08.01.2006
Nettisanomat sunnuntaina
08.01.2006 |
Extra!
Nettisanomat sunnuntaina 08.01.2006.
Ilta-Sanomat syyttää pääministeriä ja
presidenttiä valehtelusta!
"Halonen siunasi
Nato-yhteistyön. Presidentti, hallitus, ulkoministeriö ja
puolustusministeriö ovat valmistelleet vaivihkaa jo viime keväästä
lähtien suomalaissotilaiden kouluttamista yhteisharjoituksissa Naton
taistelujoukkojen (NRF) kanssa. NRF-joukko on Naton uusi iskunyrkki,
johon kuuluu jäsenmaista 17000 sotilasta. NRF on valmis ratkomaan
kriisejä ympäri maailmaa.
Kulissien takainen päätös käy ilmi
ministeriöiden taustamuistiosta. Julkisuudessa presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen ovat kieltäneet
yhteistyöhön lupautumisen ja todenneet, ettei asia ole
ajankohtainen. Viime torstain
vaalipaneelissa Halonen kuitenkin sanoi, että EU-joukot voisivat
mennä Nato-harjoituksiin. Presidentin johdolla hallituksen sisäpiiri
on hyväksynyt ne käytännön periaatteet ja menettelyt, joilla Suomi
voi osallistua Naton harjoituksiin.
Naton ja Suomen salaisissa PARP-neuvotteluissa
on hyväksytty Suomelle uusi kumppanuustavoite, joka luo
suomalaisosastolle samat nopean toiminnan standardit ja
menettelytavat kuin NRF-joukoille. Toisin kuin Halonen ja Vanhanen
antavat ymmärtää, yhteistyö Naton nopean toiminnan joukkojen kanssa
on ollut ylimmän valtiojohdon pöydällä: "Tasavallan presidentti
ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat
hyväksyneet linjauksen", muistiossa todetaan."
Lähde: Ilta-Sanomat
lauantaina 07.01.2006. Jatkuu!
|
21.09.2005 keskiviikkona klo 13:58. Kuva.
"Presidentillinen välipala puiston kioskilla". Jyväskylä.
Lounaispuisto. Pertti Manninen. Sarjasta "Ihmisiä askareissaan ".
Tulossa! Julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 22.09.2005.
|
09.01.2006
Nettisanomat maanantaina
09.01.2006 |
Extra! Nettisanomat
maanantaina 09.01.2006.
Vanhanen ja Halonen kiistävät Ilta-Sanomien
väitteet Nato-yhteistyön salailusta.
Ilta-Sanomat
maanantaina 09.01.2006.
"Vaalikamppailuun tuli lisää
NATO-sähköä. IS:n lauantainen Nato-uutinen herkisti
viikonlopun vaalikampanjointia. Timo J. Anttila. Keminmaa. Kari
Valtonen. Jyväskylä.
Presidentinvaalien
ehdokkaat joutuivat viikonvaihteen aikana ottamaan kantaa IS:n
lauantaiseen Nato-uutiseen. Uutisessa viitattiinministeriön muistioon, jossa
Suomi valmistautuu osallistumaan Naton nopean toiminnan joukkojen
(NRF) harjoituksiin.
Aikaisemmin
pääministeri Matti Vanhanenon
vakuuttanut, että asiaa ei ole hallituksessa käsitelty. IS:n uutisen
jälkeen pääministerikin muisti asian paremmin. Vanhanen pitää
erittäin tärkeänä, että Suomi pyrkii yhteensovittamaan EU-joukkonsa
toiminnan Naton standardien kanssa.
- Sitä
tehdään Nato-maiden kanssa yhdessä. Se on hyvin määrätietoinen
tavoite, eikä sitä ole peitelty, vakuutti Vanhanen eilen
Keminmaalla.
Vanhasen mukaan kohua
herättänyt NRF-yhteistyö on luonnollinen osa Suomen
kriisinhallintatoimintaa. Päätöksiä itse harjoituksiin
osallistumisesta ei ole kuitenkaan tehty, koska Nato ei järjestä
NRF-harjoituksia tänä vuonna.
-
Harjoituksiin osallistumisesta päätetään aina erikseen. Se on
poliittinen päätös.
Suomea ei uiteta Natoon. Keväällä
hyväksyttyä kumppanuustavoitetta pääministeri pitää teknisenä, ei
poliittisena päätöksenä, vaikka sen myötä Suomi vie Nato-yhteistyön
uudelle ulottuvuudelle.
- Poliittinen päätös
tehtiin 90-luvulla, kun päätettiin yhteensovittaa puolustusvoimat
Naton standardien kanssa.
Vanhanen ei ole
varma, voisiko presidentti estää veto-oikeudellaan harjoituksiin
menemisen, jos asiasta tulee kiistaa.
- Tämä
pitää tarkistaa juristeilta. En usko, että sellaista tilannetta
tulee.
Presidentti Tarja
Halonentorjuu epäilyt, että Suomi yritettäisiin
salakuljettaa Natoon yhteisten sotaharjoitusten kautta. - Tällaiseen
pelkoon ei ole mitään aihetta. Heti kun sotaharjoituskeskustelu
lähti liikkeelle, alettiin kysellä, mitä ne herrat ovat sopineet.
Nato on sellainen omalla tavallaan demokraattinen järjestö, että
sinne pitää lähettää jäsenhakemus, eikä sitä käsitellä
salaisesti.
Hakemuksesta ei ole päätetty.
Lisäksi Nato edellyttää, että hakemuksen takana on maan kansalaisten
luottamus, mitä Suomessa ei ole. Halosen mukaan Suomessa ei ole
valmistauduttu muuhun kuin siihen, että EU:n kriisinhallintajoukot
totetetaan ja osallistumme niihin. Halonen viittaa siihen, että jo
aikaisemmin hän on sanonut suhtautuvansa varauklksella uusien
velvoitteiden ottamiseen Suomelle ja osallistumiseen
kriisinhallintajoukkoihin verrattuna raskaampien NRF-joukkojen
harjoituksiin.
Halonen ei kuitenkaan sulje pois sitä
mahdollisuutta, että Suomi osallistuisi NRF-joukkojen
harjoituksiin.
- Kysymys on siitä, sopivatko
nuo harjoitukset siihen tehtävään, mikä meidän joukoillamme on.
Halonen muistuttaa, että olemme olleet jo pitkään Naton
kumppanuusmaa ja että yhteisiä harjoituksia on tehty. Harjoitukset
valitaan sen mukaan, mitä puolustusvoimat ja puolustusministeriö
esittävät.
- Kuten ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) sanoo, ei tässä
ole sen kummempaa dramatiikkaa."
Juttuun
liittyvä kuva: Ison Nato-tähden sakaroiden välissä kellon
kulun mukaan 1) Tarja Halonen 2) Matti Vanhanen 3) Suomalaisia
maastopukuisia sotilaita ja ajoneuvo 4) Sauli Niinistö.
Juttuun liittyvä
asiakirja: "Asia. Eduskunnan informointi; PARP-neuvottelut
2005; Esitys uudeksi kumppanuustavoitteeksi. Oheisena lähetetään
eduskunnan ulkoasiainvaliokunnall ... nojalla ... Naton
harjoituksiin. Tämä on erittäin tärkeää sillä, EU ei toteuta
joukkojen harjoittamista. Myös muut EU:n taisteluosastoihin
osallistuvat maat noudattavat Naton kriteerejä ja standardeja.
Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja
turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat hyväksyneet linjauksen.
..."Tähän liittyvä kuvateksti: Ministeriön muistion mukaan Suomi valmistautuu Naton nopean
toiminnan joukkojen harjoituksiin.
Juttuun liittyvä lehden kansikuva
(osa): "Ilta-Sanomat paljastaa: Halonen siunasi
Nato-yhteistyön Sivu 2 Ilta-Sanomat Myynnissä 7-8.1.2006 Hinta 2 e". Juttuun liittyvä Helsingin Sanomien
uutisen kuva (osa): "Vanhanen: Nato-harjoituksia ei ole
käsitelty hallituksessa. Hallitus ei toistaiseksi ... käsitellyt
suomalaisten m ... dollista osallistmista Na ... nopean toiminnan
joukko ... NRF:n harjoittuksiin. Pää ... nisteri Matti Vanhanen
(kesk) sanoi Ylen radiouuti ... ten presidenttiehdokashaas ...
telussa keskiviikkona, että ... asiaa katsotaan sitten, jos ...
kutsu tulee. Vanhasen mukaan hall ... sessa tiedetään, että Na ...
valmistelu käynniss ... hänen tietojensa ... kutsua Suomelle ... ty.
Tämän vuoksi ..." Näihin liittyvä kuvateksti: "IS kertoi ministeriön
muistiosta 7.1. Vielä viime viikolla pääministeri Matti Vanhanen
kielsi hallituksen tietävän asiasta (HS 5.1).
Lähde: Ilta-Sanomat maanantaina
09.01.2006.
Sama uutinen netissä lyhennettynä ja yhdessä
asiassa erilaisena. Nettisanomat on merkinnyt eroavuuden lihavoituna
japunaisella:
Iltasanomat.fi
maanantaina 09.01.2006.
"Nato-sähköä
vaaleihin. Presidentinvaalien ehdokkaat joutuivat
viikonvaihteen aikana ottamaan kantaa IS:n lauantaiseen
Nato-uutiseen. Siinä viitattiin hallituksen ulkoasiainvaliokunnan
muistioon, jossa Suomi valmistautuu osallistumaan
Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) harjoituksiin.
Aiemmin pääministeri Matti Vanhanen on vakuuttanut, että
asiaa ei ole hallituksessa käsitelty. IS:n uutisen jälkeen
pääministerikin muisti asian paremmin. Vanhanen pitää erittäin
tärkeänä, että Suomi pyrkii yhteensovittamaan EU-joukkonsa toiminnan
Naton standardien kanssa.
- Sitä tehdään
Nato-maiden kanssa yhdessä. Se on hyvin määrätietoinen tavoite, eikä
sitä ole peitelty, vakuutti Vanhanen eilen Keminmaalla.
Vanhasen mukaan kohua herättänyt NRF-yhteistyö
on luonnollinen osa Suomen kriisinhallintatoimintaa. Päätöksiä itse
harjoituksiin osallistumisesta ei ole kuitenkaan tehty, koska Nato
ei järjestä NRF-harjoituksia tänä vuonna.
Presidentti Tarja Halonen torjuu epäilyt, että
Suomi yritettäisiin salakuljettaa Natoon yhteisten sotaharjoitusten
kautta. - Tällaiseen pelkoon ei ole mitään aihetta. Heti kun
sotaharjoituskeskustelu lähti liikkeelle, alettiin kysellä, mitä ne
herrat ovat sopineet. Nato on sellainen omalla tavallaan
demokraattinen järjestö, että sinne pitää lähettää jäsenhakemus,
eikä sitä käsitellä salaisesti. (Kirjoittajan nimeä ei mainittu).
Lähde:
Iltasanomat.fi maanantaina 09.01.2006.
Muut asiaan liittyvät kirjoitukset
Ilta-Sanomissa maanantaina 09.01.2006:
Pääkirjoitus.
Huonomuistisia ehdokkaita. Ilta-Sanomien vastaava
päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä. Tulossa!
Professori: Osanotto NRF-harjoituksiin
luontevaa. Tuomas Näveri.Tulossa!
Pääsylippu Nato-harjoituksiin. (Kirjoittajan
nimeä ei mainittu.)Tulossa!
Iltasanomat.fi: Kirjoitus netissä
maanantaina 09.01.2006. Tulossa!
Pääsylippu
Nato-harjoituksiin. Timo J. Anttila. Tulossa!
|
21.09.2005 keskiviikkona klo 13:58. Kuva.
"Presidentillinen välipala puiston kioskilla". Jyväskylä.
Lounaispuisto. Pertti Manninen. Sarjasta "Ihmisiä askareissaan ".
Tulossa! Julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 22.09.2005.
| 10.01.2006
Nettisanomat tiistaina
10.01.2006 |
Extra!
Nettisanomat tiistaina 10.01.2006.
Ilta-Sanomat
tarkentaa: Kysymyksessä onkin ehdokkaiden huonomuistisuus.
Ilta-Sanomat huomaa asiakirjan: "Valiokuntaa pyydetään noudattamaan
vaiteliaisuutta luettelon osalta".
Ilta-Sanomat.
Maanantaina 09.01.2006. Pääkirjoitus.
