulunut 11 minuuttia, kun Tony Hrkac aloitti takaa-ajon kaventamalla tilanteeksi 2-1. Viitisen minuuttia myöhemmin Selänne iski illan ensimmäisensä. Päätöserän puolitiessä Selänne pamautti Anaheimin 3-2-johtomaalin Steve Rucchinin ja Paul Kariyan esityöstä. Loppunumerot Selänne sai viimeistellä Ed Belfourin tyhjäksi jättämään Dallasin maaliin. Selänne nosti kauden maalisaldonsa yhdellä pyräyksellä 11:ksi. - Toivottavasti tämä jatkuu. Emme halua,että tämä oli vain yksi iso voitto, Selänne kaavaili. - Ajoituksen kanssa on ollut hieman vaikeuksia, mutta tänään tuntui osuvan, Selänne kertoi. Anaheim maistoi Dallasissa harvinaista herkkua, sillä viimeksi kalifornialaiset palasivat kotiin Dallasista täyden pistepotin kera lähes kuusi vuotta sitten." Keskisuomalainen Urheilu sunnuntaina 28.11.1999. Muut lehdet. http://www.Sanomanetti.fi/1999/12/02/n9918urheilu.htm (www. iltasanomat.fi 7.1.2006 ) Lauantai 7.1.2006 Presidenttipörssi: Gallupit ja kansangallupit .. Ehdokkaat ovat viime päivinä vedonneet "kansangallupeihin" eli vaalitilaisuuksien hyvään draiviin. Niin Halosen, Niinistön kuin Vanhasen vaalitapahtumat ovat vetäneet hyvin väkeä ja tunnelma korkealla. Mielipidevaikuttamista edustaa myös tunnettujen kannattajien listaaminen. Julkkiksista, kulttuurivaikuttajista, urheilijoista ja päättäjistä toivotaan vetonauloja ja esimerkkejä äänestäjille. Kokoomuksen Pressaklubi kertoi äskettäin uusista nimekkäistä tukijoista Niinistölle, mm. jalkapalloilija Mikael Forssell, jokeripomo Hjallis Harkimo, golfammattilainen Anssi Kankkonen, voimamies Riku Kiri, lääkintäeversti ja hiihtopomo Seppo Rehunen, valmentaja Kari Sinkkonen, meppi Ari Vatanen, yrittäjä Riitta Saarikangas ja juoksija Katja Salivaara. http://www.sanomanetti.fi/2006/01/14/etusivu.htm "Ohjukset ovat erittäin eettisiä... Voi sanoa, että uusi teknologia on inhimillistänyt sodankäyntiä..." Kimmo Sasi Torstaina 11.12.2003. Linnan juhlat 06.12.2003. Kuudettakymmentä käyvä ukkomies kolmikymppisen neitosen kimpussa! Nykyaikaista mediamenoa iltapäivälehtien etu- ja takapuolesta niiden kertoessa ukkomiehen onnesta. Alaston raportti. Lue myös historiaa! "Haista sinä Niinistö vittu!" Juice Linnan juhlissa 06.12.1998. "Se sytytti tupakan, lähti kävelemään ja teki työtä käskettyä, tosin arvatenkin sitten vasta myöhemmin. Tanja ei ollut paikalla." Kuvassa. Alastomat kuokkavieraat ja ukkomiehet ryntäämässä linnan juhliin huutaen tunnusta: MAKE LOVE, NOT WAR! Tapahtuman seurauksena perustuslaki- ja siveysvaliokunta harkitsee mielenosoituksiin naamiointipakkoa. Jos raportti voi olla kuva, niin nämä parikymmentä lunastavat lupauksen. Pertti Manninen, sanomanetti.fi torstaina 11.12.2003 http://www.Sanomanetti.fi/2003/12/11/ukkomies.htm etusivu tiistaina 24.05.2005. Ministeri vs. päätoimittaja Karpela vs. Pietilä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1. Pertti Manninen tiistaina 24.05.2005. Sanomanetti "Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän Canossan matka. Siinä tämän jutun uusi alanimi. Päänimi 'Karpela vs. Pietilä' on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi." Lauantaina 21.05.2005 tiedotusvälineet kertoivat, että kulttuuriministeri Tanja Karpela on lähettänyt avoimen kirjeen Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilälle, jossa Karpela väittää joutuneensa tietoisen ajojahdin ja mustamaalauksen kohteeksi. Tällaisen käsityksen uutisoinnista sai. Sitten sain todistajalausunnon, jonka mukaan päätoimittaja Pietilä kirjoittaa ilkeästi. Asia rupesi kiinnostamaan ja hankin Ilta-Sanomien