 2006-12-01
|
2006
joulu 01.
Suuri maaryöstö 5. Sipoo-Sibbo Lapsen oikeuksien julistus |
 Opeta lapsi uimaan - 3 vrk:n sääennuste - Nettikalenteri - World weekly |
altavista.com msn.fi google.fi fi/WebSearch |
Etusivu
- Juttuja - Lihakiista -
Kaupat - Maaryöstö
6 - EU-perustuslaki - Kivi-patsas
- Harkimo - Juice
- Maaryöstö
5 - Selvitysmies
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 |
Sanomanetti
torstai 2006-11-23. Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). Helsingin Sanomat. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Vain kuusi prosenttia asukkaista olisi valmis luovuttamaan maita Helsingille. Ylivoimainen enemmistö sipoolaisista vastustaa kunnan lounaisosan maiden luovuttamista Helsingille. Sipoon kunnan teettämän mielipidekyselyn mukaan 89 prosenttia vastaajista vastustaa Helsingin kaupungin esitystä. Taloustutkimuksen kyselyssä vain kuusi prosenttia vastaajista hyväksyi rajansiirron. Helsinki haluaisi Sipoolta yhteensä 5 000 hehtaarin suuruiset alueet. Luovutettavaksi ehdotetuilla alueilla yhdeksän prosenttia vastaajista on hankkeelle myönteisiä. Kuntalaisista puolet suhtautuu myönteisesti tai melko myönteisesti kunnan suunnitelmiin väkiluvun kolminkertaistamisesta 2025 mennessä. Sipoolaiset otaksuvat mielipidetiedustelun mukaan palveluiden huonontuvan, jos raja siirtyy. Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman mukaan mielipidekyselyn tulokset pitää ottaa huomioon, kun päätöstä tehdään. Selvitysmies Pekka Myllyniemi saa oman ehdotuksensa valmiiksi tämän kuun aikana. Helsingin Sanomat. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. -- Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Taloustutkimus: 89 prosenttia sipoolaisista torjuu rajansiirron. Jos tähän mennessä sipoolaisten kanta Helsingin ehdottamaan kuntarajan siirtoon ei ole tullut selväksi, nyt se viimeistään on. Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä 89 prosenttia sipoolaisista vastustaa alueluovutuksia Helsingille ja vain kuusi prosenttia kannattaa. Luovutettavaksi ehdotetulla alueella siirtyminen helsinkiläisiksi saa hieman enemmän kannatusta. Lounais-Sipoossa asuvista kuntalaisista yhdeksän prosenttia kannattaa kuntarajan siirtoa, mutta sielläkin 78 prosenttia vastustaa. Nuoret sipoolaiset ovat uusille rajoille hieman avoimempia kuin Sipoossa keskimäärin. Kymmenen prosenttia 18-24-vuotiaista kannatti rajansiirtoa. Sekä Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma että kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoivat tulokset kuultuaan, että niillä on merkitystä selvitysmies Pekka Myllyniemen ratkaisuun. ”Kuntalaisten näkemys on selkeä, se on pakko ottaa huomioon”, Luoma totesi. Sipoossa on jätetty aloite kansanäänestyksen järjestämisestä rajansiirrosta, mutta Liljeströmin mukaan kunta ei ole sellaista järjestämässä. ”Myllyniemen tehtävä on varmistaa asia kansalaisäänestyksen kautta.” Taloustutkimus kysyi kantaa kuntarajan siirtoon 1001 sipoolaiselta 18-79-vuotiaalta. Kysely tehtiin marraskuun alussa. Kaikkien kysymysten kohdalla ”ei osaa sanoa” -vastauksia oli poikkeuksellisen vähän. Se kertoo siitä, että rajansiirtoasiat ovat sipoolaisille tärkeitä ja niitä on pohdittu. Tutkimuspäällikkö Tuomo Turja Taloustutkimus Oy:stä sanoi tiistaina, että vain pieni osa sipoolaisista kieltäytyi vastaamasta. Sipoolaisilta kysyttiin samalla, miten he uskovat mahdollisen alueluovutuksen vaikuttavan heidän palveluihinsa. Kaksi kolmesta vastaajasta arveli, että Lounais-Sipoon luovuttaminen Helsingille heikentäisi tynkä-Sipoon palveluja. Kolmasosa sipoolaisista arveli, että palvelut heikkenisivät myös liitettäväksi ehdotetulla alueella. Puolet katsoi, että osana Helsinkiä Lounais-Sipoon palvelut pysyisivät vähintään entisellään tai paranisivat. Lähes puolet vastaajista suhtautui melko myönteisesti tai myönteisesti Sipoon suunnitelmiin nostaa kunnan väkilukua omin toimin 40000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Neljäsosa suhtautui kielteisesti. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. Kannatatteko Lounais-Sipoon alueliitosta? Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että 5 000 hehtaarin alue Sipoon kunnasta, ns. Lounais-Sipoo liitettäisiin Helsinkiin. Kannatatteko tätä alueliitosta? (Kaavio) kaikki n=1 001 kyllä 6 ei osaa sanoa 6 ei 89 Lounais-Sipoo* n=138 kyllä 9 ei osaa sanoa 12 ei 78 prosenttia Miten suhtaudutte väkiluvun kasvuun? Sipoon kunnan asukasmäärä on tällä hetkellä noin 19 000. Kunnanvaltuusto on suunnitelmissaan varautunut siihen, että kunnan väkiluku kasvaisi vuoteen 2025 mennessä noin 40 000 uudella asukkaalla. Miten suhtaudutte suunnitelmaan? (Kaavio) kaikki n=1 001 erittäin myönteisesti 9 melko myönteisesti 37 ei myönteisesti eikä kielteisesti 25 ei osaa sanoa 2 melko kielteisesti 18 erittäin kielteisesti 9 Lounais-Sipoo* n=138 erittäin myönteisesti 9 melko myönteisesti 36 ei myönteisesti eikä kielteisesti 27 ei osaa sanoa 3 melko kielteisesti 17 erittäin kielteisesti 9 prosenttia * Liitettäväksi ehdotettu alue Lähde: Taloustutkimus. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. --- Helsingin Sanomat. Kaupunki. "Sipoon pitää olla Sipoo". Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. "Sipoon pitää olla Sipoo" Vaikka pääkaupungin hamuava koura ei Nikkilään edes tähtää, Helsinki ei Nikkilässä osakseen ymmärrystä saa. "Sipoon pitää olla Sipoo", sanoo Nikkiläntiellä vastaan kulkeva Berit Lahtinen. "Kertakaikkinen törkeyden huippu Helsingiltä", lataa korutaiteilija Päivi Halonen Sipoon kirkon nurkalla. Ja Esson pihalla lukiolainen Jan Liljeström: "En pidä ollenkaan, että tänne tunkeudutaan. Jos antaa pikkusormen, se vie koko käden." Nikkilässä puolustetaan yhtenäistä Sipoota ponnekkaammin kuin Lounais-Sipoossa, jota Helsinki haluaa. Nikkiläläiset eivät halua mitään tynkä-Sipoota, vaikka useimmat eivät osaa sanoa minkä vuoksi. Ajatus Sipoon kunnanrajojen kuristamisesta ei vain miellytä. Päivi Halosta suututtaa erityisesti tapa, miten Helsinki on toiminut. "Oikeustaju pettää." Hänen mukaansa Sipoota ei enää olisi, jos rajansiirto toteutuisi. Halonen kuten myös kunnantalolla asioiva Lars Majander arvostelevat sitäkin, että katseet on suunnattu kultahammasrannikkoon. Marjatta Skogsterin mielipide on, että parhaita veronmaksajia ei saa luovuttaa Helsingille. Pirkko Juselius sanoo, että jos joku haluaa muuttaa Helsinkiin niin siitä vaan, mutta Helsingin ei tarvitse muuttaa Sipooseen. Alppilassa syntynyt Juselius tuntee edelleen itsensä helsinkiläiseksi, mutta ei silti hyväksy Sipoon kaappausta. Juselius on asunut Sipoossa 33 vuotta, mutta se ei ole mitään verrattuna Majanderiin tai Skogsteriin, jotka ovat asuneet kunnassa koko kunnioitettavan ikänsä. Jan Liljeström pitää siitä, että saa asua maalla, mutta lähellä Helsinkiä. Halonen sanoo, että Sipoo voi asuttaa 40 000 ihmistä nykyisten lisäksi kunhan se tapahtuu maaseutua pilkkomatta ja Sipoonkorpeen koskematta. Kuvateksti: Korutaiteilija Päivi Halonen sanoo, että Helsingin tapa toimia Sipoon-kysymyksessä ei mahdu hänen oikeustajuunsa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. "Sipoon pitää olla Sipoo". Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22. --- HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. (Raja on saavutettu. Käännös Pertti Manninen). Raja on saavutettu. Yrityksessään tehdä oikeaksi laittomat tekonsa on Helsingin johto keihäskärkinään Pajunen ja Vapaavuori päättänyt nyt vahvistaa Helsinki-päätöksensä laillisessa järjestyksessä. On kunnioitettava sitä, että he myöntävät toimineensa väärin. Koko hanke näyttää vastenmieliseltä sekavine maanvaihtohankkeineen Vantaan kanssa, demokraattisten periaatteiden ja hyvän hallintotavan ohittamisineen, monine laittomuuksineen. Asia ei tule yhtään sen paremmaksi, että herrat ovat etukäteen suhmuroineet ja varmistaneet maan hallituksen tuen. Kuntaministeri Mannisen ambitiot tässä asiassa eivät tunne mitään rajoja. Hän on yhdessä muiden ministerien kanssa kiirehtinyt lupauksiensa toteuttamista, joka on pakottanut kutsumaan selvitysmies Myllyniemen välittämään riidassa. Voimme vai toivoa, että selvitysmies on oikeamielinen ja kypsä tehtäväänsä. Eivätkö kohta kansalaiset ala kyllästyä päätöksentekijöihin, jotka rajattomissa pyrkimyksissään valtaan, rahaan ja läheistensä omaisuuden kartuttamiseen, käyttäytyvät häikäilemättömästi ottamatta huomioon muita. Sellaisiin, jotka eivät kaihda mitään keinoja. Meidän pitäisi ymmärtää, että rajoista piittaamattomat yksilöt ovat tuhoisia sekä itselleen että muille. Jos ei kukaan aikaisemmin ole asettanut rajoja sellaiselle käytökselle ja opettanut inhimillistä arvokkuutta, meidän Sipoon susien pitää tehdä se. Kevään eduskuntavaaleissa on kaikilla niillä kaupungeissa ja maaseudulla asuvilla, jotka tahtovat antaa tukensa Sipoolle, mahdollisuus valita pois ne puolueet ja ideologiat, joita asiaan sekaantuneet herrat edustavat. Eikö asumiskelvoton ja autio Helsingin keskusta riitä sille juurettomalle väelle, joka ulkopuolelta sinne tilapäisesti hakeutuu? Paikka, johon ihminen pääasiallisesti houkutellaan tyydyttämään hyödyttömiä ja epäterveellisiä halujaan ja joka ei houkuttele asumaan. Eikö pahoinvointi, asuinkelvottomuus, itäiset kaupunginosat riitä? Rikkaat ja mahtavat voivat linnoittautua Katajanokalle tai ostaa rantatontteja Sipoosta, mutta heikot, pienet ja syrjäytyneet pakotetaan voimaan huonosti suunnitelluissa esikaupungeissa.. Eikö se ympäristön ja luonnon tuhoaminen riitä, jonka Vuosaaren sataman rakentaminen aiheutti? Todistetaan kansallisen hyödyn nimeen. Kuinka väestön pahoinvointi ja ympäristön hävittäminen voi olla kansakunnan hyödyksi? Mikään ei tule siitä paremmaksi, jos Helsingin kurjuus tuodaan Sipooseen. Joku raja pitää kuitenkin olla, ja meidän kohdallamme se on Sipoon raja. Me emme tahdo osallistua tuhoavaan toimintaan. Me tahdomme tarjota terveellisemmän, ihmisarvoisen ja kestävämmän ympäristön lapsenlapsillemme, pienille, heikoille ja syrjäytyneille. Helsingin johdon tulee kohdata oma vastuunsa, omat kaavoitusvirheensä. Heidän tulee käyttää energiansa oman kotinsa siivoamiseen eikä levitellä likaa ympäristöönsä. Vapaavuori, Pajunen ja Manninen voisivat mennä itseensä ja pysyä siellä jonkun aikaa, vaikka se kipeää tekeekin. Sellainen on terveellistä. Kohdata itsensä. Lars Ådahl lääkäri Sipoo. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. (Raja on saavutettu. Käännös Pertti Manninen). --- Helsingin Uutiset. Kolumni. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Jan Vapaavuori. Keskiviikko 2006-11-22. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Helsingin kaupunginhallitus käsittelee ensi viikolla tulevan maankäytön ja asumisen toteutusohjelman valmistelua. Tarkoituksena on paaluttaa peruslinjauksia virkamiesvalmistelun pohjaksi. Hallitus käsittelee itse ohjelmaa kevään aikana ja valtuusto ensi syksynä. Nyt käsittelyssä olevista linjauksista merkittävin koskee asuntotuotannon määrää. Käsittelyn pohjana on apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen esitys, jonka mukaan tavoitteeksi tulisi asettaa runsaan 5 000 asunnon rakentaminen joka vuosi kaudella 2008–2017. Tavoite on haasteellinen. Suomen yli 400 kunnasta korkeintaan sadassa on 5 000 asuntoa. Sipoossa asuntoja lienee alle 10 000, joten tavoite tarkoittaisi sitä, että rakentaisimme yhden sipoollisen aina kahden vuoden välein. 5 000 asunnon vuosittainen tavoite on tosiaan huima. Helsingin asuntotuotantotavoite on viime vuosina pyörinyt 3 500 kieppeillä, ja siihenkään ei useimpina vuosina ole päästy. Kyse olisi siis olennaisesta lisäyksestä, muttei silti mission impossiblesta. Kyllä 5 000 uutta asuntoa vuodessa on ihan mahdollista. Se on myös perusteltu ja järkevä tavoite. Lähimenneisyydessä Helsingin väkiluku on parina vuotena hieman pienentynyt. Tästä on tehty se johtopäätös, että Helsinki on menettämässä vetovoimaisuuttaan. Näin ei kuitenkaan ole. Kysymys on siitä, että emme ole saaneet aikaiseksi riittävästi uusia asuntoja. Helsingissä ei juuri tyhjiä asuntoja ole. Vetovoimaisuutta olisi, jos olisi asuntoja. Uusia asuntoja ei tarvita ainoastaan uusille asukkaille. Nykyisin korkea hintataso ja erityisesti uusien asuntojen puute ajaa väljempää asumista tavoittelevat kehyskuntiin ja kauemmaksikin. Tämän kielteiset vaikutukset muun muassa Helsingin verotulokehitykseen ja kestävän kehityksen vaalimiseen ovat hyvin tiedossa. Pääkaupunkiseutu tuottaa maan bruttokansantuotteesta noin kolmanneksen. Jatkossa tämä osuus vain kasvaa. Tämä edellyttää kuitenkin seudun elinvoimaisuudesta huolehtimista – uusia työpaikkoja sekä uusia asuntoja. Yksi uhkakuva on kiihtyvä työvoimapula, jonka vastainen taistelu edellyttää uusia asuntoja. Erityinen ongelmamme on asuntojen korkea hinta. Yksi syy tähän on se, että asuntojen kysyntä on pysyvästi niiden tarjontaa suurempi. Koska kysyntä jatkuu kovana, tarjontaa pitää lisätä. Siis lisää asuntoja! Helsinkiläisten asumisväljyyden parantaminen, muuttuvien asumistoiveiden täyttäminen, hintakehityksen hillitseminen, työvoimapulan estäminen sekä kaupungin vetovoimaisuuden kehittäminen edellyttävät kaikki merkittävää lisärakentamista. Tästä näkökulmasta 5 000 uutta asuntoa vuodessa ei edes ole liioittelua. Olen itsekin aikanaan kuvitellut, että Vuosaaren sataman valmistuminen ja uusien asuntoalueiden vapautuminen ratkaisevat Helsingin asuntokysymyksen vuosiksi eteenpäin. Näin ei kuitenkaan ole. Jätkä- ja Hernesaari riittänee noin kahden vuoden, Kalasataman alue ja Keski-Pasila yhteensä noin kolmen vuoden, Kuninkaantammi noin vuoden ja Kruunuvuorenranta noin vuoden tarpeeseen. 5 000 asuntoa vuodessa on niin iso määrä, että se edellyttää myös muita ratkaisuja. Näistä tärkein on Sipoon läntisten osien liittäminen Helsinkiin. Helsingillä on Sipoosta poiketen siihen sekä intressi että resurssit. Kyse on maan ainoan metropolialueen vetovoimaisuudesta. Tarvitsemme lisää asuntoja niin Helsingin itsensä, pääkaupunkiseudun kuin koko valtakunnan menestymisen turvaamiseksi. 5 000 uutta asuntoa vuodessa on järkevä tavoite, ja se on täysin mahdollinen, jos ja kun siihen sitoudutaan aidosti. Mahdotonta on vain se, jonka itsellemme mahdottomaksi teemme. Helsingin Uutiset. Kolumni. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Jan Vapaavuori. Keskiviikko 2006-11-22. Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) vaatii, että Helsingin Sipoolta haluamille alueille on saatava tuhansien tonttien tarjonta. Torstaina ilmestyneessä Rakennuslehdessä Vanhanen moittii kovin sanoin pääkaupunkiseudun kuntia tonttitarjonnan rajoittamisesta. Vanhanen on esittänyt tukensa Helsingin vaatimuksille saada osia läntisestä Sipoosta asuntorakentamista varten. Syyksi Vanhanen ilmoittaa tarpeen lisätä Helsingin seudun tonttitarjontaa. Vanhasen mukaan Sipooseen rakentaminen on vasta ensiaskel. Hänen mukaansa syyllisiä pääkaupunkiseudun tonttien korkeaan hintatasoon ovat kaikki alueen kunnat. HS Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Perjantai 2006-11-24. Suuri maaryöstö. Osat 1-4. http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22. Inrikes. Nästan alla sibbobor ratar Helsingfors. Nio av tio invånare i Sibbo motsätter sig att sydvästra Sibbo fogas till Helsingfors. Men is sydvästra delen av kommunen är motståndet betydligt mindre än i kommunen i övrigt, enligt en undersökning. Fem procent säger ja till en sammanslagnuing. HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22. HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22. Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver. Sibboborna har ändrat sig Sibboborna vill inte höra talas om en gränsjustering. Den saken blev entydigt klar i enkäten som Taloustutkimus har gjort. Till och med i sydvästra Sibbo motsätter sig 78 procent av invånarna inkorporering med Helsingfors. I våras motsatte sig Sibbo kommun fortfarande huvudstadsregionens ambitioner att växa österut. Sedan dess har kommunledningen vänt sin kappa. Sibbo överger Östra Nylands förbund. Generalplanen siktar på en fördubbling av invånartalet inom 20 år och uppges på sikt ge plats för upp till 80 000 invånare. Därtill efterlyses ett tvång för samtliga 14 kommuner i Helsingforsregionen att samarbeta i fråga om boende, markanvändning och trafik samt gränslös service. Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver. Bara 27 procent är emot en kraftig tillväxt. Argumenten från Helsingfors har föråldrats. Utlåtandet som stadsstyrelsen godkände i måndags gör stort nummer av att Sibbo inte hittills har velat se sig som en del av huvudstadsregionen. Nu är läget radikalt annorlunda. En god princip är att det alltid måste vara tillåtet att ändra sig. Den principen kan inte heller statsrådet med gott samvete bortse från. Återstår argumenten om att Helsingfors har större kapacitet än Sibbo, i synnerhet i fråga om medel för finansiering av teknisk och social infrastruktur. Men påståendet om att Sibbo kommuns budget inte räcker till är inte alls vattentätt. Obeslutsamheten i Vanda tydliggör att Helsingfors annekteringsplan är ett politiskt ohållbart projekt. Inom samlingspartiet finns ny insikt om att den kommunala självbestämmanderätten inte är någonting att leka med. För centern är Sibbofallet också en het potatis som det är lätt att bränna fingrarna på i val. Vanda vägrade finna sig i länsstyrelsens tidtabell. Utlåtandet behandas först efter att utredningsman Pekka Myllyniemi är färdig med sitt arbete, vilket ju också är mera meningsfullt. Det är inte alls uteslutet att Myllyniemi koncentrerar sig på det väsentliga: att metropolen Helsingfors får möjlighet att växa också österut. Det är en alldeles annan sak än att låta staden Helsingfors överta den del av Sibbo som har det starkaste skatteunderlaget. I bästa fall får vi om en dryg vecka höra att utredningsmannen tar ställning för oförändrade gränser och utvecklat samarbete, eventuellt till och med metropolförvaltning i två plan. Omöjlig och onödig, kan man säga om inkorporeringsidén. Sibbo kommun vill tillväxt, vill samarbete. Därför borde i princip inga hinder numera föreligga för ett samarbete kring Helsingforsmarken i Sibbo. Det är bara att göra på samma sätt som i Alberga, där Esbo och Helsingfors delade på den byggrätt som Esbo ritade in på mark som Helsingfors ägde. Det blev möjligt när Helsingfors hade gett upp hoppet om inkorporering – och Esbo hade funnit sig i tanken på Alberga som ett storcentrum. Fast det är klart, ekvationen kompliceras av markägoförhållanden – och av storskogen. Allt tal om inlösen av mark, för att inte tala om tvångsinlösning, har i onödan förvirrat diskussionen. I praktiken finansieras den kommunala infrastrukturen med det mervärde planläggningen ger, oberoende av om det sker i Sibbo eller i Helsingfors. Ingen behöver tro att Helsingfors vill plöja ner skattemedel i Östersundomtrakten. Frågan är bara hur markägarna skall behandlas. I den mån likviditetsproblem uppstår i början av utbyggnaden är problemen lätt lösta med bankens hjälp. På längre sikt kan finansieringen av gator, vattenförsörjning, skolor och daghem byggas in i det markanvändningsavtal som ingås med markägarna. Exemplet Storåker i Esbo visar att detta kan lyckas bra. För markägare är det mera attraktivt att sälja byggrätt än råmark. Risken för att man skall ha gjort en dålig affär är mindre och efterfrågan fortsätter att växa. Man kan anta att avtalsvägen leder till snabbare resultat än inlösen, med allt vad besvär heter. Problemen konkretiseras i Sibbo storskog. Enligt statens tekniska forskningscentral VTT är en metrobaserad tätort i sydvästra Sibbo inte förenlig med skydd för skogens randområden och dess ekologiska korridorer till kusten. Bättre för huvudstadsregionens östra lunga vore det att satsa på en tågbaserad tillväxt längre norrut i Sibbo. I så fall är nyttan för östra Helsingfors kanske inte lika stor. Det ligger mycket i Sibbokraven på en regional miljöprövning av olika spåralternativ och olika strukturmodeller. Alla möjligheter till vettiga lösningar finns nu, när kommunen själv är inställd på att hjälpa till. Johanna Westman HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralg Sundberg. Onsdag 2006-11-22. Sibbo nobbar Helsingfors Nio av tio Sibbobor går emot Helsingfors planer på att inkorporera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Det visar en enkät som Taloustutkimus utfört bland 1 001 Sibbobor. – Resultatet gläder oss oerhört. Vi är glada över att sibboborna med så här överväldigande siffror stöder sina egna folkvalda politiker, säger Christel Liljeström (sfp), ordförande för kommunstyrelsen i Sibbo. – Jag hoppas att enkäten inte avfärdas. Vi vill att budskapet ska höras. Enkätresultatet får inte bli en samling fromma förhoppningar, säger Susanna Vuorinen (saml). Hon sitter i kommunfullmäktige och bor själv i det inkorporeringshotade sydvästra Sibbo. Vuorinen är också medlem av det parti som aktivast drivit inkorporeringen i Helsingfors. Hon hör till samma parti som stadsdirektör Jussi Pajunen och stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori. – Invånarna i Sibbo är väldigt tydliga i sin åsikt. De vill att kommunen ska förbli självständig och att de nuvarande gränserna ska gälla. Dessutom stöder de vår nya strukturplan som utgår från att Sibbo ska växa med 40 000 nya invånare före år 2025, säger Eva Kuntsi (sdp). Redan tidigare har medborgaradressen mot inkorporeringsplanerna samlat 14 000 namnteckningar. Drygt 1 300 anmärkningar har lämnats in mot inkorporeringsplanen. – I fullmäktige har vi ett förslag om en folkomröstning. Hur det blir är inte avgjort. Min åsikt är att utredningsman Pekka Myllyniemi borde ta ställning en folkomröstning i sitt förslag, säger Liljeström. Vid Taloustutkimus är forskningschef Jari Pajunen förvånad över de tydliga enkätsvaren. – Vi ställde fem frågor och svaren är mycket entydiga. Förvånansvärt få personer svarade ”vet ej”. Folks modersmål, adress och partitillhörighet verkar inte heller ha haft någon betydelse. – Den slutsats vi drar med utgångspunkt i den här enkätundersökningen är att Sibboborna entydigt och odelat står bakom ett självständigt Sibbo som inte naggas i kanterna någonstans, säger kommundirektör Markku Luoma. Som jurist är han förvånad över att Sibbo nu drabbats av två olika gränsjusteringsprocesser. – Först anhängiggjorde Helsingfors sin inkorporeringsplan. Den är inte avförd eller slutförd. Då inrikesministeriet upptäckte brister i Helsingfors förslag utsågs en utredningsman som ska utreda samma sak men utan de uppdagade bristerna, säger Luoma. Utåt och med lekmannaögon ser det ut som spelreglerna skulle ha ändrats medan spelet ännu pågår. Ralf Sundberg Understöds annektering? Helsingfors vill annektera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Tusen sibbobor tillfrågades om sin åsikt. (Grafik) Alla svarande, 1001 personer, procent Ja 6 Kan inte säga 6 Nej 89 Per område Södra Sibbo 436 pers.* Ja 7 Kan inte säga 7 Nej 86 Per område Norra Sibbo 565 pers. Ja 5 Kan inte säga 4 Nej 91 Per område Sydvästra Sibbo 138 pers. Ja 9 Kan inte säga 12 Nej 78 *Inkluderar sydvästra Sibbo Källa: Taloustutkimus Taloustutkimus frågade också: Blir områdets service bättre ifall sydvästra Sibbo ansluts till Helsingfors? En drygt fjärdedel anser att det blir bättre, en tredjedel att det blir oförändrat och en dryg tredjedel att det blir sämre. Vad ser med Sibbos servicenivå om inkorporeringen verkställs? Var tionde tycker att det blir bättre, två tredjedelar anser att det blir sämre. Vad anser ni om att Sibbo ska växa med 40 000 invånare före 2025? Nio procent tycker att det är bra, trettiosju procent förhåller sig rätt positivt, en fjärdedel förhåller sig neutralt och drygt en fjärdedel negativt eller mycket negativt. Vad är det bästa för Sibbo? Åttiofyra procent tycker att Sibbo ska förbli en självständig kommun med oförändrade gränser. HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralf Sundberg. Onsdag 2006-11-22. --- HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. Gränsen är nådd. I ett försök att rättigfärdiga olaga gärningar har Helsingforsledningen med Pajunen och Vapaavuori i spetsen nu beslutat att befästa tidigare Helsingfors-beslut i en laglig ordning. Det är ju lovvärt att inse att man handlat orätt. Hela asffären ter sig motbjudande till sitt innehåll av oredovisade markbytesaffärer med Vanda, förbigående av demokratiska principer och god förvaltingssed, olagligheter med mera. Saken blir inte bättre av att herrarna i förväg myglat och förvissat sig om stöd hos landets regering. Kommunminister Manninens ambitioner i saken känner inga gränser. Han har tillsammans med andra ministrar hastat att binda sig vid löften och tvingats kalla in förlikningsmannen Myllyniemi atta medla i tvisten. Vi kan bara hoppas och be att denne är rättfärdig och sin uppgift mogen. Börjar inte medborgarna tröttna pä beslutsfattare som i sitt gränslösa begär efter makt, penningar och sin nästas egendom beter sig totalt utan hänsyn till andra. Som inte skyr några medel. Vi borde inse att gränslösa individer är destruktiva, både för sig själva och för andra. Om ingen tidigare satt gränser för sådant beteende och visat någon mänsklig värdighet är det dags att vi Sibbovargar gör det. I vårens rikdagsval har alla de som bor i staden och på landet, och vill stöda Sibbo, en möjlighet att välja bort partier och ideologier som de inblandade herrarna representerar. Räcker det inte med ett obeboeligt och obebott Helsingforscentrum dit rotlöst folk utifrån söker sig tillfälligt? Där människan huvudsakligen lockas att tillfredsställa onyttiga, osunda begär och inte lockas till att bo. Räcker det inte med illamående, obeboeliga, östra stadsdelar? Rika och mäktiga kan förskansa sig på Skatudden eller köpa sig strandtomter i Sibbo medan svaga, små och utsatta tvingas må illa i dåligt planerade förstäder. Räcker det inte med den förstörelse av omgivning och natur som hamnen i Nordsjö åstadskommit? Man åberopar nationell nytta. Hur kan befolkningens illamående och omgivningens förströrelse vara nationen till nytta? Ingenting blir bättre av att Helsingforseländet flyttas till Sibbo. Någon gräns skall det finnas, och för vår del går den här, vid Sibbogränsen. Vi vill inte delta i en destruktiv aktivitet. Vi vill erbjuda hälsosammare, människavärdigare och hållbarare omgivning åt våra barnbarn, åt våra små, svaga och utsatta. Helsingforsledningen bör möta det egna ansvaret, de egna planeringsmisstagen. De kunde sätta sin energi på att städa upp hemma i stället för att sprida på lorten. Vapaavuori, Pajunen och Manninen kunde gå in i sig själva och inte återkomma i första hast, fast det gör ont. Sånt är hälsosamt. Att möta sig själv. Lars Ådahl läkare Sibbo. HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22. Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva. |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com 
|
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 | Suuri
maaryöstö. Osa 0. "Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia! Mm. "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. (Kirkko & kaupunki 2005-12-14). http://www.sanomanetti.fi/2006/07/12/etusivu.htm Osa 1. Maaryöstö. Pääkirjoitus. http://www.sanomanetti.fi/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto Osa 2. Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme [IS:n] pääkirjoitusta. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto Osa 3. Suuri maaryöstö. Osa 3. ” … [Paavo] Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” (HS) & [Mari] Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. "Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin." (Suomenmaa). ”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” (HS). http://www.sanomanetti.fi/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3 Osa 3.2. Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. & Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14 - 2006-09-08. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin Osa 3.3. Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. http://www.sanomanetti.fi/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo Osa 4. Suuri maaryöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4 Osa 4.1. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus: Jääviys on itse huomattava. http://www.sanomanetti.fi/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys Osa 4.2. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke". http://www.sanomanetti.fi/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja Osa 5. Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). http://www.sanomanetti.fi/2006/11/23/etusivu.html Extra! Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue! Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue! |
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com
|
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 Liite. Muut lehdet. Rakennuslehti. Rakennuslehti. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Torstai 2006-11-23. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel 23.11.2006 Pääministeri Matti Vanhasen mukaan hallitus seisoo Helsingin takana Sipoon kysymyksessä. Uudet rajat ovat kuitenkin vielä auki ja Helsingin on sitouduttava nopeaan rakentamisaikatauluun. ”Pääkaupunkisedun tonttien sietämätön hintataso johtuu pelkästään siitä, että alueen 15 kunnassa ei ole kannettu huolta tonttitarjonnasta. Kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde on tolkuton”, pääministeri Matti Vanhanen sanoo vallan kammarissa, pääministerin tilavassa virkahuoneessa valtioneuvoston linnassa. Ikkunasta näkyy marraskuuksi yllättävän aurinkoinen Senaatintori. Suomen EU-puheenjohtajuus pitää Vanhasen kiireisenä, mutta silti häneltä liikenee aikaa asunto- ja maapolitiikan pohtimiseen. ”Asuntopolitiikka on tavallaan politiikan leipälajini, vaikka en olekaan ehtinyt siihen viime aikoina kovin paljon keskittyä.” Asumisen ja maankäytön kysymykset olivat aikoinaan keskeinen kimmoke siihen, miksi Vanhanen lähti kunnallispolitiikkaan. Pohjois-Espoossa pantattiin vuosikymmeniä omakotitalojen rakennuslupia ja tontteja, joten nuoret joutuivat hänen mukaansa muuttamaan kotiseudultaan pois. ”Kyllä se harmitti”, hän muistelee rakentamiskieltoa. Vanhanen naurahtaa, että koko pääkaupunkiseudulla on nyt tonttipulan myötä samankaltainen tilanne kuin aikoinaan Espoossa. Raju tonttien ylikysyntätilanne heijastuu rakentamisen koko ketjuun aina vanhojen asuntojen korkeaan hintatasoon saakka. Tonttien tarjonnassa on selkeä pullonkaula, mutta silti kaavoittajat vetoavat varastossa oleviin miljooniin kerrosneliöihin. ”Kaavojen kerrosneliöistä ei ole mitään hyötyä, jos ne eivät vastaa ihmisten kysyntää”, Vanhanen sanoo. Kunnat pelkäävät ryntäystä Vanhasen mukaan Helsingin seudun kunnat rajoittavat tonttitarjontaa, koska ne pelkäävät maapolitiikan avaamisen johtavan hallitsemattomaan muuttovirtaan. ”Jokainen kunta katsoo vain omaa napaansa. Jos kaikki alueen kunnat lisäisivät tasatahtiin tonttitarjontaansa, mihinkään kuntaan ei kohdistuisi muuttoryntäystä. Tonttien hinnat laskisivat ilman muuta ja vanhojenkin asuntojen hinnat tasaantuisivat tai laskisivat”, Vanhanen pohtii. Hänen maapoliittisen ajattelunsa ydin onkin, että uskottava näkymä riittävästä tonttitarjonnasta tervehdyttäisi asuntomarkkinoita ja pudottaisi hintoja. Kaavoitusmonopolia hallitsevien kuntien tärkein tehtävä olisi tarjota riittävästi tontteja. ”Tontin etsijällä ei saa olla sellaista tunnetta, että tavara loppuu kesken.” Vanhanen kertoo käyttäneensä pääministerin asemaa kasvualueiden päättäjien herättelyyn, jotta nämä lisäisivät tonttitarjontaansa. Jo hallituskauden alkuvaiheessa hän peräänkuulutti tuhansien tonttien lisätarjontaa Helsingin seudulle, mutta mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut. ”Nykytilanteesta hyötyvät pankit, sillä kalliiden hintojen takia ne saavat pitkillä asuntolainoilla 30 vuoden asiakassuhteita. Myös koko rakennusalalle tämä on hyvin myönteistä aikaa”, Vanhanen pohtii. Sipoo on ensiaskel Vanhanen on päässyt tonttikysymyksessä hallituskauden viime metreillä puheista tositoimiin. Tonttipula on keskeinen syy siihen, miksi hän tukee Helsingin pyrkimyksiä käyttää Sipoossa sijaitsevia alueita asuntorakentamiseen. ”Sipoossa pitää saada aikaan tuhansien tonttien tarjontanäkymä. Myös muut Helsingin seudun kunnat on saatava lisäämään tonttitarjontaansa.” Vanhanen sai tietää Helsingin aikeista vain hieman ennen kuin asia meni kaupungin päättävien elinten käsittelyyn. ”Minulle kerrottiin Sipoon ideasta ja sanoin, että olen valmis tukemaan periaatetta.” Parasta aikaan kuntaministeri Hannes Mannisen asettama kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi pohtii Helsingin ja Sipoon välistä kiistaa. Helsinki on hakenut valtioneuvostolta rajasiirtoa. ”Tämä on niin tärkeä asia, että sitä viedään eteenpäin. Rkp ei ole voinut tätä hyväksyä, mutta keskustan ja sosiaalidemokraattien kesken asiasta on hallituksessa poliittinen sopu”, Vanhanen kertoo. Hän kuitenkin sanoo, että Helsingin esittämät rajat eivät välttämättä toteudu. ”Periaatetasolla Helsingillä on vahva tuki takanaan, mutta yksityiskohdat eivät ole välttämättä ne, mitä kaupunki on esittänyt. Asia pitää tehdä niin, että se on reilu myös Sipoon kannalta. Selvitysmiehen työ on nyt ratkaisevan tärkeä.” Vanhanen tarkentaa, että Helsingin pitää keskittyä yhdyskuntarakenteen kannalta käyttöön otettaviin alueisiin eivätkä kaikki vaaditut alueet siihen sovellu. Myös Sipoon kehitysnäkymät on otettava huomioon. Hallitus käsittelee Helsingin rajansiirtohakemusta joko–tai-asiana eli se joko hyväksytään tai hylätään. Ennakkoehtona Vanhanen sanoo painokkaasti, että Helsingin on sitouduttava Sipoossa nopeaan rakentamisaikatauluun, ja alueella on ruvettava tapahtumaan heti. ”Minusta sinne pitäisi suunnitella puutarhakaupunkityyppisiä satelliitteja olemassa olevan infrastruktuurin varrelle. Helsingillä on voimavaroja rakennuttaa kunnianhimoisia yhdyskuntia.” Pitkä laina-aika nostanut hintoja Vanhanen lisäisi tonttitarjontaa myös muualla pääkaupunkisedulla nimenomaan taajamien yhteyteen. ”Helsingin seudulla on valtavasti 10 000–20 000 asukaan taajamia, joissa on kaikki palvelut olemassa. Alueita on helppo laajentaa ympyrän muodossa kortteli korttelilta, jolloin välimatkat palveluihin eivät kasva pitkiksi. ”Peräänkuulutan poliittista tahtoa, että Helsingin seudun ja muiden kasvukeskusten kunnat lisäisivät tonttitarjontaansa.” Vanhanen korostaa, että omakotitonttien lisääminen ei ole poissa muusta asuntotuotannosta. Suomalainen järjestelmä osaa rakentaa tehokkaasti isoille alueille asunto-osakeyhtiöitä, mutta omakotipuolella on selvä pullonkaula. ”Tämän niukkuuden hintavaikutuksia kansalaiset maksavat nyt pitkinä asuntolainoina. Ihmisten pitäisi antaa itse valita, miten he haluavat asua.” Hän pitää selvänä, että pitkät asuntolainat ovat olleet osaltaan nostamassa asuntojen hintoja. ”Niiden myötä asunnoista on oltu valmiita maksamaan kaupantekohetkellä enemmän kuin olisi ollut kohtuullista.” Vanhanen ei ole suoranaisesti huolestunut siitä, että kansalaiset ovat ottaneet ylisuuria asuntolainoja. ”Toivottavasti kotitalouksien joustomekanismit ovat riittäviä eikä liian moni ole venyttänyt laina-aikoja jo valmiiksi liian pitkiksi, jotta laina-ajan jatkaminen mahdollistaa joustoja”, Vanhanen sanoo, ja siirtyy asuntoasioista muihin pääministerin tehtäviin. Oven takana odottaa valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. Rakennuslehti. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Torstai 2006-11-23. http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=9016&paiva=23.11.2006 |
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
Sanomanetti
perjantai 2006-12-01. Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot -
Koistinen
kuva - 7 vuotta
sitten Kalpean kuun tarinoita. Kuva. |
Etsi nettisanomista:
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Sanomanetti@ hotmail.com Sonera-kirjaan! |
| Khiam-raportti |
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 perjantai 2006-12-01. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/ Uusi tartuntatautilaki astuu voimaan EU-jäsenyys Vanhasen Turkin-vierailun aiheena Aids-päivänä korostetaan nuorten vastuuta Sukupuolisen häirinnän raja epäselvä nuorille Suomi täyttänyt vain osan pakolaiskiintiöstään KHO sinetöi Sävelradion kohtalon Kehitteillä uusi lääke juomishaluja hillitsemään Puhelinluettelot vuoden turhake Juha Valjakkala pidätettiin Myllyniemi kutistaisi Helsingin Sipoo-osuutta Yhdysvallat toivoo Suomen ottavan johtovastuuta Afganistanissa Yli 300 kauppaa pitää ovensa kiinni jouluaattona Presidentti myönsi lähes 5 500 kunniamerkkiä Suuret puolueet veivät ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen hallituspaikat Valiokunta hyväksyi Suomen osallistumisen taisteluosastoon |
Perjantai 2006-12-01. KHO sinetöi Sävelradion kohtalon Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Sävelradion valituksen hallituksen päätöksestä olla jatkamatta kanavan toimilupaa. Sävelradion toiminta päättyy vuoden lopussa. Sävelradion mukaan toimilupapäätöksessä ja sen perusteluissa on useita lainvastaisuuksia ja puutteita, minkä takia se pyysi KHO:ta kumoamaan päätöksen. Sävelradio perusteli valitusta mm. sillä, ettei toimilupapäätös edistä sananvapautta ja turvaa monipuolista ohjelmistotarjontaa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valitus kuitenkin perustui väärinkäsitykseen, jonka mukaan Sävelradiolla olisi etusija saada toimilupa myös jatkossa. Ministeriö korostaa, että valtioneuvosto kohteli hakijoita tasapuolisesti, kun se myönsi toukokuussa 10 valtakunnallista radiotoimilupaa ensi vuoden alussa alkavalle uudelle toimilupakaudelle. MTV3:n omistaman Sävelradion taajuudella aloittaa ensi vuoden alussa toimintansa toinen SanomaWSOY:n omistaman SWelcomin kanavista. SWelcom sai luvat naisille suunnattulle Lady FM:lle ja miehille suunnatulle Rock FM:lle. Lue myös! Sävelradio |
| Friday December 01 2006 Bush defends embattled Maliki President attempts to repair relations with Iraqi PM as campaign for 'graceful exit' is rejected. Lebanon vo ws to defy protests Hizbullah mass protest a threat to democracy, says Lebanese PM. US updates citizenship test Tougher questions are unfair barrier for immigrants, say critics. Pope and Muslim cleric pray in historic mosque · Dramatic gesture to quell claims of Islamophobia Guardian/ Worldlatest Picture galleries 24 hours in pictures Hunger kills one child every 5 secs More picture galleries Cartoon: Steve Bell on the Nato summit. C'mon guys! More cartoons by Steve Bell Guardian Unlimited |
| Khiam-raportti |
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 TOIMITUS. Vastaava
päätoimittaja Pertti Manninen. 
Yhteys: mailto:Sanomanetti@hotmail.com Copyright sanomanetti.fi 2006/569. Sivut: .2006-12-01, nettiin 2006-12-01, linkit 2006-12-01. |
| Sanomanetti 2006-12-01 - Suuri maaryöstö 5. Sipoo-Sibbo - Sipoo - Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. - Pekka Myllyniemi - Markku Luoma - Christel Liljeström - Tuomo Turja - Olli Pohjanpalo. - Berit Lahtinen - Jan Liljeström - Päivi Halonen - Lars Majander - Marjatta Skogster - Pirkko Juselius - Lars Ådahl. - Pekka Korpinen - Jan Vapaavuori - Matti Vanhanen - Johanna Westman - Susanna Vuorinen - Jussi Pajunen - Eva Kuntsi - Jari Pajunen - Markku Luoma. - Ralf Sundberg - Hannes Manninen - Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni). - perjantai 01.12.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti |
