Helsingin Sanomat. Mielipide. Seppo Laaksonen. Tiistaina 24.01.2006. Kyselyiden ongelma on niiden laadussa.

"Kyselyiden ongelma on niiden laadussa.
HS julkaisi 19.1. näkyvästi ensimmäisen gallupinsa presidentin vaalien toiseen kierrokseen liittyen.

Kunnioitettavan nopeasti tehty, mutta en ryhdy sen tulosta tässä repostelemaan. Vastaisen varalle on syytä tehdä muutama tarkennus ja huomautus tutkimusmetodiikasta sekä myös historiasta.

George Gallup ansaitsee kieltämättä arvonannon kyselytutkimusten eräänä uranuurtajana maailmassa, mutta Suomessa hänen nimellään on erityisen suuri paino, koska "gallup" on lähes yleissana survey-tutkimuksille, ainnakin jos kyse on mielipiteistä ja asenteista. Toki sanaa käytetään muuallakin, mutta paljon vähemmän kuin meillä. Itse en käytä tätä yleissanaa.

Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että George Gallupin yrityksen ohella jo 1940-luvulla toimi muun muassa Yhdysvalloissa useita survey-tutkimuslaitoksia, jotka myös arvioivat puolueiden ja presidenttikandidaattien kannatuksia.

Vuoden 1948 vaaleissa kolme merkittävintä tällaista laitosta ennusti Thomas Deweyn voittajaksi selvällä erolla Harry Trumaniin.

Myös Michiganin yliopiston professori Leslie Kish teki oman tutkimuksensa ja sai tilastollisesti merkittävällä erolla Trumanin voittajaksi, mikä myös toteutui. Dewey jäi samalla unholaan.

Tuossa "survey-kilpailussa" Kish käytti todennäköisyyspohjaista menetelmää, kun taas epäonnistujat moniastetantaa, johon liittyi kiintiöpoiminta siten, että tietyt väestötietojen perusteella muodostetut kiintiöt täytettiin otokseen valituilta maan pienalueilta.

Tämä merkitsi sitä, että vastaamattoman (kieltäytyneen tai tavoittamattoman) tilalle etsittiin sijaisvastaaja.

Tulokset kuitenkin laskettiin olettaen, että vastaamaton oli samanlainen kuin sijaisvastaaja. Tämä oletus ei toiminut siinä tilanteessa eikä toimi yleensä muulloinkaan.

Tuota 1940-luvun menetelmää on sovellettu samantyyppisesti nykypäiviin asti, mutta mukaan on tullut uusia keruutapoja, kuten puhelimenkäyttöä. Tämän etu on nopeus mutta laadun kanssa on niin tai näin.

HS-presidenttigallupin tietokulman mukaan puhelinhaastatteluja tehtiin tuhat. Ei kerrota sen sijaan sitä, kuinka monta yritettiin saada vastaamaan. Oletan, että toiset tuhat.

Edelleen väitetään, että otos toteutettiin monivaiheisena ositettuna otantana. Tämä ei voi pitää paikkansa.

Luulisin, että kyseessä on, kuten 1940-luvulla, ositettu moniasteinen otanta, siis ensin ositus ja sitten on edetty ositteiden sisällä hierarkkisesti kohti pienalueita, joiden asukkaita on yritetty saada puhelimitse kiinni haastateltaviksi.

Edelleen tietokulma kertoo virhemarginaalin olevan vähän yli kolme prosenttiyksikköä. Tosiasiassa se on selvästi suurempi, sillä sellainen oletus ei ole uskottava, että saadut vastaajat olisivat satunnaisesti valittuja äänestäjien joukosta (tai kunkin kiintiöstä).

Puhelittomien ja vastaamattomien äänestyskäyttäytyminen vaatisi paljon pitemmän kenttätyöajan kuin parissa päivässä on mahdollista. Mutta sinä aikana vaalit olisivat ohi, eikä HS haluaisi niitä julkistaa. Siksikään tämä lähestymistapa ei riitä alkuunkaan kunnon survey-tutkimukselle, joissa laatuun kannattaa panostaa kaikin tavoin.

"Gallupien " ongelma on siis niiden laadussa, ei siinä, että jonkun pitäisi ryhtyä niiden tekoa valvomaan. Julkista kritiikkiä sen sijaan pitäisi olla paljon enemmän. Toivottavasti tulosten lukijat säilyttävät realiteettitajunsa eivätkä ainakaan tee äänestys- tai muita päätöksiään niiden perusteella.

Seppo Laaksonen
tilastotieteen, erityisesti survey-metodiikan professori Helsinki"

Helsingin Sanomat. Mielipide. Seppo Laaksonen. Tiistaina 24.01.2006. Kyselyiden ongelma on niiden laadussa.

Nato-jäsenyyden kannatus on noussut.
Selvä enemmistö suomalaisista haluaa Nato-kansanäänestyksen.
Analyysi tulossa. Helsingin Sanomien Gallup-uutisointi noususta mahtuu vielä virhemarginaaliin. Oikeampi otsikointi: Nato jäsenyyttä kannattaa noin neljännes. http://www.sanomanetti.fi/2003/01/16/natolehdet.htm

Helsingin Sanomat jäi valheesta kiinni! HS-GALLUP VALEHTELEE!
"Keskustan kannatus pudonnut eduskuntavaalien jälkeen" ja "Keskusta on pudonnut kauas Sdp:stä". Helsingin Sanomat sunnuntaina 15.06.2003. Gallup ei tätä kerro, vain väärä tulkinta!
Tarkoituksellista vai ei, pääministeri Anneli Jäätteenmäkeä motattiin kuitenkin tälläkin valheellisella tiedolla Irak-selvitysten kuumimmalla hetkellä! Lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.
Tällä kertaa kyselyn virhemarginaalia ei välitetty kertoa, puhumattakaan, että se olisi otettu huomioon!
http://www.sanomanetti.fi/2003/06/26/hsgallup20030615.htm

Ilta-Sanomat käytti sumeilematta hyväkseen!
Ilta-Sanomat, pääkirjoitus 17.06.2003: SDP noussut suosituimmaksi.
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/03/paailtasanomat20030617.htm

Uusi HS-Gallup todistaa virhemarginaalin unohtamisen tahallisuuden!
HS-Gallup 30.06.2003.
Helsingin Sanomien HS-Gallup tietää mitä tekee. Kun pääministeri Anneli Jäätteenmäkeä oltiin kamppaamassa, unohdettiin kyselytutkimukseen kuuluva virhemarginaali ja julistettiin tulokset ilman niitä. Kun kampitus oli onnistunut julkaistaan sitten uusi tutkimus, jossa virhemarginaalien olemassaolo tiedetään jopa kymmenyksen tarkkuudella. 4:n prosenttiyksikön ero mahtuu vielä marginaaliin, mutta ei 4.1:n! Muistettakoon kuitenkin, että virhemarginaalikin huomioon ottaen tulos on vasta 95 prosenttisesti varma. Lisäksi annettu virhemarginaali on ilmoitettu kokonaislukuna 2, joten senkin tarkkuus on 0,5. Näin ollen virhemarginaalikin voisi olla 2.5! ...
Tätä kirjoitettaessa Yle-Radio kertoo Taloustutkimuksen tuloksia, joiden mukaan SDP:n ja Keskustan kannatuksen ero ei ole ollenkaan dramaattinen. Ero mahtuu hyvin virhemarginaaliin. Uutisointi on kuitenkin samansuuntainen kuin HS-Gallupissa. Eikö tähän koskaan tule loppua. Palaan asiaan. Pertti Manninen, sanomanetti.fi 03.07.2003.
PS. Käsiini sattuneissa muissa HS-Gallupeissa virhemarginaali on kerrottu.
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/03/hsgallup20030630.htm

Pääkirjoitus 01.07.2003. Ilta-Sanomat: Keskusta putosi kannatuskuoppaan.
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/03/paailtasanomat20030701.htm

Pääkirjoitus 01.07.2003. Helsingin Sanomat: Keskusta maksaa kalliisti Jäättenmäen tähdenlennosta.
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/03/paahelsinginsanomat20030701.htm

SDP on tällä hetkellä selvästi maan suurin puolue.
Taloustutkimuksen Ylen radion uutistoimitukselle tehdyn tutkimuksen mukaan. Keskisuomalainen perjantaina 04.07.2003.
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/10/puoluekannatus20030704.htm

Keskustan kannatus noussut viikossa peräti 1,5 prosenttiyksikköä!
HS-Gallupin maanantaina 30.06.2003 julkistaman tutkimuksen mukaan Keskustan kannatus on 21,9 prosenttia. Saman viikon perjantaina 04.07.2003 Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan kannatus on viikossa noussut 23,4 prosenttiin, peräti siis 1,5 prosenttiyksikköä!
Keskusta näyttää toipuneen hämmästyttävän nopeasti kuopasta, johon Anneli Jäätteenmäen toiminta Irak-jupakassa johti ja uusi pääministeri Matti Vanhanen näyttää saavan hyvän lähdön toiminnalleen.
Mainittakoon ettei Helsingin Sanomat eikä Ilta-Sanomat ole mitenkään noteeranneet tätä hämmästyttävää nousua!
Pertti Manninen, sanomanetti.fi 10.07.2003.
Ylläoleva on tietenkin kuvitteellinen ja täysin tuulesta temmattu analyysi SanomaWSOY:n lehtien Gallup-selostuksia ja niiden selityksiä noudattaen. Virhemarginaali on kokonaan jätetty huomiotta!
http://www.sanomanetti.fi/2003/07/10/puoluekannatus20030704.htm

Gallup. SDP:n reilu etumatka kestää. Helsingin Sanomat 04.10.2003.
Mielipidetiedustelujen tulosten ala-arvoinen tulkinta jatkuu. Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2003/10/09/etusivu.htm

Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.
Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.
Esimerkki 2. Kuinka puolueiden kannatuslukugalluppien valheellisella, väärällä ja tarkoituksenmukaisella tulkinnalla nostetaan ja lyödään myötä- ja vastenmielistä poliitikkoa. Tapaukset Paavo Lipponen ja Anneli Jäätteenmäki.
Kun Paavo Lipponen sai vastaehdokkaan SDP:n puoluekokoukseen Erkki Tuomiojasta, niin sopivasti juuri ennen kokousta Helsingin Sanomat julkisti puolueiden kannatusta mittaavan gallupin. Siinä SDP:n kannatuksen väitettiin nousseen. Todellisuudessa väite oli täyttä roskaa. Tapaus on dokumentoitu lue-myös artikkelissa. ...
Kun Anneli Jäätteenmäki ei ollut tarpeeksi mieluinen pääministeri, niin SanomaWSOY kehitti ainutlaatuisen ajojahdin hänen kampittamisekseen ja niinpä tilanteen kuumimmassa vaiheessa, ennen pääministerin eroa, otettiin jälleen alhainen ja valheellinen väite keskustan kannatuksen romahdusmaisesta laskusta. Tämänkin gallupin tulosten selostaminen oli suoraan sanottuna perseestä, mutta palveli kyllä tavoitetta. Tapaus on dokumentoitu lue myös-artikkelissa, jossa on kuva myös edellä mainitusta ruumiinosasta (miehen).
http://www.sanomanetti.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm#esimerkki2

Lue myös! Gallupit oikein, tulkinnat väärin 3.
05.06.2002 julkaistun HS-Gallupin kaikki pääotsikoiden tulkinnat ovat vääriä, koska kyselyyn liittyvät virhemarginaalit on unohdettu!
Kysymys: Onko HS-Gallupin tulokset tulkittu väärin tahattomasti ammattitaidon puutteesta johtuen vai tahallisesti istuvaa puheenjohtajaa Paavo Lipposta tukien ja pönkittäen? sanomanetti.fi 20.06.2002.
http://www.sanomanetti.fi/2002/06/20/gallup.htm

Lue myös! HS-Gallup valehtelee!
"Keskustan kannatus pudonnut eduskuntavaalien jälkeen" ja "Keskusta on pudonnut kauas Sdp:stä". Helsingin Sanomat sunnuntaina 15.06.2003. Gallup ei tätä kerro, vain väärä tulkinta!
Tarkoituksellista vai ei, pääministeri Anneli Jäätteenmäkeä motattiin kuitenkin tälläkin valheellisella tiedolla Irak-selvitysten kuumimmalla hetkellä! Lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.
Tällä kertaa kyselyn virhemarginaalia ei välitetty kertoa, puhumattakaan, että se olisi otettu huomioon! sanomanetti.fi 26.06.2003.
http://www.sanomanetti.fi/2003/06/26/etusivu.htm

Loppukommentti. Helsingin Sanomat nettijulkaisuna on maksullinen. Helsingin Sanomien arkisto on muuttunut maksulliseksi. Tällä turvataan mahdollisen rahankilinän lisäksi se, että vanhojen juttuja ja niiden aiheita tai jonkun jutun puuttumista ei pääse kansalainen enää havaitsemaan. Lehti siis suojelee itseään pimittämällä vanhaa tietoa. Turha vaiva, kyllä joku aina kuitenkin paljastaa ja saavuttaa tarpeeksi julkisuutta. Tiedonvälityksen murros on tapahtunut tosiasia. Myös maksuttomia arkistoja on. http://www.sanomanetti.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm#esimerkki2

Helsingin Sanomat keskiviikkona 9. kesäkuuta 2004. HS-GALLUP Keskusta ja kokoomus nousivat eurovaaleissa kärkiasemiin.
sanomanetti.fi keskiviikkona 09.06.2004 Pertti Manninen. Kommentti ja kritiikki:
Europarlamenttivaalit 2004 käynnissä. HS-Gallup tutki ja ennusti kannatusta, mutta jätti mielenkiintoisimman seikan kertomatta: äänestysinnon.
Kysymyskin oli hiukan hassu koska vaalit olivat jo käynnissä: "Jos europarlamenttivaalit järjestettäisiin juuri nyt..."
Tavaksi tulleen tavan mukaan tutkimuksen virhemarginaali unohdetaan otsikoissa ja johtopäätöksissä.
GALLUP JA VAALITULOS. MUUTAMA ESIMERKKI.
1999:n vaaleja edeltävässä gallupissa kokoomus oli 0.3 prosenttiyksikköä keskustan edellä, vaaleissa peräti 4,0 prosenttiyksikköä edellä (25,3 vs. 21.3). Ero mahtuu virhemarginaaliin!
1999-gallupissa Sdp:n kannatus 21.3 prosenttiyksikköä, vaaleissa 17,9 prosenttiyksikköä. Ero 3,4 ei mahdu virhemarginaaliin, mahtuu kuitenkin elävään elämään, koska näin kävi.
Mitä nyt? Helsingin Sanomien ensimmäinen otsikko ei vastaa gallupin tulosta, koska Sdp saattaa olla suurin. Toinen otsikkokaan ei ota virhemarginaalia huomioon, vaan tuijottaa yksittäiseen desimaalin tarkkuudella annettuun kannatuslukuun. Tekstikin toistaa tätä samaa.
Eurovaaleissa 2004 on kuitenkin niin paljon epävarmuutta äänestäjien keskuudessa, että on kyllä aika
ihme, jos tulos mahtuisi edes virhemarginaalin sisään. 1999 ei siis näin käynyt sdp:n osalta!
Nyt ei enempää, tässä linkki tulokseen sen valmistuttua. Itseruoskintakin on varmasti armotonta.
Keskiviikkona 09.06.2004 Pertti Manninen Sanomanetti sanomanetti.fi Sanomanetti.fi.
Lisäys perjantaina 11.06.2004. Helsingin Sanomat julkaisi torstaina 10.06.2004 lisää HS-Gallupin tuloksia: ehdokkaiden nimiä, jotka ovat kärjessä ja perjantaina 11.06.2004 lopultakin edellä ihmettelemäni puutteen: äänestysinnon. Pertti Manninen.
http://www.sanomanetti.fi/2004/06/10/hsgallup20040609.htm

Pääkirjoitus. Europarlamenttivaalit 2004. Anneli Jäätteenmäki sai yli kymmenen prosenttia äänistä!
http://www.sanomanetti.fi/2004/06/17/paakirjoitus.htm

Helsingin Sanomat sunnuntaina 29. elokuuta 2004. "HS-GALLUP. Keskustan ja Sdp:n kannatus on kasvanut hieman kesäkuusta."
Keskisuomalainen maanantaina 29. elokuuta 2004.
Totaalisen joutavaa pelleilyä. Kommentti. Rai Suihkonen.
“Rupesi otsasuoni taas pullistumaan uhkaavasti, kun avasin aamiaispöydässä sunnuntain Hesarin. Lehti toitotti pääuutisenaan - jälleen kerran - puolueiden tuoreimmat kannatusluvut.
Hesari ja myös Ylen Radiouutiset teettävät näitä puoluegallupeja liukuhihnalla lähes kuukauden väliajoin. hyvin usein puolueiden kannatuserot edelliseen tutkimukseen verrattuna ovat korkeintaan muutamia prosenttiyksikön kymmenyksiä.
Kyselyjen kuoppa piilee tässä: vaikka vastaajia on parikin tuhatta, virhemarginaali on kaksi prosenttia suuntaan tai toiseen. Toisin sanoen kärkipään järjestys menee täysin tuohon saumaan.
Miksi lukijoita ja radion kuuntelijoita piinataan näillä mitään sanomattomilla gallupeilla kuukaudesta toiseen? Kyselyt kun ovat niin tylsiä ja muutenkin puisevia, etteivät ne kiinnosta ketään.
Tästäkin ongelmasta päästään helposti: lopetetaan moiset joutavuudet heti. Halosenkin kannatuksen voi ihan hyvin punnita vasta seuraavilla hiirenkorvilla.”

http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/gallupkritiikki.htm

STT kertoi näin: Kepun ja Sdp:n suosio kasvanut.
Kommentti: Rai Suihkonen jää historiaan! Vihdoinkin jossain isossa lehdessä arvostellaan gallup-humpuukia. Toimittaja Rai Suihkonen aukaisi padon, jota Sanomanetti on yrittänyt jo viisi vuotta tuntematta sen suurempaa tuskaa ja luottaen siihen, että joskus pato murtuu.
"Nopalla ei ole muistia!" Tuntematon todennäköisyyslaskennan kehittäjä Antiikin ajoilta. Tarkennukset toimitukseen sähköpostilla. Kiitos!
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/02/gallupkritiikki.htm

Gallup-kieltoa esitetään, mutta ongelma ei ole galluppien julkaisemisessa vaan niiden kelvottomassa ja ala-arvoisessa julkaisemisessa ja tulosten vääristelemisessä! Kaikki mitat alittava julkaiseminen taitaa nyt loppua! Media vähättelee vieläkin omaa ammattitaidottomuuttaan ja tarkoituksenmukaisuuttaan! Tarkka selvitys 1999-2004! Tulossa!
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/21/etusivu.htm

Gallup-kieltoa esitetään, mutta ongelma ei ole galluppien julkaisemisessa vaan niiden kelvottomassa ja ala-arvoisessa julkaisemisessa ja tulosten vääristelemisessä! Kaikki mitat alittava julkaiseminen taitaa nyt loppua! Media vähättelee vieläkin omaa ammattitaidottomuuttaan ja tarkoituksenmukaisuuttaan! Tarkka selvitys 1999-2004! Tulossa! http://www.sanomanetti.fi/2004/09/23/etusivu.htm

Gallup-kieltoa esitetään, mutta ongelma ei ole galluppien julkaisemisessa vaan niiden kelvottomassa ja ala-arvoisessa julkaisemisessa ja tulosten vääristelemisessä! Kaikki mitat alittava julkaiseminen taitaa nyt loppua! Media vähättelee vieläkin omaa ammattitaidottomuuttaan ja tarkoituksenmukaisuuttaan! Tarkka selvitys 1999-2004! Tulossa!
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/25/etusivu.htm

Gallup-kieltoa esitetään. Ongelma ei ole galluppien julkaisemisessa vaan niiden kelvottomassa ja ala-arvoisessa julkaisemisessa ja tulosten vääristelemisessä!

Helsingin Sanomat. Tiistaina 21. syyskuuta 2004. Pääuutissivulla: Vaalikyselyjen rajoittaminen ei saanut kannatusta.
“Ehdotus mielipidemittausten rajoittamisesta vaalien alla torjuttiin maanantaina. Se ei saanut kannatusta Yleisradion eikä Helsingin Sanomien edustajalta. Myöskään pääministeri Matti Vanhasen mielestä mittausten tekoa ei ole syytä rajoittaa. Valtiotieteen dosentti Sami Borg sen sijaan suosittaa medialle vahvempaa itsesäätelyä.”
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tiistaina 21. syyskuuta 2004. Ajatus mielipidekyselyjen rajoittamisesta vaalien alla ei saa vastakaikua. Tiedotusvälineissä ja hallituksessa torjutaan vaalijohtajan ehdotus.
“Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen ehdotus mielipidekyselyiden rajoittamisesta noin kuukautta ennen vaaleja sai maanantaina nihkeän vastaanoton niin tiedotusvälineissä kuin hallitusvallan puolelta.
"Eivät mielipidetiedustelut ole kansanvallalle vaarallisia", toteaa Yleisradion Radiouutisten politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jari Niemelä. "Tiedotusvälineiden on saatava itse päättää omasta sisällöstään. Asian hoitaminen lainsäädännöllä on ihan mahdotonta", Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen puolestaan sanoo. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) kommentoi asiaa Tallinnan vierailunsa aikana STT:lle. Hänen mukaansa vapaan tiedonkulun maassa ei voida lailla rajoittaa mielipidemittausten tekemistä. Pääministeri ei myöskään usko, että vaalien loppumetreillä tehdyillä kyselytuloksilla olisi suurta vaikutusta äänestäjien valintoihin. … Tampereen yliopiston dosentti Sami Borg pitää epärealistisena ajatusta mielipidemittausten rajoittamisesta lailla, mutta hän kehottaa tiedotusvälineitä vahvistamaan itsesäätelyä. "Kysymyksen ydin ei ole siinä, kielletäänkö mittaukset vai ei. Tiedotusvälineiden olisi käytävä keskinäistä keskustelua, minkä laatuisina tuloksia on hyvä julkistaa missäkin vaiheessa. Mitä epävarmempia tulostiedot ovat, sitä epävarmempina ne myös pitäisi julkistaa", Borg sanoo. Virkkusen mukaan tiedotusvälineet tekevät välillä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä virhemarginaalin sisällä tapahtuneista muutoksista: "Pelkistyksissä on oltava hyvin huolellinen ennen kuin sanotaan, että jonkun kannatus on selkeästi kasvussa." Borgin mielestä kymmenen viime vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä, kun virhemarginaalit mainitaan mittausten yhteydessä ja tiedusteluja ei tehdä ennakkoon äänestäneiden vaalikäyttäytymisestä.”

Helsingin Sanomat. 2. pääkirjoitus. Tiistaina 21. syyskuuta 2004. Kannatusmittaukset kuuluvat vaaleihin.
“Oikeusministeriön ylin vaaleista vastaava virkamies Arto Jääskeläinen haluaisi kieltää vaalikannatusta koskevien mielipidemittausten julkaisemisen esimerkiksi vaalipäivää edeltävän kuukauden ajaksi (HS 20.9). Jääskeläisen mielestä rajoitus olisi tarpeen ainakin voimakkaasti henkilökeskeisissä presidentinvaaleissa ja europarlamentin vaaleissa. … Oikeusministeriön vaalijohtaja kehtaa vielä puhua jopa kuukauden mittaisesta rajoituksesta. Kuka muu voisi edes kuvitella sellaista vaalitaistelua? Kansalaisten kiinnostus vaaleihin vähenisi entisestään. Mielipide- ja kannatuskyselyt kuuluvat Suomen ja useimpien maiden poliittiseen arkeen. Olisi perin omituista, jos juuri vaalitaistelun aikana pitäisikin olla ilman niitä.”

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. 21.9.2004. Gallupdemokratia ja vaalirauha.
“Tiedotusvälineiden teettämien kannatuskyselyiden voidaan tänä melko aatteettomana aikana arvioida pitävän yllä ihmisten kiinnostusta politiikkaa kohtaan, joskin niiden julkaiseminen aivan vaalien alla on Jääskeläisen tarkoittamalla tavalla ongelma. Ellei media pyrkisi kuvaamaan mielipideilmaston muuttumista, se ei olisi tehtävänsä tasalla. Puolueiden kannatussuhteet eivät ole sen arkaluontoisempi asia kuin kansalaisten suhtautuminen mihin tahansa yleiseen asiaan. Puolueiden kulloisestakin suosiosta voidaan laatia kiinnostavia uutisia, mutta niitä on osattava lukea oikein. Kyseessä on aina senhetkinen fiilis, jonka tulkitsemisessa kehityssuunnan ilmentäjäksi on syytä olla varovainen. Uutisten tekeminen mielipidemittausten pohjalta on ongelmallista, mutta itse mittauksetkin ovat ongelmallisia. Kysymys on siitä, miten valmiita ihmiset ovat tunnistamattominakaan kertomaan todellisen mielipiteensä. On olemassa runsaasti viitteitä siitä, että ihmiset kertovat haastattelijalle mieluiten sellaista, mitä he arvelevat yleisesti arvostettavan. Kysyttäessä ihmiset sanovat katsovansa televisiosta luonto- ja ajankohtaisohjelmia ja joskus jonkin hyvän elokuvan, mutta mistähän studioviihde sitten saa katsojansa?”

Iltalehti. Pääkirjoitus. Torstai 21.9.2004. Gallupeja turha pimittää.
“On siis paras sopeutua mielipidemittauksiin ja keskittyä niiden tulkinnan parantamiseen. Esimerkiksi Yleisradio on Pentti Lumpeen eläköitymisen jälkeenkin tehnyt suuria päätelmiä desimaalipilkun takaisista näennäisheilahteluista, vaikka mittausten virhemarginaali on pari-kolme prosenttiyksikköä. Tietenkin olisi tylsää todeta, että puolueiden kannatus on pysynyt tilastollisesti ennallaan, kuten on viime vaalien jälkeen jota kuinkin tehnyt. Kouluissa ja mediassa olisi selvitettävä mielipidemittausten periaatteita samoin kuin vaalijärjestelmäämme. Eiväthän monet ymmärrä, miksi enemmän henkilökohtaisia ääniä saanut voi hävitä paikan paljon vähemmän ääniä saaneelle. Olisi siis korostettava puolueen ensisijaisuutta tuloslaskennassa. Kuin näinkään yksinkertaista asiaa ei oivalleta, on turha mutkistaa vaalitapoja, kuten eilisessä gallupkeskustelussakin ehdoteltiin.”
Artikkelit kokonaisuudessaan:
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/gallupkielto.htm

Meno senkun jatkuu Helsingin Sanomissa! Sunnuntaina 26. syyskuuta 2004!
Pääuutissivulla: Keskusta edelleen niukasti Sdp:tä suositumpi.
Kommentti: Roskaa!
(= kun virhemarginaali otetaan huomioon ei voi vetää tätä johtopäätöstä! Katso taulukko!)
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/gallupmenojatkuuhs.htm

Iltalehti. Pääkirjoitus 27.9.2004. Puoluekannatus ennallaan.
"Lähtöasetelmia kuvasi HS:n eilinen mielipidemittaus. Toimittaja Martta Nieminen kirjoitti aiheellisesti, että muutokset siinä "mahtuvat virhemarginaaliin". Hän tuhosi kuitenkin päätelmänsä lisäämällä, että "lievää nousua on näkynyt niin keskustan kuin SDP:nkin kunnallisvaalikannatuksessa". Sen jälkeen hän spekuloi eri puolueiden suosion näennäisillä muutoksilla. Todellisuudessa kaikkien puolueiden kannatuksen vaihtelu HS:n taulukossa kunnallisvaaleista 2000 alkaen mahtuu tutkimuksen parin prosenttiyksikön virhemarginaaliin. Ainoa oikea johtopäätös on siis se, että puolueiden kannatus on ennallaan. Siitä on tosin tylsä tehdä otsikkoa ja premiäärin tekstiä.
HS:n gallupin kiintoisin tieto on se, että demarien varmuus valinnastaan on hieman vahvistunut ja vihreiden kannattajien selvästi heikentynyt viime kesästä.”
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/gallupmenojatkuuhs.htm

Dagens Nyheter 3 juni 2004. Läsarombudsmannen.
“Så är det till exempel med opinionsmätningarna i DN. Där är DN mycket noga med att ange förutsättningarna och hur stora felmarginalerna är. Dessutom framhålls osäkerheter i nyhetstexten.
Så skedde också vid den senaste Temo-mätningen av partisympatier i väljarkåren. En gång i månaden brukar dessa opinionsmätningar publiceras och de citeras i andra medier, förskjutningar analyseras och marginella förändringar lyfts fram. Nyheten i senaste mätningen är att vänsterpartiet ökar. Men några läsare undrar varför man i ingressen och på första sidan också lyfter fram att uppgången för socialdemokraterna har brutits, när det framgår av artikeltexten att det inte är statistiskt säkertställt. En av dem skriver: "Det är uppenbart att DN i sin iver att presentera nyheter inte drar sig för att spekulera i något man inte vet. Vill man få oss att tro att statistik och signifikans bara är en massa löjligt siffertrollande med vilket man kan bevisa vad som helst? Det vore intressant att höra vad någon ansvarig på Temo säger om detta".
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/gallupmenojatkuuhs.htm

Helsingin Sanomat torstaina 11. joulukuuta 2003. "Laatutyö turvaa lehtien aseman" Sanomien uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kartuttaa taloudellista ja henkistä perintöä
"Paljon työtä pitää tietenkin tehdä. Laatutyö turvaa lehtien aseman. Sen avulla lehdet voivat vastata haasteisiin.” Mikael Pentikäinen arvioi kolmea tulevan työnantajansa kustantamaa lehteä seuraavasti:
Helsingin Sanomat. "Lajissaan eli aamulehdissä Pohjoismaiden paras."
Ilta-Sanomat "Iltapäivälehtien sarjassa myös Pohjolan paras. Paitsi uutislehti, Ilta-Sanomat on ajanvietettä tarjoava tuote. Iltapäivälehtien arvostelijoilta unohtuu usein se, että suomalaiset iltapäivälehdet ovat kansainvälisessä' vertailussa erittäin laadukkaita. Ei tarvitse kuin katsoa tätä vuotta taaksepäin - Ilta-Sanomien rooli on ollut erittäin suuri Suomen suurissa uutisissa".
Taloussanomat "Pirteä haastaja, jonka tulevaisuuteen uskon. En ole lopettamassa lehteä."
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/28/laatupentikainenhs.htm

Lue myös! Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. VIIKKOSANOMAT pääkirjoitus 29.8.1958 päätoimittaja Aatos Erkko, toimituspäällikkö Simopekka Nortamo, toimitussihteeri Kalevi Löfgren.
"...seuraaviin pykäliin on pääpiirteittäin hahmoteltu demokraattisen lehdistön tehtävät: …”
http://www.sanomanetti.fi/2003/06/19/aatoserkkoviikko.htm

Rösta och försvinn - Äänestä ja katoa -  Arundhati Roy.  Aftonbladet tiistaina 21. syyskuuta. Tulossa!
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/etusivu.htm

Gallup-humpuuki vain jatkuu! "HS-Gallup: Suomalaisten into äänestää kunnallisvaleissa laimeni. Helsingin Sanomat torstaina 30.09.2004. Tulossa!
http://www.sanomanetti.fi/2004/09/30/etusivu.htm

Roskaa! Sivistyneessä yhteiskunnassa media jatkaa mielipidetiedustelujen puoskarointia.
Helsingin Sanomat maanantaina 18.10.2004.
Motto: Nopalla ei ole muistia!
Gallup-humpuuki! Meno senkun jatkuu Helsingin Sanomissa! Artikkelisarjan 2. tai 22. osa.
Pääuutissivulla: HS-GALLUP. Sdp kirii kiinni kokoomusta Helsingissä.
Kommentti: Roskaa! (= kun virhemarginaali otetaan huomioon ei voi vetää tätä johtopäätöstä! Katso taulukko!)
Sivulla C1. Kaupunki. HS-Gallup. Sdp kohti vaalivoittoa Helsingissä.
Kommentti: Roskaa! (= kun virhemarginaali otetaan huomioon ei voi vetää tätä johtopäätöstä! Katso taulukko!)
Äänestämisen varmuus Helsingissä.
Kommentti: Virhemarginaalia ei kerrottu. Lukujen asettelu rinnakkain pyytää lukijaa vertailemaan niitä ja vetämään niistä itse johtopäätöstä!
Lopuksi! Vaikka vaalin tulos olisi desimaalipilkun tarkkuudella yllä olevan "gallupin" mukainen, niin tämä gallup ei olisi yhtään sen parempi kuin se on!
Pertti Manninen, Sanomanetti torstaina 21. lokakuuta 2004.
http://www.sanomanetti.fi/2004/10/21/gallupmenojatkuuhs.htm

Vaalin tulos vastaan Gallup vaiko Gallup vastaan vaalin tulos. Joitakin nopeita mietteitä ja selvityksiä. Helsingin Sanomat keskiviikkona 27.10.2004. Ollila: Taloustutkimuksen mittaukset pois Ylestä. - Aulis Tenkanen: KESKUSTAN JA SDP:N KANNATUKSESTA JA VAALIENNUSTEISTA. - Seppo Mustonen. Prisma Studio 16.2.2003 21:25. "Meikäläistä pyydettiin kertomaan tilastoihin liittyvistä asioista...". Survo-esimerkki. - Kommentteja ja ajatuksia! Tulossa!
http://www.sanomanetti.fi/2004/10/28/etusivu.htm

Helsingin Sanomat aliarvioi lukijoitaan. Epä-älyllinen gallupin selostus jättää virhemarginaalit huomioonottamatta! 90 % päätelmistä on satua! Sanomanetti lauantaina 24. syyskuuta 2005. Pääkirjoitus.
“Helsingin Sanomat on jälleen teettänyt Suomen Gallupilla (Suomen Gallup Oy:llä?) puolueiden kannatusta selvittävän mielipidekyselyn. Tulosten selostaminen on ilmeisen tarkoituksellisesti virheellinen koska virhemarginaaleja ei oteta selostuksessa huomioon. Tällä kertaa pääuutissivun otsikko "Kokoomus kirii kiinni keskustan kannatusta" ja alaotsikko "Ero kaventunut eduskuntavaalien kuudesta prosenttiyksiköstä yhteen" ovat sillä tavalla virheellisiä, että kokoomus on jo voinut ohittaa keskustan! Ilmoitetut kannatusprosentit ovat: keskustalla 22,8 ja kokoomuksella 21,7. Virhemarginaalista kerrotaan, että se on "suurimpien puolueiden kohdalla vajaat kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin". …
Varsinainen juttu on otsikoitu "Kokoomuksen kasvu jatkunut" ja alaotsikoitu "Suurin oppositio puolue hätistää jo päähallituspuolue keskustaa" sekä "Kannatukseltaan suurin puolue oli syyskuun alussa edelleen Sdp". Kasvun jatkumisesta puhuminen on sillä tavalla hassua, ettei joku edellinen tai jotkut edelliset gallupit vaikuta mitenkään seuraaviin! Tähän jälleen kerran yksinkertainen toteamus: Nopalla ei ole muistia! …
Eduskuntavaaleissa 2003 suurimman puolueen keskustan kannatus oli 24,7 % ja nyt syyskuussa 2005 siis 20,8 -24,8 (95 %:n todennäköisyydellä). Helsingin Sanomien väite, että "Eduskuntavaalien tulokseen verrattuna keskusta on menettänyt kannatuksestaan jo melkein kaksi prosenttiyksikköä" on satua. …
Näin ollen kokoomuksen kannatuksen nousu edellisiin vaaleihin verrattuna on niin suuri, että älyllisesti (tilastollisesti merkitsevästi, otantatutkimuksen tulosta kunnioittaen) voi sanoa, että kokoomuksen kannatus on syyskuussa 2005 noussut verrattuna vuoden 2003 eduskuntavaaleihin (muistaen edelleen tuloksen 95:%:n varmuuden). …
Sanomanetti on useasti aikaisemmin kertonut tästä Helsingin Sanomien epä-älyllisyydestä ja lukijoittensa aliarvioimisesta. Nyt kun Nettisanomia lukee reilut 20 000 lukijaa kuukaudessa, niin valkea palaa jo ja maan päälehden häpeällinen gallup-uutisointi tulee vähitellen yleiseen tietoisuuteen.
Sanomanetti julkaisee Helsingin Sanomien perjantaina 23.09.2005 julkaisemat alkuperäistekstit: "Kokoomus kirii kiinni keskustan kannatusta" ja "Kokoomuksen kasvu jatkunut" sekä "Kokoomus saavuttaa keskustaa". Lukija voi itse tarkistaa montako prosenttia lehden gallup-selostuksen väitteistä pitää paikkansa, kun virhemarginaalit otetaan huomioon. Nopeasti arvioiden 90 % selostuksesta on satua. Pertti Manninen, päätoimittaja.
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/24/etusivu.htm

HS-Gallup: Selostukset ja pääkirjoitus. "Kokoomuksen kasvu jatkunut".
Helsingin Sanomat. Perjantaina 23. syyskuuta 2005. "HS-Gallup Kokoomus kirii kiinni keskustan kannatusta. Ero kaventunut eduskuntavaalien kuudesta prosenttiyksiköstä yhteen.
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/24/hsgallup.htm

"SDP:llä edelleen suurin kannatus"
Yle 24 uutiset aliarvioi katselijoitaan ja kuulijoitaan. Epä-älyllinen gallupin selostus jättää virhemarginaalit huomioonottamatta! Ylen radiouutiset on jälleen teettänyt Taloustutkimuksella (Taloustutkimus Oy:llä) puolueiden kannatusta selvittävän mielipidekyselyn. Tulosten selostaminen on ilmeisesti ammattitaidottomuuden ja välinpitämättömyyden johdosta virheellinen koska virhemarginaaleja ei oteta selostuksessa huomioon. Tällä kertaa pääotsikko "SDP:llä edelleen suurin kannatus" on sillä tavalla virheellinen, että keskusta voi olla suurempi! Ilmoitetut kannatusprosentit ovat: SDP:llä 25,6 ja keskustalla 24,1. Virhemarginaaliksi on ilmoitettu kaksi prosenttiyksikköä. …
Myös keskustaa koskeva kannatusväite on monella tavalla hölynpölyä: "Se on nostanut puolueista kannatustaan eniten, 0,8 prosenttiyksikköä". Ensinnäkään ei kerrota mihin verrataan, edelliseen mielipidetiedusteluunko, niin kuin virheellisesti tapana on. Jos taas verrataan edellisiin vaaleihin niin kuin pitäisi, uskallan tässä heti tarkistamatta väittää, että mitään tilastollisesti merkitsevää ei ole tapahtunut vuoden 2003 vaaleihin verrattuna! …
On kuuntelijoiden katselijoiden loukkaamista ja arvoa alentavaa päästellä tällaisia johtopäätöksiä julkisuuteen. Mielipidetiedusteluja saa kyllä tehdä, mikäs siinä, jos katsotaan ne kiinnostaviksi, mutta niiden ammattitaidoton tai ammattieetitön julkaiseminen on jo sitten toinen juttu. Sama meno näyttää jatkuvan. Sanomanetti on kirjoittanut tästä ensimmäisen kerran jo viime vuosituhannen puolella (1999)!
Lopuksi pitää kysyä, mikä on STT:n vastuu kun se levittää tätä väärää viestiä? Eikö sielläkään huomata mitään, vai onko kysymyksessä jonkinlainen salaliitto? Eihän tämä lopu. Edellä kirjoittamani jälkeen kohdalleni sattui kaksi julkaistua uutista, joiden ilmoitettiin olevan lähtöisin STT:stä, toinen ilmeisesti alkuperäinen ja toinen lehden itse muokkaama. Ensi havaintona se, että STT kertoi tarkemmin Ylen tilaamasta tutkimuksesta kuin Yle itse! Esimerkit liitteinä tässä perässä. Pääkirjoitus tiistaina 04.09.2005 Pertti Manninen.
http://www.sanomanetti.fi/2005/10/04/ylegallup.htm

"Keskusta nosti kannatustaan syyskuussa, SDP suurin.”
"Keskustan kannatus parani vähän.”
http://www.sanomanetti.fi/2005/10/04/ylegallup.htm

Helsingin Sanomat aliarvioi lukijoitaan, jälleen kerran!
Epä-älyllinen gallup-selostus esitetään tutkimuksena. Kysymykset vaihtelevat ts. ne sisältävät kyselystä toiseen muuttuvan johdattelun ja silti tuloksia verrataan edellisiin! Virhemarginaalit unohdetaan tietoisesti! Tästä kaikesta moskasta vastaa valtakunnan päälehden päätoimittaja Janne Virkkunen.
Helsingin Sanomat keskiviikkona 09.11.2005. HS-Gallup: "Nato-jäsenyyden kannatus on hieman kasvanut" Yksityiskohtainen kritiikki. Tulossa!
http://www.sanomanetti.fi/2005/11/09/etusivu.htm

Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?"
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tiistaina 20.12.2005. “HS-Gallup
Halosen suosio kääntyi taas kasvuun Niinistön kannatus väheni neljä prosenttiyksikköä.
“Presidentti Tarja Halosen suosio presidenttikisassa on kääntynyt joulukuussa kasvuun. Tuoreen HS-Gallupin mukaan Halosta äänestäisi nyt 55 prosenttia kansalaisista. Vastaavassa mittauksessa marraskuun lopussa Halosen kannatus oli 52 prosenttia. …
Sdp: ja vasemmistoliiton ehdokkaan Halosen kovimpien haastajien, kokoomuksen Sauli Niinistön ja keskustan Matti Vanhasen, kannatus on nyt suurin piirtein tasoissa. Niinistön kannatus on marraskuun jälkeen laskenut 20 prosenttiin. Vanhasen kannatus on nyt 19 prosenttia, kun se oli marraskuussa 18 prosenttia. Tutkimusajankohtana presidenttiehdokkaat esiintyivät sekä Yleisradion että MTV3:n vaaliväittelyissä televisiossa. Jos hakee selitystä Niinistön kannatuksen laskuun, yhtenä syynä voi olla ensimmäinen tv-tentti, jossa Niinistö esiintyi hyökkäävänä haastajana.”
http://www.sanomanetti.fi/2005/12/20/etusivu.htm#kuvahs20051220

Kommentti. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?"
Aluksi: Suomen Gallup on yksityinen osakeyhtiö, jonka Helsingin Sanomat jättää kertomatta. Kukaan ulkopuolinen ei pääse tarkistamaan tutkimusta. Sitä ei tehdä virkavastuulla. Kysymyksestä kerrotaan seuraavaa: "Kysymys kuului: “Seuraavat tasavallan presidentin vaalit pidetään maassamme tammikuun puolessa välissä. Ajatellaan, että tasavallan presidentin vaalien ensimmäinen kierros järjestettäisiin nyt ja Te kävisitte äänestämässä. Ketä seuraavista äänestäisitte vaalien ensimmäisellä kierroksella?” Vastaajille lueteltiin aakkosjärjestyksessä kahdeksan ehdokkaan nimet." Ei siis ole kysytty siis sitä, että aiotteko käydä äänestämässä. Vaaleissa vain äänestäneiden liput lasketaan! …
Nyt kertaus! Kannatta lukea Helsingin Sanomien alkuperäinen artikkeli uudestaan ja tarkistaa, ovatko siinä esitetyt väitteet paikkansapitäviä, otsikkoa myöten, kun virhemarginaalit otetaan huomioon. Ja toteamus: eivät ole! Seuraavaan on poimittu kaikki päätuloksen räikeät ja väärät väitteet:
"Halosen suosio kääntyi kasvuun". Tutkimus ei tue tätä väitettä. Väite on epä-älyllinen ja lukijaa halveksiva.
"Presidentti Tarja Halosen suosio presidenttikisassa on kääntynyt joulukuussa kasvuun. Tuoreen HS-Gallupin mukaan Halosta äänestäisi nyt 55 prosenttia kansalaisista. Vastaavassa mittauksessa marraskuun lopussa Halosen kannatus oli 52 prosenttia." Tutkimus ei tue tätä väitettä. Väite on epä-älyllinen ja lukijaa halveksiva.
"Niinistön kannatus on marraskuun jälkeen laskenut 20 prosenttiin." Tutkimus ei tue tätä väitettä. Väite on epä-älyllinen ja lukijaa halveksiva.
"Vanhasen kannatus on nyt 19 prosenttia, kun se oli marraskuussa 18 prosenttia." Tutkimus ei tue tätä väitettä. Väite on epä-älyllinen ja lukijaa halveksiva.
Johtopäätös: Kaikki edellä mainitut artikkelin pääväitteet ovat sellaisia, joita tutkimus ei tue. Ne ovat siis epä-älyllisiä ja lukijaa halventavia. …
Lopuksi: Artikkelissa on esitetty joitakin arvioita, jotka voivat olla tosia tai sitten eivät.
Lisäksi siinä selostetaan yksityiskohtaisin prosenttiluvuin erilaisia asioita. Kun näitä arvioita koskeva otoksen joukko on olennaisesti pienempi kuin koko otos, niin niissä virhemarginaalitkin ovat olennaisesti suurempia. Tästä ei ole kuitenkaan kerrottu, joten suurin osa jutusta lienee erilaisten arvailujen ja päässä syntyneiden suoraviivaisten johtopäätösten esittelyä!
Tämä oli siis kommentti artikkeliin: “HS-Gallup. Halosen suosio kääntyi taas kasvuun. Niinistön kannatus väheni neljä prosenttiyksikköä." Helsingin Sanomat. Kotimaa. iistaina 20.12.2005.
Tiistaina 20.12.2005. Pertti Manninen, päätoimittaja, Sanomanetti.
http://www.sanomanetti.fi/2005/12/20/etusivu.htm#kommentti20051220

Muut jutut:
“HS-Gallup Niinistön ja Vanhasen kannatus lähes tasoissa Niinistön suosio on laskenut, Vanhasen hieman kasvanut Halosen kannatus kääntyi notkahduksen jälkeen nousuun". Helsingin Sanomat. Tiistaina 20.12.2005. Pääuutissivulla A3. Liite1.
“Vaalien kakkossijasta yhä tasainen kisa". Helsingin Sanomat. Tiistaina 20.12.2005. 2. pääkirjoitus sivulla A2. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Liite2.
"Niinistön ja Vanhasen kannatus lähes tasoissa". Helsinginsanomat.fi "Tiistaina 20.12.2005. Saatavilla noin 12 tuntia. Liite3.
"KOTIMAA Halosen suosio kääntyi taas kasvuun Presidentti Tarja Halosen suosio presidenttikisassa on kääntynyt joulukuussa kasvuun. Tuoreen HS-Gallupin mukaan Halosta äänestäisi nyt 55 prosenttia kansalaisista." helsinginsanomat.fi. Tiistaina 20.12.2005. Jutun lukeminen vaati rekisteröitymisen. Liite4.
Niinistö ja Vanhanen lähes tasoissa Halosen takana Yle24 Tiistaina 20.12.2005. Liite5.
http://www.sanomanetti.fi/2005/12/20/etusivu.htm#liite1

2006

Erään gallupin anatomia. Presidentinvaalit 2006. Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006.

Perjantaina 06.01.2006.
Ensireaktio.Gallup-uutinen. Keskisuomalainen perjantaina 07.01.2006.
Välitön kommentti. Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja -uutisoinneista, yhä vuonna 2006!
Maanantaina 09.01.2006.
Aineiston hankintaa. Aamulehti.
Muita kommentteja.Savon Sanomat ja Ilta-Sanomat.

Keskiviikkona 11.01.2006.
Aineiston hankintaa. Turun Sanomat (netti).
Gallupintekijänpuolustuspuheenvuoro (netti).

Ajankohtaislähetys “Tänään” maanantaina 23.01.2006 n. klo 13.15. Yle Peili. Katkelma melkein alusta.
…
Toimittaja Jarkko Juselius
… Sdp:n entinen puheenjohtaja puhemies Paavo Lipponen Kankaanpäässä puhunut … arvosteli kokoomuksen ehdokkaan Sauli Niinistön Nato-puheita
Lipposen mukaan Niinistön arvio eurooppalaisesta Natosta on vain huono yritys kiertää pääkysymys eli että Natoon liittyminen tarkoittaa liittoutumista Yhdysvaltain kanssa
asiaan on otettava kantaa sillä Natoon ei ole keittiön ovea puhemies arvioi
Lipponen korvensi myös päähallituspuolue keskustaa kyselemällä josko keskusta haluaa uhrata yhteisen ulkopolitiikan ideologisen vastakkainasettelun alttarille
hänen mukaansa keskusta on vaarassa menettää uskottavuutensa niiden kansalaisten silmissä jotka suhtautuvat vakavasti turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin
Lipposen puheenvuoron myötä sosialidemokraattien isot tykit on nyt haettu Halosen tueksi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainenhan juuri arvosteli Niinistön työelämäpuheita

Studiotoimittaja
toimittaja oli Jarkko Juselius
Sauli Niinistö kommentoi Paavo Lipposen puheita tiedotustilaisuudessaan Kotkassa
Niinistö vakuutti että hän ei ole ajamassa Suomea Naton jäseneksi vaan asia ratkaistaan kansanäänestyksellä
Niinistö piti kuitenkin mahdollisena että valtiojohto saattaa seuraavan kuuden vuoden aikana ajautua Nato-jäsenyyden kannalle
Niinistö vaatii presidentiltä suurempaa aktiivisuutta Euroopan unionin tulevaisuudesta päätettäessä
Niinistö sanoi vaalijuhlassaan, että EU:n perustuslain kohtalo riippuu myös presidentistä
Kimmo Henriksson

Toimittaja Kimmo Henriksson
Sauli niinistö otti kotkassa esiin asioita jotka perustuslain mukaan ehkä kuuluvat enemmän hallitukselle kuin presidentille
Kotkan Seurahuoneen salin täydelle yleisölle Niinistö sanoi että myös presidentillä on osansa kun Suomen EU- puheenjohtajuus alkaa ensi kesänä
Niinistö
Minusta sen eteen kannattaisi vähän tehdä töitä tai ainakin kertoa suomalaisille että mikä on se suomalainen puheenjohtajuus mitä se pitää sisällään kaikkein tärkeimmissä asioissa
me emme tiedä tänä päivänä haluaako tasavallan presidentti vai ei että Suomi näyttää mallia Euroopan perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnissa
me levitämme kätemme vaikka me olemme hetken päästä puheenjohtaja ja vaikka sitä meiltä kysytään
viimeksi pääministeri Juncker otti puheilleen Paavo Lipposen tästä asiasta
kyllä tällaiseen asiaan pitää kyetä antamaan vastaus sitä varten tasavallan presidentti on
(Taputuksia ja huutosuosionosoituksia)

Toimittaja 
Niinistö kommentoi myös sitä pitäisikö perustuslakia hänen mahdollisella presidenttikaudellaan muuttaa jos presidentti halutaan pitää mukana EU:n nopean toiminnan joukkojen kriisinhallintatehtäviin lähettämisessä
Niinistö
Olen tähän kriisinhallintalakiin sanonut kantani ja eh se on että minusta kriisinhallintalaki sellaisenaan kuin se on jo kertaalleen eduskunnalle esitetty olisi säädettävä poikkeuslakina
se olisi minusta kaikkein kivuttomin ratkaisu ei kosketa perustuslakiin
kieltämättä on kiusallista tehdä poikkeuslakia mutta jos se olisi määräaikainen vuoteen 2012 niin minusta meidän tämä valtiosäännön sääntöoikeudellinen ajattelumme sen sietäisi
Toimittaja
On tietysti mielenkiintoista nähdä miten Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman ajatukset tässä asiassa kehittyvät vaalien jälkeen
Kimmo Henriksson Kotka

Studiotoimittaja
STTKläinen Päällystöliitto suosittaa opistoupseereita olemaan hakeutumatta EU:n nopean toiminnan joukkoihin
Päällystöliiton puheenjohtajan Antti Kuivalaisen mukaan joukkojen palkkaus- ja vakuutusasiat ovat tällä hetkellä epäselviä koska valmisteilla oleva kriisinhallintalain käsittely eduskunnassa on kesken
liitto ei halua henkilökunnan sitoutuvan joukkoihin ennen kuin palvelussuhteen ehdoista on sovittu
hakijapulan takia hakuaikaa nopen toiminnan joukkoihin on jouduttu jatkamaan 10:teen helmikuuta saakka alun perin hakuajan piti päättyä ensi perjantaina

Metsäverotuksen muutos on vähentänyt puukauppaa
vuoden alusta verotuksessa siirryttiin pinta-alaverotuksesta puun myyntiverotukseen
esimerkiksi kainuussa metsäkaupat ovat romahtaneet vuoden ensimmäisten viikkojen aikana
yksityismetsistä myytiin tammikuun kahden ensimmäisen viikon aikana 5. osa vuodentakaisesta myyntimäärästä
Kainuun metsistä yli puolet oli ennen vuoden vaihdetta pinta-alaverotuksessa

Suomessa koulutetaan ensimmäistä kertaa nuoria päihdevalistajiksi
Helsingissä aloitetun Skarppi-hankkeen valistajat yrittävät rohkaista ikätovereitaan itsenäiseen ajatteluun ja nostaa ikää jolloin alkoholia aletaan kokeilla
Piia Paakkunainen

Toimittaja Piia Paakkunainen
Skarppi-hankkeessa uskotaan vertaisvalistuksen voimaan
paras tulos saadaan aikaan silloin kun nuoret pääsevät puhumaan keskenään avoimesti ja rehellisesti
päihdevalistajat 16-vuotiaa Niina Ryytty ja 18-vuotias Kalle Laakso sanovat että nykyinen valistus tehdään liikaa aikuisten ehdoilla Ryytty
Kun aikuiset valistaa niin se on sitä että oppilaat istuu omissa pulpeteissaan ja aikuinen siellä edessä sanoo älä tee näin se on sitä me ei haluta
Laakso
Se on just se ku aikuinen se puhuu vain teoreettisesti sitä samaa asiaa että tää vaikuttaa tällä tavalla ja tää tällä tavalla mutta ku ei se ole kiinnostavaa enää siin vaiheessa
Toimittaja
Ideaa nuorten omaa valistusprojektiin syntyi pari vuotta sitten nuorten avoimissa foorumeissa Helsingissä
Skarppi-hankkeessa 15-20-vuotiaat keskustelevat muutamaa vuotta nuorempien kanssa etenkin alkoholista joka on nuorten mukaan jäänyt huume- ja tupakkakampanjoiden varjoon
Niina Ryytyn mielestä tärkeintä on ohjata nuorempia omaan ajatteluun
Ryytty
Me ei anneta vastauksia me ei sanota mikä on oikein mikä on väärin vaan me halutaan tavallaan opastaa heitä ajattelemaan ite tää meiänkään tarkoitus ei o se ett me saatais ne lopettaa se alkoholin käyttö koska se on nyt aika aika periaatteessa jopa mahdoton että se just että me niinkö tavallaan autetaan niit miettimään
Toimittaja
Hankkeessa ovat mukana Kalliolan nuoret Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Raha-automaattiyhdistys
projektipäällikkö Noora Ivonen toivoo että nuorten oma valistus vaikuttaisi alkoholikokeilujen aloittamiseen
Ivonen
Yritetään vaikuttaa siihen että alkoholin kokeiluikä nousisi vähän lähemmäs sinne täyttä ikää ettei se olis enää siellä 12- 13- vuotiailla ja myöskin sitte siihen että oikeesti nuorilla olis niitä omia mielipiteitä ett uskallettais sanoa ei
Toimittaja
Vertaisvalistuksesta on saatu hyviä kokemuksia ainakin Englannissa ja Belgiassa
nuorille päihdevalistajille tehtävä on kuitenkin haastava sanoo Kalle Laakso
Laakso
Mun mielest se on aika mielenkiintost kumminkin kun toss miettii tää on kuitenkin vaan niinku ihan muutaman vuoden vaan nuorempia ja mun mielestä kun kun loppujen lopuksi miettii ne  ottaa ehkä vakavemmin kumminkin kun melkein samanikäiset kuin sitte jotkut aikuiset

Studiotoimittaja
Kuuntelet Tänään-lähetystä
seuraavaksi kerromme, että ulkomaanlomalle haluavat varaavat matkansa yhä aikaisemmin kesän matkoja on jo myyty loppuun ja ensi talveakin kysytään
…
Ajankohtaislähetys “Tänään” maanantaina 23.01.2006 n. klo 13.15. Yle Peili. Katkelma melkein alusta.

 "Paras imago".     "Mutta optimistit - he muuttavat maailman".  

Ajankohtaislähetys “Tänään” maanantaina 23.01.2006 n. klo 13.15. Yle Peili. Katkelma melkein alusta.
…
Toimittaja Jarkko Juselius
… Sdp:n entinen puheenjohtaja puhemies Paavo Lipponen Kankaanpäässä puhunut … arvosteli kokoomuksen ehdokkaan Sauli Niinistön Nato-puheita
Lipposen mukaan Niinistön arvio eurooppalaisesta Natosta on vain huono yritys kiertää pääkysymys eli että Natoon liittyminen tarkoittaa liittoutumista Yhdysvaltain kanssa
asiaan on otettava kantaa sillä Natoon ei ole keittiön ovea puhemies arvioi
Lipponen korvensi myös päähallituspuolue keskustaa kyselemällä josko keskusta haluaa uhrata yhteisen ulkopolitiikan ideologisen vastakkainasettelun alttarille
hänen mukaansa keskusta on vaarassa menettää uskottavuutensa niiden kansalaisten silmissä jotka suhtautuvat vakavasti turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin
Lipposen puheenvuoron myötä sosialidemokraattien isot tykit on nyt haettu Halosen tueksi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainenhan juuri arvosteli Niinistön työelämäpuheita

Studiotoimittaja
toimittaja oli Jarkko Juselius
Sauli Niinistö kommentoi Paavo Lipposen puheita tiedotustilaisuudessaan Kotkassa
Niinistö vakuutti että hän ei ole ajamassa Suomea Naton jäseneksi vaan asia ratkaistaan kansanäänestyksellä
Niinistö piti kuitenkin mahdollisena että valtiojohto saattaa seuraavan kuuden vuoden aikana ajautua Nato-jäsenyyden kannalle
Niinistö vaatii presidentiltä suurempaa aktiivisuutta Euroopan unionin tulevaisuudesta päätettäessä
Niinistö sanoi vaalijuhlassaan, että EU:n perustuslain kohtalo riippuu myös presidentistä
Kimmo Henriksson

Toimittaja Kimmo Henriksson
Sauli niinistö otti kotkassa esiin asioita jotka perustuslain mukaan ehkä kuuluvat enemmän hallitukselle kuin presidentille
Kotkan Seurahuoneen salin täydelle yleisölle Niinistö sanoi että myös presidentillä on osansa kun Suomen EU- puheenjohtajuus alkaa ensi kesänä
Niinistö
Minusta sen eteen kannattaisi vähän tehdä töitä tai ainakin kertoa suomalaisille että mikä on se suomalainen puheenjohtajuus mitä se pitää sisällään kaikkein tärkeimmissä asioissa
me emme tiedä tänä päivänä haluaako tasavallan presidentti vai ei että Suomi näyttää mallia Euroopan perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnissa
me levitämme kätemme vaikka me olemme hetken päästä puheenjohtaja ja vaikka sitä meiltä kysytään
viimeksi pääministeri Juncker otti puheilleen Paavo Lipposen tästä asiasta
kyllä tällaiseen asiaan pitää kyetä antamaan vastaus sitä varten tasavallan presidentti on
(Taputuksia ja huutosuosionosoituksia)

Toimittaja 
Niinistö kommentoi myös sitä pitäisikö perustuslakia hänen mahdollisella presidenttikaudellaan muuttaa jos presidentti halutaan pitää mukana EU:n nopean toiminnan joukkojen kriisinhallintatehtäviin lähettämisessä
Niinistö
Olen tähän kriisinhallintalakiin sanonut kantani ja eh se on että minusta kriisinhallintalaki sellaisenaan kuin se on jo kertaalleen eduskunnalle esitetty olisi säädettävä poikkeuslakina
se olisi minusta kaikkein kivuttomin ratkaisu ei kosketa perustuslakiin
kieltämättä on kiusallista tehdä poikkeuslakia mutta jos se olisi määräaikainen vuoteen 2012 niin minusta meidän tämä valtiosäännön sääntöoikeudellinen ajattelumme sen sietäisi
Toimittaja
On tietysti mielenkiintoista nähdä miten Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman ajatukset tässä asiassa kehittyvät vaalien jälkeen
Kimmo Henriksson Kotka

Studiotoimittaja
STTKläinen Päällystöliitto suosittaa opistoupseereita olemaan hakeutumatta EU:n nopean toiminnan joukkoihin
Päällystöliiton puheenjohtajan Antti Kuivalaisen mukaan joukkojen palkkaus- ja vakuutusasiat ovat tällä hetkellä epäselviä koska valmisteilla oleva kriisinhallintalain käsittely eduskunnassa on kesken
liitto ei halua henkilökunnan sitoutuvan joukkoihin ennen kuin palvelussuhteen ehdoista on sovittu
hakijapulan takia hakuaikaa nopen toiminnan joukkoihin on jouduttu jatkamaan 10:teen helmikuuta saakka alun perin hakuajan piti päättyä ensi perjantaina

Metsäverotuksen muutos on vähentänyt puukauppaa
vuoden alusta verotuksessa siirryttiin pinta-alaverotuksesta puun myyntiverotukseen
esimerkiksi kainuussa metsäkaupat ovat romahtaneet vuoden ensimmäisten viikkojen aikana
yksityismetsistä myytiin tammikuun kahden ensimmäisen viikon aikana 5. osa vuodentakaisesta myyntimäärästä
Kainuun metsistä yli puolet oli ennen vuoden vaihdetta pinta-alaverotuksessa

Suomessa koulutetaan ensimmäistä kertaa nuoria päihdevalistajiksi
Helsingissä aloitetun Skarppi-hankkeen valistajat yrittävät rohkaista ikätovereitaan itsenäiseen ajatteluun ja nostaa ikää jolloin alkoholia aletaan kokeilla
Piia Paakkunainen

Toimittaja Piia Paakkunainen
Skarppi-hankkeessa uskotaan vertaisvalistuksen voimaan
paras tulos saadaan aikaan silloin kun nuoret pääsevät puhumaan keskenään avoimesti ja rehellisesti
päihdevalistajat 16-vuotiaa Niina Ryytty ja 18-vuotias Kalle Laakso sanovat että nykyinen valistus tehdään liikaa aikuisten ehdoilla Ryytty
Kun aikuiset valistaa niin se on sitä että oppilaat istuu omissa pulpeteissaan ja aikuinen siellä edessä sanoo älä tee näin se on sitä me ei haluta
Laakso
Se on just se ku aikuinen se puhuu vain teoreettisesti sitä samaa asiaa että tää vaikuttaa tällä tavalla ja tää tällä tavalla mutta ku ei se ole kiinnostavaa enää siin vaiheessa
Toimittaja
Ideaa nuorten omaa valistusprojektiin syntyi pari vuotta sitten nuorten avoimissa foorumeissa Helsingissä
Skarppi-hankkeessa 15-20-vuotiaat keskustelevat muutamaa vuotta nuorempien kanssa etenkin alkoholista joka on nuorten mukaan jäänyt huume- ja tupakkakampanjoiden varjoon
Niina Ryytyn mielestä tärkeintä on ohjata nuorempia omaan ajatteluun
Ryytty
Me ei anneta vastauksia me ei sanota mikä on oikein mikä on väärin vaan me halutaan tavallaan opastaa heitä ajattelemaan ite tää meiänkään tarkoitus ei o se ett me saatais ne lopettaa se alkoholin käyttö koska se on nyt aika aika periaatteessa jopa mahdoton että se just että me niinkö tavallaan autetaan niit miettimään
Toimittaja
Hankkeessa ovat mukana Kalliolan nuoret Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Raha-automaattiyhdistys
projektipäällikkö Noora Ivonen toivoo että nuorten oma valistus vaikuttaisi alkoholikokeilujen aloittamiseen
Ivonen
Yritetään vaikuttaa siihen että alkoholin kokeiluikä nousisi vähän lähemmäs sinne täyttä ikää ettei se olis enää siellä 12- 13- vuotiailla ja myöskin sitte siihen että oikeesti nuorilla olis niitä omia mielipiteitä ett uskallettais sanoa ei
Toimittaja
Vertaisvalistuksesta on saatu hyviä kokemuksia ainakin Englannissa ja Belgiassa
nuorille päihdevalistajille tehtävä on kuitenkin haastava sanoo Kalle Laakso
Laakso
Mun mielest se on aika mielenkiintost kumminkin kun toss miettii tää on kuitenkin vaan niinku ihan muutaman vuoden vaan nuorempia ja mun mielestä kun kun loppujen lopuksi miettii ne  ottaa ehkä vakavemmin kumminkin kun melkein samanikäiset kuin sitte jotkut aikuiset

Studiotoimittaja
Kuuntelet Tänään-lähetystä
seuraavaksi kerromme, että ulkomaanlomalle haluavat varaavat matkansa yhä aikaisemmin kesän matkoja on jo myyty loppuun ja ensi talveakin kysytään
…
Ajankohtaislähetys “Tänään” maanantaina 23.01.2006 n. klo 13.15. Yle Peili. Katkelma melkein alusta.

 "Paras imago".     "Mutta optimistit - he muuttavat maailman".  

Käykö nyt kuitenkin niin, että Halosen on liian myöhäistä ryhtyä puhumaan Natoa vastaan. Hänhän olisi voittanut vaalit jo ensimmäisellä kierroksella, jos äänestäjien keskuudessa olisi hänen ja nyt puhemies Lipposen kanta ollut tarpeeksi kirkkaasti selvillä.

Uutinen oli haettava netistä:
“Lipposelta tukea Halosen ulkopolitiikalle. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) syytti sunnuntaina kokoomuksen presidenttiehdokasta Sauli Niinistöä kansan harhaanjohtamisesta, kun hän puhuu "eurooppalaisesta Natosta". Lipposen julkisuuteen toimittaman tiedotteen mukaan Nato-jäsenyys on kysymys liittoutumisesta Yhdysvaltain kanssa, ja Niinistö peittelee tätä. Aiemmin sunnuntaina Niinistö oli arvostellut vasemmiston presidenttiehdokasta Tarja Halosta ja tämän tukijoita innottomuudesta puhua tulevaisuuden haasteista.

Lipponen asettui sunnuntaina tukemaan vasemmiston presidenttiehdokasta Tarja Halosta Suomen ulkopoliittiseen linjaan vedoten. Lipposen mukaan on valittava kahden linjan välillä.
Kokoomuksen Sauli Niinistön tukeminen tarkoittaa Lipposen mielestä selvää myötämielisyyttä Nato-jäsenyyttä kohtaan, kun taas Halonen edustaa varovaista linjaa. Lipponen muistutti, että vaaleissa on kysymys linjasta, jonka myös kokoomus on hyväksynyt eduskunnassa.

Kankaanpään Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlassa puhunut Lipponen sanoi Niinistön puheen "eurooppalaisesta Natosta" olevan huono yritys kiertää pääkysymys, eli että Natoon liittyminen tarkoittaa liittoutumista Yhdysvaltojen kanssa. Lipponen korosti, että asiaan on otettava kantaa, sillä Natoon ei ole keittiönovea. Myös keskustan johto on Lipposen mukaan nyt ulkopoliittisesti temppelin harjalla. Hän kyseli, haluaako keskusta uhrata ulkopolitiikan ideologisen vastakkainasettelun alttarille. Lipponen arvioi, että se ei voi tehdä niin menettämättä uskottavuuttaan niiden kansalaisten silmissä, jotka suhtautuvat vakavasti turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. STT”

Mitä tähän nyt lisäämään. “Tämän pitäisi olla selvää”, sanoi aikoinaan presidentti Urho Kekkonen. Vaaleista tulee kyllä jännittävät ja Niinistön mahdollinen voitto sekoittaisi kuviot pahanpäiväisesti. Kyllä keskusta ja pääministeri Matti Vanhanen sisimmässään toivovat Tarja Halosen voittoa, sillä vuoden päästä maaliskuussa 2007 pidettävät eduskuntavaalit olisivat keskustalle katastrofaaliset, jos Sauli Niinistö voittaisi. Totta kai nyt asiaa vähätellään, mutta mitä muutakaan voi sanoa!

Natosta nyt kuitenkin sen verran, että kun aina aikaisemmin on hoettu, että oppia kannattaa ottaa Ruotsista, niin nyt ei hoeta. Ruotsi ei liity Natoon, asiasta ei edes puhuta. Eilen, lauantaina 21.01.2006 ilmestynyt Kauppalehti. Presso kertoi asiasta seuraavasti:

“Persson: Ruotsi ei riisuudu aseista, eikä liity Natoon. Ruotsin sosiaalidemokraattisen pääministerin Göran Perssonin mukaan maata ei olla riisumassa aseista, vaikka puolustusvoimia ja erilaisten asejärjestelmien hankintoja aiotaankin supistaa voimakkaasti. Perssonin mukaan Ruotsi käyttää jatkossa enemmän rahaa puolustukseen suhteessa kansantuloon kuin Suomi. Nato-jäsenyydestä on Perssonin mukaan aivan turha puhua.
…
Turvallisuudesta puhutaan Ruotsissa alkavassa vaalikamppailussa varmasti paljonkin, mutta sanalla tarkoitetaan kansankodin sisäistä turvallisuutta ja ehkä pikemminkin onnellisuutta.
Perssonin mielestä Naton vaikutus ei Euroopassa ole kasvamassa. Sen vuoksi Ruotsissa ei ole mitään tarvetta keskustella liittoutumattomasta puolustuspolitiikasta luopumisesta.

Suomalaisen Nato-keskustelun viriäminen presidentinvaalien alla ei Perssonin mukaan ole yllätys, sillä hän on Suomessa vieraillessaan havainnut, että Natosta puhuvat Suomessa tavallisetkin kansalaiset. Ruotsissa asiasta ei puhuta.
Suomen mahdollinen jäsenyys Natossa ei Perssonin mukaan ratkaise tulevaisuudessa millään tavalla Ruotsin suhtautumista sotilasliittoihin.” Kauppalehti. Presso. Hannu Leinonen, Tukholma. Lauantaina 21.01.2006.

Tottakai Ruotsi on Ruotsi, eikä sillä ole maarajaa Venäjän kanssa, ei edes lyhyttä, mutta siitä huolimatta täällä Pohjolassa on syytä miettiä, mitä Natoon liittyminen oikeasti merkitsisi, pitääkö meidän tosiaankin ruveta Yhdysvaltojen “eurooppalaisen Naton” käsikassaraksi.
Presidentinvaaleissahan asia päätettään. Tiedotusvälineiden pitäisi pistää ehdokkaat koville, ettei tarvitsisi kuunnella viimeisen Yle-tentin lässytystä. Ikävähän tulee ihan Juho-Pekka Rantalaa!

Rantalaa muuten kehui myös Leif Salmén meilihaastattelussa, jonka toimittaja Anneli Sundberg onnistui saamaan tämän päivän, sunnuntain 22.01.2006 Helsingin Sanomiin. Toimittajaikoni ihmeissään-otsikoitu haastattelu päättyi Salménin viestiin:

“Nykyään keskitytään ihan liikaa persoonaan ja imagoon. Politiikassa pitäisi keskittyä koviin päätöksiin, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään.
Toisaalta - kuinka poliitikot saattavat vajota niin alas, että pelleilevät kaikissa mahdollisissa viihde- ja hömppäohjelmissa? Eikö heillä ole minkäänlaista itsetuntoa?”

Villi Pohjola. Pääkirjoitus sunnuntaina 22.01.2006 klo 22.37. Pertti Manninen.

 "Paras imago".     "Mutta optimistit - he muuttavat maailman".  

Nettisanomissa julkaistujen Nato-kirjoitusten lista. Tulossa! 

LISÄÄ TULOSSA?