Huonomuistisia ehdokkaita.
"Presidenttiehdokkaat Tarja Halonen ja Matti Vanhanen näyttävät kiusaantuneen
Ilta-Sanomien viikon vaihteessa kertomasta tiedosta, että Suomen
valtiojohto on periaatteessa hyväksynyt tavoitteen suomalaisten
sotilaiden osallistumisesta harjoituksiin yhdessä Natoon
perustettavien NRF-taistelujoukkojen kanssa. Tosin
osallistumiskutsua ei ole vielä tullut. Halosen ja Vanhasen mukaan mitään salaisia
päätöksiä ei ole tehty, vaikka Vanhanen ei STT:lle antamansa
lausunnon mukaan muistanut valtiojohdon siunaaman ulkoministeriön
muistion tarkkaa sisältöä. Vaikea salaisia
päätöksiä olisi ollutkin tehdä, koska EU:n puolustusyhteistyöhön
osallistuvien suomalaisten joukkojen tukeutuminen Naton
harjoituksiin on kirjattu uusimpaan, perusteellisen
eduskuntakäsittelyn läpäisseeseen puolustuspoliittiseen
selontekoon.
Kysymys lienee ennen muuta siitä, että Suomen
Nato-yhteistyön tuleva syveneminen on presidentinvaalien alla
kiusallinen teema Haloselle ja Vanhaselle, joiden kannattajakunta
suhtautuu Natoon varauksellisemmin kuin esimerkiksiSauli Niinistön (kok) kannattajat. NRF on Naton uusi nopean toiminnan
taistelujoukko, jonka on määrä olla 25 000 sotilaan vahvuisena
toimintavalmiina ensi syksynä. EU:n ja Naton
nopean toiminnan joukot ovat Natoon kuuluvissa EU-maissa käytännössä
pitkälle samoja. EU:hun kuuluvat Nato-maat eivät lähde kouluttamaan
kaksia joukkoja, joista valittaisiin jommatkummat sillä perusteella,
operoidaanko maailmalla EU:n vai Naton nimissä.
Suomalaisten
EU-taistelujoukkojen ainoa mahdollisuus saada riittävää
kansainvälistä harjoitusta on osallistuminen harjoituksiin Naton
tulevien NRF-joukkojen kanssa. Asia on tärkeä Suomen uskottavuudelle
eurooppalaisena kriisinhallintaosapuolena. Lisäksi Suomen
turvallisuuspoliittiseen linjaan sisällytetty Nato-jäsenyysoptio
muuttuisi todellisesta vaihtoehdosta kuolleeksi kirjaimeksi, jos
Suomi kieltäytyisi tulossa olevasta NRF-yhteistyötarjouksesta. Halonen ja Vanhanen tietävät sen, mutta
kumpikin on tähän saakka laskenut, ettei tämän tiedon
julkistamisesta ole heille lyhyen tähtäyksen hyötyä. Ikivanhan
toimintaohjeen mukaan vaalien alla pitää puhua mukavia, jotta
vaalien jälkeen voidaan tehdä sellaista, mikä ei ole kaikkien
mielestä mukavaa. Kahden ehdokkaan
heittäytyminen huonomuistisiksi antaa heidän vastustajilleen
n-mahdollisuuden arvostella heidän muistinsa valikoivuutta.
Nato-vastaiset presidenttiehdokkaat voivat nyt päivitellä, miten
lähelle Naton kylkeä Suomi on sitouduttu viemään. Nato-myönteisinä
tunnetut Sauli Niinistö ja Henrik Lax puolestaan voivat kysyä, mitä
hävettävää valtiojohdolla sen omasta mielestä on Nato-yhteistyön
syventämisessä. Nato-teema pysynee pinnalla
varsinkin Niinistön kampanjassa. Sitä tulee tänään vauhdittamaan
ruotsalaisen veljespuolueen johtaja Fredrik Reinfeldt, joka sanoi
eilen Hufvudstadsbladetin haastattelussa haluavansa Ruotsin Naton
jäseneksi yhtä aikaa Suomen kanssa."
Pääkirjoitukseen upotettuna: "Nato-yhteistyön
syvenemisestä ei haluta puhua, jottei lintukodon vaalirauha
häiriintyisi". Kuva: "Toistaiseksi ratkaisematon kysymys on,
liehuuko tämän Naton portin takana vielä tällä vuosikymmenellä myös
Suomen lippu". Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006. Pääkirjoitus.
Huonomuistisia ehdokkaita. Lähde:
Ilta--Sanomat.
Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006. Professori:
Osanotto NRF-harjoituksiin luontevaa. Tuomas Näveri.
“Suomalaissotilaiden
kouluttaminen Naton NRF-joukkojen kanssa olisi valtio-opin
professori Tuomas Forsbergin
mukaan luontevaa. - En osaa sanoa, onko
osallistuminen NRF-harjoituksiin välttämätöntä, mutta luontevaa se
ainakin olisi, Forsberg aloittaa. Forsberg
ei lähde arvioimaan, onko Suomen poliittinen johto hivuttanut maata
kansalta salassa kohti NRF-yhteisharjoituksia. - Tätä en tiedä, mutta on selvää, että ennen
varsinaisia päätöksiä täytyy tehdä etukäteissuunnitteluja ja muita
valmisteluja, Forsberg sanoo. - Me olemme
olleet jo monessa mukana Nation kanssa siitä lähtien, kun Suomi
liittyi Naton rauhankumppaniksi. Puolustusvoimiemme toiminnalliset
periaatteet ovat jo pitkälti Nato-yhteensopivia. Miksei olisi myös järkevää osallistua Naton
nopean toiminnan NRF-joukkojen harjoituksiin, Forsberg miettii.
Naton NRF-joukkojen
pitäisi olla toimintavalmiina syksyllä. EU: nopean toiminnan joukot
puolestaan ovat valmiina ensi vuoden alussa. Suomi on mukana
kahdessa EU-taisteluosastossa. Ensimmäiseen kuuluu Suomen ohella
Nato-maat Saksa ja Hollanti. Toisessa taisteluosastossa Suomen
rinnalla on Ruotsi ja Nato-maat Norja ja Viro. - EU:n ja Naton nopean toiminnan joukot tulevat
olemaan pitkälti samoja. Mikään EU:hun ja Natoon kuuluva maa ei
rupea kouluttamaan kahta erillistä joukkoa. Isoa kuilua näiden
joukkojen välillä ei ole Forsberg sanoo. -
Jo tämän vuoksi joukkojen harjoitukset tulevat olemaan pitkälti
samoja ja NRF-vetoisia, Forsberg mainitsee. Suomelle tarjotaan todennäköisesti ensi syksynä
Naton Riian huippukokouksen yhteydessä kutsu osallistua
NRF-harjoituksiin. Suoni tuskin kieltäytyy näistä
Nato-harjoituksista. Kieltäytyminen
tarkoittaisi sitä, että Suomi joutuisi toteuttamaan EU:n nopean
toiminnan joukkoihin liittyvät koulutus- ja harjoitussitoumuksensa
muilla keinoin. Suomen asema sotilaallisesti
liittoutumattomana maana ei olisi Forsbergin mukaan mennyttä, vaikka
Suomi osallistuisi NRF-toimintaan."
Kuva: Professori Tuomas Forsbergin mukaan
Suomelle sopii yhteistoiminta NRF:n kanssa. Professori: Osanotto
NRF-harjoituksiin luontevaa. Ilta-Sanomat. Vaalit 2006. Maanantaina
09.01.2006. Tuomas Näveri. Lähde:
Ilta--Sanomat.
Ilta-Sanomat.
Maanantaina 09.01.2006. Pääsylippu Nato-harjoituksiin.
"IS:n lauantaina
uutisoima ja viime keväänä hyväksytty nopean toiminnan
kumppanuustavoite (High Readiness Capabilities and Standards) on
Suomelle välttämättömän tärkeä väline. Se on
käytännössä Suomen pääsylippu, joka oikeuttaa ja antaa kyvyn
osallistua Naton harjoituksiin. Sen päämääränä on kehittää Suomen
EU-joukot täysin yhteensopiviksi Naton NRF-joukkojen kanssa. Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö
Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja
sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan
joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja, todetaan ulkoministeriön ja
puolustusministeriön muistiossa.
Kumppanuustavoite tuli viikonloppuna
yllätyksenä myös valtaosalle kansanedustajille. Se ei ole mikään ihme, sillä ulkoministeriön
ulkoasiainvaliokunnan muistiossa todetaan suorasanaisesti: Valiokuntaa pyydetään
noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta. Eli kumppanuustavoitteesta ei
saanut hiiskua julkisuuteen. Kumppanuustavoitteen ohella Nato pitää
harjoituksiin osallistumisen pääsyvaatimuksena kumppanimaan
joukkojensuorituskyvyn arviointia (OCC).
Ulkoministeriön
toisessa. marraskuussa tekemässä muistiossa korostetaankin
EU-joukkojen ja Nato-joukkojen toiminnallista yhteyttä. Koska useimmat
EU-maat ovat myös Naton jäseniä, täysipainoinen osallistuminen niin
Naton kuin EU:nkin toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin
tulee käytännössä edellyttämään yhteistoimintakykyä NRF-koulutuksen
saaneiden joukkojen kanssa.
Nato ei tule esittämään kutsuja
harjoituksiin, vaan ne avataan kaikille halukkaille ja kyvykkäille.
Siksi Suomen kannalta ratkaiseva askel
otettiin, kun presidentti ja hallitus hyväksyivät
kumppanuustavoitteen. Tavoite on muotoiltu
erityisesti EU:n sotilaallisesti liittoutumattomia jäsenmaita
varten; Ruotsi on jo sen hyväksynyt. lukee muistiossa.
NRF yhteistyön ohella Suomi on ottanut
“aktiivisesti” osaa Naton terrorismin vastaiseen toimintaan.
Ulkoministeriön mukaan Suomi on lupautunut isännöimään vuonna 2008
kansainvälistä joukkotuhoaseiskun jälkiseurausten harjoitusta.
Kuva: Nato-joukkoja
harjoituksissa Kosovossa. Pääsylippu Nato-harjoituksiin.
Ilta-Sanomat. Vaalit 2006. Maanantaina 09.01.2006. (Kirjoittajan
nimeä ei mainittu). Lähde: Ilta--Sanomat.
(www.iltasanomat.fi 9.1.2006) Pääsylippu
Nato-harjoituksiin. Presidenttipörssi. Timo J. Anttila.
"Ilta-Sanomien
lauantainen uutinen valtionjohdon viime keväänä tekemästä
linjauksesta pyrkiä harjoittelemaan Naton nopean toiminnan joukkojen
kanssa herätti odotetusti kahdenlaisia reaktioita. PääministeriMatti
Vanhanen piti uutta kumppanuustavoitetta
itsestäänselvyytenä ja arveli blogissaan, että "nyt on ollut
vika kuulijassa jos epäselvyyttä on syntynyt".
Vanhasen mukaan"harjoitusyhteistyö on jo vuosia vanhaa".
Se toinen reaktio oli hämmennys ja yllätys.
Palautteesta päätellen voisin veikata, että vähintään 190
kansanedustajaa kuuli ensi kerran IS:n sivuilta, että Suomi on
hyväksynyt viime keväänä kumppanuustavoitteen nimeltä High Readiness
Capabilities and Standards, PG G 0035. Asia on tosin
kerrottu eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, mutta muistio sisälsi
suorasukaisen toivomuksen:"Valiokuntaa pyydetään noudattamaan
vaiteliaisuutta luettelon osalta". Eli uudesta ja 55
vanhasta kumppanuustavoitteesta ei saanut hiiskua. Ei siis ihme, jos
vika oli kuulijassa! Itse olen seurannut Suomen Nato-politiikkaa
aktiivisesti 90-luvun alusta ja vieraillut ensi kertaa Natossa
vuonna 1993. Törmäsin viime viikolla ensimmäistä kertaa tietoon
tällaisesta parp-tavoitteesta.
Vielä kerran,
mistä kohussa on loppujen lopuksi kyse. Pääministeri
on oikeassa siinä, että tavoite ei ole sinällään ole dramaattinen:
sen avulla Suomi pyrkii luomaan uudet EU-joukkonsa yhteensopiviksi
Naton taistelujoukkojen eli NRF:n (The Nato Response Force)
kanssa. "Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö
Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja
sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan
joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja", lukee
ulkoministeriön ja puolustusministeriön 25.4. 2005 päivätyssä
muistiossa. Tavoite on räätälöity EU:n liittoutumattomille
maille ja Ruotsi on jo sen hyväksynyt.
Pääministeri
Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen ehtivät sanoa, ettei asiaa ole
käsitelty hallituksessa ja eduskunnassa. Asia tulee heidän mukaansa
ajankohtaiseksi vasta kun kutsu harjoituksiin tulee. Oikeasti asia
on kuin onkin laitettu vireille jo viime keväänä. "Tasavallan
presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen
valiokunta ovat hyväksyneet linjauksen" , vahvisti
muistio.
Kun Suomi
hyväksyi kumppanuustavoitteen, se otti päämääräkseen pyrkiä
täyttämään Nato-kriteerit, jotka mahdollistavat EU-joukkojen
harjoittelun Naton kanssa. Tavoite on kynnysehto harjoituksiin
pääsylle joukkojen suorituskyvyn arvioinnin (OCC) lisäksi. Sama
suomeksi: kumppanuustavoite on ikään kuin pääsylippu, joka vaaditaan
harjoituksiin osallistujilta. Pääsylipun hankinta ei tietenkään 100
prosenttisesti takaa, että menee konserttiin, mutta se yleensä se
ilmaisee vakaata tahtoa mennä.
Periaatepäätöksen merkitystä korostaa, että
Nato ei erikseen lähetä harjoituskutsua. Ne avataan kumppaneille ja
niihin ilmoittaudutaan. Ratkaiseva askel otettiin siis viime
keväänä. Kun Suomi on päättänyt suhtautua myönteisesti
Naton NRF-yhteistyöhön ja astua näin lähemmäksi Natoa, voi kysyä
oliko tuo päätös poliittinen päätös vai ei, ja olisiko siitä pitänyt
käydä avoin poliittinen keskustelu? Pääministerin
mukaan kyse oli teknisestä ratkaisusta. "Tässä suhteessa asia ei
ollut poliittisesti erityisen merkittävä. Poliittinen päätös tehtiin
90-luvulla jolloin hyväksyttiin puolustusvoimien saattaminen
yhteensopivaksi tekniseltä osalta Naton kanssa", sanoi pääministeri
eilen Keminmaalla. Niin, miten on?" Timo J.
Anttila
(www.iltasanomat.fi 9.1.2006)
Presidenttipörssi. Timo J. Anttila. Alkuperäinen teksti:
Pääsylippu Nato-harjoituksiin. IS:n poliittisen toimituksen esimies Timo J.
Anttila kirjoittaa presidenttipörssissä vaalitaistelun
puheenaiheista ja tapahtumista.
Lue myös!
Sunnuntaina 08.01.2006.
Ilta-Sanomat syyttää pääministeriä ja
presidenttiä valehtelusta! Maanantaina 09.01.2006. Vanhanen ja Halonen kiistävät Ilta-Sanomien
väitteet Nato-yhteistyön
salailusta. |
21.09.2005 keskiviikkona klo 13:58. Kuva.
"Presidentillinen välipala puiston kioskilla". Jyväskylä.
Lounaispuisto. Pertti Manninen. Sarjasta "Ihmisiä askareissaan ".
Tulossa! Julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 22.09.2005.
|
12.01.2006
10-sarja. "Hetkiä
Helsingissä jouluaattona 2006. 180-astetta
Mannerheimintietä ja pysäkkiä. Kympin matka alkaa: Posti, Sanoma,
Marski ja Makasiini. |
Kuvat Pertti Manninen
lauantaina, jouluaattona 24.12.2005 klo 12.50 -
13.00.
Isonna
kuvat! |
Päivän extrakuva:
Marski ja
Sanoma
Kertomus tulossa!
100 kuvaa tulossa! |
13.01.2006
11-sarja.Hetkiä
Helsingissä jouluaattona 2006 päivän hämärtyessä, tuiskun
yltyessä. Mannerheimintien itäpuolta 10-raitiovaunun kyydissä vartin
verran. |
Kuvat lauantaina, jouluaattona
24.12.2005 klo 13.01 - 13.16. Pertti Manninen.
Isonna
kuvat! |
Päivän extrakuvat: Iloiset
veikot. Kuusi
Jalavatiellä. |
Kertomustulossa!
100 kuvaatulossa! |
nettisanomat.com -
tilasto |
21.09.2005 keskiviikkona klo 13:58. Kuva.
"Presidentillinen välipala puiston kioskilla". Jyväskylä.
Lounaispuisto. Pertti Manninen. Sarjasta "Ihmisiä askareissaan ".
Tulossa! Julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 22.09.2005.
|
http://www.nettisanomat.com/2006/01/13/etusivu.htm |
11.01.2006
Nettisanomat keskiviikkona
11.01.2006 |
Presidentin-
vaalit 2006. Gallupit. Viimeiset 1. kierroksen gallupit.
Presidentin-
vaalit 2006. Gallupit. |
Helsingin Sanomat tiistaina
20.12.2005 |
Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina
05.01.2006 |
Helsingin Sanomat lauantaina
31.12.2005 |
Helsingin Sanomat tiistaina
10.01.2006 |
MTV3 keski-viikkona 11.01.2006. |
Yle torstaina 12.01. 2006? |
Tarja Halonen |
52,5-57,5 |
53,1-59,3 |
51,5-56,5 |
48,5-53,5 |
52-58 |
|
Sauli Niinistö |
17,5-22,5 |
17,2-23,4 |
17,5-22,5 |
19-23 |
16-22 |
|
Matti Vanhanen |
16,5-21,5 |
13,4-19,6 |
15,5-20,5 |
16-20 |
14-20 |
|
Kaiikien kannatus-prosentit tulossa! |
HS tiistaina 20.12.2005. |
Keskisuoma-lainen perjantaina
06.01.2006. |
HS lauantaina 31.12.2005. |
HS tiistaina 10.01.2006. |
mtv3.fi keski-viikkona 11.01.2006
|
|
Tutkimusten tarkempi analyysi tulossa!
|
Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit
2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006.
Perjantaina 06.01.2006. Ensireaktio. Gallup-uutinen. Keskisuomalainen
perjantaina 07.01.2006.
Keskisuomalainen perjantaina 6.1.2006
pääuutissivulla. “Mielipidemittaus nostatti tunteita
Helsinki Esko Parkkila, STT Keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen tutkimusvastaava
yht.tri Karina Jutila ei pidä
torstaina julkistettua presidenttiehdokkaiden kannatusmittausta
luotettavana. Kyseinen mittaus osoitti
Vanhasen kannatukseksi 16,5 prosenttia,
Sauli Niinistön 20,3 prosenttia ja Tarja Halosen 56,2 prosenttia. Myös mielipidetutkimusten asiantuntija,
professori Pertti
Suhonen Tampereen yliopistosta katsoo, että nyt
julkaistussa kyselyuutisessa on vakava virhe.
Tutkimuksen mukaan
Halosen kannattajista suurin osa eli 64,7 prosenttia on alle
30-vuoitiaita. Jutila sanoo, että jos tämä pitäisi paikkansa, niin
Halonen tuskin tulisi valituksi presidentiksi. - Tämä osoittaa yksittäisenä tietona, ettei
edustavasta otoksesta ole kysymys, Jutila sanoo. Hän kertoo mittauksen tuovan mieleen, että sen
avulla halutaan nostaa Niinistön mahdollisuuksia ja vastaavasti
alentaa Vanhasen asemaa vaaleissa. MC Info
Oy:n tekemän tutkimuksen otantamenetelmä ei ilmeisesti kestä Jutilan
mukaan arviointia, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida
arvioida. erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän
ja sukupuolen osalta. Myös tutkimusaika oli
pitkä, yli kolme viikkoa. Tutkimuksen
teettivät Aamulehti jaTurun
Sanomat, jotka julkaisivat siitä uutisen näyttävästi
torstaina. Valtakunta 11 Jyväskylän seutu 7”
Keskisuomalainen perjantaina 6.1.2006.
A-osa. Sivu2. Pääuutissivulla, 2/8 palstaa ylhäällä.
Keskisuomalainen. Valtakunta.
Perjantaina 6.1.2006 sivulla 11. “Halos-luvut ennakoivat yhtä kierrosta
Presidentinvaalit: Istuvan presidentin
ja Niinistön kannatus kasvanut.
Matti
Vanhasen tukijoukot hermostuivat uusimman gallupin tekijöille.
Helsinki STT, Esko Parkkila
SDP:n ja vasemmistoliiton presidenttiehdokas Tarja Halonen on äänestäjien
ylivoimainen suosikki myös uusimman mielipidemittauksen mukaan.
Joulukuun puolenvälin ja lopun aikoihin tehdyssä tutkimuksessa
Halosta kannatti 56,2 prosenttia ehdokkaansa paljastaneista. Tulos
vahvistaa näkemystä, että vaali ratkeaisi jo ensimmäisellä
kierroksella.
Tutkimuksen perusteella
Halosen kannatus olisi edelleen nousussa verrattuna viime vuoden
lopussa julkaistuun tutkimukseen.
SilloinHelsingin Sanomien teettämän
tutkimuksen mukaan Halosen kannatus oli 54 prosenttia.
Turun Sanomien ja Aamulehdenteettämässä
tutkimuksessa kokoomuksen Sauli
Niinistön kannatuslukema oli 20,3 prosenttia ja
keskustan Matti
Vanhasen16,5 prosenttia.
Vajaa
viikko sitten julkaistun tutkimuksen mukaan Niinistön kannatus oli
20 prosenttia ja Vanhasen 18 prosenttia. Eli vaalien tämänhetkiset
voittajat ja häviäjät olisivat selvillä.
Hautalalle, Soinille ja muille loput prosentit
Tutkimustoimisto MC-Infon tekemässä
tutkimuksessa haastateltiin 1500 äänestysikäistä. äänestämään
aikovista 80 prosenttia eli runsas tuhat vastaajaa paljasti ketä
äänestäisi. Tutkimuksen luottamusväli kannatusluvuissa on 3,1
prosenttiyksikköä. Vihreiden Heidi Hautalaa aikoi äänestää 2,3
prosenttia. Perussuomalaisten Timo
Soinin ja kristillisdemokraattien Bjarne Kalliksen kannatus jäi 1,4
prosenttiin. RKP:n Henrik Laxille mittaus antoi prosentin
kannatuksen ja sitoutumattomalle Arto
Lahdelle 0,9 prosenttia. Halosen
kannatusluku merkitsisi toteutuessaan, että hänet valittaisiin
uudelleen presidentiksi jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.
“Onko tutkimus poliittinen operaatio?” Vanhasen kampanjan tutkimusvastaava,
yhteiskuntatieteiden tohtori Karina
Jutila kyseenalaistaa Aamulehden ja Turun
Sanomien teettämän tutkimuksen luotettavuutta. Hänen
mieleensä tulee, että tutkimuksella on haluttu tehdä eroa Niinistön
ja Vanhasen välillä. - Jos tutkimus
ensinnäkin tilataan sellaiselta tutkimuslaitokselta, jolla ei ole
osaamista poliittisen mielipidemittauksen kentältä, hän sanoo. - Epäilyä aiheuttaa myös tutkimuksen ajankohta.
Myös eräiden muiden asioiden perusteella voi kysyä, onko tämä
poliittinen operaatio vai median perinteistä työkenttää, jossa
hankitaan uutta ja luotettavaa tietoa ja kerrotaan se kansalle,
Jutila kysyy. Tutkimuksen otantamenetelmästä
ei Jutilan mielestä ole tarkkaa tietoa, jolloin tutkimuksen
luotettavuutta ei voida arvioita. Erityisesti voidaan epäillä, että
otos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta. Tiedot vastaajista on poimittu
puhelinluetteloista maakunnittain painotettu väestömäärän mukaan,
mikä hyvin toteutettuna on oikea menetelmä. Otokseen tulevat todennäköisesti taloudet,
joissa on sekä lankaliittymä että matkapuhelin. Jutila arvelee, että vastausten saaminen on
ollut tärkeämpää, kuin että otos olisi suomalaisia edustava. Lisäksi 1500:sta kyselyyn vastanneesta vain
1056 eli 70 prosenttia ilmoitti, ketä aikoo äänestää
presidentinvaaleissa. vakiintuneiden tutkimuslaitosten mittauksissa
kantansa ilmoittaa yleensä 85-90 prosenttia vastanneista. Tutkimuksen mukaan 88 prosenttia aikoo äänestää
vaaleissa. HS/Gallupin tuoreemmassa
27.-29.12.2006 toteutetussa kyselyssä 71 prosenttia vastaajista piti
äänestämistään täysin varmana.”
Kuvateksti: Tamperelainen Aamulehti ja
turkulainen Turun Sanomat julkaisivat uutisen
presidenttigallupistaan torstaina näyttävästi. Kuva 4/8 palstaa. Keskisuomalainen.
Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006. Ylhäältä alkaen 6/8
palstaa sivulla 11.
Keskisuomalainen. Valtakunta.
Perjantaina 6.1.2006 sivulla 11. “Gallup-tutkija tyrmää kyselyn
Helsinki Pekka Pohjolainen / STT
Presidenttiehdokkaiden tuoreimmasta
kannatuskyselystä leimahti torstaina vaalien ensimmäinen varsinainen
gallup-kahakka.
Mielipidekyselyjen tutkijan
professori Pertti Suhosen mukaan Aamulehden jaTurun Sanomien torstaisessa
kyselyuutisessa on vakava virhe.
Lehtien
MC-Info-tutkimuslaitoksella teettämän kyselyn mukaan kokoomuksen
presidenttiehdokkaan Sauli
Niinistön etumatka keskustan Matti Vanhaseen on kasvanut.
Suhosen mukaan johtopäätökset uutisessa tehdään
täysin väärään suuntaan, kun lähdetään vertaamaan tuloksia niin
päin, että TS:n ja Aamulehden kysely olisi
ikään kuin tuoreempi kuin Helsingin
Sanomien.
- Turun Sanomien
mittauksen haastattelut on kuitenkin tehty valtaosaltaan aikaisemmin
kuin HS-Gallupin. Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen
päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät, Suhonen
huomauttaa.
Lehtien kyselytutkimus tehtiin
12.-29. joulukuuta, kun viimeisimmän, 31. joulukuuta julkistetun
HS-Gallupin haastattelut suoritettiin 27.-29. joulukuuta.
Keskisuomalainen.
Valtakunta. Perjantaina 6.1.2006. 3/6 palstaa sivulla
11.
|
Erään
gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun
Sanomat torstaina 05.01.2006.
Perjantaina 06.01.2006. Välitön kommentti.
Nettisanomat perjantaina 06.01.2006 Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja
-uutisoinneista, yhä vuonna 2006!
Tässä
viimeaikojen gallupit ilmoitetuin virhemarginaaleinkolmen nyt johdossa
olevan osalta aakkosjärjestyksessä!
Ehdokas/Gallup |
Helsingin Sanomat tiistaina
20.12.2005 |
Helsingin Sanomat lauantaina
31.12.2005 |
Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina
05.01.2006 |
Tarja Halonen |
52,5-57,5 |
51,5-56,5 |
53,1-59,3 |
Sauli Niinistö |
17,5-22,5 |
17,5-22,5 |
17,2-23,4 |
Matti Vanhanen |
16,5-21,5 |
15,5-20,5 |
13,4-19,6 |
|
Lähde: Helsingin Sanomat tiistaina
20.12.2005 |
Lähde: Helsingin Sanomat lauantaina
31.12.2005 |
Lähde: Keskisuomalainen perjantaina
06.01.2006 | Lyhyt kommentti:
1) Nettisanomat tyrmäsi Helsingin Sanomien
20.12.2005 julkaiseman HS-Gallupin jo aikaisemmin perusteellisesti
artikkelissaan: HS-Humbug.
Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa
"tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden
öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.
2) HS-Humbug jatkui sitten 31.12.2005.
Analyysi jäi tekemättä matkan takia.
3) Nyt sitten
Matti Vanhasen tukijoukko on riemastunut Aamulehden ja Turun Sanomien yhdessä teettämälle
gallupille. Gallupin on tehnytMC-Info
Oy. Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila riehuu Keskisuomalaisen
mukaan ilmeisen tietämättömänä tutkimuksen yksityiskohdista ja
ruttaa koko tutkimuksen tehneen yhtiön osaamattomaksi.
Kuoroon yhtyy,
niinikään Keskisuomalaisen mukaan professori Pertti Suhonen, jolta irtoaa yksi
järkeväkin ajatus: pitäisi ottaa huomioon haastattelujen ajankohta.
Senkin hän sitten höpäjää käsittämättömäksi lauseellaan "Jos
muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen päinvastaista kuin
Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät". Eikö professorikaan tiedä
mitään virhemarginaaleista. Edellä oleva
perustuu perjantaina 06.01.2006 Keskisuomalaisessa olleisiin
juttuihin. Odotan innokkaasti sitä hetkeä, kun saan käsiini
alkuperäisen Turun Sanomat tai Aamulehden. Palaan asiaan. Perjantaina, loppiaisena, 06.01.2006. Pertti
Manninen.
Lue myös: Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja
julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat
selitykset! Nettisanomat torstaina 3.2.2000. Linkki "näköispainokseen" tällä
sivulla! |
Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit
2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006.
Maanantaina 09.01.2006. Aineiston hankintaa. Aamulehti.
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta
2006. Etusivu. “Yli 800 000 ei vielä tiedä tai kerro ketä
äänestää Kysely: Tarja Halosen
kannatus riittäisi läpimenoon ensimmäisellä kierroksella, Sauli
Niinistö on lisännyt etumatkaansa Matti Vanhaseen A Minna Kurki Leena Korja-Kaskimäki
Epävarmoja tai
kantansa salaavia äänestäjiä on vielä noin 850 000. se on
suunnilleen neljän Tampereen verran. Aamulehdenkyselyn mukaan
presidentinvaalien äänestäjistä 11 prosenttia ei vielä osaa sanoa,
ketä aikoo äänestää. Yhdeksän prosenttia vastaajista ei halua kertoa
kantaansa. Gallupin mukaan Tarja Halosen läpimeno ensimmäisellä
kierroksella vaikuttaa todennäköiseltä, mutta ei varmalta. Halonen
saisi äänittä 56,2 prosenttia. Jos nyt
epävarmat tai kantansa salaavat päättävätkin ‘äänestää muita kuin
Halosta, putoaisi istuvan presidentin kannatus ensimmäisellä
kierroksella 45 prosenttiin.
Edellisiin mielipidemittauksiin
verrattuna Sauli
Niinistö on lisännyt selvästi eroa Matti Vanhaseen. Niinistöä kannattaisi
nyt 20,3 ja Vanhasta 16,5 prosenttia. Vielä joulukuussa
julkaistuissa kyselyissä ero oli huomattavasti pienempi. Kolmen suurimman ehdokkaan takana eniten
keräisi ääniä Heidi Hautala,
2,3 prosenttia. Sitoutumaton Arto
Lahti pitää perää 0,8 prosentin kannatuksellaan. Gallup ennustaa äänestysvilkkaudeksi 88
prosenttia. Edellisessä presidentinvaalikamppailussa uurnilla kävi
76,9 äänioikeutetuista. Kyselyn teki tutkimustoimisto MC-Info Oy
12.-29. joulukuuta, ja siihen vastasi 1500 ihmistä.
Kotimaa, A5
Pääkirjoitus, A2 Kannatusluvut Aamulehden teettämän kyselyn
mukaan 56,2 % Tarja Halonen 20,3 %
Sauli Niinistö 16,5 % Matti Vanhanen” (Prosentin ja nimen välissä
ehdokkaan kuva). Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006.
Etusivulla ylhäällä n. 4/5 sivun leveydestä.
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. 3.
pääkirjoitus. “Silmukka
kiristyy
Aika käy vähiin ja
silmukka kiristyy Tarja
Halosen haastajien ympärillä . Toinen ennakkoäänestyspäivä
on jo menossa, joten etenkin Sauli
Niinistön ja Matti
Vanhasen on iskettävä silmänsä epävarmoihin äänestäjiin
estääkseen Halosen valinnan jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.
Aamulehden kyselyn ainoa yllätys
on Niinistön kasvanut etumatka Vanhaseen. Kokoomuksen ehdokkaan
kannatus polkee kuitenkin paikallaan, eikä hän näytä mitenkään
hyötyvän siitä, että keskustan kuuluisa vaalikone ole parhaassa
terässä.
Halosen kannattajista valtaosa on
alle 30-vuotiaaita. He lienevät juuri se joukko, jonka vaa’assa
vanhat kunnon blokkirajat tai puolueuskollisuus eivät paljon
paina.
Tässä vaiheessa Niinistö ja Vanhanen
voivat onnitella itseään ainakin yhdestä asiasta. Mitään merkkejä
ole ole kuuden vuoden takaisesta ilmiöstä, jolloin äänestäjät
rynnivät sankoin joukoin uurnille vain estääkseen Esko Ahon valinnan
presidentiksi.”
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Pääkirjoitus (3. pääkirjoitus) sivulla 2.
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa.
Sivu A 5. Poliittinen tsunami keikauttaisi
Asetelma: Halonen haukkaamassa yli 56
prosenttia äänistä ensimmäisellä kierroksella
A Minna Kurki
Presidentinvaalikamppailun suurin yllätys on
se, ettei vaaleissa näytä olevan luvassa hämmästeltävää.
- Näitten vaalien yllätys on ollut se, että
voimasuhteet ovat jumiutuneet paikoilleen, Tampereen yliopiston
valtio-opin dosentti Pertti
Timonen arvioi.
Tarja Halosen (sd) kannatus näyttää Aamulehden teettämän kyselyn
mukaan riittävän voittoon jo vaalien ensimmäisellä kierroksella,
vaikka tulokseen laskettaisiin mukaan 3,1 prosentin luottamusväli.
Kyselyn mukaan Halosta äänestäisi 56,2 prosenttia äänestäjistä.
Mielipidetiedustelu lupaa Sauli Niinistölle (kok) 20,3 prosentin
kannatusta. Matti Vanhasen (kesk) taakse asettuisi 16,5 prosenttia vastaajista.
- Ainahan vaaleissa lukuihin tulee muutoksia,
mutta nyt pitää tulla poliittinen tiunami, jotta kannatuslukuihin
tulisi enää yllättäviä isoja heittoja, Timonen sanoo.
Epävarmoja vielä
paljon liikkeellä
Äänestämään
aikovista 80 prosenttia kertoo kantansa. Kyselyn mukaan äänestäjistä
11 prosenttia ei vielä osaa sanoa, ketä aikoo äänestää. Yhdeksän
prosenttia vastaajista ei halua kertoa kantaansa. Epävarmoja tai
kantansa salaavia äänestäjiä liikkuu siis Suomessa yhteensä yli 850
000, suunnilleen neljän Tampereen verran.
Heidän äänensä eivät kuitenkaan näytä riittävän
Halosen voittoveneen keikuttamiseen.
Osa
vielä kantaansa pohtivia on niitä, jotka todennäköisesti jättävät
äänestämättä. Kaikki epävarmat eivät uurnilla myöskään ryhmity yhden
ehdokkaan taakse, vaan äänipotti hajoaa ehdokkaiden kesken,
valtio-opin dosentti Pertti
Suhonen arvioi.
Timonen pitää
epätodennäköisenä, että epävarmoista löytyisi paljon gallupien
kakkosen Sauli Niinistön tukijoita.
-
Niinistön kannattajakunta on yleensä koulutetumpaa väkeä, kantaansa
miettivät taas usein nuoria ja epävarmoja, hän perustelee.
- Muiden äänisaaliilla ei ole merkitystä, jos
Halosen kannatus on yli 50 prosenttia, Tampereen yliopiston
tiedotusopin professori, Suhonen muistuttaa.
Eurooppalainen
kriisi voi viedä uurnille
Timosen
mielestä äänestäjien houkuttelussa alkavat olla keinot vähissä,
sillä suurimmalle osalle äänestäjistä ehdokkaat ja heidän
ajatuksensa ovat tuttuja.
Suhosen mielestä
on ainakin teoriassa mahdollista, että vaaleihin nuivasti
suhtautuvat innostuvat äänestämään vielä kamppailun loppumetreillä.
Suhosen mukaan sellainen tilanne saattaisi syntyä, jos viime päivinä
otsikoissa ollut Venäjän ja Ukrainan kaasukiista synnyttäisi
Euroopassa vakavia jännitteitä.
Poliittisesta pyörremyrskystä olisi
todennäköisesti vähän hyötyä Niinistölle tai Vanhaselle.
- Tällaisessa tilanteessa äänet menisivät
todennäköisesti Haloselle, Suhonen arvioi.”
(Kaavio).
Kolmen
pääehdokkaan kannatus syys-tammikuussa Kannatus, %
Tarja Halonen 58 61 61 58 56
Sauli Niinistö 20 16 19 18 20
Matti Vanhanen 17 15 18 18 17
Lähteet: Aamulehti ja Turun Sanomat/ MC-Info
Oy, MTV3/ Research International, Yle/ Taloustutkimus
(Kaavio).
Jos vaalit
olisivat nyt, niin ketä seuraavista äänestäisitte?
%, vastanneista*
Tarja
Halonen 56,2
Sauli Niinistö 20,3
Matti Vanhanen 16,5
Heidi Hautala 2,3
Bjarne Kallis 1,4
Timo
Soini 1,4
Henrik Lax 1,0
Arto Lahti 0,9
*
Kyselyyn osallistui 1056
(Kaavio).
Aiotteko äänestää tulevissa
presidentinvaaleissa?
Kyllä 88 %
Ei 6%
Ei osaa sanoa
6%
A Anna Back - Aamulehti
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus toteutettiin 12.-29. joulukuuta 2005.
Tutkimuksen teki tutkimustoimisto MC-Info Oy.
Puhelinhaastatteluun osallistui 1500 yli
18-vuotiasta ihmistä ympäri Suomea Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Valintapäätöksensä ilmoitti 1056 vastaajaa.
Luottamusväli on enimmillään 2,5
prosenttiyksikköä suuntaansa, kannatusluvuissa luottamusväli on 3,1
prosenttiyksikköä.
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006.
Kotimaa. Sivu A 5 ylhäällä 6/8 palstaa.
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006. Kotimaa.
Sivu A 5.
Niinistö kirii välimatkaa Vanhaseen
Leena Korja-Kaskimäki
Sauli
Niinistön (kok) ja Matti
Vanhasen (kesk) välinen ero on Aamulehden gallupin mukaan
kasvanut selvästi. Vajaa viikko sitten Vanhasen kannatus oli 18
prosenttia, Niinistön 20 prosenttia. Nyt välimatka on kasvanut 3,8
prosenttiyksiköksi.
Tutkimuksen mukaan
Halosen kannatus olisi noussut verrattuna vuoden lopussa julkaistuun Helsingin
Sanomien teettämään tutkimukseen. Sen mukaan Halosen
kannatus oli 54 prosenttia.
Kyselyn mukaan vaalien äänestysvilkkaus on
nousussa, sillä 88 prosenttia suomalaisista on aikeissa mennä
vaaliuurnille. kuusi vuotta sitten ensimmäisen kierroksen
äänestysprosentti oli 76,9.
Asiantuntijat
eivät usko äänestysinnon kasvavan näin merkittävästi. Tampereen
yliopiston tiedotusopin professori Pertti Suhonen arvioi, että tuloksessa
on mukana gallup-lisää: kysyttäessä suurempi osa ihmisistä sanoo
äänestävänsä kuin mitä oikeasti tekee niin.
Aamulehti Torstai
5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5 keskellä 4/8 palstaa.
Aamulehti Torstai
5. tammikuuta 2006. Kotimaa. Sivu A 5.
"Vanhasen
kannattajat kaikkein vanhimpia
Aamulehti
Aamulehden MC-Infolla teettämän
gallupin mukaan Tarja Halosen (sd) kannattajista suurin osa on alle 30-vuotiaita (64,7 %), tosin
kannatus on korkea kaikissa ikäryhmissä alle 30-vuotiaista yli
64-vuotiaisiin.
Sauli Niinistön (kok) kannattajien
ydinjoukko (22,6 %) on 45-64-vuotiaita, Matti Vanhasta (kesk) kannattavat
eniten yli 64-vuotiaat (23,7 %)
Aamulehti Torstai 5. tammikuuta 2006.
Kotimaa. Sivu A 5.
|
Erään
gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun
Sanomat torstaina 05.01.2006.
Maanantaina
09.01.2006. Aineiston hankintaa. Aamulehti.
Aamulehti. Perjantai 6. tammikuuta 2006.
Kotimaa A 7. Vanhasen väki ihmeissään tuoreesta
mielipidekyselystä A Olli-Pekka
Nissinen Presidenttiehdokas Matti Vanhasen kampanjatoimisto väki
äimistyi Aamulehden ja Turun Sanomien teettämästä
presidenttigallupista ja sen tuloksista. Kannatuskyselystä leimahti
vaalikamppailun ensimmäinen gallup-kahakka. MC-Infon tekemän mielipidekyselyn mukaan
Sauli Niinistö (kok) lisännyt
selvästi etumatkaansa Vanhaseen. Vanhasen
kampanjan tutkimusvastaava, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila kyseenalaistaa
ehdokkaiden kannatustutkimuksen luotettavuutta. - En ollenkaan vertaisi niillä tiedoilla, mitkä
sain tutkimuksesta, tuloksia vakiintuneiden kannatuskyselyjen
tuloksiin. Puhun nyt TNS Gallupista ja Taloustutkimuksesta,
kommentoi Jutila. Hän ihmettelee muun muassa
MC-Infon pitkää tutkimusaikaa, joka oli 12.-29. joulukuuta. - Ensimmäiset vastaukset ovat yli kolmen viikon
takaisia. Politiikan toimintaympäristö ja vaaliasetelma ovat
muuttuneet tutkimuksen aikana, sanoo Jutila. - Tämän kaltaisella tutkimuksella ei kyetä
kertomaan tilannekuvia nopeasti äänestäjille, mikä on varmaan median
tavoitteena. Nyt Aamulehti ja Turun
Sanomat vertaavat tuloksia sellaisiin tutkimuksiin,
jotka on toteutettu myöhemmin. Helsingin
Sanomien kannatuskysely toteutettiin 27.-29.12. Aamulehden ja Turun
Sanomien kyselyn kannatusprosentteihin Jutila ei ota
kantaa. - Kuukausi sitten Halosen kampanja
oli juuri käynnistynyt. Kansalaiset ovat vastanneet eri
tilannetekijöiden ympäröimänä, mitä tällä hetkellä. Jutila kiinnittäisi suuremman huomion siihen,
miten tutkimuksen tuloksia olisi uutisoitu. Aamulehti
Perjantai 6. tammikuuta 2006. 2/8-palstaa alhaalla sivulla
A 7.
Aamulehti. Lauantai 7. tammikuuta 2006.
Mielipide. A 4. Näköharha
gallupissa Aamulehden MC-Info Oy:llä
teettämän presidenttigallupin uutisoinnissa 5.1. oli piirteitä,
jotka antavat väärän kuvan ehdokkaiden kannatuskehityksestä. Uutisen keskeinen sanoma oil se, että Sauli Niinistön etumatka Matti Vanhaseen olisi kasvanut
selvästi viimeksi julkaistuihin kannatusmittauksiin verrattuna. Tämä
on kahdessakin mielessä näköharha. Niinistön
ja Vanhasen kannatusluvut Aamulehden gallupissa olivat 20 ja 17
prosenttia. Helsingin Sanomien 20.12 ja
31.12. julkaisemat Suomen Gallup Oy:n vastaavat lukemat olivat 20 ja
19 prosenttia ja 20 ja 18 prosenttia. Aamulehden tulosten ero
Helsingin Sanomien viimeisimpään tutkimukseen on niin pieni, ettei
sen perusteella voi puhua muutoksesta, kun otetaan huomioon tulosten
luottamusväli eli virhemarginaali. Niinistön
etumatkan kasvusta ei voi senkään vuoksi, että MC-Info teki
haastattelunsa joulukuussa jokseenkin samoihin aikoihin, kuin Suomen
Gallup kahden mittauksensa haastattelut. Jos lehtien esittämien
tulosten erot eivät johdu pelkästä otantasattumasta, niiden syynä on
tutkimuslaitosten erot aineiston keruussa. Aamulehden uutisessa pisti silmään tulosten
esittämisen liioitteleva tarkkuus prosentin kymmenyksineen. Se on
täysin perustelematonta, kun otetaan huomioon uutisessakin todetut
luottamusvälit. “Näin tutkimus
tehtiin”-tiivistelmässä selvitys luottamusvälistä jää tosin
käsittämättömäksi, kun siinä todetaan: ”Luottamusväli on enimmillään
2,5 prosenttiyksikköäpä suuntaansa, kannatusluvuissa luottamusväli
on 3,1 prosenttiyksikköä?” Pertti Suhonen Tiedotusopin professori Valtio-opin dosentti
Tampereen yliopisto” Aamulehti Lauantai 7. tammikuuta 2006.
Mielipide 2/8 palstaa alhaalla sivulla A 4.
|
Erään
gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun
Sanomat torstaina 05.01.2006.
Maanantaina 09.01.2006. Muita kommentteja. Savon Sanomat ja
Ilta-Sanomat.
Savon
Sanomat Kotimaa. Perjantaina 6.1.2006. “Gallup-tutkija
tyrmää tuoreimman kyselyuutisen Johtopäätökset tehdään täysin väärään
suuntaan Helsinki Pekka Pohjolainen / STT Tuoreimmasta presidenttiehdokkaiden
kannatuskyselystä leimahti torstaina vaalien ensimmäinen varsinainen
gallup-kahakka. Mielipidekyselyjen tutkijan
professori Pertti Suhosen
mukaan Aamulehden ja Turun
Sanomien torstaisessa kyselyuutisessa on vakava
virhe. Lehtien MC-Info-tutkimuslaitoksella
teettämän kyselyn mukaan kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön etumatka keskustan
Matti Vanhaseen on
kasvanut. Suhosen mukaan johtopäätökset
uutisessa tehdään täysin väärään suuntaan, kun lähdetään vertaamaan
tuloksia niin päin, että TS:n ja Aamulehden
kysely olisi ikään kuin tuoreempi kuin Helsingin
Sanomien. - Turun Sanomien
mittauksen haastattelut on kuitenkin tehty valtaosaltaan aikaisemmin
kuin HS-Gallupin. Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen
päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät, Tampereen
yliopiston tiedotusopin professori Suhonen huomauttaa STT:lle.. Lehtien kyselytutkimus tehtiin 12.-29.
joulukuuta, kun viimeisimmän, 31. joulukuuta julkistetun HS-Gallupin
haastattelut suoritettiin 27.-29. joulukuuta. Suhosen mukaan tällaisissa tutkimuksissa
pitäisi kertoa myös perusasiat aineiston keruusta ja otannan
muodostamisesta, jotta niitä ei tarvitsisi miettiä ja arvuutella.
Mediatalot voisivat laittaa kyselyistään vaikka verkkosivuilleen
perustiedot, jotka halutessaan voisi sieltä tarkistaa. Mielipidekyselyjen asiantuntijan mielestä
näissä vaaleissa kyselyillä ei näytä olevan ylipäätään erityisen
suurta roolia. TS:n ja Aamulehden
kysely saattaa Suhosen mukaan häiritä vähän Vanhasen
kampanjaa ja antaa hieman optimismia Niinistölle, mutta eipä juuri
muuta. Suurin vaikutus
äänestyskäyttäytymiseen saattaa Suhosen mukaan olla sillä, että on
annettu koko ajan kuvaa Tarja
Halosen voitosta jo ensimmäisellä kierroksella. - Silloin saattaa jotkut laiskemmasta päästä
jättää äänestämättä, koska tulos näyttää selvältä.
Politisointi alkoi heti TS:n ja
Aamulehden
kysely ärsytti torstaina myös keskustaa. Vanhasen
kampanjan tutkimusvastaava tohtori Karina Jutila kyseenalaisti
tiedotteessaan tutkimuksen luotettavuuden. Myös Jutila kiinnittää
huomiota pitkään tutkimusjaksoon ja otokseen. Hänen mukaansa voidaan
epäillä, että tulos on vinoutunut iän ja sukupuolen osalta. - MC-Info Oy:n tekemän tutkimuksen
luotettavuudesta voidaan tehdä arvioita muun muassa seuraavan
tuloksen perusteella: Tarja Halosen kannattajista suurin osa, 64,7
prosenttia on alle 30-vuotiaita. Kokoomuksen
kansanedustaja Heikki A.
Ollila kelpuutti kyllä omassa kannanotossaan Niinistön ja
Vanhasen eron merkittäväksi, mutta Halosen 56 prosentin tuloksesta
näkyy hänen mielestään se, että lukemat ovat keskimäärin kolme
viikkoa vanhoja. Savon Sanomat Kotimaa. Perjantaina
6.1.2006. Sivulla 7 ylhäällä 2/8 palstaa.
(www.
iltasanomat.fi 7.1.2006 ) Lauantai 7.1.2006
Presidenttipörssi: Gallupit ja
kansangallupit Mitä yhteistä on MC
Bandidoksella, MC Helvetin enkeleillä ja MC Infolla? No, kaikki
hakevat tuloksia hakuammunnalla. Vaalikentillä kiertävä vitsi on hyvää huumoria,
mutta samalla se kertoo osuvasti tunteiden kiristymisestä H-hetken
lähestyessä. Siinä piikiteltiin tietysti
uusimman, Aamulehden ja Turun
Sanomien julkaisemaa ja upouuden vaalikyselijän MC
Info Oy:n tekemää mielipidekyselyä, jonka keskustan puoluesihteeri
Eero Lankia ja Vanhasen
kampanjan tutkimusvastaava Karina
Jutila tuoreeltaan kyseenalaistivat. Itse kyselyssä Vanhanen (16,5%) jäi selvästi jälkeen
kokoomuksen Sauli Niinistöstä
(20,3%). Lankian mukaan "aiemmin markkinatutkimuksiin keskittyneen
yhtiön presidenttiehdokkaiden kannatusluvut on syytä laittaa omaan
arvoonsa", koska osa tutkimuksesta on vanhaa tietoa ja otoksen
luotettavuus herättää epäilyä. Kokoomuksessa luonnollisesti luettiin
tulosta hyvillä mielin. Keskustalaisten
mielestä tutkimusta ei olisi pitänyt julkistaa ollenkaan.
Uskottavuus onkin kieltämättä siinä koetuksella. Hauska
yhteensattuma kuitenkin on, että viime vaalien gallup-kohu oli
päinvastainen. Silloin keskustan ehdokas Esko Aho suutahti siitä, että
tutkimuslaitokset olisivat salanneet hänelle myönteisiä
gallup-tuloksia eivätkä julkistaneet niitä.
Ehdokkaat
ovat viime päivinä vedonneet "kansangallupeihin" eli
vaalitilaisuuksien hyvään draiviin. Niin Halosen, Niinistön kuin Vanhasen
vaalitapahtumat ovat vetäneet hyvin väkeä ja tunnelma korkealla. Mielipidevaikuttamista edustaa myös tunnettujen
kannattajien listaaminen. Julkkiksista, kulttuurivaikuttajista,
urheilijoista ja päättäjistä toivotaan vetonauloja ja esimerkkejä
äänestäjille. Kokoomuksen Pressaklubi kertoi
äskettäin uusista nimekkäistä tukijoista Niinistölle, mm.
jalkapalloilija Mikael
Forssell, jokeripomo Hjallis
Harkimo, golfammattilainen Anssi Kankkonen, voimamies Riku Kiri, lääkintäeversti ja
hiihtopomo Seppo Rehunen,
valmentaja Kari Sinkkonen,
meppi Ari Vatanen, yrittäjä
Riitta Saarikangas ja juoksija
Katja Salivaara. Halosen tukitiimi julkisti
keskiviikkona sanomalehtien ilmoituksissa listan naisista, jotka
tukevat presidenttiä. Heitä ovat mm. näyttelijä Sari Havas, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, näyttelijä
Laura Jurkka, arkkitehti
Maija Könkkölä, kirjailija
Leena Lehtolainen, dramaturgi
Outi Nyytäjä, kirjailija
Anja Snellman ja laulaja
Marita Taavitsainen. Vanhasen lippua puolestaan kantavat
mm. hiihtäjät Mona-Lisa
Malvalehto ja Sami
Jauhojärvi, olympiavoittajat Pauli Nevala ja Eero Mäntyranta, ampumahiihtäjälegenda
Heikki Ikola, painija Marko Yli-Hannuksela, kirjailija
Heikki Luoma, toimittaja
Pirkko Arstila ja näyttelijä
Elina Salovaara.
Mielenkiintoisin tapaus on silti Vanhasen
nettisivuilla kirjoittava kovan luokan vaikuttaja, joka tuskin
esiintyy keskustan ehdokkaan kotisivuilla sattumalta. Hän on
Elcoteqin pääomistaja, hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo, joka on istuvan
presidentin äänekkäimpiä vastustajia. Piippo
on Suomen rikkaimpia miehiä. Mikä on hänen satsauksensa Vanhasen
kampanjaan mielipidekirjoituksen lisäksi? Vanhasella on menossa
kallein ilmoituskampanja. Timo J. Anttila
Ps. Presidentin ja
pääministerin erimielisyydet jatkuvat. Ylen Radiouutisten skuupin
mukaan pääministerin ja presidentin kanslia riitelevät, kuka
osallistuu ensi kesän G-8 kokoukseen Pietariin, presidentti vai
pääministeri. Suomi osallistuu kokoukseen EU-puheenjohtajana,
jolloin tehtävä kuuluisi pääministerille. Vaikea paikka. Toisen on
väistyttävä. Suomen rahkeet eivät riitä luomaan G-9 kokousta. Kommentoi! (www.iltasanomat.fi 7.1.2006 )
|
Erään
gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun
Sanomat torstaina 05.01.2006.
Keskiviikkona 11.01.2006. Aineiston hankintaa. Turun Sanomat
(netti).
Turun Sanomat Etusivu
5.1.2006 3:05:29 Niinistön ja Vanhasen välillä 3,8
prosenttiyksikön ero Halonen
menossa jatkokaudelle ensimmäisellä kierroksella Tarja
Halosesta on tulossa Suomen tasavallan presidentti jo
ensimmäisellä vaalikierroksella ensi viikon sunnuntaina. Turun
Sanomien ja Aamulehden teettämän tutkimuksen
mukaan Halonen keräisi 56,2 prosenttia äänistä. Näin läpimeno olisi
varmaa, vaikka tulokseen laskettaisiin mukaan kannatuslukujen 3,1
prosentin luottamusväli. Sama tutkimus
paljastaa, että Sauli
Niinistön (kok) ja Matti
Vanhasen (kesk) välinen ero on kasvanut selvästi. Niinistö olisi keräämässä 20,3 prosenttia
äänistä, ja Vanhasen potiksi kertyisi 16,5 prosenttia äänistä. Vielä
vuoden lopussa eroa oli kaksi prosenttiyksikköä. Lopuista ehdokkaista parhaiten menestyisi
vihreiden Heidi Hautala, joka
saisi 2,3 prosenttia äänistä. Timo
Soinin (ps) ja Bjarne
Kalliksen (kd) äänisaalis jäisi 1,4 prosenttiin, Henrik Lax (r) saisi prosentin
annetuista äänistä. Perää pitäisi Arto
Lahti (sit) 0,9 prosentin kannatuksella. Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2000
kotimaan äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 76,9.
Joulukuun loppupuolella teetetyn tutkimuksen mukaan äänestysvilkkaus
nousisi nyt 88 prosenttiin.
Naiset
aikovat äänestää hieman miehiä vilkkaammin.
Ikäryhmistä eniten uurnilla aikovat käydä 45-64
-vuotiaat.
Äänestäminen kiinnostaa
johtavassa asemassa olevia ja ylempiä toimihenkilöitä muita
enemmän.
Aktiivisimpia äänestäjiä asuu Lapin
läänissä ja pääkaupunkiseudulla.
KOTIMAA
8
Julkaistu
5.1.2006 3:05:29
Turun Sanomat Kotimaa
5.1.2006 16:14:31 Vanhanen
kyseenalaisti gallupin
Keskustan
presidenttiehdokas Matti
Vanhanen ei usko Turun Sanomien ja Aamulehden julkaisemaan mielipidetiedusteluun, joka tipautti
hänet kolmannelle tilalle pääehdokkaiden joukossa. Kannattaa aina
katsoa kuka on kyselyn tehnyt ja käyttää vakiintuneita
gallupintekijöitä, Vanhanen sanoi torstaina Turun Sanomien ja
Turku-TV:n ehdokaspaneelissa. Kokoomuksen Sauli Niinistö irvaili, että Vanhanen
ilmeisesti luottaa vain sellaisiin tutkimuksiin, jotka ovat hänelle
suotuisia. SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas, presidentti Tarja Halonen ei tutkimusta
kommentoinut, vaan kehotti vain kansalaisia äänestämään
ahkerasti.
Julkaistu 5.1.2006
16:14:31
Mielipiteet
6.1.2006 3:05:41 Näköharha presidenttigallupissa Turun Sanomissa 5.1.2005
julkaistussa uutisessa presidenttiehdokkaiden kannatuksesta
kerrottiin, että Sauli
Niinistön etumatka Matti
Vanhaseen on kasvanut vuoden vaihteessa julkaistun Helsingin
Sanomien gallupin jälkeen. Tulkinta on raskaasti virheellinen. Turun
Sanomien ja Aamulehden MC-Info Oy:ltä
tilaaman mittauksen haastattelut tehtiin 12.-29.12.05 eli
valtaosaltaan aikaisemmin kuin Suomen Gallupin haastattelut Helsingin
Sanomille. Tämä aineisto koottiin 27.-29.12.05. Siis Turun Sanomien tulokset ovat vanhempia
kuin vertailukohtana olleet Helsingin Sanomien tiedot. Jos muutosta
on tapahtunut, se on kulkenut päinvastaisen suuntaan kuin Turun
Sanomien uutinen väittää. Uutisessa pisti
silmään prosenttilukujen esittämisen kohtuuton täsmällisyys.
Kymmenyksillä ei ole mitään järkevää merkitystä silloin, kun
prosenttilukujen luottamusväli (virhemarginaali) on kolmen
prosenttiyksikön luokkaa. Pertti
Suhonen Tiedotusopin professori
Valtio-opin dosentti Tampereen yliopisto Julkaistu 6.1.2006 3:05:
Turun
Sanomat
Pääkirjoitus 7.1.2006 3:06:08
TS/
Päätoimittaja Aimo
Massisen kolumni:
Peliä ei ole vielä pelattu
AIMO MASSINEN
Monien
mielestä presidenttipeli on jo käyty, Tarja Halonen valitaan ja sillä selvä.
Mutta aivan kuten korttipelissäkin, peli täytyy ensin pelata, ennen
kuin lopputulos tiedetään. Pelkkä korttien jako ei vielä riitä.
Gallupien valossa peli näyttää tosin aika
selvältä. Turun Sanomien tuoreen
mielipidetiedustelun mukaan kannatusluvut ovat kiistattomat: Halonen
56,2, Sauli Niinistö 20,3, Matti Vanhanen 16,5, Heidi Hautala 2,3, Bjarne Kallis 1,4, Timo Soini, 1,4, Henrik Lax 1,0 ja Arto Lahti 0,9 prosenttia.
Jos myös vaalitulos olisi samanlainen, peli
olisi selvä. Toista kierrosta ei tarvittaisi, Halonen
julistettaisiin tasavallan presidentiksi. Muut ehdokkaat
onnittelisivat valittua, kieltäisivät pettymyksensä ja kiittäisivät
joka tapauksessa äänestäjiään ja muita tukijoitaan arvokkaasta
kokemuksesta.
Mielipidetiedusteluihin liittyy kuitenkin aina
tietty epävarmuus, puhelinhaastatteluihin varsinkin. Virhemarginaali
on 2-3 prosenttiyksikön luokkaa kullakin puoleen tahi toiseen.
Suurin epävarmuustekijä liittyy siihen, mikä on
äänestysprosentti itse vaaleissa. TS:n mielipidetiedustelussa peräti
88 prosenttia ilmoitti äänestävänsä, mutta näin ei varmasti tule
todellisuudessa tapahtumaan. Tai jos tulisi, se olisi ihme!
Gallupeissa haastateltava haluaa usein miellyttää kyselijää ja
päästä mahdollisimman nopeasti pois usein ehkä kiusalliseksikin
koetusta tilanteesta.
Äänestysprosentti
tuskin nousee ensimmäisellä vaalikierroksella yli 80 prosentin, hyvä
jos yltää yli 75 prosentin. Nythän ei ole nähty varsinaista
vaalitaistelua vaan pelkkää vaalirupattelua.
Jos äänestysprosentti
jää kovin alhaiseksi, eniten se rokottaa tietysti Halosen
kannatuslukemia. Vähäosaiset nukkuvat, hyväosaiset äänestävät
aktiivisesti. Kun Halosen tukijoissa on gallupien mukaan myös aika
paljon nuoria, jotka ovat tunnetusti laiskoja äänestämään, tämä
kaikki näkyy vaalituloksessa. Presidentti valitaan äänillä, ei
gallupeilla.
Naisten enemmistö äänestänee
Halosta, vaikka sukupuoli ei enää näissä vaaleissa ehkä näyttelekään
kovin ratkaisevaa osaa. Kuitenkin muistutus siitä, että naiset
saivat nimenomaan sata vuotta sitten yhtäläisen ääni- ja
vaalioikeuden, saattaa innostaa naisia näin juhlavuonna
vaaliuurnille ja nimenomaan Halosen äänestäjiksi.
Sdp on nostanut
avoimesti tavoitteeksi ratkaista vaalit jo ensimmäisellä
kierroksella, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää, mutta silti voi
käydä toisinkin. Tarkalle se ainakin menee.
Kokoomuksen Sauli Niinistön galluplukemat ovat
jämähtäneet parinkymmenen prosentin paikkeille eli suunnilleen oman
puolueen kannatusosuuteen. Tosin TS:n mielipidetiedustelun mukaan
vain 65,9 prosenttia kokoomuksen kannattajista äänestäisi Niinistöä,
mutta menetyksen korvaisi se, että Sdp:nkin kannattajista 12,1 ja
keskustan kannattajista 9,6 prosenttia äänestäisi "työväen
presidenttiä"!
Niinistön tukijoukoissa
ollaan tilanteeseen pettyneitä. Mitään hurmosliikettä hänen taakseen
ei ole tullut, vaikka kokoomuksen aktiivijoukot ovat näin
olettaneet. Niinistö ei ole olemuksellaan oikein vakuuttanut eikä
"työväen presidentti" tai "eurooppalainen Nato" ole uskottavuutta
lisännyt.
Niinistöä
ja hänen joukkojaan tyydyttää kuitenkin se, että Matti Vanhanen on
useimmissa gallupeissa jäänyt Niinistön taakse. Pääministerin
kannatus on monta prosenttiyksikköä alle oman puolueen kannatuksen.
Keskustan kannattajista Vanhasta äänestäisi TS:n gallupin mukaan
vain 63,6 prosenttia.
Vanhanen on esiintynyt
erilaisissa vaalitenteissä oikeastaan erinomaisen hyvin, mutta silti
kannatus ei ole lähtenyt lentoon. Sitä saattaa rassata maaseudun
ihmisten synkät näköalat eikä kaupunkilaisväestökään löydä
Vanhasesta kaipaamaansa särmää.
Näillä
näkymin häviän Vanhasen ja Niinistön paremmuudesta Ville Itälän
kanssa jo viime maaliskuussa lyömäni vedon, mutta katsotaan,
katsotaan. Keskustalaiset ovat yleensä uskollisia omilleen, kun
tiukka paikka tulee!
Kuten kaikista gallupeista on käynyt ilmi,
pienpuolueiden ehdokkaiden kannatusosuudet jäävät vaatimattomiksi.
Niiden tarkempi analysointikin on virhemarginaalit huomioiden täysin
turhaa.
Pienten puolueiden ehdokkaat ja
varsinkin heidän kannattajansa voivat kuitenkin olla ratkaisevassa
asemassa sen suhteen, tuleeko toista kierrosta vai ei. Sitä paitsi
demokratian kannalta heidän mukanaolonsa on ollut arvokasta.
Media odottaa toista
kierrosta tietysti kieli pitkällä. Vaalisirkusta olisi kiva
jatkaa.
Joka tapauksessa Suomi saa ennemmin
tai myöhemmin sellaisen presidentin kuin me kaikki ansaitsemme. Ja
kaikki gallupit ennustavat, että ansaitsemme taas Tarja Halosen,
punatukan Helsingin Kalliosta.
Julkaistu 7.1.2006
3:06:08
Turun Sanomat Mielipiteet 11.1.2006 3:06:15 Vielä
puoluekannatusmittauksista
Vastauksena julkisuudessa esitettyihin
epäilyihin toimintamme luotettavuudesta katson parhaaksi lyhyesti
kerrata muutaman tosiseikan. MC-Info Oy on
tehnyt Turun
Sanomien toimeksiannosta presidenttiehdokkaiden
kannatusta mittaavan mielipidemittauksen joulukuussa. Projekti on
toteutettu tarkoin niiden pelisääntöjen ja aikataulujen mukaisesti,
jotka toimeksiantajan kanssa on etukäteen sovittu noudattaen
yleisesti hyväksyttyjä ja alalla käytössä olevia menetelmiä ja
toimintatapoja. Julkisuudessa on esiintynyt
arvioita, joissa lähinnä ne, joita tutkimustulos ei miellytä
asettavat kyseenalaisiksi sekä ammattitaitomme, että etiikkamme.
Kehottaisinkin asiasta kiinnostuneita tutustumaan taustoihin
esimerkiksi sivuillamme www.mc-info.com, josta mm. selviää, että kyseisen otoksen
rakenne vastaa todellista äänestysikäisten suomalaisten ikä- ja
sukupuolijakaumaa erittäin hyvin, vaikka muun muassa tätä on
epäilty.
Korostan,
että tutkimuksen teknisessä toteuttamisessa ei ole tapahtunut
ainuttakaan virhettä. Tästä olemme yhtä mieltä myös toimeksiantajan
kanssa. Tiedonkeruun suhteellisen pitkä
aikataulu luonnollisesti aiheuttaa sen, että tutkimustulos ei ole
vertailukelpoinen osin samaan aikaan työn alla olleiden ja
varsinkaan tiedonkeruultaan myöhempään ajankohtaan asettuvien,
vaikkakin aiemmin julkaistujen tutkimusten tulosten kanssa. Muutoinkaan eri tekijöiden mittaustuloksia ei
pitäisi vertailla keskenään näennäisesti yhtenäisinä aikasarjoina,
koska käytännön toteutuksissa on aina vivahde-eroja, jotka voivat
aiheuttaa eroja tuloksiin. Otamme osavastuun
siitä, että tiedonkeruun aikataulu mitoitettiin liian pitkäksi. Osin
tämä johtuu siitä, että MC-Info Oy:n tavoitteena ei alunperinkään
ole ollut tuottaa vertailutietoa muiden tutkimuslaitosten tuloksiin
vaan ainoastaan toteuttaa toimeksianto sovittujen määritysten
mukaisesti mahdollisimman huolellisesti. Tässä olemme onnistuneet.
On valitettavaa, että julkisuudessa esitetyt virheellisiin
tulkintoihin perustuvat, osin jo oikaistutkin johtopäätökset on
tulkittu virheiksi projektin teknisessä toteutuksessa, mikä ei pidä
paikkaansa. Ari
Häkkinen Yrittäjä, toimitusjohtaja
MC-Info Oy Julkaistu 11.1.2006
3:06:15
|
Erään
gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun
Sanomat torstaina 05.01.2006.
Keskiviikkona 11.01.2006. Gallupintekijän puolustuspuheenvuoro
(netti).
http://www.mc-info.com/vastine.htm (päivitetty
9.1.2006) Väite: Tutkimuksen otantamenetelmästä ei ole
tarkkaa tietoa, jolloin tutkimuksen luotettavuutta ei voida
arvioita. Erityisesti voidaan epäillä, että otos on vinoutunut iän
ja sukupuolen osalta. Vastaus: Tutkimuksen otanta on toteutettu
satunnaispoimintana Fonectan hallinnoimasta valtakunnallisesta
puhelinnumerotietokannasta siten, että numerot on poimittu
maakunnittain niiden väestömäärää vastaavassa suhteessa. Lisäksi on
käytetty ikä- ja sukupuolikiintiöitä, joiden avulla on varmistettu
otoksen edustavuus em. tekijöiden suhteen. Sukupuolet ja eri
ikäryhmät ovat edustettuina seuraavasti, jossa vertailuna suluissa
on Tilastokeskuksen ilmoittama todellinen osuus Suomessa: miehet
48,5 (48,4), naiset 51,5 (51,6), 18-30 v. 18,4 (19,2), 30 – 44 v.
26,1 (25,3), 45 – 64 v. 36,5 (35,5), yli 64 v. 19,0 (20,1).
Väite: 1500:sta kyselyyn vastanneesta vain
1056 eli 70 % ilmoitti ketä aikoo äänestää presidentinvaaleissa.
Vakiintuneiden tutkimuslaitosten mittauksissa kantansa ilmoittaa
yleensä 85-90 % vastanneista. Vastaus: Tämä ero johtuu siitä, että yleensä
mittauksissa vastaajaa pyydetään ilmoittamaan kantansa, mikäli hän
kävisi äänestämässä. Tässä mittauksessa on ensi kysytty, aikooko
vastaaja äänestää ja sen jälkeen niiltä, jotka aikovat sen tehdä
kysyttiin, ketä hän äänestäisi. Kaikista vastaajista 88 % eli 1324
vastaajaa aikoo äänestää vaaleissa. Heistä 80 % kertoi, ketä aikoo
äänestää.
Väite: Tutkimuksen mukaan 88 % vastanneista
aikoo äänestää vaaleissa. HS/Gallupin tuoreemmassa, 27. - 29.12.
toteutetussa kyselyssä 71 % piti äänestämistään täysin varmana. Vastaus: Viimeisimmässä HS-Gallupissa
äänestämisvarmuutta mitattiin useampiportaisella asteikolla. Tässä
mittauksessa vaihtoehdot olivat kyllä ja ei. On täysin luonnollista,
että vertailun tulos on edellä esitetty, koska mittaristot
poikkeavat toisistaan.
Väite: Tutkimus on toteutettu poikkeuksellisen
pitkällä aikajaksolla 12.-29.12., jolloin ensimmäiset vastaukset
ovat yli kolmen viikon takaisia. Vastaus: On
totta, että tämä on epäkohta, mutta tästä oli etukäteen sovittu
tutkimuksen tilaajan kanssa.
Väite: Tutkimustuloksia on verrattu Research
Internationalin, Taloustutkimuksen ja Suomen Gallupin tekemiin
mittauksiin ottamatta huomioon tutkimusmenetelmien erilaisuutta.
Yleinen käytäntö on, että tuloksia verrataan saman tutkimuslaitoksen
aikaisempiin tuloksiin, mikä ei MC-Info Oy:n tapauksessa liene
mahdollista.
Vastaus: MC-Info Oy ei vertaa tuloksia mihinkään, vaan
sen on tehnyt aiheesta kirjoittanut toimittaja. Ihmettelemme, mistä
tuloksen kyseenalaistaminen johtuu, ellei tuloksia ole
kyseenalaistajan toimesta verrattu muiden tutkimuslaitosten
tuottamiin tuloksiin. Kun ottaa huomioon, että muiden ehdokkaiden
kannatuslukemat ovat täysin linjassa muissa yhteyksissä saatuihin
tuloksiin, vaikuttaa erikoiselta, että Matti Vanhaselle saatu 16,5 %
kannatuslukema aiheuttaa tuloksen kyseenalaistamisen, vaikka syksyn
mittaan julkaistuissa eri tekijöiden mittauksissa on esiintynyt
kehitystä suuntaan jos toiseenkin. Esim. HS-gallupeissa on syksyn
kuluessa esiintynyt mm. Tarja Halosen kohdalla n. 10 %-yksikön ja
Sauli Niinistön kohdalla lähes viiden %-yksikön poikkeamia
aikaisempaan tai seuraavaan mittaukseen.
Väite: MC Info
Oy:n tekemän tutkimuksen luotettavuudesta voidaan tehdä arvioita
muun muassa seuraavan tuloksen perusteella: Tarja Halosen
kannattajista suurin osa, 64,7 % on alle 30-vuotiaita. Vastaus: Tulos ei pidä paikkaansa, vaan jutun
kirjoittanut toimittaja on tulkinnut tutkimusaineiston
ristiintaulukointia väärin: Sanamuodon pitäisi olla: alle 30
–vuotiaista 64,7 % äänestäisi Halosta. Oikean tutkimustuloksen
mukaan Tarja Halosen kannattajista 22 % on alle 30-vuotiaita.
Väite: Äänestäminen on kansalaisten perusoikeus, ja
äänestyskäyttäytymiseen liittyvä tutkimus vaatii asiantuntemusta ja
vastuuta. Medialla puolestaan on vastuu tutkimustulosten
asiallisesta uutisoinnista. Tämä korostuu erityisesti
vaalikampanjoiden yhteydessä, Jutila alleviivaa. Vastaus: MC-Info Oy on tutkimustoimisto, joka
on toiminut lähes 20 vuotta palvellen asiakkaitaan
asiantuntemuksella ja vastuullisesti. Tämä on tarvittaessa
varmistettavissa lukuisilta asiakkailtamme, joiden joukossa on
maamme suurimpia viestintäkonserneja ja uutistoimistoja sekä mm.
valtion- ja kunnallishallinnon yhteisöjä. Median toiminnasta MC-Info
Oy ei voi eikä halua ottaa vastuuta.
Väite: MC Info Oy ilmoittaa kotisivuillaan
osaamisalueekseen mm. seuraavat: asiakastyytyväisyys, yrityskuva,
lukijatutkimukset ja ostokäyttäytyminen. Yritys ilmoittaa
toiminta-ajatukseksensa seuraavasti: "MC-Info auttaa
yhteistyökumppaniaan tekemään oikeita liiketoimintaratkaisuja
tutkimusinformaation avulla". Kotisivuilla ei ole mainintaa
poliittista mielipidetutkimusta koskevasta osaamisesta tai
kokemuksesta. Vastaus: MC-Info Oy:n osaamisalueena ovat yllä
mainittujen lisäksi tietoaineistojen tuottaminen, niiden tilastointi
ja analysointi. Mielipidemittauksissa, niiden tiedonkeruussa ja
tulosten analysoinnissa vallitsevat samat tilastotieteen lait, kuin
markkinointitutkimuksissa. MC-Info Oy on lisännyt
puoluekannatusmittaukset palvelurepertuaariinsa noin kolme vuotta
sitten. Tätä on edeltänyt huolellinen orientoituminen ja aiheeseen
perehtyminen korkeakoulutettujen tutkijoidemme toimesta.
Väite: MC Info Oy ei ole Suomen
markkinatutkimusliiton jäsen. Liiton jäsenet ovat sitoutuneet
noudattamaan Kansainvälisen Kauppakamarin ja ESOMAR-tutkimusyhteisön
tutkimussääntöjä, Karina Jutila huomauttaa. Vastaus: On totta, että MC-Info Oy ei ole
Suomen markkinatutkimusliiton jäsen. Matti Vanhasen vaalitoimiston
tutkimusasiantuntijan lausunnoissa asetetaan juuri
markkinointitutkimuksia tekevien toimijoiden ammattitaito
kyseenalaiseksi, joten emme voi ymmärtää, kuinka Suomen
markkinatutkimusliiton jäsenyys voisi olla ammattitaitoamme
parantava elementti. Sen sijaan mainitun ESOMARIN jäsen yhtiömme
kylläkin on.
Summa
summarum: MC-Info Oy ei ole tehnyt
ainuttakaan virhettä kyseisen tutkimusprojektin toteuttamisessa,
ellei sellaiseksi lasketa sitä, että projektin tiedonkeruun
aikataulu alun perin mitoitettiin hieman liian pitkäksi
yhteisymmärryksessä toimeksiantajan kanssa. Tässäkin voidaan puhua
enintään lievästä harkitsemattomuudesta. Matti Vanhasen
kampanjatoimiston tutkimusasiantuntija Karina Jutila on
lausunnoillaan aiheuttanut MC-Info Oy:lle korvaamatonta vahinkoa
syyttäessään julkisuudessa yhtiötä epäluotettavasta toiminnasta
väärin perustein. Tämän tosiseikan tunnustaminen ja julkinen
anteeksipyyntö on vähintä, mitä tässä tilanteessa voimme edellyttää.
Vai onko niin, että Matti Vanhasen vaalitoimisto liittyy niihin
valitettaviin tapauksiin, jotka aina kyseenalaistavat sen, mikä
itseä ei miellytä? Tämä ei liene kovinkaan tyylikästä vaalityötä.
Tyylikkäämpää olisi reilusti tunnustaa virheensä, ojentaa käsi ja
siirtyä reilun (vaali)pelin linjalle pienempiensä kiusaamisen
sijasta.
Rakentavin
ja ystävällisin terveisin, MC-INFO OY Ari
Häkkinen yrittäjä,
toimitusjohtaja
|
Erään
gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun
Sanomat torstaina 05.01.2006.
Torstaina
12.01.2006.
Loppureaktio. Helsingin
Sanomatkin rupesi ottamaan virhemarginaalit huomioon selostaessaan
uuttagalluppiaan tiistaina
10.01.2006! Tulossa!
Kolme
viikkoa sitten: HS-Humbug.
Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa
"tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden
öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina
20.12.2005.
|
Gallup-historiaa: Kuusi vuotta
sitten: Nettisanomat torstaina 03.02.2000.
tiistaina
1.2.2000 Jäikö galluppeja
julkaisematta? Tiistaina
ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä monelta taholta esitettiin
ylläoleva kysymys, myös nettisanomat.com:issa.
keskiviikkona 2.2.2000 Helsingin
Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!
Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta
2000. Helsingin Sanomien politiikan
toimituksen esimies Unto Hämäläinen: "Me emme kerro etukäteen
gallupeistamme ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut
gallupit julkistetaan." Suomen
Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen: "Alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia
olisi tehty yksi viikossa." " Osittain
ensimmäistä kierrosta seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille
linjalle, että ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei
tehdäkään." " Väittämät että mittauksilla pyritään
vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat niin yleiseksi." " Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan
(Helsingin Sanomien) kanssa." Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta
2000.
Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta
2000. Yleisradion tv-uutisten päällikkö
Ari Järvinen: "Parissa päivässä tehty laaja puhelingallup
maksaa vähintään 50 000 markkaa." "Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo
yksi mittaus, ja edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä
viikolta." "Lisäksi on arvioitava, missä
tahdissa ihmiset ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään." "Ihan
mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta puhelintutkimukset
eivät ole ihan halpoja."
Helsingin Sanomat
ei kertonut lukijoilleen juuri mitään! "Suomen Gallup, joka tekee
Helsingin Sanomille gallupeja, ei ole mitannut viime viikolla
ehdokkaiden kannatusta." Helsingin Sanomat torstaina 3. helmikuuta
2000.
Kommentti: Ainutlaatuista on, että Helsingin
Sanomat joutuu selittämään tekosiaan ja se, että
Suomen Gallup Oy:n tutkimusjohtaja kertoo toimeksiantajansa
tekosista näinkin paljon. Pasmat ovat
menneet sekaisin ja voi vain kysyä olisiko tiedustelut jätetty
tekemättä, jos Halonen ei olisi ollut näinkin selvässä johdossa
ennakkoäänestyksen aikana?
Muut lehdet: Keskisuomalainen on osunut oikeaan paikkaan
oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua ajankohtaiseen paikkaan
nämä haastattelut. Keskisuomalainen
2.2.2000 "Gallupien kritisointi vähensi kyselyitä
toisella kierroksella" "Ainakin
Helsingin
Sanomat pudotti varauksistaan yhden tutkimuksen. Mittauslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien
suurten tiedotusvälineiden oletettiin teettävän gallupeja
viikottain. MTV3 toimi näin, mutta Helsingin
Sanomat ja Yleisradio päättivät jättää viime
viikon väliin.
Helsingin
Sanomat oli varannut koko toisen kierroksen Suomen
Gallupilta. Tutkimusjohtaja Juhani
Pehkosen mukaan alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia
olisi tehty yksi viikossa. -Osittain ensimmäistä kierrosta
seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille linjalle, että
ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei tehdäkään. Väittämät että
mittauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat
niin yleiseksi. Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan kanssa,
Pehkonen sanoo.
Kaikki tilatut
julkistetaan Helsingin
Sanomien politiikan toimituksen esimies Unto
Hämäläinen kommentoi tietoa vain kertomalla lehden
toimintaperiaatteista. -Gallupien osalta meillä on kaksiosainen
sääntö. Ensinnäkin: me emme kerro etukäteen gallupeistamme
ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut gallupit
julkistetaan. Hämäläisen mukaan HS sopii vuosittain Suomen
Gallupin kanssa tietystä toimintatavasta, jota tarkennetaan "kun
tilanne tulee päälle". Hämäläistä huvittaa, että gallupeja nyt
vaaditaan lisää, kun niitä vielä ensimmäisellä kierroksella
voimakkaasti kritisoitiin. -Ei kohrin koskaan, hän päättelee.
Rahakin vaikuttaa Yleisradion tv-uutisten päällikön
Ari Järvisen mukaan päätös
toisen kierroksen kahdesta tutkimuksesta tehtiin heti ensimmäisen
kierroksen jälkeen. -Kolme viikkoa on hirveän lyhyt aika.
Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo yksi mittaus, ja
edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä viikolta. Lisäksi on arvioitava, missä tahdissa ihmiset
ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään, Järvinen perustelee. Järvinen
muistuttaa, että ensimmäisellä kierroksella marmatettiin ylipäänsä
gallupien tekemisestä. Loppuvaiheessa niiden julkistamisia sattui
samoihin päiviin, ja kun vielä jotkut lehdet julkistivat omia
lukijakyselyjään, syntyi mielikuva hyvin monista tutkimuksista.
-Ihan mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta
puhelintutkimukset eivät ole ihan halpoja.
Taloudellista puoltakin pitää harkita tarkkaan.
Kyselyjen hinta nousee toisella
kierroksella, kun aikaa on vähemmän. Parissa päivässä tehty laaja
puhelingallup maksaa vähintään 50 000 markkaa. Normaaliaikana
yksittäisiä kysymyksiä voi ostaa muutamalla tuhannella markalla, jos
tuloksia on aikaa odotella pari viikkoa.
Tutkimus vai
huhut? Gallup-tauko on
ihmetyttänyt erityisesti Esko
Ahoa (kesk.) ja hänen nousu-uskossa eläneitä
tukijoukkojaan. Kuusi päivää ilman gallupeja sai liikkeelle huhuja
tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Juhani Pehkonenkin on
kuullut monen "tuttavan tuttavan" osallistuneen Suomen Gallupin
kyselyyn, jota ei ole julkaistu. -Herää kysymys, onko parempi että
kyselyjä rajoitetaan ja yhteiskunnassa levitetään väärää tietoa ja
huhuja. Voi olla, että mittaukset kaikkine virhelähteineenkin ovat
mutu-tietoa parempia, Pehkonen huomauttaa. Tämän viikon gallupeiden julkistamispäiviä
varjeltiin vielä tiistaina päivällä tiukasti. Ylestä
ja MTV:stä todettiin vain, että yksi
tutkimus on tulossa "ennen vaaleja". Helsingin
Sanomat ei vahvistanut edes tutkimuksen tekoa, mutta
Pehkosen mukaan se on tulossa. Tv-uutisten Järvinen perustelee
salaamista sillä, etteivät vaalin osapuolet yrittäisi puljata
tuloksia ja niiden julkistamista. Tieto kyselyn tekoajankohdasta
vaikuttaisi esimerkiksi kampanjoiden suunnitteluun."
Muut lehdet: Keskisuomalainen
on osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua
ajankohtaiseen paikkaan nämä haastattelut. Keskisuomalainen 2.2.2000
Muut lehdet: Keskisuomalainen 2.2.2000 "Kolme suurta
varaavat tärkeimmät gallupit" Presidenttigallupeja voivat vaalien
ratkaisuvaiheessa tehdä käytännössä vain kolme tiedotusvälinettä,
jotka tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa pitkäaikaisilla
sopimuksilla. Helsingin
Sanomat on jo vuosikymmeniä teettänyt
mielipidetutkimuksia Suomen Gallupilla. Yleisradion kumppani on
Taloustutkimus, ja MTV3 on uusimpana tulokkaana
valinnut partnerikseen Research Internationalin.
Tutkimuslaitokset
myyvät gallupeja myös muille, mutta suuret välineet varaavat
itselleen pitkät tutkimusjaksot vaalien alta. Niiden väliin ei
päästetä muita, jotta tulosten kiinnostavuusarvo ei kärsisi. Myös puolueet teettävät kannatuskyselyjä omaan
käyttöönsä. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella
kampanjatoimistot ostivat mittauksia itsekin, mutta toisella
kierroksella ne eivät ole mahtuneet mukaan." Keskisuomalainen
2.2.2000 Jukka Löytömäki
Gallup-historiaa: Kuusi vuotta sitten: Nettisanomat torstaina
03.02.2000. "Näköispainos" |
|