JYVÄSKYLÄN
KÄRÄJÄOIKEUS |
Syyttäjän
rangaistusvaatimus |
Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta
valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään
nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana
toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2poistettu 09.12.2015). Hän
on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on
ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää,
että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko
on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan
asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa. |
VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 565 Antamispäivä 23.4.2007 Diaarinro R 06/794 |
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen |
Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan
tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan
hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka
lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään
julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on
ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi.
Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2
momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä
ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. |
Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen http://www.12.fi/2004/08/17/karpelaexministert.htm |
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. | Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! |
edellinen numero |
sanomanetti.fi - tiistai-extra 17.08.2004. etusivulle! - nro 270 |
seuraava numero |
|
Torstaina
12.08.2004. Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Kuvan käsittelyt: Pertti Manninen.
Iltalehti.
Lukijan palsta. Tiistai 10.08.2004.
Iltalehti. Lukijan palsta. Keskiviikko 11.08.2004. Iltalehti.
Lukijan palsta. Torstai 12.08.2004. Tänään: Iltalehti.
Lukijan palstan alapuolella viivalla erotettuna! Perjantai
13.08.2004. Iltalehti.
Lukijan palsta.
Maanantai 16.08.2004. Opintotuen
kehitys 1994-2002. Lähde
opiskelijajärjestöt ja STTK. Lue myös mm! Torstaina 18.03.2004.
Pakko
painaa rahan perässä käsi ojossa. Koulukäräjät: Ikaalisten
liiketalouden opiskelijat maksavat opintotuella vuokria Tampereelle. Kaikki eivät
saa opintotukea.
Ilta-Sanomat. Lukijat. 18v pojan äiti. Tulossa! "Välivuodet
ovat hukkaan heitettyä aikaa". Pääministeri Matti Vanhanen.
Keskisuomalainen keskiviikkona 21.02.2004. Tulossa! Opiskelijoiden välinen tasa-arvo tärkeää. Helsingin Sanomat tiistaina 16.03.2004. Mielipide Oskari Nokso-Koivisto. Tulossa! Torstaina 15.07.2004. Ilta-Sanomat maanantaina 05.05.2004. Lukijalta. "Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin." Suvi Hautanen. Hallitus petti opiskelijat. Torstaina 12.08.2004.
Matti Vanhanen ennen kohua.
"Matti
Vanhanen on ollut pääministerinä runsaan vuoden. ... Vaalilupaukset
niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan.
Vanhanen on sanonut ei oman puolueensa lupauksille opintotuen
korotuksesta ja opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton
nostamisesta. Samoin on käynyt eläkeläisten kansaneläkkeen
pohjaosan palauttamisen kanssa, ja eläkkeiden indeksiä jopa
kovennetaan alle 65-vuotiaille. Huom! Keskustelu ei pääty tähän nettisanomissa! Tulossa! |
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta
vaatimus tukien korotuksista. " Liiton
mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä
kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan
taloudellisen perhetaustan merkitystä. Lea
Karhu, HS. Kaavio:
Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot
nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet
12 prosenttia.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta
vaatimus tukien korotuksista. " Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi
eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös
liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä. Lea Karhu, HS. Kaavio: Opintotuen kehitys
1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja
asumislisä yhdessä laskeneet 12
prosenttia. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. Opiskelijoilta vaatimus
tukien korotuksista. " Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi
eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös
liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä. Lea Karhu, HS. Kaavio: Opintotuen kehitys
1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja
asumislisä yhdessä laskeneet 12
prosenttia. |
Saunan sytykkeistä: Sailaksen ehdotukset
pulmallisia köyhille. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman
työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle
sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka
mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan
synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja. Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias
sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa
jäädä sosiaaliturvan varaan. Ajattelutapa edustaa ennen muuta
Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva
tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi. Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin
etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa
halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että
kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä
ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole
mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen
työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen
teesejä. Työhön yritetään kannustaa heikentämällä
työttömien sosiaaliturvaa ja keventämällä työssäkäyvien - myös
hyvätuloisten
- verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä
työllisille. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että
perusturvan varassa elävien köyhyys on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos
työryhmän ehdotukset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin,
köyhyysongelmat vain syvenevät. Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri
vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden
kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee. Raportin oletuksena on, että jatkamalla
1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan heikennyksiä ja lisäämällä
sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan työttömiä hakeutumaan
työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja
lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän
opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään. Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien
toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn
kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on
ristiriitaista. Useat tutkimukset osoittavat, ettei
sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen esteenä. Varmaa on se, että
sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa
sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan
korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan
voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista
työssäkäyntiä. |
Jos työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien
olevan yhteydessä työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät
ehdotukset ovat pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa
heikentäviä. Sosiaaliturvasta on mahdollista saada
aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa
elävien tulotasoa. Kelan ja Stakesin yhteisessä tilasto. ja
tutkimushankkeessa on selvitetty toimeentulotuen, asumistuen ja
työmarkkinatuen päällekkäisyyttä. Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että
työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti.
Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten
kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan
kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien
asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä
paranna kotitalouden taloudellista asemaa. Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304
kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49
prosenttia asumistukea. Kaikkia kolmea etuutta eli toimeentulotukea,
työttömyysturvaa ja asumistukea sai samanaikaisesti 35
toimeentulotukitalouksista. Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa
olevien henkilöiden määrä on arviolta 55 000. Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus
johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla
päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin,
joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten
talous menee sekaisin. Stakesin haastattelemat sosiaalityöntekijät ja
toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia
vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin esteinä. Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten
vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen. Kysymys ei ole ainoastaan etuuksien tasosta,
vaan myös siitä, millaiset hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat
tarveharkintaa. Olennaisia tekijöitä ovat tukien
hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus-
ja perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien
päätösten hakemiseen. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko
esimerkiksi työhön meno etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai
vasta kuukauden tai vuoden kuluttua. Työttömien asemaa ja työteon kannustimia
voitaisiin kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen
yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa.
Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta
kaikkein köyhimpien asemaa. Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää
köyhiä. Heikki Hiilamo
erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes. Saunan sytykkeistä! pm 20040804. |
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
Tiistaina
17.08.2004. Lipponen ja Vanhanen - oligarkia oligarkian sisällä. "Tämä vahvistaa sen, mitä havaitsin väitöskirjassanikin , että oligarkian sisällä on oligarkia. Kaksi kolme ihmistä on päättänyt asian, josta piti keskustella hallituksen sisällä ja eduskunnan kesken." Kansanedustaja Arja Alho oligarkian ilmoituksesta, että kansanäänestystä EU:n perustuslaista ei järjestetä. Oligarkia. Kuva: Pertti Manninen. |
Pocahontas. Kuva: Pertti
Manninen. Tanja Karpela Show I. Pohjaksi: Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. Tanja Karpela ja Suvi Lindén. 05.08.2004. Suvi Linden: Mihin Karpela unohti asumislisän korottamisen? Tanja Karpela Show II. Jatkoa tänään 12.08.2004. Tanja Karpela: Karpela vastaa Lindénille opintotuesta. Kaarina Dromberg: Dromberg vastaa Karpelalle. Tanja Karpela: Karpela vastaa jälleen Drombergille. |
Tanja
Karpela Show III. Jatkoa tänään tiistaina 17.08.2004. Kaarina Dromberg & Suvi Lindén: Kyse ei ole kilpa- laulannasta, ministeri Karpela. Inkeri: Kulttuuri- ministerien nokittelu vaietkoon. Iltalehdestä jatkuvalla syötöllä! |
Viime
torstaina:
Löperön Sanomat. Salapoliisikertomus siitä kuinka ylijohtaja Anne Brunilan jutun Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta väitteiltä putosi pohja pois ja kuinka löperösti asia korjattiin. Oikaisujen Suomen ennätys! Matti Vanhanen ennen kohua. "Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan." Politiikan kuolema. |
Viime Extra- tiistaina: Matti Nykänen Show. Anne Brunila Show. Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille. ILMOITA
ILMAISEKSI:
LINKKI UUSIMPIIN! |
Kesän hyvä teko: opeta lapsi
uimaan!
Kesäkalenteri 2004 Näyttelyt Suomen kartalla! |
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. | ILMASTA RAHAA 22.8 asti Tampereen Komediateatteri | Forssan kansainväliset mykkäelokuva- festivaalit 27.-29.8. 2004. |
Photoplay |
|
Etusivu | Tiistaina 17. elokuuta 2004. Numero 270. | Tiistainakin tislataan! |
|
|
|
Näinä aikoina. | ||||
17.08.2004 | 12.08.2004 Viinaa kansalle! | |||
10.08.2004 |
09.08.2004 |
05.08.2004 |
03.08.2004 extra |
29.07.2004 |
27.07.2004
extra |
26.07.2004
extra |
22.07.2004
|
JUILLET
14 15.07.2004 |
08.07.2004
|
01.07.2004 | 24.06.2004 | 17.06.2004 | 10.06.2004 | 03.06.2004 |
27.05.2004 | 20.05.2004 | 13.05.2004 | 06.05.2004
|
29.04.2004 |
22.04.2004 | ||||
18.03.2004. | 11.03.2004. | 04.03.2004. | 26.02.2004. | 19.02.2004. |
Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia. |
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN! |
Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia. |
TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen. Yhteydenotto: Sanomanetti@hotmail.com.
Copyright sanomanetti.fi 2004/270 Sivut valmisti Pertti Manninen
17.08.2004, ensimmäinen versio: 17.08.2004 18:49 (linkkejä 31.08.2004
16:36 ). Vanhempi
toimittaja ja kesätoimittaja.
Kuvannut Pertti Manninen. |
Muista maksuttomat arkistot! Tässä
muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se -
guardian.co.uk. |
|