Sanomanetti maanantaina 16.01.2006
.
Ilta-Sanomien toimittaja ei ymmärrä galluppien tarkoitusta!

Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Timo J. Anttila kirjoittaa Presidenttipörssissä vaalitaistelun puheenaiheista ja tapahtumista nettisivuillaan. Maanantaina aamuyöllä presidentinvaalien 1. kierroksen tuloksen selvittyä hän aloittaa juttunsa näin:

"Presidenttipörssi: Gallupit hävisivät
Kello 01.28 maanantaina. Ensimmäinen kierros on ohi ja illan työt ovat osaltani kasassa, lukuun ottamatta tätä Presidenttipörssiä. Ilta-Sanomien 20-sivuinen vaaliliite on luettavissa aamusta lähtien. Se on komea paketti. Kannattaa ostaa päivän lehti.
Vaalitulos yllätti. Ei se, että presidentti Tarja Halosen kannatus putosi alle 50 prosentin, vaan se, että suosion pudotus muutaman viikon sisällä oli näinkin raju. Tulos on paljon huonompi kuin kuviteltiin kyselyjen valossa. 
Kaksi viikkoa sitten sosialidemokraatit laskivat sen varaan, että he hoitavat homman kotiin heti ensimmäisellä yrittämällä. 
Halosen tulos, 46,3 % on silti erinomainen saavutus kahdeksan ehdokkaan joukossa. Halosta äänesti melkein 1,4 miljoonaa suomalaista. 
Tulos poikkeaa kuitenkin merkittävästi mielipidekyselyistä ja siinä suhteessa voitossa on tappion makua. Vaaliviikolla HS-Gallup arvioi Halosen kannatukseksi 51 prosenttia, Ylen Taloustutkimuksen mittaus 52% ja MTV3:n International Research 55 %. Gallupit menivät metsään ja kansan oma gallup oli oikeassa."  Timo J. AnttilaKommentoi!Osallistu nettikyselyyn!(www. iltasanomat.fi 16.1.2006 )

Siis: "Gallupit menivät metsään ja kansan oma gallup oli oikeassa."

Gallupit kertovat kuitenkin vain kyselyhetken mielialoista!

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2005 kaksi galluppia ja tammikuussa 2006 yhden. Joulukuun galluppien selostuksissa kerrottiin, mitä kysyttiin:

"Seuraavat tasavallan presidentin vaalit pidetään maassamme tammikuun puolessa välissä. Ajatellaan, että tasavallan presidentin vaalien ensimmäinen kierros järjestettäisiin nyt ja Te kävisitte äänestämässä. Ketä seuraavista äänestäisitte vaalin ensimmäisellä kierroksella?" Vastaajille lueteltiin aakkosjärjestyksessä kahdeksabn ehdokkaan nimet." HS tiistaina 20.12.2005.

"Tutkimuksessa kysyttiin, ketä ehdokasta vastaaja äänestäisi, jos vaalien ensimmäinen kierros pidettäisiin tutkimushetkellä." HS lauantaina 31.12.2005.

"Kansalaisten suhtautumista presidenttiehdokkaisiin ja äänestämiseen selvitti Suomen Gallup Helsingin Sanomien toimeksiannosta 5.-7. tammikuuta 2006." HS tiistaina 10.01.2006.

Tammikuun HS-Gallupin esittämää kysymystä ei enää kerrottu, mutta vaalipäivään oli kuitenkin aikaa 8-10 päivää.
Toimittaja Timo J. Anttilan irvailemassa MC-Info Oy:n Aamulehdelle ja Turun Sanomille tekemässä gallupissa kysymys kuului:

"Jos vaalit olisivat nyt, niin ketä seuraavista äänestäisitte?" Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006.

Vuonna 2000 professori Martikainen sekoili mutta nyt onnisti!

Galluppien tarkoitus on mitata sen hetkisiä tuntoja. Muunlainen kysyminen olisikin hullutusta. Samanlaista hullutusta on emeritus-professori Tuomo Martikaisen mielipiteet tai hänen itsensä kertomana jonkinlaiset laskelmat vaalien tuloksista. Siis etukäteen! Joskus hän osuu oikeaan, niinkuin nyt: toinen kierros tuli. Joskus ne voivat olla pielessä, esimerkiksi edellisten presidentinvaalien aikaan vuonna 2000 Sanomanetti julkaisi seuraavan jutun maanantaina 24.01.2000:

"Gallupit oikein, tulkinnat väärin? "Uosukaisen pääsy kakkoskierrokselle hyvin todennäköistä." Pitkään työn alla ollut kirjoitus "professori Martikainen sekoilee" saa nyt vasta jälkiviisaan muotonsa.
Monissa aikaisemmissa gallup-jutuissa olen yrittänyt korostaa sitäkin, että niistä vedetään systemaattisesti vääriä johtopäätöksiä.
Professori Martikainen kirjoittaa joulukuun alussa, ehdokkaiden kannatuslukujen ollessa MTV3:n kyselyssä seuraavat: Uosukainen 29 % Rehn 23 % Aho 23 % Halonen 18 % "Puhemies Riitta Uosukaisen (kok) pääsy presidentinvaalien kakkoskierrokselle alkaa olla hyvin todennäköistä."
Vaalien ensimmäinen kierros oli puolentoista kuukauden kuluttua ja luvut itsessään olivat todellisuudessa virhemarginaalit huomioon-ottaen (95 %:n varmuudella) seuraavat: Uosukainen 26-32 % Rehn 20-26 % Aho 20-26 % Halonen 15-21 % . "Puhemies Riitta Uosukaisen (kok) pääsy presidentinvaalien kakkoskierrokselle alkaa olla hyvin todennäköistä." sanomanetti.fi maanantaina 24. tammikuuta 2000. pertti manninen. Uosukainen oli kyllä realisti ja jutun Martikaisen haastattelun vieressä luki samansuuruisin kirjaimin: Uosukainen: Tällä erää näin!" Sanomanetti torstaina 20. tammikuuta 2000/25.

Tuomo Martikaisen julkisti tämänkertaiset arvionsa Kauppalehti. Pressossa lauantaina 07.01.2006. Hänen arvionsa tilanteesta ovat ihan hyviä arvioita ja tuntemuksia ajasta ja sen merkeistä, mutta niihin on hassua sekoittaa matematiikkaa ja laskelmia. Gallupeista ja vaalin tuloksesta Pressossa kirjoitetaan näin, aluksi toimittajan kysymys:

"Viime vaaleissa gallupit pitivät hyvin kutinsa, Haloselle on mitattu koko vuoden yli 50 prosentin kannatusta. Mikä sen voisi yhtäkkiä keikauttaa?
- Vaaleihin on vielä reilu viikko aikaa, ja kampanjointi on parantanut kuin sika juoksuaan. Ihmiset alkavat nähdä eroja ehdokkaissa ja pystyvät ottamaan kantaa itselleen tärkeisiin kysymyksiin, Martikainen sanoo.
Äänestyskäyttäytymistä tutkinut politiikan tutkija Sami Borg on samaa mieltä.
- Huomattava osa äänestäjistä tekee ratkaisunsa vasta vaalipäivänä tai viimeisellä viikolla. Ennakkoäänestyksen aikana ja jälkeenkin ehtii tapahtua monia asioita kannatuslukemissa, Borg arvioi.
Näin uumoilee myös Aamulehti, joka kertoi torstaina, että yli 800 000 suomalaista ei vielä tiedä, ketä äänestää." Kauppalehti. Presso. Arno Ahosniemi lauantaina 07.01.2006.

Sanomanetti maanantaina 16.01.2006 Pertti Manninen, päätoimittaja.

Lue myös!

HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.

Gallup-historiaa. Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!

Sanomanetti maanantaina 16.01.2006.

Äänestysvarmuudesta ja ehdokkaan varmuudesta

HS-Galluppien ja Aamulehden ja Turun Sanomien yhteisen gallupin selostus äänestysvarmuudesta ja tietämättömyydestä, ketä aikoo äänestää:

HS-Gallup tiistaina 20.12.2006 ei kertonut asiasta mitään!

HS-Gallup lauantaina 31.12.2005 kertoi näin: "Valinnastaan täysin varmojen osuus prosenttia
Halosen kannattajat 71 Niinistön kannattajat 69 Vanhasen kannattajat 67 Muiden ehdokkaiden kannattajat 45".
"Tällä kertaa kysyttiin myös, miten varmoja kansalaiset ovat ensimmäisen kierroksen valinnastaan. Kaikkien kolmen niin sanotun pääehdokkaan saama luku liikkui 70 prosentin tuntumassa. Muiden kannattajat olivat epävarmempia.
Kun tähän kysymykseen saatuja vastauksia verrattiin vastaajien ilmoittamiin puoluekantoihin, näkyi eroja.
Varmimpia ejhdokasvalinnastaan olivat Sdp:n kannattajat (80 prosenttia). Kokoomuksen kannattajien luku oli 72, keskustan 62 ja vasemmistoliiton 72 prosenttia. Sen sijaan vihreiden kannattajista vain 49 prosenttia piti ehdokavalintaansa varmana.
Vastaajista 71 prosenttia piti täysin varmana, että äänestää vaalien ensimmäiseöllä kierroksella. Äänestysvarmuus oli suurin Niinistön kannattajien joukossa (82 prosenttia). Halosen luku oli 75, Vanhasen 71 ja muiden 65 prosenttia.
Eri puolueiden kannattajista keskustalaiset (69 prosenttia) ja sosiaalidemokraatit (78) olivat epävarmoja äänestämisestään verrattuina vasemmistoliittolaisiin (84), kokoomuslaisiin (83) ja vihreisiin (82)." HS 31.12.2006.

HS-Gallup tiistaina 10.01.2006 kertoi näin: "Valinnastaan täysin varma 1. kierroksella 12/2005 1/2006 prosenttia
Kaikki 68 68  Halosen kannattajat 71 73  Niinistön kannattajat 69 69  Vanhasen kannattajat 67 64 Muiden ehdokkaiden kannattajat 45 48"  
"Kuinka varmasti käytte äänestämässä 1. kierroksella? 1/2000 1/2006 prosenttia
Täysin varma 81 77  Melko varma 11 16  Epätodennäköistä 5 4  Varmasti ei käy 2 3  Ei osaa sanoa 1 1
Halosen kannattajat 71 Niinistön kannattajat 69 Vanhasen kannattajat 67 Muiden ehdokkaiden kannattajat 45". "Haastatelluista 9 prosenttia ei osannut sanoa, ketä äänestäisi ja 15 prosenttia ei halunnut sanoa sitä." 
"HS-Gallupin mukaan ehdokkaansa salaavien ihmisten määrä on joulukuun lopulta kaksinkertaistunut 15:een prosenttiin kaikista haastatelluista. Osa heistä ei aio äänestää, osa taas ei halua kertoa, ketä on jo äänestänyt.
Tyypillisin kantansa salaaja on iäkäs, vähän koulutettu nainen maaseudulta. Heitä on ollut erityisesti Vanhasen kannattajakunnassa.
Niinistö on puolestaan saanut uusiksi kannattajikseen nuorimpia äänestäjiä, mutta he ovat myös epävarmimpia lähtemään vaaliuurnille.
Monia muitakin epävarmuustekijöitä mittaus paljastaa, esimerkiksi sen, että vain kaksi kolmesta on täysin varma ehdokkaastaan.
Yllätyksiä voi muhia. Esimerkiksi Timo Soinin (perus) kannatus oirehtii nousua.
Äänestysinto on nyt vähän laimeampaa kuin vastaavana ajankohtana kuusi vuotta sitten. Vastaajista 77 prosenttia ilmoitti, että on jo äänestänyt tai käy täysin varmasti äänestämässä ensimmäisellä kierroksella. Edellisvaalien alla täysin varmojen osuus oli 81 prosenttia.
Äänestysinto on suurinta pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, Halosen ja Niinistön vahvoilla alieilla." HS 10.01.2006.

Aamulehden ja Turun Sanomien gallup kertoi näin: "Aiotteko äänestää tulevissa presidentinvaaleissa? Kyllä 88 %  Ei 6%  Ei osaa sanoa 6%"
"Yli 800 000 ei vielä tiedä tai kerro ketä äänestää" Jutun otsikko Aamulehdessä torstaina 05.01.2006.
"Epävarmoja tai kantansa salaavia äänestäjiä on vielä noin 850 000. se on suunnilleen neljän Tampereen verran.
Aamulehden kyselyn mukaan presidentinvaalien äänestäjistä 11 prosenttia ei vielä osaa sanoa, ketä aikoo äänestää. Yhdeksän prosenttia vastaajista ei halua kertoa kantaansa."
"Jos nyt epävarmat tai kantansa salaavat päättävätkin 'äänestää muita kuin Halosta, putoaisi istuvan presidentin kannatus ensimmäisellä kierroksella 45 prosenttiin."
"Gallup ennustaa äänestysvilkkaudeksi 88 prosenttia. Edellisessä presidentinvaalikamppailussa uurnilla kävi 76,9 äänioikeutetuista."
"Epävarmoja vielä paljon liikkeellä Äänestämään aikovista 80 prosenttia kertoo kantansa. Kyselyn mukaan äänestäjistä 11 prosenttia ei vielä osaa sanoa, ketä aikoo äänestää. Yhdeksän prosenttia vastaajista ei halua kertoa kantaansa. Epävarmoja tai kantansa salaavia äänestäjiä liikkuu siis Suomessa yhteensä yli 850 000, suunnilleen neljän Tampereen verran."
"Kyselyn mukaan vaalien äänestysvilkkaus on nousussa, sillä 88 prosenttia suomalaisista on aikeissa mennä vaaliuurnille. kuusi vuotta sitten ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 76,9.
Asiantuntijat eivät usko äänestysinnon kasvavan näin merkittävästi. Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Pertti Suhonen arvioi, että tuloksessa on mukana gallup-lisää: kysyttäessä suurempi osa ihmisistä sanoo äänestävänsä kuin mitä oikeasti tekee niin." Aamulehti 05.01.2006.

Galluptulokset on julkaistu "väärin". Korjaus luvassa! 

Kaiken kaikkiaan gallupit kertovat vain sen hetkisistä mielialoista. Äänestämisen varmuus ja epävarmuus ehdokkaasta pitäisikin ottaa huomioon tulosten julkistamisessa. Mikäli gallupit olisi julkaistu nämä huomioon ottaen, ei Tarja Halosen kannatus olisi noussut kertaakaan yli 50 prosentin. Sanomanetti julkaiseekin tulevaisuudessa gallupit tämän huomioonottaen, mikäli asiasta vain kerrotaan. Gallup, jota ei tätä kerro on huuhaata, samaa sukua kuin se, ettei virhemarginaaleja oteta huomioon otsikoissa ja selostuksissa!

Sanomanetti maanantaina 16.01.2006 Pertti Manninen, päätoimittaja.

Lue myös!

HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.

Gallup-historiaa. Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!