viikonvaihdenumeron (21.05-22.05.2005). Sitä hankkiessani muistin aikaisempia Ilta-Sanomien uhreiksi joutuneita: Esko Ahoa, Anneli Jäätteenmäkeä, ainakin. Näistä olin kirjoittanut paljonkin ja ajattelin tehdä niistä nyt yhteenvedon. Lisäksi ajattelin katsoa, mitä Sanomanetti on kirjoittanut Karpelasta. Mielessä oli päällimmäisenä ministerin selitykset opintotuen korjaamattomuudesta ja siitä silmänkääntötempusta, jolla ministeri väitti opiskelijoiden aseman itse asiassa paranevan, kun ne (opiskelijat) saavat enemmän opintolainaa! Lainaus Karpelän kirjoituksesta: "Syksyllä valmistuu lakiesitys, jossa opintolainan kuukausimäärää esitetään nostettavaksi 220 eurosta 300 euroon. Korkeakouluopintoihin myönnettävän opintotuen taso nousisi tällöin 80 euroa kuukaudessa." Tämän väitteen asetin ehdolle "Vuoden limboksi" ja Karpelan "Vuoden limbo-palkinnon" saajaksi. Asia löytyy joltakin sivulta, johon tässä linkki: 2004/08/12/karpeladromberg.htm Muuten: En muista, että Ilta-Sanomat olisi Karpelan tätä toimintaa käsitellyt ollenkaan saati sitten arvostellut sitä. Tämä taustaksi. Ajattelin jutun otsikoksi: "Päätoimittaja Pietilä ei luovuta". Karpelan avoin kirje löytyi monestakin netin paikasta, ei kuitenkaan Ilta-Sanomien nettisivuilta. Sunnuntaina 22.05.2005 en vaivannut kovin paljon päätäni asialla. Joillakin vapailla sivuilla, esim. Kalevassa, Aftonbladetissa ja Guardianissa kävin kuitenkin lukemassa päivän asioita ja jonkun haunkin tein kerätäkseni aineistoa tähän Karpela-juttuun. Tänään maanantaina 23.05.2005 ryhtyessäni kirjoittamaan juttua kuulin radiosta, että Pietilä vaatii lehdessään selvyyttä niihin 18 kohtaan, jotka ovat Karpelan mielestä virheellisiä. Löysin myös Ilta-Sanomien tiistain 17.05.2005 Bisquit: "Tietyssä mielessä kreatonistin ja evolutionistin ero on kuin suomen ja englannin kielen aamurutiineilla. Suomalainen panee aamulla kengän jalkaan, mutta englantilainen jalan kenkään. Näennäisen suuresta poikkeavuudesta huolimatta kummankaan ei tarvitse lähteä kaupungille sukkasillaan." Kaikkea kanssa.- numeron, jossa selostetaan "Ministeri Karpelan terveys petti" ja "Ministeri antanut viime aikoina puheenaiheita" ja jossa näiden juttujen ohessa kuvituksena julkaistiin myös Seura-lehden kohuttu kansi (värikuva), jossa oli ylempänä Karpelan isot kasvot ja alempana pääministeri Matti Vanhasen hiukan pienemmät kasvot ja jossa kissankokoisin kirjaimin oli seuraavat tekstit: "Matti Vanhanen ja Tanja Karpela" ja "Öinen kohtaaminen". Ilta-Sanomien viikonvaihdenumeron liitteen juttu oli otsikoitu: "Uhri vai hyväksikäyttäjä" ja päätoimittaja Pietilän kolumni lehtiosassa: "Julkisuudella ratsastaja putosi". Otin yhdistelmäkuvan koko roskasta (Huom! Tämän nyt kirjoittamani jutun ensimmäisessä versiossa kyllä luki "paskasta"). Tähän hiukan nimiä: päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä, Ilta-Sanomat, toimittaja Eija Kallioniemi, Ilta-Sanomat, toimittaja Sanna Ukkola, Ilta-Sanomat, päätoimittaja Jari Lindholm, Seura. Ilta-Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY ja lehdestä tarkistuksen jälkeen Ilta-Sanomat Oy. Sähköpostiosoitteena on: ilta-sanomat@sanoma.fi . Omistajillehan se raha kuitenkin menee, ehkä on turvallista piiloutua aputoiminimen taakse, niin mahdollisissa oikeudenkäynneissä pääyhtiön nimi ei tahraantuisi! Se siitä. Lue kuitenkin Nettisanomien juttu, jossa väitetään SanomaWSOY:n syyllistyneen rikokseen Irak-vuoto asiassa. Juttu on osoitteessa: 2004/03/25/etusivu.htm Sitten kävin ostamassa R-kioskista maanantain 23.05.2005 Ilta-Sanomat ja yllätys: Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä olikin nöyrää poikaa ja antaisi Karpelalle mahdollisuuden kertoa, mitkä 18 kohtaa olivat väärin, jotta hän voisi vastata niihin. Myöhäistä! Ilta-Sanomien nettisivuilta sai lukea, että Karpela avustajansa välityksellä on ilmoittanut, ettei ministeri anna enää mitään lausuntoja lehdelle. Karpelan avoimessa kirjeessä Antti-Pekka Pietilälle Karpela ei syyttänyt koko mediaa, vain Ilta-Sanomia. Pelkästään Ilta-Sanomia lukeva ei tiedä tästä mitään, koska lehti ei ole julkaissut Karpelan avointa kirjettä. Ilta-Sanomat julkaisi siis tänään päätoimittaja Pietilän avoimen kirjeen ministeri Tanja Karpelalle. Otin siitäkin kuvan iltapäiväkahvilla Rosanne-kahvilan terassilla, jossa jo tarkenee istua (toisen kerran tänä keväänä). Lisäksi juttuun juuttuessani sain santsikupin ilmaiseksi, kiitos! "Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän Canossan matka." Siinä tämän jutun uusi alanimi. Päänimi "Karpela vs. Pietilä" on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi. Pertti Manninen. Päätoimittaja, Sanomanetti. Maanantaina 23. toukokuuta 2005. P.S. Seuraavassa muualta ja Nettisanomista kaivettua materiaalia jossakin järjestyksessä, mahdollisesti lyhyin kommentein. Sama. http://www.Sanomanetti.fi/2005/05/24/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/10/04/etusivu.html#tulen … ”Onko lumppuja, luita tai pulloja? Pannaanpa tuulemaan. Tarjotaanko 76? Tarjotaanko 1776? Mietittekö, mitä teen täällä. Tulin hakemaan poikaani. Hyvästelin molemmat. Missä poikani muuten on? Neiti, voitteko nousta, että näen poikani. - Teet siis läksyjä koulussa. - Hei ukko! Oppilaat haluaisivat varmaan kuulla suunnitelmistanne. Sanoitte sen jo. Täällä vain puhutaan. Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä? Pysähtykää ja näyttäkää avioliittolupanne. Rehtori Wagstaff, nyt kun olette astunut kenkiini … Johtokunnalla on teille muutamia ehdotuksia. Ei suunnitelmat mua kiinnosta, eivät yhtään innosta. Vaikka kuka ehdottaisikaan olen vastaan. En kelpo ehdotustakaan mä suostu huutelemaan. Ei muutoksetkaan tässä auta lainkaan - olen vastaan! Minä vastustan, periaatteesta mä vastustan. Hän vastustaa. Hän näyttää vastustavan vaan. Jo ennen pojan syntymää pääs ilmaan mulla huuto tää. … Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. Alkupuolen repliikkejä, joku välistä pois jääden, elokuvasta Hevosen sulat. USA 1932. Groucho Marx rehtorina esittelee ohjelmansa lukukauden avajaisissa. TV1000 Classic keskiviikkona 2006-10-04. Kuvasarja tulossa! Lue myös! Marx jää, RAUTIO LÄHTEE. Lue! Alkuperäinen sivu: Sanomanetti 2004-01-08 Pääkirjoitus. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa: Iltalehti maanantai 2006-10-02. "Vuonna 2004 Nick Kypreos makasi tajuttomana verilammikossaan taustalla näkyvän Ryan VandenBusschen käsittelyn jäljiltä. Kypreos sai vakavan aivovamman ja joutui lopettanaan uransa." Ilta-Sanomat keskiviikko 2006-10-04. "Eilisen Jokerit-HIFK-ottelun toisella peliminuutilla nähtiin tappelu, josta koko kaupungin kiekkoväki oli jo viikon ajan kohissut. Jokerien Ryan VandenBussche ja HIFK:n Pasi Nielikäinen pudottivat yksissä tuumin hanskansa ja kypäränsä ja ottivat toisistaan mittaa. " Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. Sanomanetti keskiviikko 2006-10-04. http://www.sanomanetti.fi/2006/10/04/etusivu.html#tulen Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com  Sonera-kirjaan! |
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
Sanomanetti
perjantai 2006-12-01. Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot -
Koistinen
kuva - 7 vuotta
sitten Kalpean kuun tarinoita. Kuva. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com Sonera-kirjaan! |
| Khiam-raportti |
perjantai 2006-12-01. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/ Uusi tartuntatautilaki astuu voimaan EU-jäsenyys Vanhasen Turkin-vierailun aiheena Aids-päivänä korostetaan nuorten vastuuta Sukupuolisen häirinnän raja epäselvä nuorille Suomi täyttänyt vain osan pakolaiskiintiöstään KHO sinetöi Sävelradion kohtalon Kehitteillä uusi lääke juomishaluja hillitsemään Puhelinluettelot vuoden turhake Juha Valjakkala pidätettiin Myllyniemi kutistaisi Helsingin Sipoo-osuutta Yhdysvallat toivoo Suomen ottavan johtovastuuta Afganistanissa Yli 300 kauppaa pitää ovensa kiinni jouluaattona Presidentti myönsi lähes 5 500 kunniamerkkiä Suuret puolueet veivät ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen hallituspaikat Valiokunta hyväksyi Suomen osallistumisen taisteluosastoon |
Perjantai 2006-12-01. KHO sinetöi Sävelradion kohtalon Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Sävelradion valituksen hallituksen päätöksestä olla jatkamatta kanavan toimilupaa. Sävelradion toiminta päättyy vuoden lopussa. Sävelradion mukaan toimilupapäätöksessä ja sen perusteluissa on useita lainvastaisuuksia ja puutteita, minkä takia se pyysi KHO:ta kumoamaan päätöksen. Sävelradio perusteli valitusta mm. sillä, ettei toimilupapäätös edistä sananvapautta ja turvaa monipuolista ohjelmistotarjontaa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valitus kuitenkin perustui väärinkäsitykseen, jonka mukaan Sävelradiolla olisi etusija saada toimilupa myös jatkossa. Ministeriö korostaa, että valtioneuvosto kohteli hakijoita tasapuolisesti, kun se myönsi toukokuussa 10 valtakunnallista radiotoimilupaa ensi vuoden alussa alkavalle uudelle toimilupakaudelle. MTV3:n omistaman Sävelradion taajuudella aloittaa ensi vuoden alussa toimintansa toinen SanomaWSOY:n omistaman SWelcomin kanavista. SWelcom sai luvat naisille suunnattulle Lady FM:lle ja miehille suunnatulle Rock FM:lle. Lue myös! Sävelradio |
| Friday December 01 2006 Bush defends embattled Maliki President attempts to repair relations with Iraqi PM as campaign for 'graceful exit' is rejected. Lebanon vo ws to defy protests Hizbullah mass protest a threat to democracy, says Lebanese PM. US updates citizenship test Tougher questions are unfair barrier for immigrants, say critics. Pope and Muslim cleric pray in historic mosque · Dramatic gesture to quell claims of Islamophobia Guardian/ Worldlatest Picture galleries 24 hours in pictures Hunger kills one child every 5 secs More picture galleries Cartoon: Steve Bell on the Nato summit. C'mon guys! More cartoons by Steve Bell Guardian Unlimited |
| Khiam-raportti |
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999  Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. Kuva. |
TOIMITUS. Vastaava
päätoimittaja Pertti Manninen. 
Yhteys: mailto:Sanomanetti@hotmail.com Copyright sanomanetti.fi 2006/569. Sivut: .2006-12-01, nettiin 2006-12-01, linkit 2006-12-01. |
| Sanomanetti 2006-12-01 - Harkimo ja Saarela. - Pääkirjoitus. Tupakkamannekiinista kaljamannekiiniksi. - Harry Harkimo: Olipa kerran ministeri, joka käänsi urheilulle selkänsä - Helsingin Sanomat - Janne Virkkunen -Tanja Saarela - Pertti Manninen Kuva. Hartwall-areena valmistautuu paikalliskamppailuun. Helsinki perjantai 2006-11-17. Pertti Manninen. . - perjantai 01.12.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti |
