“Kaikkien kanssa on osattava elää" vaiko "Sananvapauden määrittely on vaikeaa"?



Helsingin Sanomat. Sunnuntaina 12.02.2006. Kolumni. Janne Virkkunen. janne.virkkunen @sanoma.fi. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja

“Kaikkien kanssa on osattava elää
…
Sananvapauden määrittely on vaikeata, mutta yhden onnistuneimmista määrittelyllistä on esittänyt brittilordi MacGregor, pitkäaikainen sikäläisen julkisen sanan neuvoston (Press Complaints Commission) puheenjohtaja: “Lehdistönvapautta voidaan verrata niihin rajoihin, joilla nyrkkiä saa vapaasti heiluttaa. Raja tulee vastaan kun nyrkki tulee liian lähelle toisen nenää ja kun se osuu, silloin nyrkki on rikkonut sitä oikeutta vastaan, joka antaa oikeuden heiluttaa nyrkkiä vapaasti.
Juuri tästä on kysymys myös Jyllands-Postenin tapauksessa.”

Pieni kuva kirjoittajasta ylhäällä. Pääkirjoitusivun puolikkaassa ylhäällä sivulla A2. Juttuun viitataan pääuutissivulla toisella nimellä: “Sananvapauden määrittely on vaikeaa. Janne Virkkusen kolumni A 2”.

Sanomanetti perjantaina 10.02.2006. Muut lehdet.

Sananvapaus ja huono maku.
Helsingin Sanomat. 3. pääkirjoitus torstaina 02.02.2006.
Helsingin Sanomien päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Tanskalaisen sanomalehden Jyllands-Postenin julkaisemat piirrokset profeetta Muhammedista ovat aikaansaaneet melkoisen myrskyn. Tanskalaisia tuotteita boikotoidaan Lähi-idässä, Tanskan lippuja ja pääministeri Anders Fogh Rasmussenin kuvia poltetaan mielenosoituksissa, joissa vaaditaan Tanskan johtoa puuttumaan lehden menettelyyn.

Muhammed -piirroksia, jotka tanskalainen lehti julkaisi jo 30. syyskuuta, on nyt julkaistu muuallakin, mm. Norjassa, Saksassa ja Ranskassa. Jyllands-Postenin päätoimittaja Carsten Juste on pyytänyt islamilaiselta maailmalta anteeksi: “Jyllands Posten haluaa pitää etäisyyttä vertauskuvallisiin asioihin, jotka tähtäävät kansallisuuksien, uskontojen ja väestöryhmien demonisoimiseen.”

Anteeksipyyntö osoittaa, että Jyllands-Posten on menetellyt harkitsemattomasti ja tietää sen. Tämän pitäisi todellakin riittää islamilaiselle maailmalle, jossa demokratia ja sananvapaus ei todellakaan kukoista.

Muhammed-kuvista noussut kiista nimittäin koettelee länsimaisen sananvapauden rajoja. Vapaa julkinen sana ei voi hyväksyä sitä, että sen sisältöä ohjataan islamilaisesta maailmasta. Sananvapauden olemukseen kuuluu se, että islamilaista maailmaa voidaan pitää voida käsitellä myös satiirin keinoin. Islamilaista maailmaa tulee voida arvostella samaan tapaan kuin kaikkia muitakin maita ja uskonnollisia järjestelmiä.

Vaateet siitä, että pääministeri Rasmussenin pitäisi ryhtyä keskustelemaan Jyllands-Postenin toiminnasta, tulee torjua heti. Se olisi selvää puuttumista sananvapauteen, joka on demokratian yksi kulmakivi,

Helsingin Sanomat ei ole julkaissut Muhammed-kuvia, tässä lehdessä julkaistavia uutiskuvia lukuun ottamatta, siksi, että ne osoittavat huonoa makua. Mutta saatamme joutua harkitsemaan asiaa uudestaan, jos islamilaisen maailman painostus sananvapauden perustaa vastaan jatkuu.
Sananvapaus ja huono maku. Helsingin Sanomat. 3. pääkirjoitus torstaina 02.02.2006. Helsingin Sanomien päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Harkittu provokaatio.
Tiedonantaja. Pääkirjoitus perjantaina 10.02.2006. Katkelmia.
Tiedonantajan päätoimittaja on Erkki Susi.

Maailman ja Suomenkin valtamedia tekee parhaansa peittääkseen suurelta yleisöltä sen, mistä profeetta Muhammedia esittävien pilakuvien julkaisemisessa ja julkaisua seuranneissa muslimien mielenosoituksissa on kyse.

Muhammedin muun muassa terroristiksi esittävien pilakuvien julkaisemisella ei tietenkään ollut mitään tekemistä sanan- ja lehdistön vapauden kanssa. Eikä muslimien raivostuminen pilakuvista johtunut “sivilisaatioiden selkkauksesta” eikä edes profeetan kuvallisen esittämisen sopimattomuudesta, vaan siitä, että rasistisissa ja muslimeja syvästi häpäisevissä kuvissa koko maailman muslimit Muhammedin kautta leimattiin terroristeiksi.
…

Kun pilakuvien julkaisemisesta Tanskassa ei saatu haluttua reaktiota, provokaatiota päätettiin laajentaa, ensin julkaisemalla pilakuvat Norjassa ja sitten helmikuun alussa samanaikaisesti Ranskassa, Saksassa, italiassa, Belgiassa, hollannissa, Espanjassa, Sveitsissä, Islannissa ja Unkarissa. Ajoitus viittaa siihen, että toimenpide oli koordinoitu. Uudelleen julkaisua perusteltiin täysin valheellisella selityksellä, että näin haluttiin osoittaa solidaarisuutta tanskalaisien kollegoiden taistelulle sananvapauden puolesta.

Tietenkään sananvapaudesta ei ollut hetkeäkään kyse. Tiettävästi pilakuvien julkaisun laajentamisella haluttiin provosoida Lähi-idässä väkivaltaisia protesteja, joita voitaisiin käyttää maahanmuuttajien vastaisen kampanjan laajentamiseen Euroopassa, Israelin palestiinalaisia vastaan harjoittaman väkivallan ja USA:n Irakissa suorittaman kansanmurhan ja öljyvarojen rosvouksen puolustamiseen sekä sen osoittamiseen, että “sivilisaatioiden yhteentörmäys” on todellisuutta eikö Samuel Huntingtonin palturia. Pelon ja vihan ilmapiiriä tarvitaan myös työtätekevien etujen ja kansalaisvapauksien polkemiseksi sekä poliisivaltioiden pystyttämiseksi.

Väkivaltaisia protesteja seurasikin rauhanomaisten lisäksi. Provokaatio onnistui. Ja se kohdistuu muslimien ohella meitä kaikkia vastaan.
…

Meille suomalaisille viime aikojen tapahtumien pitäisi taas kerran opettaa, kuinka vaarallista meille on tulla sotketuksi yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen imperialismin etuihin sekä EU:n ja Naton politiikkaan.
…
(ES)

Harkittu provokaatio. Tiedonantaja. Pääkirjoitus perjantaina 10.02.2006. Katkelmia. Tiedonantajan päätoimittaja on Erkki Susi.

Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 
Comment Anas Altikriti

This is not a cartoon war
"Calm dialogue rather than trading insults is the path to a peaceful, multicultural Britain"

"The furore around the cartoons depicting the prophet Muhammad (peace be upon him) has brought forth claims that we are at the centre of a long-heralded clash of civilisations. Richard Littlejohn even wrote in the Daily Mail this week that this is war, adding ruefully that "we" are losing it.

I don't believe we are witnessing a clash of civilisations, nor do I think such a clash is imminent or necessary. But when people of such varying backgrounds live together, a clash of sorts can be expected. And it is the appreciation of each other's backgrounds and sensitivities that keeps those conflicts civil, peaceful and even productive.

The latest controversy has arisen out of a period in which the Muslim world has felt vilified and targeted beyond reason. Note that when angry Afghan protesters were demanding the expulsion of the Danish diplomatic mission from their country, they did so in front of the US military base in Kabul. While Britain and the US have generally shown restraint on the cartoon issue, they remain the target of considerable anger because they are seen as spearheading the "war on terror", which seems to have mutated into a war against Islam and its followers. France, which stood against war in Iraq, scuppered its good relations with the Muslim world when its secular fanatics insisted on banning the hijab in state schools. These cartoons come at the end of a long line of events in which there has been a striking absence of representation of the Muslim perspective and of our rights and freedoms.

It has been claimed that freedom of speech is absolute and beyond qualification. Indeed, the reproduction of the Danish cartoons across a number of European and non-European countries was claimed to be in support of such an unqualified right. But how much do we really exercise or tolerate such a notion?

Religion no more restricts freedom of speech than secularism promotes it. Is it so difficult to digest that Islam considers insulting the prophets of God a profound violation of what is sacred, just as Europe rightly regards denial of the Nazi Holocaust? Indeed, if freedom of speech were really the non-negotiable absolute in the west it is now claimed, then we would expect there to be uproar at legal bans on Holocaust denial or laws against incitement to racial hatred.

Those who claim to uphold freedom of speech by defending the right to reproduce insulting depictions of the prophet are in effect saying to Muslims that what they hold dear and sacred is far more worthy of protecting than what Muslims hold dear and sacred. The cartoons had more to do with incitement of hatred, racism and Islamophobia than with freedom of expression. 
...

This is not a cartoon war
Comment Anas Altikriti. Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 

Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 
See the cartoons
The cartoons can be seen at Wikipedia 

Isku Impimähkään.
Bisquit. Seppo Ahti. Ilta-Sanomat tiistaina 20.12.2005.

" ... Muhammadin kerrotaan naineen lempivaimonsa Aishan, kun puoliso oli yhdeksänvuotias, mitä monissa nykykulttuureissa kavahdetaan ainakin virallisesti. Ei tästäkään liitosta pelkkää hyvää seurannut. Muhammadin kuoleman jälkeen Aishan kannattajat alkoivat rettelöidä miehensä vävyn Alin kanssa, eikä välilöissä oikein olla vieläkään. Historian suurmiesten joukossa Muhammadin mieltymykset eivät niin kovin poikkeavia ole. Muun muassa Mao Zeong ja Lavrenti Berija tunnettiin tovereina, joiden naisihanteesta ei löytynyt sijaa merkinnälle "Kilroy kävi täällä". ..."

Sanomanetti tiistaina 14.02.2006.

Helsinki: Torni vai ei? Osa 2. Torni tulee Itä-Pasilan ja Alppilan "väliin".

Tapio Pitkäranta. Helsingin Sanomat tiistaina 14.02.2006. Mielipide.
Helsinki päättänyt juuri uudesta tornitalosta.
Artikkelissa on viitattu kokouksen 02.02.2006 pöytäkirjaan.

Tässä kokouskutsu, jossa kerrotaan asiasta:

1
PASILAN KONEPAJA, OSA-ALUE 3, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11505)

Kslk 2005-1461, Alppila Seura ry 27.9.2005, Hölsä Matti s-posti 29.9.2005,
Kinnunen Hilkka ym. 28.9.2005, Kinnunen Markku s-posti 29.9.2005, Kinnunen Päivi 27.9.2005, Leppänen Raimo 29.9.2005, Niskanen-Suonio Leena ym. 27.9.2005, Niskanen-Suonio Leena ym. s-posti 28.9.2005, Pasila seura - Böle samfundet ry s-posti 28.9.2005, Pärssinen Valto 29.9.2005, Ruohola Erkki 1.10.2005, Sato-Pasila As Oy s-posti 30.9.2005, Simukka Petteri s-posti 29.9.2005, Ståhlberg Paula 30.9.2005, Tuliara Pekka 28.9.2005, Venäläinen Pirjo 27.9.2005, VR-Yhtymä Oy 29.9.2005, Ymk s-posti 15.9.2005

Karttalehti G4/T3, hankenumero 341

12. kaupunginosan (Alppiharju) katualuetta, 17. kaupunginosan (Pasila) rautatie- ja katualuetta ja 22. kaupunginosan (Vallila) puisto-, rautatie- ja katualuetta sekä kaupunginosan rajaa koskeva asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 22400).

Alueen sijainti

Aluetta rajaavat Teollisuuskatu (nyk. rautatiealue), Ratapihantie, Aleksis Kiven katu ja Sähköttäjänsilta.

Tiivistelmä

Pasilan konepajan aluekokonaisuus kaavoitetaan osa-alueittain alueelle hyväksytyn asemakaavan muutosluonnoksen pohjalta. Nyt kyseessä on ns. konepajan kärki, joka sijoittuu Keski-Pasilan, Itä-Pasilan, Pasilan konepajan alueen ja Alppiharjun väliin nykyisellään hyvin vaikeasti hahmottuvaan kaupunkitilaan.

Suunnittelun lähtökohtana on alueen rakentaminen merkittäväksi kaupunkikuvalliseksi aiheeksi, joka sijoittuu konepaja-alueen kärkeen sen maamerkiksi.

Rakennuksen kokonaiskerrosala on 13 000 k-m2 ja siinä tulee työskentelemään noin 500 työtekijää. Rakennus on 10-15 kerrosta korkea. Rakennuksen suunnittelija on Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy.

Ratapihantien alittava kevyen liikenteen alikulku on säilytetty.

Aloite

Kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 6.3.2003 Pasilan konepajan alueen asemakaavan muutosluonnoksen asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen pohjaksi. Luonnoksessa alueelle on esitetty toimistorakennusten korttelialue, jolle sallitaan rakentaa kuusikerroksinen toimistotalo (8 700 k-m2).

Kiinteistölautakunta on 12.8.2004 päättänyt varata alueen NCC Property Development Oy:lle SysOpen Oyj:n uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 30.6.2006 saakka.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2005 kyseessä olevan alueen pohjoispuolisen asemakaavan muutosehdotuksen, jolla Teollisuuskadun uusi linjaus mahdollistetaan.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja toimitila-alueeksi. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava nro 10489 vuodelta 1997, jossa se on merkitty katu-, puisto- ja rautatiealueeksi.

Rakennuskielto

Alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella asemakaavan muuttamista varten 28.8.2007 saakka.

Maanomistus

Kaava-alueen pinta-ala on 4 971 m2. Alueesta Helsingin kaupunki omistaa 2 585 m2 ja Suomen valtio/Ratahallintokeskus 2 386 m2.

Rakennettu ympäristö

Alueen eteläreuna on nykyisellään lähes kokonaan kevyen liikenteen alikulkuväylälle johtavien portaiden ja luiskien valtaama. Alueen pohjoisreunalla sijaitsee teräsbetoninen rautatietunneli ja rataleikkaus. Tunnelin eteläinen siipimuuri ja osa maa- ja kallioleikkauksesta sijaitsevat suunnittelualueella. Alueen itäreunalla sijaitsee Pasilasta Aleksis Kiven kadulle johtava Sähköttäjänsilta. Alue ei ole koskaan ollut puistokäytössä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Maankäytön muutosalueella sijaitsee kaukolämpö-, sähkö-, puhelin- ja tietoliikennejohtoja. Vesihuollon johdot sijaitsevat Aleksis Kiven kadulla. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään.

Maa- ja kallioperä

Alue sijaitsee Alppilan kallioselänteen pohjoispäässä ja kallionpinta on lähellä maanpintaa. Kallion päällä on pääasiassa karkearakeisia kivennäismaalajeja. Alueen poikki kulkee kallioperän länsi-itäsuuntainen heikkousvyöhyke. Alueella on myös jonkin verran täytemaata. Maankäytön suunnittelun yhteydessä ei ole tehty maa- tai kalliotutkimuksia. Tiedossa ei ole maaperän pilaantumista aiheuttaneita tekijöitä.

Ympäristöhäiriöt

Alue sijaitsee ajoneuvoliikenteen kannalta vilkasliikenteisessä kohdassa. Ratapihatien keskivuorokausiliikenne on noin 25 000 ajon./d, Aleksis Kiven kadun 11 000 ajon./d ja Teollisuuskadun 20 000 ajon./d. Keskiäänitaso alueella on päivällä 62-75 dB(A). Liikenne aiheuttaa myös ilman laadullista heikkenemistä.

Tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoite on nykyisellään hahmottumattoman alueen rakentaminen merkittäväksi kaupunkikuvalliseksi aiheeksi, joka sijoittuu konepaja-alueen kärkeen sen maamerkiksi.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti ja -tilallisesti merkittävällä paikalla Aleksis Kiven kadun päätteenä Pasilan, Vallilan ja Alppiharjun kaupunginosien rajalla. Nykyisellään se on portaita, luiskia ja ratakuilun käsittävä sekava ja viimeistelemätön alue.

Konepajan teollisuuskorttelin rakentuminen uudeksi urbaaniksi osaksi kantakaupunkia edellyttää alueen rakentamista merkittäväksi kaupunkikuvalliseksi aiheeksi viestimään uudesta kaupunkirakenteesta.

Mitoitus

Kaava-alueen pinta-ala on 4 971 m2, josta korttelialuetta on 2 422 m2 ja katualuetta 2 549 m2. Kaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 13 000 k-m2. Uusia työntekijöitä tulee noin 500.

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

Rautatie-, katu- ja puistoalueet on muutettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Alueelle rakennetaan toimistotalo, joka tulee muodostamaan huomattavan kaupunkikuvallisen maamerkin ja samalla viestimään konepajan alueelle rakennettavasta uudesta kaupunkirakenteesta. Rakennus asettuu viereisen konepajan osa-alue 1:n uusien asuinrakennusten jatkeeksi ja päätteeksi. Se koostuu kolmesta vihreällä kuparilla päällystetystä toimisto-osasta sekä kolmesta porrastornista, jotka erikorkuisina muodostavat yhdessä ympäristöönsä suhteutetun rakennuksen. Rakennuksen hahmolla ja materiaaleilla viestitään alueen teollisesta historiasta ja muotokielestä. Rakennuksen kerrosluku on asuntokorttelin puolella 10 ja Ratapihantien puolella 15.

Alueella nykyisin oleva kevyen liikenteen ramppi- ja porrasyhteys Ratapihantien alittavalle väylälle on säilytetty ja suunniteltu osaksi pihatilaa. Tontille on varattu myös kevyen liikenteen yhteys Teollisuuskadulta Aleksis Kiven kadulle.

Pysäköintipaikat sijoitetaan kahteen kerrokseen maan alle ja niihin ajo tapahtuu Aleksis Kiven kadulta. Autopaikkojen enimmäisnormina on käytetty Vallilan teollisuusalueelle hyväksyttyä normia, joka on 1 ap/120 m2 toimistokerrosalaa.

Rakennuksen katutasokerrokseen sallitaan sijoittaa liiketiloja.

Tontin rakennusoikeus on 13 000 k-m2, mikä tarkoittaa noin 500 uutta työntekijää.

Katualueet

Ratapihantien alittava rautatiealue on poistettu ja katualueelle on merkitty maanalainen katua varten varattu alue Teollisuuskadun kahdelle kaistalle.

Kevyen liikenteen alikulkuväylä sijoittuu osin Aleksis Kiven kadun katualueelle ja osin tontille. Kaavamuutosehdotuksessa on vaatimuksena väylän osien rakentaminen yhtä aikaa ja yhtenäisesti.

Yhdyskuntatekninen huolto

Rakennus voidaan liittää Aleksis Kiven kadun puolella vesijohtoon ja sekavesiviemäriin. Putkisto- ja puhdistamokuormituksen pienentämiseksi ja luonnonolosuhteiden ylläpitämiseksi on suositeltavaa imeyttää alueen sade- ja sulamisvedet maaperään. Imeytysjärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon tontin pohjoispuolelle rakennettava liikennetunneli.

Alueen kautta kulkee nykyinen 2 x 100 mm kaukolämpöjohto. Pasilan konepajan alueen rakentamisen takia alueen lämmönsiirtoverkkoa vahvistetaan ja samassa yhteydessä tontin kohdalla johtokokoa suurennetaan. Korttelin kohdalla johto linjataan kevyen liikenteen raitteja pitkin Ratapihantien alikulkukäytävälle.

Tontin itäpuolelle kortteliin 20399 on suunniteltu kaavamuutoksen yhteydessä sähkönjakelumuuntamo. Kortteleiden tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee yhdessä energialaitoksen kanssa selvittää muuntamon soveltuvin paikka ja aikataulu. Ratapihantien itäreunassa on keskijännitteen sähkösiirtokaapeli, joka tulee siirtää ajoradan reunaan, mikäli alikulkukäytävää lyhennetään itäpäästä.

Alueella sijaitsee tietoliikennekaapeleita, jotka tulee siirtää katualueen puolelle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alue on kantavien kivennäismaiden aluetta, jossa kallio on paikoin lähellä maanpintaa. Maaperän haitta-aineita ei ole tutkittu koska alueella ei ole ollut pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Liikenteen päästöjen ja pölyn takia pintaosassa on todennäköisesti raskasmetalleja. Ne eivät vaikuta korttelin käyttökelpoisuuteen toimistorakennusten korttelialueena.

Ympäristöhäiriöt

Ajoneuvoliikenteen keskiäänitaso on noin 69 dB(A) Ratapihantien ja Teollisuuskadun puoleisilla julkisivuilla. Toimistohuoneisiin edellytettävä keskiäänitason enimmäisarvo 45 dB(A) saavutetaan normaaleilla seinärakenteilla. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmiin otettava ulkoilma tulee ottaa vähintään 25 m päästä ajoradan reunasta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Uusi toimistorakennus sijoittuu Keski-Pasilan välittömään läheisyyteen. Sen kaupunkikuvallinen vaikutus tulee olemaan huomattava sekä alueen näkyvyyteen että tunnistettavuuteen. Rakennuksen 500 työntekijää vaikuttavat myös alueen tuleviin palveluihin positiivisesti.

Rakennuksen varjoanalyysit osoittavat, ettei rakennus varjosta viereisiä rakennuksia kohtuuttomasti.

Teollisuuskadun puolella rakentaminen tulee tehdä siten, että satamaradan ja tunnelin käyttökelpoisuutta ei heikennetä. Rakenteissa tulee ottaa huomioon Keski-Pasilaan johtavan ajoradan rakentaminen nykyiseen ratatunneliin ja sen päälle siirrettävä Teollisuuskadun ajorata.

Nykyisen ratatunnelin ottaminen ajoneuvoliikenteen käyttöön parantaa länsi-itäsuuntaisia liikenneyhteyksiä laajalla alueella. Liikennejärjestelmämuutoksen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen sekä liikennetunnelin palo- ja pelastusturvallisuuteen ja teknisiin seikkoihin liittyviä tekijöitä on arvioitu Teollisuuskadun asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ja kustannuksiin

Ratapihantien alitse johtavan alikulkukäytävän itäpäätä joudutaan lyhentämään ja raitit rakentamaan uudestaan. Nykyiset etelästä alikululle johtavat portaat uusitaan ja rakennetaan uudet portaat alikulkukäytävältä pohjoiseen kadun varteen. Kustannusarviot ovat alikulkukäytävän muutokset 120 000 euroa, portaat 70 000 euroa, raitit 50 000 euroa.

Kaukolämpöjohdon johtosiirto liittyy myös lämmönsiirtoverkoston siirtotehon vahvistamiseen. Kustannusarvio 45 m pitkälle johtosiirrolle on noin 23 000 euroa.

Tietoliikennekaapelin siirron pituus on noin 110 m. Siirron kustannusarvio tehtynä siten, että kanava siirretään raitin kohdalle, on noin 0,12 miljoonaa euroa (alv 0 %).

Nimistö

Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 10.11.2004 esittää Pasilasta Sähköttäjänpuistosta Aleksis Kiven kadulle johtavan sillan nimeksi Sähköttäjänsilta - Telegrafistbron.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.9.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 12.9.-30.9.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on kokouksessaan 22.6.2005 todennut, että rakennuksesta tulee Helsingin silhuettiin maamerkki. Rakennuksen arkkitehtoninen olemus todettiin virkistävän puhdaspiirteiseksi ja linjakkaaksi sekä esitetyt materiaalit ovat hienostuneiksi.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston ja Ratahallintokeskuksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 17 mielipidettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta.

./.

Saapuneet kirjeet (17 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa Pasilan konepaja-alueen länsipuolisen alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

VR-Yhtymä Oy katsoo, että kaavaluonnoksen sallimat rakennuskorkeudet ja rakennusoikeus sopivat huonosti yhteen viereisen asuntokorttelin kanssa. Vaikka esitetty toimitalo sijaitsee pääosin asuinkorttelin länsipuolella, on auringonvalon varjostuminen asuinkorttelissa huomattavaa. VR-Yhtymä Oy katsoo, että uusi kaavaluonnos nykymuodossaan on ristiriidassa lautakunnan 6.3.2003 hyväksymän kaavaluonnoksen pohjalta tehdyn muun konepaja-alueen kaavasuunnittelun kanssa eikä kohtele maanomistajia riittävän tasapuolisesti.

Asemakaavaosasto toteaa, rakennuspaikka on nykyisellään kaupunkirakenteellisesti hahmoton ja toiminnallisesti hajanainen. Uudisrakennus on haluttu sijoittaa näkyvänä, arkkitehtonisesti korkeatasoisena päätteenä konepaja-alueen kärkeen viestimään alueen uudesta käytöstä. Toimistorakennus varjostaa osaa Teollisuuskadun varrella olevasta asuinrakennuksesta muutaman tunnin ennen auringonlaskua. Osasto toteaa maanomistajien tasapuoliseen kohteluun viitaten, että viereiselle VR-Yhtymä Oy:n omistamalle teollisuuskorttelille on alueen asemakaavan muutosluonnoksen mukaan osoitettu uudisrakentamiskerrosalaa noin 170 000 k-m2.

Alppila Seura ry esittää mielipiteessään, että rakentamisen tehokkuus on ylimitoitettu, ratkaisu ei tyydytä asukkaiden tarpeita ja on oleellisesti muuttunut aiemmista suunnitelmista ja että arvokkaan suojeltavan rakennuskannan huomiointi on unohdettu

Pasila Seura ry katsoo rakennuksen olevan liian korkea ympäristöön nähden. Pasila Seura ry ja asianomaiset asukkaat ehdottavat rakennusoikeuden myöntämistä korkeintaan 10 kerroksiselle kiinteistölle.

Asemakaavaosasto viittaa rakennuksen korkeutta koskevan mielipiteen osalta edelliseen vastaukseen alueen tärkeästä kaupunkikuvallisesta merkityksestä. Uudisrakennuksen kaupunkikuvallinen ilme on korkeatasoinen ja viestii alueen teollista historiaa uuden arkkitehtuurin keinoin. Alue on nykytilassaan vaikeasti hahmottuva ja toiminnallisesti sekava. Pasilan konepajan arvokas rakennuskanta tullaan suojeleman asemakaavalla. Rakennusten tulevaa käyttöä selvitellään parhaillaan.

As Oy Sato-Pasila katsoo esitetyn toimistorakennuksen olevan liian korkea ympäristöönsä nähden ja poikkeavan nykyisten rakennusten korkeuksista huomattavasti. Rakennus tulee varjostamaan olevien asuinrakennusten elinympäristöä. Mielipiteessä esitetään myös Teollisuuskadun kattamista viheralueen lisäämiseksi.

As Oy Sato-Pasilan asukkaat Päivi Kinnunen, Paula Ståhlberg, Erkki Ruohola, Markku Kinnunen, Valto Pärssinen, Pekka Tuliara, Raimo Leppänen, Pirjo Venäläinen, Petteri Simukka, Hilkka ja Pentti Kinnunen, Matti Hölsä sekä Leena ja Harto Suonio ovat lähettäneet lähes samansisältöiset kirjeet, joissa todetaan, että rakennus on liian korkea ja viitataan asemakaavan muutosluonnokseen, jossa kyseiselle paikalle oli esitetty matalampi rakennus. Rakennuksen arvellaan peittävän näkymän etelään. Kirjeissä esitetään myös harkittavaksi alueen kaavoittamista kokonaan puistokäyttöön. Tornitalon pelätään varjostavan viereistä Sähköttäjänpuistoa.

Asemakaavaosasto toteaa, että laadituissa varjotarkasteluissa toimistorakennuksen varjo ulottuu yhtiön asuinrakennukseen ainoastaan muutaman tunnin ajan ennen auringonlaskua marraskuun alusta helmikuun puoleen väliin. Tällöinkin osa varjosta syntyy viereisen Elisa Oyj:n rakennuksesta. Rakennus tulee peittämään osan ko. yhtiön rakennusten näkymistä. Kyseessä on kuitenkin vain noin kymmenen asteen näkymäsektori. Suora näkymä etelään säilyy ennallaan. Ehdotetun toimistotalon ylin korkeusasema on sama Itä-Pasilan korkeimpien asuinrakennusten kanssa.

Tilastotiedot

Voimassa oleva asemakaava
Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala

Puisto 2 122 m2
Rautatiealue 1 828 m2
Katualue 1 030 m2

Asemakaavan muutos

Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala

KT 2 422 m2 13 000 k-m2
Katualue 2 558 m2

Jatkotoimenpiteet
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.
Kiinteistövirasto käynnistänee maanomistajan kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.
Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11505 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat jättäneet osoitteensa.

Lisätiedot:

Tyynilä Satu, toimistopäällikkö, puhelin 169 4200
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 169 3464
Prokkola Janne, arkkitehti, puhelin 169 4256
Tarkkala Jukka, diplomi-insinööri, puhelin 169 4338

LIITTEET
Liite 1
Sijaintikartta
Liite 2
Asemakaavan muutosehdotus nro 11505
Liite 3
Asemapiirros
Liite 4
Näkymä Aleksis Kiven kadulta
Liite 5
Ilmakuvasovitus
Liite 6
Mielipidekirjeet

Tapio Pitkäranta. Helsingin Sanomat tiistaina 14.02.2006. Mielipide.
Helsinki päättänyt juuri uudesta tornitalosta.
Artikkelissa on viitattu kokouksen 02.02.2006 pöytäkirjaan.

Edellä  kokouskutsu, jossa kerrotaan asiasta. Huom. Liitteeseen 6, melipidekirjeisiin ei ollut linkkiä Helsingin kaupungin sivuilla.

Sanomanetti perjantaina 10.02.2006.

Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia.

Asukkaat ja Helsingin päättäjät täysin eri mieltä Hernesaaresta.
Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat perjantaina 13. tammikuuta 2006.

Helsingissä on vallalla kumma tornimania!
Seppo Heinänen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Keskiviikkona 18. tammikuuta.2006.

Tornitalo pilaisi Helsingin siluetti.
J.P. Roos. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 21.01.2006.

Tornit tekevät kaupungin.
Jussi Rautsi. Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 26.01.2006.

Aikakaudet näkykööt kaupunkikuvassa.
Pekka Korpinen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Perjantaina 27.01.2006.

Tornien vastustaminen on uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä.
Anne Haila. Helsingin Sanomat. Mielipide. Torstaina 09.02.2006.

Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia.